National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Development of an ISNI interface and continuous processes (1/2024–10/2025) : Project report
No full textThe National Library of Finland. Reports and Studies 12/2025
Project Report: Development of an ISNI interface and continuous processes.
Raportti suomeksi: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-84-1968-
Object Recognition in Virtual Reality : Gender Differences in Reaction Time, Accuracy, and Perceived Complexity
No full textThis thesis investigates whether there are significant differences in reaction time and accuracy between genders in a cognitively complex task in a Virtual Reality setting. Prior findings indicate clear male advantage in accuracy and reaction time in visuospatial tasks, while females are found to be in more advantageous position in verbal tasks and episodic memory. However, prior studies often utilize conventional response tools and computer monitors, limiting their applicability to immersive VR environments.
In this pilot study the reaction time and accuracy of six participants were recorded and observed. The participants reacted to a visual recognition task in a VR environment utilizing a head-mounted display while responding to pedestrians and cyclists as they appear in the VR space. After the test trials, the participants evaluated the task by difficulty, usability and visual clarity.
The results indicate substantial differences within the gender groups; however, only minor differences were discovered between genders. The findings indicate a 60 msec difference in the mean reaction times and a 1% difference in accuracy, indicating a negligible difference between genders. Factors, such as prior experience with VR and driving simulation games, as well as subjective perception of usability and task complexity were found to be more dominating factors affecting the differences between the participants.
Overall, the findings indicate that gender is not a strong predictor of performance in object recognition tasks set in a VR environment. However, prior experience and subjective perception of tasks appear to play a more important role. The preliminary results of this pilot study highlight the importance of its experimental nature and suggests the consideration of more systematically profiled participant groups for future studies
Use of leftover stone from the natural stone industry of Southeastern Finland in low volume roads
No full textKaakkois-Suomi on yksi Suomen keskeisimpiä luonnonkiviteollisuuden alueita. Luonnonkivi-teollisuudessa syntyy paljon sivukiviä, jotka jäävät käyttämättä ja varastoidaan suuriin varastokasoihin. Nämä sivukivikasat vievät tilaa louhimoiden alueelta ja ovat maisemallisesti haitallisia. Samaan aikaan neitseellistä kiviainesta louhitaan suoraan kalliosta maanteiden rakentamiseen ja kunnossapitoon.
Tässä työssä tutkittiin Kaakkois-Suomen luonnonkiviteollisuuden sivukivien hyödyntämismahdollisuuksia vähäliikenteisillä maanteillä. Työssä käytiin läpi vähäliikenteisten teiden kiviainesten laatuvaatimukset ja sivukivien ominaisuudet. Työssä tutkittiin, miten sivukiviä käytetään ja miten niiden käyttöä voidaan lisätä vähäliikenteisten maanteiden rakennekerroksissa ja kunnossapidossa. Asiaa tarkasteltiin myös kustannusvaikutusten näkökulmasta. Työn tavoitteena oli selvittää, miten sivukiviä voidaan hyödyntää paremmin, jotta neitseellisen kiviaineksen käyttöä voidaan vähentää ja kiertotaloutta lisätä alueella.
Työssä tutkittiin kirjallisuustutkimuksella Kaakkois-Suomen luonnonkiviteollisuuden sivukivien sijaintia, määrää, syntymistä ja ominaisuuksia. Näihin kerättiin tietoa aiempien tutkimusten, aiempien rakennekokeiluiden ja asiantuntijahaastatteluiden avulla. Tämän lisäksi työssä tutustuttiin tämänhetkisiä soratien kivimateriaaleja koskeviin laatuvaatimuksiin InfraRYL:in ja Väyläviraston ohjeissa. Näiden avulla todettiin, mitkä ovat Kaakkois-Suomen luonnonkiviteollisuuden sivukivien hyödyntämismahdollisuudet vähäliikenteisillä maanteillä.
Työhön kuului kirjallisuustutkimuksen lisäksi case-tutkimus sivukivien hyödyntämisestä tierakenteessa Lappeenrannan Ylijärventiellä. Case-tutkimukseen kuului Palin Granit Oy:n Ylämaan luonnonkivilouhimon sivukivien ominaisuuksien tutkimus, viiden Ylijärventielle sivukivestä rakennettavan koerakenteen suunnittelu sekä näiden koerakenteiden seurantasuunnitelman laatiminen. Koerakenteet suunniteltiin osana Ylijärventien parantamissuunnitelmaa ja ne rakennetaan kesällä 2024. Koerakenteiden rakentaminen ja seuranta tuo lisää tietoa vähäliikenteisten maanteiden materiaalien laatuvaatimuksiin ja sivukivien hyödyntämiseen.
