National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Tekoälyperiaatteet meillä ja maailmalla
No full textKansalliskirjasto laati tekoälyperiaatteensa vuoden 2025 keväällä. Esitys pureutuu laadinnan prosessiin, millä eri tavoilla aihetta voi ja on lähestytty ympäri maailmaa sekä esittelee lopputulokset ja mitä opimme.
Kirjastoverkkopäivät 2025
Slöjd som fritidsverksamhet och dess betydelse för stresshantering
No full textI dagens läge är stress en av de största folkhälsoutmaningarna. Stress kan förstås som en kroppslig och mental reaktion på krav som upplevs överstiga individens resurser. När stress blir långvarig riskerar den att leda till utmattning, depression, sömnsvårigheter och andra hälsoproblem. Min studie fokuserar sig inte bara på stressens negativa konsekvenser, utan också på vilka strategier människor kan använda för att hantera och förebygga stress. Slöjd som fritidsssysselsättning har visat sig bidra till återhämtning, ökat välbefinnande och känslor av mening. Slöjd innefattar hantverksmässiga processer där material förädlas genom praktiskt arbete. Det kan vara träslöjd, textilslöjd, metallarbete eller andra former av handarbete.
Det övergripande syftet med denna litteraturstudie är att undersöka hur slöjd fungerar som en strategi för stresshantering hos fritidsslöjdare. Studien kartlägger och analyserar tidigare forskning som undersöker sambandet mellan slöjd och stress. Med hjälp av forskningsfrågorna ett och två vill jag få en djupare uppfattning om ämnet slöjd och stress bland fritidsslöjdare.
1. Vilka tidigare studier handlar om slöjd och stress?
2. Hur bidrar slöjd som fritidsaktivitet till stressreduktion hos fritidsslöjdare?
Inklusionskriterierna och exklusionskriterierna var att artiklarna skulle vara vetenskapliga artiklar och magisteravhandlingar eller doktorasvhandlingar samt de skulle vara skrivna mellan åren 2000-2025. Med hjälp av de valda artiklarna och avhandlingana har jag fått svar på mina forskningsfrågor.
Den systematiska litteraturstudien baserar sig både på kvalitativa och kvantitativa studier. Resultaten visar att det finns ett växande forskningsstöd för att slöjd som fritidsverksamhet kan bidra till stresshantering. Slöjd ger möjlighet till fokus, återhämtning, gemenskap och meningsskapande. Resultaten i forskningen pekar på att slöjd kan vara en värdefull del av en bredare strategi för psykisk hälsa och stressreduktion. Tidigare studier som handlar om ämnet slöjd och stress har påvisat liknande samband mellan slöjdpraktiker och välbefinnande. Exempelvis Heiskanen (2020), Moisio (2020), Kupiainen (2021), Sjöberg & Porko-Hudd (2019), Lyttbacka (2014) och Pöllänen (2017) visar tillsammans att slöjd kan förstås som en meningsfull och mångfacetterad metod för att hantera och reducera stress på individnivå
Euroopan unioni ja arktisen alueen geopolitiikka : Venäjän ja Kiinan yhteistyön merkitys Euroopan unionin turvallisuudelle
No full textTässä tutkimuksessa selvitettiin Venäjän ja Kiinan yhteistyön merkitystä Euroopan unionille arktisella alueella. Merkitystä on arvioitu ja tutkittu tutkimuskirjallisuuteen perustuen. Tutkimuksessa tutkittiin myös, millaisia vaikutuksia nykyisellä kehityksellä on uhkakuvaan ja turvallisuuteen tulevaisuudessa.
Tämä diplomityö vastaa kysymykseen millaisia vaikutuksia Venäjän ja Kiinan yhteistyön muutoksella on Euroopan unionin uhkakuvalle tulevaisuudessa. Teoreettisena lähestymistapana työssä käytettiin kriittistä geopolitiikkaa. Analyysin ja havaintojen perusteella työssä esitetään millaisista teemoista Euroopan unionin uhkakäsitys sekä Venäjän ja Kiinan yhteistyön luoma uhkakäsitys arktisella alueella muodostuvat. Teemojen tekijöiden muutosta tutkittiin laatimalla skenaariotarkastelu Venäjän ja Kiinan yhteistyön turvallisuusvaikutuksista vuoteen 2040 asti.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä tapaustutkimuksena, jossa käytettiin laadullisia aineiston hankinta-, analysointi- sekä tulevaisuustutkimusmenetelmiä peräkkäin. Päämenetelmänä oli integratiivinen kirjallisuuskatsaus. Primaarilähteinä käytettiin eurooppalaisia englanninkielisiä alan tutkimusartikkeleita. Tutkimusaineistoksi valikoitui 31 artikkelia. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen. Toisessa vaiheessa tutkimuksessa käytettiin eksploratiivista skenaariomenetelmää tulevaisuuden tutkimiseen.
