National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Yhdysvaltain sotilaallinen läsnäolo Euroopassa
No full textTutkimuksessa tarkasteltiin Yhdysvaltain sotilaallista läsnäoloa Euroopassa vuosina 2014–2024 ja sen merkitystä pelotteen rakentamisessa muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Tavoitteena oli analysoida, miten Yhdysvallat muokkasi sotilaallista läsnäoloaan Euroopassa hyödyntämällä konventionaalista, ydinaseisiin perustuvaa ja monialaista pelotetta. Tavoitteiksi tunnistettiin liittolaisten puolustuksen vahvistamisen, omien strategisten etujen suojaamisen ja Venäjän aiheuttamaan uhkaan vastaamisen. Päätutkimuskohteena oli sotilaallisen läsnäolon muutos tarkastelujaksolla ja sen yhteys pelotteen uskottavuuteen, vaikuttavuuteen ja eskalaatiohallintaan. Peloteteoria toimi analyysin taustakehyksenä, jonka avulla arvioitiin sotilaallisen läsnäolon merkitystä strategisen tasapainon ylläpitämisessä ja pelotearkkitehtuurin muodostumisessa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa hyödynnettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Viitekehys nojasi uusklassiseen realismiin, joka yhdisti kansainvälisen järjestelmän rakenteelliset tekijät ja kansallisen päätöksenteon vaikutukset. Peloteteoria tarjosi käsitteellisen perustan laajentuneen ja monimutkaistuneen pelotekentän tarkasteluun. Aineisto koostui Yhdysvaltain hallinnon strategia-asiakirjoista ja puolustuspoliittisista linjauksista, Yhdysvaltain kongressin ja puolustushallinnon raporteista ja Yhdysvaltain Euroopan-joukkojen alueellisen yleisjohtoporrastason tilannekatsauksista. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kirjallisuustutkimusta sekä aineisto- ja teoriaohjaavaa analyysia. Menetelmillä mahdollistettiin strategisten tavoitteiden, konkreettisten toimien ja peloteteorian välisten suhteiden systemaattinen analyysi sekä sotilaallisen läsnäolon muutosten arviointi.
Tulokset osoittavat, että Yhdysvaltain sotilaallinen läsnäolo Euroopassa tehostui, monipuolistui ja mukautui tarkastelujakson aikana. Pysyvän läsnäolon ylläpito, rotaatioperusteiset joukot, infrastruktuurin kehittäminen, uusien komento- ja joukkorakenteiden perustaminen ja monikansallisen yhteistoiminnan lisääminen muodostivat konventionaalisen pelotteen rungon. Ydinasepelote säilyi uskottavuuden ytimenä ja kehittyi modernisaatio-ohjelmien sekä liittolaisille suunnatun ydinasejako-ohjelman myötä. Integroitu pelote yhdisti sotilaalliset ja hallinnon muut elementit sekä monikansallisen yhteistoiminnan. Tulosten perusteella, sotilaallinen läsnäolo oli keskeinen väline, jolla Yhdysvallat rakensi alueellista pelotetta, paransi reagointikykyä ja vasteaikaa sekä vahvisti liittolaisten puolustusta osana laajaa strategista turvallisuusrakennetta.
