National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Employment Bulletin February 2025
No full textThe Employment Bulletin is based on the data from the Employment Service Statistics. The Development and Administrative Services Centre (KEHA Centre) compiles statistics on the clients of the Employment authorities, including registered job-seekers, labour market policy services, and job vacancies. The data is collected from the customer service registries used by the Employment authorities
Osallistuminen Siirtolaisuusinstituutin edustajana 5.6.2025 Kimingin Nuorisoseura Ry:n järjestämään siirtolaisuustapahtumaan ”Kun Suomi muutti Ruotsiin”
No full textSiirtolaisuusinstituutin emeritusjohtaja Ismo Söderling osallistui Siirtolaisuusinstituutin edustajana Kimingin Nuorisoseura Ry:n järjestämään siirtolaisuustapahtumaan ”Kun Suomi muutti Ruotsiin” ja siellä paneelikeskusteluun aiheesta.ei tietoa saavutettavuudest
Leveraging Publisher Metadata for Universal Bibliographic Control
No full textEsitys IFLA WLIC 2025 -konferenssissa Astanassa 19.8.2025navigointi mahdollistakuvilla vaihtoehtoiset kuvauksetlooginen lukemisjärjesty
Vaihtoehdot kreosoottikyllästeisille ratapölkyille - Selvitystyö
No full textSelvityksen päätarkoituksena oli käydä läpi eri vaihtoehtoja kreosoottikyllästeisille puuratapölkyille sekä niiden ominaisuuksia, elinkaarta ja soveltuvuutta Suomen rataverkolle. Väyläviraston hallinnoimalla rataverkolla käytetään tällä hetkellä laajalti kreosoottikyllästeisiä puupölkkyjä. Kreosootti on kuitenkin ympäristölle ja terveydelle erittäin haitallinen kyllästysaine, josta on tavoitteena päästä pitkällä aikavälillä kokonaan eroon. Esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa kreosoottikyllästeisten puupölkkyjen käytöstä on jo luovuttu, ja ne on korvattu muilla vaihtoehdoilla. Näitä voivat olla esimerkiksi erilaiset puulajit ja niiden kyllästeaineet, sekä muut materiaalit, kuten betoni, muovi tai komposiittirakenteet.
Selvityksessä vaihtoehdot on koottu viiteen eri ryhmään, joissa niitä kuvataan ja vertaillaan eri näkökulmista. Vertailun perusteella tavanomaisiin käyttökohteisiin soveltuvia materiaaleja ovat kupariöljypohjaisilla kyllästeaineilla käsitellyt puuratapölkyt, osa komposiittipölkyistä sekä tietyt betonipölkyt
Sysselsättningsöversikt april 2025
No full textArbetsförmedlingsstatistiken samlar uppgifter om arbetssökande som anmält sig till arbetskraftsmyndigheter, såsom arbetslösa arbetssökande, service samt lediga jobb. Uppgifterna samlas in genom arbetskraftsmyndigheters kundserviceregister
Employment Bulletin July 2025
No full textThe Employment Bulletin is based on the data from the Employment Service Statistics. The Development and Administrative Services Centre (KEHA Centre) compiles statistics on the clients of the Employment authorities, including registered job-seekers, labour market policy services, and job vacancies. The data is collected from the customer service registries used by the Employment authorities
The differential association between coping skills and posttraumatic stress symptoms among adolescents residing in a war-affected zone versus a non-war-affected zone
No full textDenna tvärsnittsstudie undersökte huruvida region (krigsdrabbad eller icke-krigsdrabbad) modererar sambandet mellan copingstrategier och posttraumatiska stressymptom hos ungdomar. Ett urval på 2 766 ungdomar i åldrarna 11 till 17 år från Donetsk- och Kirovogradregionerna i Ukraina besvarade ett frågeformulär som mätte posttraumatiska stressymptom och copingstrategier. En modererad multipel linjär regressionsanalys genomfördes på hela urvalet, och multipla linjära regressioner genomfördes separat för de två regionerna med PTSD-symptompoäng som utfallsvariabel. Ålder, kön, region, undvikande, problemlösning och sökande av socialt stöd inkluderades som prediktorer. I enlighet med hypotesen