National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Reclaiming the Figure of the Witch : How the Witch is Repurposed as a Symbol of Resistance and Stigmatized Female Experience in Sylvia Townsend Warner’s Lolly Willowes and Madeline Miller’s Circe
No full textMany of us have grown up with stories about the witch. She has taken on many different forms in literature, from Homer’s Circe, the first witch in Western literature, to Hecate, Baba Yaga, the Weird sisters, the Wicked Witch of the West, the Wicked fairy godmother, and Hermione Granger. The literary witch is in other words nothing new. For centuries she has been portrayed as the cunning, evil creature lurking in the margins, a secondary character and an obstacle for the protagonist to overcome. However, this overused and simplistic image of the witch is being challenged in literature, as well as in film and popular culture. Writers are placing her in the centre of the narrative and giving her a voice, and what she has to say echoes the thoughts and sentiments of a lot of readers in the late-modern and contemporary world.
But where did this stereotypical image of the witch come from and why does it matter how she is being portrayed in our culture? While the witch has been present in our literary world for centuries, as well as in our history, the way she is represented in contemporary literature can be seen to challenge some of the previous roles she has inhabited. In this thesis I will look at the figure of the witch in two novels – Lolly Willowes by Sylvia Townsend Warner (1926) and Circe by Madeline Miller (2018) – and discuss how the authors use their witches to represent gender issues of their times. I will first shortly discuss how certain characteristics in women in early modern Europe seem to have made them more susceptible to the accusation of witchcraft, and how these characteristics can be seen to stem from the literary archetypes in biblical stories and Greek myths, justifying why literary representations of the witch, and women, matter. I will then move on to the main discussion of this thesis; how the authors Sylvia Townsend Warner and Madeline Miller individually portray these same characteristics in their witches in a way that destigmatizes them. I will argue that they repurpose the figure of the witch as a symbol of resistance towards gender imbalances in our society, as well as a symbol of female agency
Att förstå informellt lärande online : En etnografisk studie om hur en ungdomslokal online fungerar som en fostrande verksamhet
No full textSyftet med denna avhandling är att undersöka hur en ungdomslokal online fungerar som en fostrande verksamhet. Eftersom den traditionella ungdomslokalen har tagits ur sitt fysiska utrymme och applicerats i en kontext online, kommer troligtvis internetkultur och illvilliga beteenden som trollande att prägla verksamheten på ett eller annat sätt. För att kunna svara på syftet har två forskningsfrågor formulerats.
- Hur modereras ungdomslokalen för att skapa ett tryggt utrymme för ungdomarna?
- Hur kan ungdomsledare fostra till netikett genom ungdomslokalens verksamhet?
För att kunna besvara syftet och forskningsfrågorna har en etnografisk forskningsansats valts som metodologi. Med hjälp av den etnografiska forskningsansatsen har datamaterialet samlats in genom deltagande observation. Min del av fältarbetet gjordes mellan januari–mars 2023, samt några tillfällen under november 2023. För att komplettera mina egna fältanteckningar, användes också fältanteckningar från forskningsprojektets två forskare som utförde fältarbete på ungdomslokalen mellan augusti 2022 och maj 2023. Under juni 2023 utfördes också fem intervjuer med ungdomsledare från ungdomslokalen. Intervjuerna genomfördes av en forskare i forskningsprojektet och transkriberades av mig under ett senare tillfälle. En kontinuerlig analys genomfördes under hela datainsamlingen för att kunna driva datainsamlingen framåt. Slutligen genomfördes en avslutande analys som utgick från modereringen av servern och en mer specifik analys av två fall som togs fasta på genom fältanteckningarna.
Resultatet visar att ordningsreglerna i sig själva inte spelar en stor roll på servern. Ordningsreglerna hjälper dock ungdomsledarna att inte behöva vela när de ska stänga av en ungdom från servern. Ungdomsledarna anser också att det är en högre tröskel att stänga av ungdomar som de har byggt en relation till, i jämförelse med ungdomar som ansluter till servern för första gången. Vidare visar resultaten att genom moderering och vuxen närvaro skapar ungdomsledarna ett tryggt och kravlöst utrymme för ungdomarna. Genom ungdomsledarnas trygga vuxna närvaro och moderering lär sig ungdomarna netikett genom tillsägelser och förslag på alternativa sätt att uttrycka sig leder ungdomsledarna med gott exempel och därigenom socialiseras ungdomarna in i de normer som existerar på internet. Ungdomar som blir avstängda från servern p.g.a. regelbrott får i en diskussion tillsammans med den ungdomsledare som stängde av hen veta vad hen har gjort för fel. Ungdomen får då klargjort förväntningarna som finns för att hen ska få delta i verksamheten
Det svenska tillståndet : En analys av svenska riksdagspartiers framing av kriminalitet i valkampanjskommunikation
No full textKriminalitetsfrågan har vuxit sig stark bland de svenska medborgarna och utgör en betydande fråga på dagordningen. Inför riksdagsvalet 2022 var de tre stora svenska partierna Socialdemokraterna, Moderaterna och Sverigedemokraterna tvungna att förhålla sig till kriminalitet i sina valkampanjer, både vad gäller hur frågan ska uppmärksammas och vilket budskap som ska förmedlas. Detta samtidigt som partierna även strategiskt positionerade sig gentemot varandra.