Johtopäätöksenä on, että Yhdysvaltain vuosina 2014–2024 rakentama sotilaallinen läsnäolo muodosti monitasoisen, räätälöitävän ja uskottavan pelotteen Euroopassa. Pelotteen uskottavuus rakentui jatkuvasta valmiudesta, näkyvyydestä, monikansallisesta yhteistoiminnasta ja kyvystä yhdistää kansalliset voimavarat, konventionaalisen ja ydinaseisiin perustuvat ratkaisut poliittiseen ja sotilaalliseen johdonmukaisuuteen. Tutkimus vahvisti, että tarkastelujakson aikana toteutetut toimet loivat perustan Euroopan turvallisuusjärjestelmälle ja vakiinnuttavat Yhdysvaltain aseman alueen keskeisenä turvallisuustakuuna sekä esimerkkinä pelotteen soveltamisesta sotilaallisen läsnäolon kautta.navigointi mahdollist
Ryhmäkiinteyden dynamiikka kertausharjoituksessa
No full textTutkimuksen yleisenä teemana ja aiheena on ryhmäkiinteys. Ryhmäkiinteyttä tarkastellaan sotilaallisesta näkökulmasta. Edelleen näkökulmaan tarkennettuna tutkimus keskittyy ryhmäkiinteyden ilmiön tutkimiseen reserviläisten kertausharjoituksen aikana. Ryhmäkiinteys on tässä tutkimuksessa määritelty lähtökohtaisesti ryhmäkiinteyden standardimallin mukaiseksi. Kertausharjoitus on rajattu tutkimuksessa liittymään joukkokohtaisiin varusmiestuotannon tyylillä joukkotuotettujen joukkojen kertausharjoituksiin valtakunnallisissa taisteluharjoituksissa. Näistä johdettuna tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ryhmäkiinteyden muutoksen dynamiikkaa tutkimukseen valittujen joukkojen osalta. Ryhmäkiinteyden muutosta tarkastellaan sen ensinnäkin sen rakenteen, mutta myös sen voimakkuuden suhteen. Edelleen dynamiikalla tarkoitetaan eri yksikkötyyppien ja reserviläisten kokemuksen yhteyden selvittämistä ryhmäkiinteyden muutokseen.
Tutkimuksen aineisto perustuu neljän erillisen joukonkertausharjoituksessa olleen yksikön tuottamaan vastausaineistoon. Erilaisia joukkotyyppejä tutkimuksessa oli kolme kappaletta. Ne olivat panssarivaunukomppania, panssarijääkärikomppania ja taisteluosaston jääkärikomppania. Tutkimus on tutkimusotteeltaan määrällinen ja aineisto kerättiin strukturoidun kyselyn avulla. Pitkittäisen tutkimuksen takia tämä strukturoitu kysely toteutettiin saman sisältöisenä kertausharjoituksen alussa ja lopussa. Yhteensä aineistoa kerättiin kahdesta erillisestä kertausharjoituksesta. Käytetyn mittarin ollessa ensi kertaa tutkimuskäytössä, sen luotettavuutta tarkasteltiin faktorianalyysin keinoin. Tutkimuksen varsinainen pääanalyysi perustui t-testiin ja sitä tukeviin Cohen-D analyyseihin.
Ensinnäkin tutkimuksen mittarilla on mahdollista havainnoida ryhmäkiinteyttä ja sen mahdollista muutosta kolmen ulottuvuuden näkökulmasta. Kaikkien reserviläisten osalta tutkimuksen tuloksista on nähtävissä, että ryhmäkiinteys muuttuu kaikkien ulottuvuuksien osalta kertausharjoituksen aikana. Toisekseen yksikkötyyppien välillä havaittiin selviä eroavaisuuksia ryhmäkiinteyden rakenteen muutoksessa. Viimeisenä tulokset osoittivat, että kokemuksella ja reserviläisten aikaisemmin tuntemisella on yhteyttä ryhmäkiinteyden muutokseen. Yhteydellä tarkoitetaan tässä tapauksessa, sitä että ryhmäkiinteyden rakenteen muutos oli toisistaan poikkeava eri kokemuksen omaavien henkilöiden välillä.