tyder resultaten på att regionen modererar sambandet mellan copingstrategier och PTSD-symptom hos ungdomar, samt att undvikande är tydligt associerat med PTSD-symptom i en region med direkt krigsexponering. Studien indikerar att problemlösning och sökande av socialt stöd inte är associerade med PTSD-symptom hos ungdomar som befinner sig i extremt stressande situationer, när regionen inkluderas som en modererande faktor. Dessa resultat påvisar det tydliga sambandet mellan undvikande som copingstrategi och PTSD-symptom hos ungdomar i extremt stressande situationer. Detta antyder att klinisk praxis för bedömning av PTSD-symptom hos ungdomar bör fokusera på graden av exponering för extremt stressande situationer samt omfattningen av användningen av undvikande som copingstrategi
Development of Quality Comparison Practices in Design Procurements within Infrastructure Projects : Master’s Thesis
No full textJulkiset hankinnat muodostavat merkittävän osan julkisen sektorin toiminnasta, ja niiden tavoitteena on varmistaa varojen tehokas käyttö sekä laadukkaat lopputulokset. Hankintojen toteutusta ohjaavat sekä kansallinen että EU-tason sääntely, jossa korostuvat avoimuus, tasapuolisuus ja kilpailullisuus. Laatuvertailu on osa hankintapäätöksenteon välineitä silloin, kun valintaperusteena käytetään hinnan lisäksi myös laadullisia komponentteja. Toisin kuin hinta, laadullisten tekijöiden arviointi edellyttää tarkasti määriteltyjä vertailuperusteita sekä johdonmukaista arviointia.
Väyläviraston ja ELY-keskusten kaltaisilla toimijoilla suunnitteluhankinnat ovat keskeinen osa toimintaa, ja niissä laatuvertailua hyödynnetään hinta-laatusuhteen mukaisissa kilpailutuksissa. Suunnitteluhankinnat eroavat muista julkisista hankinnoista siinä, että ne liittyvät asiantuntijapalveluihin, joiden lopputulos ei ole tarkasti määritettävissä etukäteen. Tämän seurauksena lopputuloksen laatu riippuu merkittävästi palveluntuottajan osaamisesta ja kyvystä vastata hankkeen tavoitteisiin. Pelkän hinnan perusteella tehty valinta ei siten riitä kuvaamaan tarjouksen kokonaishyötyä, vaan laadullisten tekijöiden huomioiminen on keskeistä tarjoajien vertailussa. Onnistunut laatuvertailu tukee sekä hankkeen tavoitteiden saavuttamista että markkinoiden toimivuutta ja tarjoajien osallistumishalukkuutta.
Tämä diplomityö on kvalitatiivinen selvitys, joka tarkastelee suunnitteluhankintojen laatuvertailun nykykäytäntöjä ja kehittämistarpeita. Aineisto koostui tarjousasiakirjojen analyysistä, tilaajaorganisaation edustajille tehdyistä haastatteluista, palveluntuottajille suunnatusta kyselystä sekä aihepiirin kirjallisuudesta. Näiden aineistojen avulla muodostettiin kokonaiskuva käytössä olevista arviointikäytännöistä, niiden toimivuudesta eri osapuolten näkökulmasta sekä siitä, miten ne vastaavat hankintalainsäädännön, mallipohjien ja ohjeiden vaatimuksiin.
Tulosten perusteella keskeisimmät kehittämistarpeet liittyvät arviointikriteerien selkeyttämiseen, pisteytyksen läpinäkyvyyden parantamiseen sekä hankekohtaisuuden ja yhdenmukaisuuden yhteensovittamiseen. Arviointikäytäntöjä tulisi kehittää siten, että ne tukevat vertailtavuutta, mahdollistavat johdonmukaisen arvioinnin ja ohjaavat tarjoajia kohdentamaan sisältönsä vaatimusten mukaisesti. Kehittämistoimenpiteet tukevat selkeämpiä ja vertailukelpoisempia arviointikäytäntöjä, jotka hyödyttävät sekä tilaajia että tarjoajia. Yhtenäinen ja tarkoituksenmukainen hankintamateriaali keventää valmistelutyötä ja edistää tasapuolisia käytäntöjä. Laadun huomioiminen jo hankintavaiheessa voi parantaa lopputuloksia, vähentää virheitä ja vahvistaa yhteistyötä hankkeissa
Railway Safety Report 202
No full textTässä turvallisuuskertomuksessa on kuvattu rautateiden turvallisuuden tilaa, rautatieturvallisuustoimintaa ja sen kehittymistä valtion omistamalla Väyläviraston hallinnoimalla rataverkolla vuonna 2024.