Tutkimus osoitti, että Kaakkois-Suomessa on paljon sivukiviä ja niitä voidaan hyödyntää vähäliikenteisillä maanteillä. Vähäliikenteisen maantien materiaaleille laatuvaatimuksena on vain oikean muotoinen rakeisuuskäyrä. Voimassa olevien ohjeiden näkökulmasta sivukivien hyötykäytölle vähäliikenteisen maantien rakennekerroksissa ja kunnossapitomurskeena ei ole esteitä, kunhan sivukiven rakeisuuskäyrä täyttää vaatimukset. Tarvittaessa rakeisuuskäyrää voidaan muokata sopivammaksi murskausprosessin muokkaamisen tai hienoaineksen lisäämisen avulla. Tutkimuksen perusteella voidaan olettaa, että jos tietoisuutta sivukivistä lisättäisiin, saataisiin sivukiviä hyödynnettyä paremmin vähäliikenteisillä maanteillä Kaakkois-Suomessa. Lisäksi sivukivien hyödyntäminen vaatisi yhteistyön parantamista luonnonkivilouhimoiden, kiviainestoimijoiden ja tilaajien välillä
Sysselsättningsöversikt november 2025
No full textArbetsförmedlingsstatistiken samlar uppgifter om arbetssökande som anmält sig till arbetskraftsmyndigheter, såsom arbetslösa arbetssökande, service samt lediga jobb. Uppgifterna samlas in genom arbetskraftsmyndigheters kundserviceregister
Eurooppalaiseen raideleveyteen siirtyminen Pohjois-Suomessa, kysyntäselvitys : Eurooppalaisen raideleveyden ulottaminen Haaparannan/Tornion kautta Suomeen
No full textUse of wood processing side streams for dust suppression on gravel roads
No full textTässä tutkimuksessa on selvitetty erilaisten soratien pölynsidonta-aineiden tehokkuutta. Tutkimuksessa perinteisen kalsiumkloridin pölynsidontakykyä on verrattu uudempien puunjalostuksen sivutuotteisiin pohjautuvien modifioidun kuitulietteen (kauppanimi ”Tapofix”) sekä kalsiumlignosulfonaatin (”Dustex”) pölynsidontakykyyn. Lisäksi tutkimuksessa on ollut mukana tieosuus, mihin pölynsidontaa ei tehty lainkaan. Tapofixin ja Dustexin etuina perinteiseen kalsiumkloridiin nähden on niiden ympäristöystävällisyys.
Tutkimuksen koetie, Luola-Aavantie, sijaitsi Pohjois-Pohjanmaalla Iissä. Yhteensä 6 km koetieosuus jaettiin kymmeneen pienempään osuuteen, joille kaikille tehtiin erilainen pölynsidontakäsittely. Neljällä ensimmäisellä osuudella pölynsidonta suoritettiin kalsiumkloridilla ja neljällä seuraavalla Tapofixillä. Näiden osuuksien annostelut olivat 0,8, 1,2, 1,5 ja 2 tonnia kilometriä kohden. Yhdeksäs osuus käsiteltiin Dustexilla annostuksen ollessa 9 tonnia kilometriä kohden. Kymmenes osuus oli vertailuosuus, jolle ei tehty pölynsidontaa lainkaan.
Alkukesä 2025 oli varsin sateinen ja pölyämistä alkoi esiintyä vasta heinäkuussa, jolloin oli pidempi kuiva jakso. Selvästi eniten pölyämistä havaittiin Dustex-osuudella. Toiseksi eniten pölysi osuus, jolla ei tehty lainkaan pölynsidontaa, sekä osuus, jolla oli eniten Tapofixiä. Muilla osuuksilla pölyäminen oli vähäisempää. Tapofixin valmistajan mukaan on hyvin mahdollista, että runsaasti Tapofixiä käytettäessä sellukuidut sitoutuvat toisiinsa, eivätkä kiviainekseen. Dustexin valmistaja epäili, että Dustex ei ollut ehkä sekoittunut riittävästi veteen ennen levitystä.