Avhandlingens syfte är att bidra med kunskap om hur partier som befinner sig i konkurrens med varandra under valkampanjer uppmärksammar och inramar frågor relaterade till kriminalitet. Forskningsfrågorna som ska besvaras är de följande: 1. Hur framträdande är frågor om kriminalitet i de tre stora svenska partiernas valkampanjer inför riksdagsvalet 2022? 2. Vilka skillnader finns det i hur framträdande frågor om kriminalitet är i de tre stora svenska partiernas valkampanjer inför riksdagsvalet 2022? 3. Hur ramar de tre stora svenska partierna in frågor om kriminalitet i deras valkampanjer inför riksdagsvalet 2022? 4. Vilka skillnader finns det mellan de tre stora svenska partiernas framing av kriminalitet i deras valkampanjer inför riksdagsvalet 2022?
En kvantitativ innehållsanalys av meningar och visuella element i partiernas valmanifest visar att kriminalitetsfrågan är mest framträdande hos Sverigedemokraterna efterföljt av Moderaterna. En kvalitativ framinganalys finner nationalistisk framing av kriminalitet i samtliga partiers valmanifest. För Moderaterna och Sverigedemokraterna är den nationalistiska framingen genomgående medan det hos Socialdemokraterna enbart förekommer inslag av nationalism
Hevosista traktoreihin : pataljoona 70
No full textPataljoona 70:tä edeltänyt pataljoona 63 oli suorituskyvyltään heikko. Sen operatiivinen liikkuvuus oli olematon, tulivoima puutteellinen eikä sen kuljetuskyky mahdollistanut riittävää itsenäistä taistelukykyä. Pataljoona ei kyennyt sille suunniteltuihin tehtäviin, joten tarve uudelle kokoonpanolle oli ilmeinen.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten pataljoona 70 kehitettiin ja millainen se oli. Lähdeaineisto koostui pääosin arkistolähteistä, aiemmasta tutkimuksesta sekä sotatieteellisistä artikkeleista. Tutkimusmenetelmänä oli kvalitatiivinen historian tutkimus, jossa päättely toteutettiin induktiivisesti. Yleiskuva aiheesta rakennettiin arkistolähteillä ja tutkimuskirjallisuudella, mitä täydennettiin tutkimuksilla sekä sotatieteellisillä artikkeleilla. Jäsentely toteutettiin kronologis-temaattiseksi kokonaisuudeksi.
Uuden pataljoonan kokoonpanon tarvetta korosti yhteiskunnallisesta kehityksestä johtunut hevosten väheneminen, mikä pakotti poistamaan hevoset pataljoonien SA-kokoonpanosta. Samalla tiestön määrä maassa kasvoi muokaten toimintaympäristöä moottoroinnille sopivammaksi. Myös traktoreiden määrä lisääntyi, mikä mahdollisti niiden sijoittamisen sodanajan kokoonpanoon. Samalla taistelunkuvaa muokkasi vihollisen jatkuva tulivoiman kasvu, täysmoottoroinnin mahdollistama liikkuvuuden parantuminen sekä panssaroinnin tuoma suojan lisääntyminen. Nämä tekijät kasvattivat eroa pataljoonan suorituskyvyn ja vaatimusten välillä lisäten tarvetta sekä kokoonpanon, että taistelutavan päivittämiseen.