Turvallisuuskertomuksessa on selostettu toimintaympäristön keskeiset muutokset, keskeiset toteutetut kehittämistoimenpiteet, turvallisuustavoitteet ja niiden toteutuminen, omavalvonnan toimenpiteet ja niiden toteutuminen sekä riskienhallinnan toteuttaminen vuonna 2024. Lisäksi turvallisuuskertomuksessa kuvataan työturvallisuuden kehittymistä, koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä sekä kyberturvallisuuteen että valmiuteen ja varautumiseen liittyviä toimenpiteitä.
Turvallisuuskertomuksessa on keskeistä tunnistaa asioita, puutteita tai menetelmiä, joita pitää edelleen kehittää, mutta yhtä tärkeätä on nostaa esille onnistumisia.
Radanpidon osalta turvallisuus on käytettävien mittareiden valossa kehittynyt viime vuosina hyvään suuntaan ja oli edelleen hyvällä tasolla vuonna 2024. Rautatieliikenteessä keskeisten turvallisuuspoikkeamien määrä kuitenkin hieman kasvoi. Näihin poikkeamiin suurin vaikutus on rautatieliikenteen harjoittajan omalla toiminnalla.
Radalla tehtävien töiden turvallisuusmittarin mukaisten keskeisten turvallisuuspoikkeamien määrä pieneni 21:llä eli turvallisuustaso parani hieman. Rautatieliikenteenohjauksen toiminnassa turvallisuus ei kehittynyt tavoitteiden mukaisesti, tilannetta tulee parantaa.Tasoristeysturvallisuuden hyvä kehitys jatkui ja tasoristeysonnettomuuksia tapahtui ennätyksellisen vähän, 10 kappaletta. Vuoden aikana tapahtui valtion rataverkolla EU:n määritelmän mukaisia merkittäviä onnettomuuksia 11 eli seitsemän vähemmän kuin vuonna 2023. Allejääntien määrä kasvoi edellisvuosista: junan alle jäi 65 henkilöä, joista kuusi tahattomasti. Tahallisia allejääntejä oli 56 ja tahallisen allejäännin yrityksiä 10.
Yksittäisen vuoden onnettomuuksien määrä ei ole kuitenkaan kuvaava mittari rautatieturvallisuuden kehittymisen arvioinnille, koska yksittäisen onnettomuuden syntyyn vaikuttavat useat tekijät. Vaikka turvallisuustilanne valtion rataverkolla on hyvä, turvallisuuspoikkeamia tapahtuu ja on tärkeää tunnistaa keskeiset riskikohteet.
Vuoden 2024 turvallisuusmenettelyjen kehittämisen painopisteinä olivat turvallisuusjohtamisjärjestelmän kehittäminen ja liittäminen osaksi viraston johtamisjärjestelmää sekä Väyläviraston henkilökunnalle suunnatun turvallisuusjohtamisen verkkokoulutuksen käyttöönotto sekä TUTKA-järjestelmän kehitystyön jatkaminen analytiikkaa hyödyntämällä. Radanpidon turvallisuutta kehitettiin muun muassa ns. ratatyönyrkissä, joka kokosi toimenpide-ehdotuksia ratatöiden ja siihen liittyvän liikenteenohjauksen turvallisuuden kehittämiseksi. Tasoristeysturvallisuutta kehitettiin tasoristeysten poisto- ja parantamisohjelmassa sekä muilla toimenpiteillä, kuten esimerkiksi radan kunnossapidolla. Eri turvalaitehankkeilla kehitettiin ratainfrastruktuurin turvallisuutta. Rataverkon kyber-turvallisuusohjelmassa saavutettiin vuodelle 2024 asetetut keskeisimmät tavoitteet. Digirata-hankkeessa jatkettiin kehitys- ja verifiointivaiheen toimenpiteitä, kuten ensimmäisen kaupallisen ERTMS-rataosan (ns. EKA-rata) liikenteenohjaus-, turvalaite- ja kulunvalvontajärjestelmäkokonaisuutta
Pohjois-Pohjanmaan maankäyttösektorin kasvihuonekaasutaseet ja hiilivarastot : Loppuraportti
No full textPohjois-Pohjanmaan maankäyttösektorin kasvihuonekaasutaseselvitys valottaa maakunnan metsien ja muiden maankäyttöluokkien hiilinieluja, päästöjä ja hiilivarastoja. Maankäyttö ja sen muutokset vaikuttavat oleellisesti maakunnan nielujen ja varastojen kokoon. Pohjois- Pohjanmaan pinta-alasta yli 70 % on metsämaata. Vaikka metsien pinta-alassa ei ole tapahtunut viimeisen noin kymmenen vuoden aikana merkittäviä muutoksia, turpeenottoalueet ovat vähentyneet maakunnassa radikaalisti. Rakennetun ympäristön ala on kasvanut reilulla kymmenyksellä selvityksen tarkasteluvuosien välillä.