Johtopäätöksenä tutkimuksesta on, että Puolustusvoimien joukkotuotantojärjestelmä tukee ryhmäkiinteyden kehittymistä. Varusmiestuotannolla tuotetun joukon ominaispiirre on kohtalaisen korkea ryhmäkiinteyden taso. Tästä huolimatta yhdenkin kertausharjoituksen lopputuloksena on lähtökohtaisesti ryhmäkiinteyden pieni tehostuminen. Tutkimuksen perusteella voidaan tarkemmin pohtia erilaisten joukkotyyppien ryhmäkiinteyden rakenteen kehittymistä, jota voidaan mahdollisesti tukea kertausharjoitus järjestelyin.navigointi mahdollist
Ryhmäkiinteyden kehittyminen kertausharjoituksissa
No full textPuolustusvoimien sodan ajan joukkoja harjoitutetaan erilaisissa reservin koulutustapahtumissa, joista käytetään yleiskäsitettä kertausharjoitus. Kertausharjoituksiin osallistuvat joukot kokevat erilaatuista ja -vahvuista ryhmäkiinteyttä, jota tällä hetkellä mitataan vain pintapuolisesti. Tarve tarkemmalle mittaamiselle on, sillä ryhmäkiinteys on keskeinen sotilaan toimintakyvyn osa-alue ja ryhmäkiinteyden muodostumisen tukeminen kehittää joukon suorituskykyä. Tutkimuksessa kehitettiin menetelmä ryhmäkiinteyden tarkempaan mittaamiseen hyödyntämällä kertausharjoituspalautteeseen tarkoitettua reserviläiskyselyä. Tarkemmalla ryhmäkiinteyden mittaamisella pyrittiin myös tunnistamaan tapoja, joilla harjoitusjoukkojen ryhmäkiinteyttä saadaan kehitettyä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin vuonna 2023 järjestetyissä kertausharjoituksissa kerättyjen reserviläiskyselyiden aineistoa tilastollisin menetelmin. Kaikki harjoitustyypit kattavassa aineistossa oli noin 30 000 vastausta. Kyselyn 58 väittämästä rakennettiin osioanalyysin ja faktorianalyysin avulla uudet summamuuttujat, jotka noudattavat ryhmäkiinteyden tutkimuksessa vakiintunutta jaottelua kuuteen ryhmäkiinteyden ulottuvuuteen. Reserviläiskyselyn väittämien luokittelussa ulottuvuuksien mukaisiin summamuuttujiin tukeuduttiin alan aikaisempaan tutkimukseen. Tutkimuksessa luotujen mittareiden avulla tarkasteltiin ryhmäkiinteyden ilmenemistä erityyppisissä kertausharjoituksissa. Lisäksi tarkasteltiin taustamuuttujien ja muiden ryhmäkiinteyteen liittyvien ilmiöiden vaikutusta ryhmäkiinteyden kokemuksiin. Tutkimuksesta on laadittu kaksi versiota: julkinen verkkoversio sekä turvaluokiteltu versio, joka sisältää tarkempaa käsittelyä eri joukkotyyppien välillä vallitsevista ryhmäkiinteyseroista.
Ryhmäkiinteyden ulottuvuuksien tilastollisesti luotettava mittaaminen reserviläiskyselyn väittämien pohjalta rakennetulla mittarilla onnistui, joskaan mittarin sisällöllinen peittävyys ei ollut täydellinen. Laadittu mittari mahdollisti ryhmäkiinteyden aiempaa tarkemman mittaamisen paljastaen aiemmin piilossa ollutta tietoa. Mittarin avulla löydettiin selviä eroja ryhmäkiinteydessä erilaisten harjoitustyyppien välillä. Myös taustamuuttujilla havaittiin olevan vahva vaikutus ryhmäkiinteyden kokemukseen. Tutkimuksen perusteella ryhmäkiinteys kasvaa asevelvollisen iän ja kertausharjoituskokemuksen myötä. Lisäksi upseerit ja aliupseerit kokevat miehistöä korkeampaa ryhmäkiinteyttä. Tutkimuksessa havaittiin vahva yhteys tiettyjen harjoitusjärjestelyiden ja koetun ryhmäkiinteyden välillä. Esimerkiksi hyvä tavoitteenasettelu sekä lääkintähuollon järjestäminen korreloi harjoituksiin osallistuvien korkean ryhmäkiinteyden kanssa.