Pääesikunnassa organisaatiotarkastusta tehtiin hevostilanteen pakottamana kiireessä, joten tarkastuksen johtamisessa oli puutteita, mikä ilmeni erityisesti eri toimijoiden mahdollisuudessa käyttää hyväksi epäselvyyksiä materiaalien ja resurssien riittävyydessä omien näkemystensä ajamisessa. Kokeiluharjoitusten järjestämiseen ei osoitettu tarvittavia resursseja, jolloin kokeilupataljoona jäi perusteellisesti testaamatta ja kokeiluiden anti vajaaksi. Pääesikunnan järjestelyosasto ja jalkaväkiosasto ajoivat uudeksi kokoonpanoksi kevyempää liikkuvuudeltaan traktoreihin ja polkupyöriin nojannutta vaihtoehtoa, mikä soveltui perinteisen maastokoukkauksia painottaneen taktiikan hyödyntämiseen, mutta varsin rajallisella tulivoimalla. Operatiivinen osasto kannatti raskaammalla aseistuksella varustettua täystraktoroitua vaihtoehtoa, joka oli tulivoimaisempi ja soveltuvampi itsenäiseen taisteluun, mutta sen kyky hyödyntää taktista liikettä oli heikompi, erityisesti vaikeassa maastossa.
Kehitetty kokoonpano eli pataljoona 70 edusti raskaampaa näkemystä ja oli täysin traktoroituna huomattava edistysaskel operatiivisessa liikkuvuudessa, tulivoimassa sekä itsenäisessä taistelukyvyssä. Yhdistettynä alueellisen taistelun periaatteisiin sen käytettävyys suhteessa viholliseen parani merkittävästi, mutta ei riittävästi. Traktorit olivat edelleen liian hitaita operatiivisen liikkuvuuden tarpeisiin ja tulivoima ei kasvaneenakaan pystynyt kilpailemaan vihollisen kanssa. Resurssit eivät mahdollistaneet traktoreiden hankkimista riittävästi koulutukseen, mikä hidasti moottoroidun pataljoonan käyttöperiaatteiden oppimista ja kehitystä monilla vuosilla. Lisäksi kokoonpanoa alettiin pitää liian raskaana, mikä käänsi pataljoonan kehityksen tulevaisuuden suunnan kohti sen keventämistä
Tehtäväjohtaminen häiriötilanteen hallinnassa : tarkastelu johtamistavan edellytyksistä ja ilmenemisestä ministeriöissä
No full textTehtäväjohtaminen on sotilasjohtamisen periaate, joka liittyy tyypillisesti taistelun johtamiseen. Tutkielmassa tehtäväjohtamista tarkastellaan häiriötilanteen hallinnan johtamisessa valtioneuvoston ja ministeriöiden kontekstissa. Tutkielman tarkoituksena on selvittää tehtäväjohtamisen keskeisiä ominaispiirteitä sekä kartoittaa tehtäväjohtamisen käytön edellytyksiä ja ilmenemistä häiriötilanteen hallinnan johtamisessa ministeriöissä. Tutkielman tavoitteena on kuvata mahdollisuuksia ja rajoitteita tehtäväjohtamisen käyttämiselle johtamistapana häiriötilanteiden hallinnassa. Tutkimusaineisto ja sen analyysi ovat kaksiosaisia. Yhtäältä aineistona on käytetty valtioneuvoston ohjesääntöä ja ministeriöiden työjärjestyksiä, jotka on analysoitu aineistolähtöisesti. Toisaalta aineistona on käytetty valittuja tutkintaselostuksia ja selvityksiä, jotka kuvaavat ministeriöiden toimintaa erilaisissa häiriötilanteissa ja kriiseissä. Tutkimusaineistona on käytetty ainoastaan julkisia asiakirjoja. Tutkintaselostukset ja selvitykset on analysoitu teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Analyysia on ohjannut tehtäväjohtamisen periaatteista, edellytyksistä ja ominaispiirteistä laadittu yhteenveto. Yhteenvedosta on muodostettu analyysin yläluokat, jotka ovat tarkoitus ja tehtävä, hajautettu päätöksenteko ja toiminnanvapaus, molemminpuolinen luottamus, aloitteellisuus ja luovuus sekä virheiden sieto ja oppiminen. Tehtäväjohtamisen edellytykset näyttäytyvät ohjesäännön ja työjärjestysten perusteella rajallisina. Ratkaisuvalta on keskittynyt eikä tehtäväjohtamisen keskeisiin periaatteisiin lukeutuva toimivallan hajauttaminen tule ilmi. Kirjaukset johtavien virkamiesten tehtävistä kriisijohtamisessa ja häiriötilanteen hallinnan järjestelyistä ovat suppeita. Tutkintaselostusten ja selvitysten perusteella tarkoituksen ja tehtävän muodostuminen