Aineiston analyysin tulokseksi muodostui kuusi pääluokkaa, joiden yhdistävänä tekijänä oli uhka ja turvallisuus. Uhkakäsitys on muuttunut tarkastelujaksolla. Turvallisuusympäristön ja alueen toimijoiden muutos ovat muuttaneet alueen uhkakäsitystä. Arktiseen alueeseen liitetyistä uhkakuvista keskeisimmät tekijät olivat muuttuva maantiede, hiipivä uhka, vastakkainasettelu, arktisen alueen hallintojärjestelmä, Euroopan unionin sisäiset uhat sekä Venäjän ja Kiinan yhteistyö.
Euroopan unionin tulevaisuuden uhkakäsityksessä korostui arktisen alueen hallinnon toimimattomuus ja siitä johtuva turvallisuus- sekä vaikutusmahdollisuuksien väheneminen. Alueen muuttuva maantiede mullistaa alueen strategisen merkityksen. Venäjän ja Kiinan yhteistyön muutos on keskeinen tekijä alueen uhkakäsityksen ja merkityksen muodostumisessa Euroopan unionille tulevaisuudessa.
Nykyinen tilanne ja kehitys palvelevat Venäjää ja Kiinaa, joilla on myös edellytykset nykyisen kaltaisen tilanteen ylläpitämiseen tai nopeaan muuttamiseen. Venäjällä on merkittävä vaikutus alueeseen suurimman maa- ja merialueen hallinnan seurauksena. Alueen hallinnon toimimattomuus mahdollistaa Venäjän vaikutusvallan ja merkityksen kasvun alueella lyhyellä aikavälillä. Arktisella alueella Kiina on riippuvainen Venäjästä, mikä tasapainottaa maiden välistä valtakamppailua, mutta voi lisätä myös maiden välistä yhteistyötä.navigointi mahdollist
Valintaopas 2026 : sotatieteellisten perustutkintojen opinnot
No full textei tietoa saavutettavuudest
Tauno Viljanen metsätaistelun kehittäjänä ennen talvisotaa
No full textTauno Viljanen on tunnistettu keskeiseksi vaikuttajaksi suomalaisen sotataidon kehittämisessä sekä ennen toista maailmansotaa että sen jälkeen. Ennen sotaa hänen toimintansa kohdistui erityisesti metsätaistelun kehittämiseen. Vaikka Viljasen toimintaa on sivuttu useissa suomalaisen sotataidon kehitystä käsittelevissä tutkimuksissa, hänen omaa sotataidollista kehitystään ja toimiensa vaikutusta metsätaistelun kehitykseen ei ole tarkemmin tutkittu. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella suomalaisen metsätaistelun kehitystä suhteessa Viljasen tietojen ja taitojen kehittymiseen sekä selvittää, miten hän kehitti suomalaista metsätaistelua ennen talvisotaa.
Tutkimus on luonteeltaan henkilölähtöinen sotahistoriantutkimus, jossa on hyödynnetty historian tutkimuksen keskeisiä menetelmiä: lähdekritiikkiä, tutkimuskohteen kontekstualisointia sekä kirjoittamisen avulla tapahtuvaa päättelyä. Keskeisin lähdeaineisto koostuu Kansallisarkistossa säilytettävistä Puolustuslaitoksen asiakirjoista, sekä Tauno Viljasen henkilökohtaisen arkiston materiaalista. Lisäksi alkuperäislähteinä on käytetty aikakauden oppaita ja ohjesääntöjä sekä upseerien julkista kirjoittelua. Lähdepohjaa täydentävät aikaisempi tutkimus ja muu alan kirjallisuus.
Tutkimus osoitti, että Tauno Viljasen uran alkuvaiheita voi luonnehtia ammattitaidon ja osaamisen kartuttamisen ajaksi. Hän kehitti osaamistaan erityisesti perehtymällä omatoimisesti sotatieteelliseen kirjallisuuteen, mutta myös sotaväen eri kursseilla oli osansa kehittymisessä. Sotakorkeakoulun päättyessä hän oli kehittynyt taktikkona ja tutkijana siihen pisteeseen, että kykeni tunnistamaan metsätaistelun haasteet. 1930-luvun edetessä hänen osaamisensa mahdollisti aktiivisen osallistumisen metsätaistelun nostamisessa kehitystyön kohteeksi. Vuosikymmenen jälkipuoliskolla hän teki laajaa sotahistoriallista tutkimusta metsätaisteluista, ja vuoteen 1937 mennessä hänestä oli tullut tunnustetusti metsätaisteluun perusteellisimmin perehtynyt upseeri.