Tutkimus tuotti tietoa, jonka perusteella harjoitusjärjestelyitä voidaan kehittää täsmällisemmin, mikäli tavoitellaan korkeampaa ryhmäkiinteyttä. Lisäksi tutkimus valotti ryhmäkiinteyden tasoja eri joukkotyypeissä. Tutkimuksessa käytetyllä menetelmällä olisi mahdollista mitata myös muita reservin koulutuksen piileviä ilmiöitä. Tutkimuksen keskeisin havainto on, että tehokkain keino Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen ryhmäkiinteyden kehittämiseen on kertausharjoitusten järjestäminen näille joukoille. Ottaen huomioon kertausharjoituskoulutuksen muut suorituskykyä kehittävät vaikutukset sekä ryhmäkiinteyden tärkeyden osana joukon suorituskykyä, voidaan tutkimuksen perusteella pitää kertausharjoitusmäärien lisäämistä erittäin toivottavana.navigointi mahdollist
Kyrönjoen vesistötyöt : Koskien pohjaeläimistön velvoitetarkkailu vuonna 2024
No full textTässä työssä tarkastellaan Kyrönjoen pohjaeläinyhteisöjen tilaa sekä yhteisöissä mahdollisesti tapahtuneita muutoksia. Pohjaeläinyhteisöissä esiintyy vaihtelua tarkkailuvuosien välillä ja havaintoalueiden yhteisöt eroavat toisistaan. Lisäksi havaintoalueet eroavat toisistaan myös esim. virtaamaolosuhteiltaan ja vedenlaadun osalta.
Kyrönjoen koskien pohjaeläimistön kokonaisyksilömäärä oli kaikilla näytepaikoilla alhaisempi vuonna 2024 kuin edellisenä näytteenottovuonna (2020). Lisäksi yksilömäärät vuonna 2024 olivat alhaisempia kuin havaintoalueilla keskimäärin. Vesistötöiden yläpuolisessa Harjankoskessa taksonimäärät olivat vuonna 2024 melko samalla tasolla kuin vuonna 2020, mutta Malkakoskessa, Reinilänkoskessa ja Kolkinkoskessa taksonimäärät olivat hieman tippu-neet vuoden 2020 tasosta. Havaintoalueiden pohjaeläimistön monimuotoisuus oli myös pääasiassa tippunut edellisestä tarkkailuvuodesta, paitsi Malkakoskessa, jossa monimuotoisuus oli noussut vuoteen 2020 verrattuna ja Shannon-indeksi oli lisäksi suurempi kuin kertaakaan aiemmin. Pohjaeläinyhteisöjen monimuotoisuus oli kuitenkin suurin ylimmällä kohteella, eli Harjankoskessa.
Harjankosken tilaa kuvaavat pohjaeläinmittariarvot ovat pääasiassa vaihdelleet hyvän ja erinomaisen välillä. Vaihtelu pohjaeläimistön tilaluokituksissa on ollut suurempaa vesistötöiden vaikutusalueella. Keinotekoisen Malkakosken tila on yleensä vaihdellut välttävän ja tyydyttävän välillä. Reinilänkosken tilaa kuvaavat pohjaeläinmittariarvot ovat vaihdelleet aina välttävää tilaluokkaa kuvaavista arvoista erinomaista tilaa kuvaaviin arvoihin. Kolkinkosken tilaa kuvaavat muuttujat ovat yleensä vaihdelleet välttävän ja hyvän tilaluokituksen välillä.Saavutettavuusominaisuudet: navigointi mahdollista, kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset, taulukot saavutettavia, looginen lukemisjärjesty
Decarbonisation of Chemical Industry through Electrification
No full textThe chemical industry faces increasing pressure to decarbonise due to tightening climate policies. This thesis investigates the feasibility of electrification as a decarbonisation strategy for the Czech chemical industry through a combined top-down and bottom-up approach. A qualitative assessment is conducted to evaluate the readiness of the Czech electrical grid for industrial electrification, alongside an analysis of biomass availability as an alternative strategy. The findings are used to serve a basis for a case study modelling of Lovochemie, a fertiliser plant currently reliant on coal and natural gas for energy generation. Seven scenarios are modelled: a baseline, biomass utilisation, three electrification scenarios and two waste heat utilisation scenarios. The modelling evaluates Scope 1 and Scope 2 greenhouse gas emissions, annual electricity demand, nitric acid production and operational cost implications. Result show that while electrification reduces Scope 1 emissions and could lower EU ETS costs, its overall impact is limited by the high carbon intensity of the grid. Moreover, the Czech electrical grid may face challenges in meeting the substantial electricity demand required for future industrial electrification. Biomass utilisation demonstrates the highest emissions reduction potential due to its carbon-neutral characteristics and minimal reliance on electricity. Waste heat recovery delivers moderate emissions reductions and relatively low operational costs but requires substantial capital investment. The study concludes that large-scale electrification in the Czech chemical sector will only be feasible with accelerated development of low-carbon electricity. Biomass and waste heat recovery present viable solutions, but their implementation depends on feedstock availability and infrastructure readiness
”Man önskar att det inte skulle förekomma mobbning bland barn på dagis, men tyvärr förekommer det” Personalens ingripande vid mobbningssituationer inom småbarnspedagogik
No full textSyftet med denna studie är att undersöka hurdana kompetenser om mobbning och färdigheter att ingripa vid mobbningssituationer personalen inom småbarnspedagogiken anser sig ha.