Maakunnan ja sen kuntien kasvihuonekaasutase perustuu kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion menetelmiin. Pohjois-Pohjanmaan maankäyttösektorin kasvihuonekaasutase muuttui vuosien 2013 ja 2023 välillä merkittävästi. Vuonna 2013 sektorin hiilinielu oli -1252 tuhatta hiilidioksidiekvivalenttitonnin (kt CO2e), mutta vuoteen 2023 mennessä se oli muuttunut selkeäksi päästölähteeksi, jonka nettomääräiset päästöt olivat 4 023 kt CO₂e.
Taseen muutoksen taustalla on erityisesti metsämaan kehitys: ne muuttuivat kymmenessä vuodessa -3 329 kt CO₂e:n nettonielusta 1 838 kt CO₂e:n päästölähteeksi. Pääosin turve- mailla syntyvät viljelysmaan kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat 17 %:lla 1 417 kt CO₂e:sta 1 634 kt CO₂e:iin. Muiden maankäyttöluokkien ‒ ruohikkoalueiden, turvetuotantoalueisiin rajattujen kosteikkojen ja rakennettujen alueiden ‒ päästöt olivat pienempiä. Turvetuotannon vähentyessä maankäyttösektorin päästöt pienenivät vuosien 2013 ja 2023 aikana 65 %, ollen enää 99 kt CO2e vuonna 2023.
Pohjois-Pohjanmaan hiilivarastot arvioitiin paikkatietopohjaisesti vuosien 2013 ja 2021 aineistojen perusteella, huomioiden sekä maaperän että metsien kasvillisuuden hiilivarastot. Maakunnan yhteenlasketut hiilivarastot olivat 669 581 kilotonnia hiiltä (kt C) vuonna 2021, mikä vastaa 2 455 100 kt CO2:a. Kunnista suurimmat kokonaishiilivarastot ovat Pudasjärvellä, mikä selittyy pääosin merkittävillä maaperän hiilivarastoilla. Suhteellisesti suuret maaperän hiilivarastot ovat Utajärvellä, jossa on paljon hiiltä varastoivia suoalueita. Maakunnan metsien puuston ja muun kasvillisuuden hiilivarastot kasvoivat tarkasteluvälillä vajaan kymmenyksen. Esimerkiksi Haapajärvellä on suhteellisesti suuret kasvillisuuden hiilivarastot, sillä kunnassa on runsaasti iäkästä metsää.
Pohjois-Pohjanmaan maankäyttösektori on nykytilanteessa päästölähde ja metsämaa on tällä vuosikymmenellä kääntynyt nettonielusta kasvavaksi päästölähteeksi. Päästöjen vähentäminen ja poistumien lisääminen on haastavaa kotimaisen puun kysynnän kasvaessa. Tilannetta vaikeuttavat puuston kasvun hidastuminen, turvemaan päästöjen lisääntyminen ja kivennäismaiden hiilivarastojen kasvun pysähtyminen. Maankäyttösektorin hiilinielujen kehityksen kääntäminen Pohjois-Pohjanmaalla edellyttäisi erityisesti metsäsektorilla laaja- alaisia muutoksia, jotka ulottuvat myös maakunnan rajojen ulkopuolelle