Hieman yllättäen voidaan myös todeta, että koetiellä koko pölynsidonnan vaikutus jäi varsin vähäiseksi. Osuus, jolle ei tehty pölynsidontaa lainkaan, pölysi vain kahden viikon ajan, eikä silloinkaan paljoa runsaammin kuin kiinteimmät kalsiumkloridilla käsitellyt osuudet. Lisäksi kalsiumkloridin annostusmäärä ei tuntunut juuri vaikuttavan pölyävyyteen.
Tutkimuksen keskeisenä haasteena oli se, miten erottaa pölynsidontakäsittelyn vaikutukset muista soratien pölyävyyteen vaikuttavista tekijöistä. Kulutuskerrosmateriaali ei välttämättä ollut täysin identtinen jokaisella osuudella. Materiaalin rakeisuuden suhteen oli pieniä eroja.
Sekä Tapofixin että Dustexin osalta haasteena on selvästi kalsiumkloridia suurempia lastausaika. Tapofixin ja Dustexin osalta valmis käyttöliuos nopeuttaisi käyttöä. Tässä tutkimuksessa liuokset tehtiin säiliöiden täytön yhteydessä. Ohjeen mukaan Tapofix on levitettävä pian säiliöiden täytön jälkeen, koska muuten aine rupeaa saostumaan.
Tutkimuksen keskeisenä johtopäätöksenä päätettiin jatkaa testejä Tapofixillä, jonka pölynsidontakykyä pidettiin suhteellisen lupaavana. Tutkimuksen perusteella katsottiinkin, että suositeltava annostus Tapofixille olisi noin 1,2 t/km. Tutkimuksessa Tapofix levitettiin yhdistelmäautomaatilla. Jatkossa kannattaisi kokeilla myös aineen levittämistä liuoslevittimellä
Bridging disciplines : the role of mathematical reasoning in interdisciplinary inquiry
No full textThis study posits mathematics as a fundamental methodological framework for navigating the complexities of multidisciplinary research. It argues that the increasing prevalence of real-world problems demands the integration of knowledge from diverse scientific fields, where mathematics, particularly through the method of analysis and synthesis, provides a crucial constructive framework. While acknowledging the challenges in applying mathematical proficiency across disciplines and the complexities of interdisciplinary collaboration, the paper highlights mathematics’ historical versatility and its role as a “mode of rationality” applicable beyond traditional scientific domains. The topic is explored more broadly and deeply through military technology. The study illustrates the practical application of mathematical reasoning and the inherent value-ladenness of multidisciplinary problem-solving. Ultimately, it concludes that cultivating mathematical literacy and embracing analytical methodologies are essential for fostering effective communication and advancing multidisciplinary research to address pressing global issues.ei tietoa saavutettavuudest
Elevers upplevelser av lärande och lärarroller vid samundervisning
No full textEnligt Grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen ska undervisningen utvecklas enligt inkluderingsprincipen, där elever, med hänsyn till individuella stödbehov, så långt som möjligt deltar i undervisning i allmän klass. Sedan 2011 får elever i Finland stöd enligt en trestegsmodell: allmänt, intensifierat och särskilt stöd. Läroplanen rekommenderar samundervisning som pedagogisk lösning för alla stödnivåer, där alla elever, oavsett stödnivå, undervisas gemensamt av lärare med både specialpedagogisk och allmänpedagogisk kompetens. Avhandlingens syfte är att erhålla en djupare förståelse för elevers upplevelser av det egna lärandet och lärarnas roller under samundervisade lektioner. Utgående från syftet har två forskningsfrågor utformats:
1. Vilka fördelar och nackdelar, i relation till det egna lärandet, upplever elever under samundervisade lektioner?
2. Hur upplever eleverna lärarnas roller under samundervisade lektioner?
Studien omfattade 35 elever i årskurs 4—6 från två finlandssvenska skolor och baserades på semistrukturerade gruppintervjuer, med innehållsanalys som analysmetod.