Studien utgår från följande forskningsfrågor:
1. Hur definierar personalen mobbning bland barn inom småbarnspedagogik, och i vilken utsträckning anser de att mobbning förekommer?
2. Vilka strategier och interventioner använder personalen för att stöda barn under en mobbningssituation?
3. Varifrån upplever personalen att de har fått sin kompetens om att hantera en mobbningssituation bland barn inom småbarnspedagogik?
Studien bygger på en kvalitativ forskningsmetod, där data samlades in via en enkät riktad till personal inom småbarnspedagogik. Det insamlade materialet analyserades med hjälp av tematisk analys.
Resultatet visar att mobbning förekommer, särskilt bland äldre barn, men att den ofta är svår att upptäcka. Personalens syn på vad som utgör mobbning varierar, och gränsdragningen mellan lek och kränkande beteende är inte alltid tydlig. Vanliga strategier för ingripande är samtal med barn, samarbete med kollegor och vårdnadshavare samt användning av olika pedagogiska verktyg. Närvaro i barngruppen lyfts fram som en avgörande faktor.
Många i personalen känner sig osäkra på hur de ska agera i mobbningssituationer och efterfrågar mer utbildning, särskilt kring konkreta ingripanden och förståelse för bakomliggande orsaker till mobbningsbeteenden. Studien understryker därför vikten av regelbunden fortbildning, tydliga handlingsplaner och samarbete med andra yrkesgrupper för att stärka personalens trygghet och kompetens i arbetet mot mobbning
Slöjdstuderandes välmående vid folkhögskolor
No full textMänniskans hälsa påverkas av många olika faktorer, som endera främjar eller hämmar ens välmående. Ens livsstil, relationer och utbildning, liksom politiska beslut påverkar ens hälsa. Hälsan kan främjas genom olika hälsofrämjande insatser, vars övergripande mål är att ge människor förutsättningar att få bättre kontroll över sin hälsa och de faktorer som påverkar den. Studier visar på att fria bildningens, speciellt medborgarinstitutens, hantverkskurser har en positiv effekt på deltagarnas upplevda välmående (se Aksela, 2010; Jalonen & Järvi, 2018). Slöjdprocessen, att se ett resultat av sitt arbete och de sociala kontakterna som uppstod under kursernas gång bidrog till deltagarnas förbättrade välmående.
Syftet med studien har varit att dels undersöka hur vuxenstuderande vid folkhögskolors slöjdutbildningar upplevt att studiemiljön och utbildningen påverkat deras psykiska hälsa och välmående, dels att kartlägga vilka faktorer som bidragit till att studerandena slutligen sökt in till ifrågavarande utbildning. Utgående från syftet formulerades följande forskningsfrågor:
1. Vilka faktorer har bidragit till att studerande valt att söka in till en slöjdutbildning vid en folkhög-skola?
2. Vilka faktorer i folkhögskolans miljö har inverkat på studerandes välmående?
3. Vilka faktorer i folkhögskolans slöjdutbildning har inverkat positivt på studerandes välmående?
4. Vilka faktorer i folkhögskolans slöjdutbildning har inverkat negativt på studerandes välmående?
I studien användes kvalitativa intervjuer för att samla in det empiriska datamaterialet. Informanterna utgörs av åtta vuxenstuderande från två finlandssvenska folkhögskolor, där alla studerade slöjd. Sju intervjuer gjordes över videosamtalsplattformen Zoom. Intervjuerna spelades även in där via. Den åttonde intervjun skedde skriftligt på grund av personliga skäl. Intervjuerna analyserades.