vaikuttaa tehtäväjohtamisen kannalta haastavalta, mihin vaikuttavina tekijöinä näyttäytyvät roolien epäselvyys ja yleisjohtajuuden puute. Hajautettu päätöksenteko ja toiminnanvapaus ilmenevät tuloksissa toimivaltakysymysten kautta, jotka näyttäytyvät yhtäältä tehtäväjohtamista edistävänä ja toisaalta haittaavana tekijänä. Hajautettu päätöksenteko ja toiminnanvapaus näyttävät kytkeytyvän läheisesti tarkoitukseen ja tehtävään sekä molemminpuoliseen luottamukseen. Aineistossa ilmenevää epäluottamusta toimijoiden välillä voidaan pitää merkittävänä tehtäväjohtamisen edellytyksiä haittavana tekijänä. Aloitteellisuuden ja luovuuden sekä virheiden siedon ja oppimisen kannalta aineistossa ilmenee haasteita, joita kuitenkin kriisitilanteissa on pääosin kyetty ratkaisemaan. Tutkielman perusteella tehtäväjohtamisen käyttämiselle häiriötilanteen hallinnassa ministeriöissä on rajoitteita eikä sen ilmeneminen tarkastellussa aineistossa ole yksiselitteistä. Tehtäväjohtamisen kaltaisen johtamistavan piirteitä ja esimerkkejä sen onnistuneesta soveltamisesta kriisitilanteissa on kuitenkin tunnistettavissa. Tehtäväjohtamisen kaltaisen johtamistavan tunnistaminen ja sen edellytysten kehittäminen voisi parantaa valtioneuvoston ja ministeriöiden valmiuksia erityisesti yllättävien ja ennakoimattomien häiriötilanteiden hallintaan ja kriisijohtamiseen
Näin taktiikkaa on tutkittu : operaatiotaidon ja taktiikan tutkimus pro gradu -tutkielmissa vuosina 2011–2022
No full textTämän tutkielman aiheena on operaatiotaidon ja taktiikan tutkimus pro gradu -tutkielmissa. Tässä tutkielmassa käsitellään sotatieteiden maisterikurssien 1–10 pro gradu -tutkielmissa käytettyjä tutkimusmenetelmiä sekä sisällöllisiä valintoja sekä sisältöjen ja menetelmien välisiä yhteyksiä. Menetelmien osalta tarkastellaan tutkielmissa käytettyjä aineiston analyysimenetelmiä, aineistonkeruumenetelmiä, tutkimustehtäviä sekä päätutkimuskysymyksiä. Sisältöjä tarkastellaan tutkielmien turvaluokkia, maantieteellisiä ulottuvuuksia, aiheita sekä aikaperspektiiviä.
Tutkielman aineisto on muodostettu 291 pro gradu -tutkielmasta vuosilta 2011–2022. Aineisto kattaa kaikki kyseisinä aikoina julkaistut operaatiotaidon ja taktiikan pro gradu -tutkielmat, joiden turvaluokka on julkinen tai käyttö rajoitettu. Lisäksi lähteinä on käytetty tutkimusmenetelmäkirjallisuutta. Tutkimusmenetelminä on käytetty kirjallisuuskatsausta sekä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkielmassa havaittiin, että suurin osa tutkielmista on tehty laadullisin menetelmin. Yhtään pelkästään määrällisiä tutkielmia ei ollut joukossa, vaan selkeästi pienemmässä osassa tutkielmissa oli hyödynnetty sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Yleisin aineiston analyysimenetelmä on ollut sisällönanalyysi. Tutkimustehtävistä tunnistettiin kuusi erilaista tutkimustehtävätyyppiä, joista yleisin oli tiedon tuottaminen ja toiseksi yleisin taktiikan kehittäminen. Muut tunnistetut tutkimustehtävätyypit olivat muuttuvaan toimintaympäristöön mukautuminen, suorituskykyvaatimusten määrittäminen, uusien suorituskykyjen hyödyntäminen sekä taktiikan muutoksen selvittäminen. Päätutkimuskysymysten osalta tunnistettiin, että käytetyin kysymyssana oli miten.
Sisällöllisistä valinnoista havaittiin, että suurin osa tutkielmista on luokiteltu tasolle käyttö rajoitettu. Julkisia tutkielmia oli hieman enemmän kuin luottamuksellisia sekä salaisia tutkielmia yhteensä. Maantieteellisesti valtaosatutkielmista käsitteli Suomeen sijoittuvaa ilmiötä ja seuraavaksi yleisimpiä oli Venäjää käsittelevät tutkielmat. Tutkielmien aiheet jakautuivat maasodankäyntiä, ilmasodankäyntiä ja merisodankäyntiä sekä edellä lueteltuihin sodankäynnin ryhmiin kuulumattomiin tutkielmiin. Jokaisesta aiheryhmästä tunnistettiin lisäksi alaryhmät.