Tulosten perusteella Viljanen kehitti metsätaistelua kolmella toisiaan tukevalla tavalla: tutkimalla, kokeilemalla ja kirjoittamalla. Hänen tutkimuksellinen otteensa ilmeni monin tavoin, joista keskeisin osoitus on hänen julkaisunsa Argonnen metsätaisteluista. Vuodesta 1934 alkaen Viljanen oli keskeisessä roolissa kokeilutoiminnassa: Yleisesikunnan koulutusosastolla hän ohjasi joukkoosastoissa suoritettuja kokeiluja, ja Jääkäripataljoona 3:ssa hän vastasi koko pataljoonan
metsätaistelukokeiluista. Viljanen kirjoitti metsätaisteluista tiiviisti koko 1930-luvun ajan sekä sotatieteellisiin julkaisuihin että Puolustuslaitoksen virallisiin asiakirjoihin. Työnsä huipennuksena hän laati ohjesäännöksi tarkoitetun Metsätoimintaohjeen.navigointi mahdollist
Yksittäisistä havainnoista kohti valtakunnallista tilannekuvaa : Suomen ilma- ja merivalvonnan kehitys vuosina 1944–1971
No full textTutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten ilma- ja merivalvonnan valtakunnallisen tilannekuvan muodostamien ja koostaminen kehittyivät vuosina 1944–1971. Tutkimuksen pääkysymyksenä oli: : Miten Suomen ilma- ja merivalvonnan valtakunnalliset järjestelyt kehittyivät vuosina 1944–1971? Tähän vastaamiseksi tarkasteltiin alatutkimuskysymysten kautta sodan kuvan muutoksen ja uhka arvioiden vaikutusta, Suomen ulko- ja sotilaspoliittisen toimintaympäristön muutosten vaikutusta, ilma- ja merivalvonnalle asetettuja vaatimuksia sekä ilma- ja meritilannekuvan muodostamisen ja eri toimijoiden roolien kehitystä. Tutkimus rajattiin tarkastelemaan aihetta operatiivisstrategisesta näkökulmasta.
Tutkimus toteutettiin lähdekriittisenä sisällönanalyysina. Analyysin kohteena oli laaja primääriaineisto erityisesti Pääesikunnan arkistomateriaalia. Lisäksi käytettiin muita aikalaislähteitä sekä myöhempää tutkimuskirjallisuutta. Lähdemassasta eroteltiin tutkimuksen aiheeseen liittyvä materiaali ja järjestettiin tutkimustehtävän perusteella. Järjestetystä aineistosta muodostettiin rekonstruktio ilma- ja merivalvonnan kehityksestä. Rekonstruktion muodostamisessa painotettiin kausaalista selittämistä eli syy-seuraussuhteiden tunnistamista lähdeaineistosta.
Tutkimustulokset osoittavat, että sodan kuvan muutos ja uhka-arviot asettivat vaatimuksia valvonnan kehittämisestä kohti koko valtakunnan ilmatilan ja aluevedet kattavaa tutkavalvontaa. YYA-sopimus ja Suomen puolueettomuus asettivat vaatimuksia valvonnalle. Euroopan kriisien heijastuminen Itämerelle ja Pohjoiskalotille edellytti kykyä toisaalta pitkäkestoiseen valvontaan, toisaalta valvonnan korkeaan ja jatkuvaan valmiuteen. Ilmavalvonnan kehittämisen osalta Ilmavoimien esikunnan rooli oli keskeinen, merivalvonnan osalta kehittämisvastuut olivat hajanaisempia. Kehittäminen kohdistui toimintatapoihin ja välineisiin. Lisäksi kehitettiin viranomaisten yhteistoimintaa. Tarkastelujakson alkupuolella vähäiset hankintamäärärahat ja jatkuvat ylempien organisaatiotasojen uudelleenjärjestelyt vaikeuttivat valvonnan suunnitelmallista kehittämistä. Ilma- ja merivalvontaa kehitettiin sekä normaaliolojen jatkuvaa toimintaa että sodanaikaa varten. Tarkasteltavalla ajanjaksolla valvonta kehittyi havaintojen jälkikäteisestä raportoinnista kohti valtakunnallisen, verrattain ajantasaisen tilannekuvan muodostamista Pääesikunnan operatiivisella osastolla. Muodostettu tilannekuva tuki Puolustusvoimien operatiivisen johdon tilanneymmärrystä.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että resurssien ja vaatimusten epäsuhta johti siihen, että sotilasjohto kantoi turvallisuuspoliittista vastuuta tehdessään päätöksiä aluevalvonnan kehittämisestä. Ilmavalvontaa kehitettiin selkeämmin ja määrätietoisesti osana ilmapuolustuksen kokonaisuutta, merivalvonnan asemoinnista valvontatehtävän ja rannikkotykistön taistelun välillä oli eriäviä näkemyksiä. Tarkastelujakson lopulla ilma- ja merivalvonta vastasivat vähintään tyydyttävästi asetettuihin vaatimuksiin.navigointi mahdollist
Eurooppalaisten rannikkovartiostotoimintojen EU-virastoyhteistyö
No full textEuroopassa rannikkovartiostoviranomaisten kenttä on hyvin laaja ja hajanainen. Aiheesta tehdyn kartoituksen mukaan Euroopan unionin jäsenvaltioissa on yhteensä yli 300 kansallista viranomaista, jotka suorittavat rannikkovartiostotoimintoja. Rannikkovartiostoviranomaisten kentässä on alkanut tapahtua verkostoitumista 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen jälkimmäisellä puoliskolla, jolloin alettiin myös selvittää Euroopan unionin erillisvirastojen yhteistoiminnan mahdollisuutta jäsenvaltioiden viranomaisten tukemiseksi. Virastojen tehtävänä olisi tukea jäsenvaltioiden viranomaisia rannikkovartiostotoimintojen toimeenpanossa sekä keskinäisen yhteistyön kehittämisessä. Tutkimuksessa selvitettiin eurooppalaisten rannikkovartiostotoimintojen toteuttamisen nykytila EU-virastotasolla ja miten EU-virastojen tekemät toimenpiteet ovat vastanneet kehittämiselle asetettuihin tavoitteisiin. Tutkimuskokonaisuutta tarkasteltiin yhteiskuntatieteiden integraatioteorioiden kautta.