Studiens resultat visar på att eleverna har positiva upplevelser av samundervisning. En del utmaningar framkommer också. Eleverna upplevde fördelar i ökat stöd och hjälp. Elever hade blandade upplevelser om lärarnas olika sätt att förklara, några uppskattade att få olika perspektiv, medan andra upplevde det som förvirrande. Olika upplevelser framkom också i huruvida arbetsron påverkades av samundervisning. Vissa upplevde att det blev lugnare medan andra tyckte att det blev mera ljud. Gällande lärarnas roller upplevde många att klassläraren oftast har den ledande rollen medan specialläraren hade en mer assisterande roll.
Studiens resultat bekräftar till stor del det som framkommit i tidigare forskning om samundervisning, där både positiva aspekter och utmaningar lyfts
Russia’s TTPs in Achieving Cognitive Efffects through Media
No full textThe descriptive title of the presentation will be: Russia’s TTPs in Achieving Cognitive Efffects through Media.
The proposed research question: How does Russian state use media as a tool to achieve cognitive effects on its audiences within the information environment?
To answer the research question, the following sub-questions are explored:
• What Tactics, Techniques, and Procedures (TTPs) does Russia employ in its strategic communication
(StratCom) efforts to influence both domestic and foreign audiences?
• How do these TTPs contribute to achieving cognitive effects, such as reinforcing narrative dominance
and shaping public perceptions?
• What are the lessons learned from Russia’s approach to cognitive influence that could inform best
practices in countering hostile communications in the information environment
Aktionsforskning om lekstationers inverkan på personalens delaktighet i barnens lek
No full textLeken hör till det centrala i småbarnspedagogiken, och barnen lär sig via leken. Men för att kunna utveckla sig via leken behöver barnen personalens stöd. För att kunna ge stöd behöver personalen vara delaktiga i barnens lekar och komma med idéer samt rekvisita för att främja barnens lekkunskaper (Utbildningsstyrelsen, 2022).
Grunderna för planen för småbarnspedagogiken 2022 (Utbildningsstyrelsen, 2022) påpekar att det är personalens uppgift att stödja barnens lekar och handleda dem. Leken är viktig i barndomen då man anser att den stöder barns utveckling, deras användning av social kunskap samt skapande av kamratkultur (Òlafsdóttir m.fl., 2017). Barnen får via leken de grunder de behöver till sin socioemotionella utveckling som de sedan har nytta av i sin framtida (Jantunen m.fl., 2019). Tankesättet att personalen inte ska delta, störa eller avbryta barnens lek har rötterna ända från 1800-talet enligt Nilsson m.fl. (2018). Personalen kan känna sig besvärade om de blir medfrågade i leken och kan ses som konstiga och löjliga av andra vuxna om de deltar (Jantunen m.fl., 2019; Nilsson m.fl., 2018).
Denna studie är en uppföljning av ett lekprojekt med syfte att stöda personalens delaktighet i leken. Lekprojekt genomfördes på daghemmet under ett verksamhetsår, genom att personalen tillsammans med barnen inom småbarnspedagogiken deltog i utvalda lekstationer en gång per månad under hela verksamhetsåret.
Syftet med denna studie är att bidra med kunskap om personalen är delaktig i barnens lekar på daghemmet, ifall personalens syn på delaktigheten ändras via daghemmets lekprojekt samt om personalen kan identifiera ändringar i barnens förhållningssätt till leken och till personalens deltagande i den. Därför har jag valt att använda mig av följande forskningsfrågor:
1. Hur deltar personalen i barnens lek under lekstationerna?
2. Hur påverkar lekprojektet personalens syn på sin delaktighet i leken?
3. Hurdan ändring identifierar personalen i barnens förhållningssätt till leken och till personalens deltagande i den?
För att uppnå detta syfte användes aktionsforskning som forskningsansats. För insamling av material till studien användes strukturerad observation, gruppintervjuer med fokuspersonerna och anonym enkät som skickades ut till hela personalen på daghemmet. Det insamlande materialet analyserades med en tematisk analysmetod.
Resultatet visade att lekstationerna gjorde personalen endast till en viss mån mera delaktiga i barnens lekar och lite mer än hälften av personalen tyckte att lekprojektet ändrade på deras syn av delaktighet i leken. Personalen ansåg att lekprojektet gjorde de lättare för barnen att komma med förslag på vad de vill leka, det bidrog till nya kamratrelationer och gjorde att barnen bättre godkände personalen deltagande i leken