Tutkimuksessa havaittiin, että suurimpien ryhmien osalta käytetyt menetelmät eivät poikenneet, vaan käytettyjen menetelmien osuudet ryhmien sisällä olivat samankaltaisia. Pienemmissä ryhmissä, kuten tulevaisuutta käsittelevissä tutkielmissa oli havaittavissa eroavaisuuksia käytettyjen tutkimustehtävien osalta. Lisäksi tutkielmassa havaittiin, aihepiirit sekä tutkimustehtävät ovat monipuolistuneet kymmenen sotatieteiden maisterikurssin aikana
”Det får ju inte bli konsert” : Om gudstjänstdeltagares upplevelser av körmusik i gudstjänsten
No full textDen här studiens syfte är att undersöka hur gudstjänstdeltagarna ser på körmusikens plats och roll i gudstjänsten, och ifall den fyller en funktion. Studiens forskningsfråga är: Vad upplever gudstjänstdeltagarna att körmusikens plats och roll är i gudstjänsten?
Avhandlingen är en kvalitativ studie där jag intervjuat elva personer, varav sex var gudstjänstdeltagare, om deras upplevelser av körsången i gudstjänsten. Efter att jag kodat intervjusvaren hittade jag två huvudteman: texttolkning samt helighet och variation.
Körsången erbjuder en variation i den annars väldigt förutsägbara ritualen. Nya människor deltar, och nya röster sjunger. De många rösterna bidrar dessutom med en annorlunda upplevelse av helighet som inte går att förmedla via orgelpipor eller mässande.
Texten i sångerna som kören sjunger har redan bearbetats av en kompositör. Kören spenderar dessutom lång tid under övningarna med de sånger de framför och har en egen tolkning av innebörden och temat som också förmedlas till gudstjänstedeltagarna. Allt detta innebär att kören kan erbjuda nya tolkningar av söndagens texter till gudstjänstdeltagarna.
Slutligen diskuterar jag även mina resultat angående delaktighet och gemenskap med Martin Modéus tankar om samma ämnen. Det är viktigt att körens framförande inte blir en konsert, utan förblir en integrerad del av gudstjänsten. Ifall det blir en konsert bryter det helhetskänslan i gudstjänsten, och förlorar delvis sin funktion
Bridging the gap : Addressing digital exclusion among homeless people in a digitally-driven society : A qualitative research study on how homeless people is affected in a society with increased digitalization
No full textThe purpose of this research study is to shed light to how homeless people as a socially excluded group are not able to use the digital techniques that society is based on today. The purpose is also to examine homeless people’s opportunities to participate through digital solutions, identifying needs and examining how implementation of policy directives addresses digitalization in relation to the homeless
Stora Språkmodeller för Datadriven Kundvård: Omvandling av Ostrukturerad Data till Affärsintelligens
No full textThe research conducted in this thesis highlights the transformative potential of LLMs for analyzing and creating BI from unstructured data, a crucial development in the era of big data. The use case of Mirka Ltd. exemplifies how LLMs can address persistent challenges in extracting value from the vast amounts of unstructured data typically underutilized by businesses. Through the development and evaluation of an LLM-based system, this study successfully demonstrates how unstructured customer visit notes can be converted into actionable insights for subsidiary Managing Directors, contributing to improved management and enhanced sales management reporting.
From a design research perspective, the research highlights the importance of working systematically when conducting LLM-based analysis, especially when dealing with large volumes of unstructured and company-specific data. The study shows that with the right approach, the inherent limitations of current LLMs can be mitigated and overcome, enabling the creation of a scalable and accurate system for unstructured data analysis and BI reporting. This enhances the value derived from previously neglected data sources and lays an adaptable foundation for continuous improvements as generative AI advances.
From a financial and behavioural perspective, the LLM-based system offers substantial benefits. By automating the extraction of key insights from the unstructured visit notes, the Managing Directors are equipped with relevant and concise information when producing their sales management reports. Additionally, the system enhances data-driven decision making, potentially leading to significant cost savings and increased revenue. Since the analysis system is relatively cost-effective, these benefits significantly outweigh the low cost of deployment.