Resultatet påvisade att både studiemiljön och slöjdutbildningen vid folkhögskolorna nästan enbart har en positiv effekt på informanternas välmående. Det var främst helhetsupplevelsen av studiemiljön och slöjdutbildningen som bidrog till den positiva effekten, men även slöjdprocessen, att få sett resultat av sitt arbete och de sociala kontakterna som uppstod till följd av studierna för att nämna några konkreta faktorer. Däremot fanns det ytterst få faktorer i studiemiljön och slöjdutbildningen som skulle ha haft en negativ inverkan på informanternas välmående. Informanterna sökte sig till folkhögskolans slöjdutbildning främst på grund av att de hade ett eget intresse för slöjd och hantverk, som de både ville få utöva mera och fördjupa sina kunskaper i.
På basen av resultat kan det konstateras att det på samhällsnivå behöver värnas om folkhögskolan, den fria bildningen över lag och dess hantverkskurser i och med att denna verksamhet bidrar till deltagarnas välmående på så många olika plan. Min övertygelse är att det välmående ifrågavarande verksamhet ger upphov till kan i längden sparas in på diverse sjukfrånvaro och sjukvårdskostnader
Augmented Reality in Early Education : Connecting Traditional to Interactive Learning
No full textOver the past few years, Augmented Reality (AR) has started becoming a revolutionary technology in the field of education, providing innovative means to entertain young learners and complement the traditional teaching strategies. This paper presents the research on the creation and efficiency of the marker-based AR app that can increase the quality of reading materials of kindergarten children. With the help of a mixed methods research design, the study will combine a quantitative and a qualitative approach to assess the impact of the AR tool on child engagement, understanding, and motivation and gain insights into the perception of teachers and adult users. The AR application built on Unity and Easyar with 3D models, animations, and multimedia content on physical books and flashcards of four types of educational topics: animals, alphabet, fruits, and vegetables. The participants (N = 44; 12 early childhood educators and 32 adults) were recruited purposively (based on the criteria of kindergarten and community group settings in Turku, Finland). The information was gathered with the help of surveys that included closed- and open-ended questions delivered in a non-paper format. Descriptive statistics and cross-tabulations were applied to quantitative responses, and the thematic analysis was conducted with qualitative ones. The results show a great degree of user satisfaction regarding the ease of use and interactivity of the AR tool, as well as its informative quality. The adults and teachers noted that children showed more interest and improved learning results when they used the AR-enhanced materials. The study finds that Augmented Reality can be an important element of early childhood learning that can enhance the learning process, help to connect the abstract notion with the visual perception, and assist in classroom and home-based learning. It is suggested that further development of AR should better correspond to national curriculum requirements and teacher training should be offered so that the educational potential of these tools could be fully realised
The Witching of Art History—or How to Approach Women, Art and Esotericism
No full textThe special issue “The Witching of Art History” examines how women and artists beyond gender binaries have navigated artistic and occult subjectivities, identities and agency within art and occulture since the 19th century. The articles illuminate the mechanisms, structures and discursive distinctions that have shaped the experiences of artist women, as well as the strategies they have employed to negotiate these challenges.
The issue introduces new conceptual frameworks for the study of art and esotericism—such as feminist ecoaesthetics, magical futurist art and seeker as weaver—alongside perspectives that challenge male-centred narratives. Here, “witching” functions as a political term, inviting a reimagining of normative approaches to art history and its intersections with esotericism, occultism and magic. The title draws inspiration from contemporary art practice, reflecting how artists have reclaimed the figure of “the witch”—once stigmatised as evil and perverse—and transformed it into a symbol of empowerment. In doing so, the issue foregrounds the significant contributions of artist women not only within the art world but also across diverse spheres of occulture, where modern religiosity has been reshaped.
All articles were peer-reviewed and further developed through discussions at the international seminar “The Witching of Art History”, held at the Ateneum Art Museum and the University of Helsinki on 20–21 August 2025. The seminar and this thematic issue share a common aim: to emphasise the central role of women in art and esotericism while engaging critically with theoretical and methodological questions.ei tietoa saavutettavuudest