Tutkimuksen pääasiallisen lähdeaineiston muodosti Euroopan unionin virallisasiakirjoista muodostuva primääriaineisto. Tutkimusmenetelmänä hyödynnettiin laadullista teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, sillä aineiston keräämistä ohjasi tutkijan aihepiiristä muodostama esiymmärrys. Kirjallista aineistoa tuettiin kuudella asiantuntijahaastattelulla, jotka kohdennettiin tarkastelun kohteena olleisiin kolmeen EU-erillisvirastoon ja niiden poliittisesta ohjauksesta vastuussa oleviin kolmeen Euroopan komission pääosastoon. Rannikkovartiostotoiminnoille määritetyt tavoitteet sijoitettiin Naton suunnitteluoppaan mukaiseen suunnittelu- ja arviointimalliin, jonka perusteella toimintojen saavuttamista arvioitiin muodostettujen arviointimittareiden kautta.
Tutkimuksen tuloksina todettiin, että suurin osa rannikkovartiotoimintojen kehittämiseksi asetetuista tavoitteista on saavutettu. Eri tarkastelutasoilla 65–75 % tavoitteista oli toteutunut tai saavutettu vähintään pääosin. Virastojen välisessä kolmikantatyöjärjestelyssä toteutettujen kehittämisprojektien ja saman aiheen tavoitteiden saavuttamisen välillä pystyttiin havaitsemaan selkeä kausaalisuhde. Kuitenkaan kaikkia tuloksia ei ollut saavutettu virastoyhteistyön kautta, vaan osaan oli vaikuttanut myös komission tai virastojen itsenäisesti tekemät toimenpiteet. Toimenpiteitä ei havaittu sellaisissa aiheissa, jotka eivät kuulu Euroopan unionin tai sen virastojen toimivaltaan. Tämä kertoo myös siitä, että virastot ovat noudattaneet niille yhteistyöhön annettua toimivaltuutta.
Päätelminä todettiin, että virastojen yhteistyölle annettu toimivaltuus yhteisen artiklan muotoilujen myötä on hyvin laaja, mutta samalla yhteistyön osa-alueet on rajattu selkeästi. Virastojen välisen yhteistyön ei arvioitu saavuttaneen vielä rajojaan, vaan yhteistyöllä on merkittävästi kehittymispotentiaalia. Havaittiin myös, että Monialaisten merellisten operaatioiden -konseptin myötä Euroopan raja- ja merivartiovirasto on laajentanut toimivaltuuttaan sellaisille Euroopan merialueille, joilla se muuten ei toimisi. Päätelmissä arvioitiin myös erityisesti Euroopan kalastuksenvalvontaviraston hyötyneen yhteistyön kehittämisestä, sen päästessä virastoyhteistyön kautta osaksi sellaisia hankkeita ja yhteishankintoja, joihin sillä ei muuten olisi resursseja.navigointi mahdollist
Kansalliskirjaston johtokunnan kokous 2/2025
No full textPöytäkirja Kansalliskirjaston johtokunnan kokouksesta 2/2025 suomeksi ja englanniksi. The National Library of Finland, board meeting 2/2025 in Finnish and in English
Kansalliskirjaston johtokunnan kokous 3/2025
No full textPöytäkirja Kansalliskirjaston johtokunnan kokouksesta 3/2025 suomeksi ja englanniksi. The National Library of Finland, board meeting 3/2025 in Finnish and in English