Looking ahead, generative AI and LLMs present significant opportunities in BDA and BI. The LLM-based analysis developed in this thesis could be extended to Sector Managers and other stakeholders who would benefit from the insights extracted from visit note data. Additionally, there is potential to apply LLMs to other types of analysis, such as topic modelling and sentiment analysis. As LLM technology continues to evolve, integrating more advanced and efficient models can enhance performance and reduce costs of these analyses even further. Developments in generative AI could one day lead to reliable descriptive, predictive, and even prescriptive analytics, with the potential for direct and accurate question-answering over data.
In conclusion, this thesis demonstrates how LLMs can revolutionize the way businesses extract value from unstructured data, leading to improved BI and advantageous business outcomes. By employing a systematic design research approach when utilizing LLM-based analysis, a balance between accuracy, scalability, and cost efficiency can be achieved. As AI continues to advance, the ability to leverage LLMs for unstructured data analysis will be increasingly important for organizations aiming to maintain a competitive edge in a data-driven world
Valtatie 12 välillä Tampere–Lahti : Kehittämisselvitys
No full textValtatie 12 (Rauma–Kouvola) kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön pääväylistä antaman asetuksen mukaiseen runkoverkkoon. Tie on strategisesti tärkeä Kaakkois- ja Länsi-Suomea yhdistävä pääväylä, jonka rooli on noussut nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa aiempaa huomattavasti merkittävämmäksi Suomen huoltovarmuuden ja koko maan logistisen järjestelmän toimivuuden mahdollistajana sekä toimivana yhteytenä Eurooppaan. Suunnittelualue kattaa valtatiestä 12 noin 113 kilometrin pituisen jakson Tampereen Alasjärven eritasoliittymästä Soramäen eritasoliittymään Hollolaan asti. Suunnittelualue sijoittuu Tampereen, Kangasalan, Pälkäneen, Hämeenlinnan ja Hollolan alueelle.
Selvityksen tavoitteena on määritellä valtatien 12 tulevaisuudenkuva, joka pyrkii hyvään pitkämatkaisen liikenteen ja erityisesti kuljetusten palvelutasoon, liikenneturvallisuuden paranemiseen sekä Tampereen ja Lahden seutujen työmatkaliikenteen sujuvuuden varmistamiseen. Työssä selvitetään tien nykytila ja sen ongelmakohdat sekä arvioidaan uudelleen kohteisiin jo suunniteltujen toimenpiteiden sisältö ja vaikutukset sekä määritetään yhteysvälille tavoitetila ja etsitään uusia ko. yhteysväliä parantavia toimenpiteitä. Kehittämisselvityksessä muodostetaan toimenpiteiden vaiheistus kohti tavoitetilaa tutkimalla toimenpiteiden vaikutuksia.
Valtatien 12 tavoitetilan määrittämiseksi yhteysvälille muodostettiin vaihtoehtoisia toimenpidekokonaisuuksia, joiden vaikutuksia arvioitiin ja vertailtiin niitä asetettuihin tavoitteisiin. Vaikutusten arvioimiseksi muodostettiin neljä kehittämisskenaariota, joiden toimenpiteet määritettiin karkealla tarkkuudella. Skenaarioiden liikenteellisiä vaikutuksia tarkasteltiin pääsuunnan matka-aikojen, liikenteen sujuvuuden ja ennakoitavuuden sekä liikenneturvallisuuden kannalta. Näiden lisäksi tarkasteltiin liikenteen hiilidioksidipäästöjä sekä valtatien kunnossapitokustannuksia.
Skenaarioiden perusteella tarkastelujaksolle muodostettiin tavoitetila, jonka tavoitteena on turvata valtatien 12 liikennöitävyys pitkälle tulevaisuuteen mahdollisimman kustannustehokkailla toimenpiteillä. Skenaarioiden vaikutusvertailun ja tavoitetilan pohjalta on laadittu valtatien kehittämisohjelma. Kehittämisohjelmassa tavoitetilan muodostavat toimenpiteet on jaettu kahteen toteutusvaiheeseen. Skenaarioiden sekä tavoitetilan kustannuksia arvioitiin IHKU-laskentapalvelun avulla. Skenaarioiden ja toimenpiteiden vaikutuksia arvioitiin IVAR3-ohjelmistolla sekä asiantuntija-arviona.
Laadittu kehittämisselvitys toimii lähtökohtana hankekohtaiselle väyläsuunnittelulle sekä tienpidon ohjelmoinnille.ei tietoa saavutettavuudest