National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Brand identity in the field of tension between companies and influencers A frame-semantic analysis of the brand More Nutrition and the influencers Paula Döringer and Caroline Winnefeld
No full textInfluencer-Marketing nimmt in der Ernährungs- und Fitnessbranche eine zentrale Rolle ein, da Kaufentscheidungen hier häufig durch emotionale Nähe, Authentizität und Community-Bindung beeinflusst werden. Die Zusammenarbeit mit Influencern stellt Unternehmen vor die strategische Herausforderung, die eigene Markenidentität auch über externe Akteure konsistent zu kommunizieren. Vor diesem Hintergrund untersucht diese Arbeit, ob die Markenidentität des Nahrungsergänzungsmittelherstellers More Nutrition durch die Bewerbung über Influencer konstant bleibt oder sich durch deren Eigenmarkenbildung verändert. Als theoretische Grundlage dient das identitätsbasierte Markenführungsmodell nach Burmann, kombiniert mit einer frame-semantischen Analyse. Zunächst wird die Markenidentität von More Nutrition anhand der Website-Kommunikation erhoben. Anschließend werden die Markenidentitäten der Influencerinnen Paula Döringer und Caroline Winnefeld untersucht. Darauf aufbauend erfolgt eine Analyse der Bewerbungsvideos beider Influencerinnen für More Nutrition, um Übereinstimmungen und Abweichungen in den sechs Markenidentitätskomponenten herauszuarbeiten. Die Ergebnisse zeigen, dass beide Influencerinnen zentrale Werte wie Gesundheit, Genuss und Community-Nähe in ihre Kommunikation integrieren, jedoch mit individuellen Schwerpunkten: Paula Döringer verstärkt emotionale Nähe, Selbstironie und Offenheit, wodurch sie die Marke emotionalisiert, teils aber von der funktional-wissenschaftlichen Ausrichtung entfernt. Caroline Winnefeld fokussiert auf strukturierte, alltagstaugliche Rezepte und disziplinierte Selbstoptimierung, was die funktionale Identität der Marke stützt, jedoch um ihre persönliche Komponente erweitert. Insgesamt wird deutlich, dass Influencer die Markenidentität sowohl festigen als auch in neue Richtungen verschieben können
Betonimurskerakenteiden kuormituskestävyys - Rakennettujen tiekohteiden seurantatutkimus
No full textTämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten betonimurske on toiminut tierakenteessa pitkäaikaisesti. Betonimurskekohteita on rakennettu 1990-luvun puolivälistä alkaen tieverkolle ja osaa tehdyistä koekohteista on seurattu tehtyjen kantavuusmittausten avulla. Tähän tutkimukseen valikoitui mukaan kaksi 1990-luvun loppupuolella tehtyä valtatiekohdetta ja yksi noin viisi vuotta sitten valmistunut parannushanke, jonka rakenteissa on käytetty betonimursketta.
Aiemmat seurantatutkimukset ovat keskittyneet rakenteen kokonaisjäykkyyden (tai kantavuuden) kehittymisen seurantaan. Tarkempaa analyysiä rakenteiden ja betonimurskeesta tehtyjen rakennekerrosten mekaanisesta käyttäytymisestä liikennekuormituksen alaisena ei ole aiemmin tutkittu. Tämän tutkimuksen keskeisin sisältö liittyy koerakenteista tehtyjen mittausten tarkempaan analysointiin ja betonimurskerakenteen kuormituskestävyyden selvittämiseen.
Tutkimukseen valikoituneissa koekohteissa tehtiin kesällä 2024 pudotuspainolaitemittauksia. Kohteiden rakennekerrokset ja rakennekerrospaksuudet saatiin arvioitua aiempien tutkimusten ja väyläverkon ylläpitotietojen avulla riittävän luotettavasti, joten rakennekerrospaksuuksien mittaamista ei tehty tämän tutkimuksen yhteydessä. Mitattujen taipumien ja selvitettyjen rakennetietojen avulla tehtiin ensimmäisessä vaiheessa takaisinlaskenta, jonka avulla määritettiin koekohteiden rakennekerrosten jäykkyysmoduulit.
Rakennetietojen ja määritettyjä jäykkyysmoduuleja käytettiin lähtötietoina rakenteiden toiminnan tarkempaan analysointiin käytetyissä laskentaohjelmistoissa. Käytetyt työkalut olivat ERAPave, joka perustuu monikerroslaskentaan ja PLAXIS 3D, joka on elementtimenetelmään perustuva ohjelmisto. ERAPaven lisäksi tehtiin rinnakkaislaskelmia ruotsalaisilla tierakenteen mitoitusohjelmistoilla ERAPave PP ja PMS Objekt. Rinnakkaislaskentojen tarkoituksena oli selvittää ohjelmistojen mahdollisia eroavaisuuksia. Kuormituskestävyyden laskennan kannalta kaikki kolme monikerrosteoriaan perustuvaa ohjelmistoa tekivät laskennan samalla tavalla, varsinaisissa mitoitusohjelmissa oli pieniä eroja, johtuen pääasiassa ilmasto-olosuhteisiin liittyvien määritysten eroista.
Monikerroslaskennalla ja elementtimenetelmällä saatiin hyvin toisiaan vastaavia tuloksia, joten elementtimenetelmää käytettiin erilaisten betonimurskerakenteiden käyttäytymisen arviointiin. Tulosten perusteella voidaan todeta, että betonimurskeen käyttö kantavassa kerroksessa riittävän paksuna kerroksena voisi mahdollistaa tierakenteille uusia tyyppirakenteita, joiden kuormituskestävyys olisi yhtä hyvä verrattuna nykyisin käytettyihin kuormitusluokkiin käyttäen ohuempia asfalttipäällysteitä
Victimisation of Women from Intimate Partner Aggression and Sexual Harassment in Zambia
No full textAim: The study investigated the victimisation of women in Zambia from multiple types of aggression and the contributing factors, focusing on intimate partner aggression and sexual harassment in public places.
Method: A qualitative thematic analysis of interviews was conducted with seven married women and three experts.
Results: The results indicated that every respondent had been subjected to intimate partner aggression (IPA) at least once a month. Physical and verbal IPA was the most common type of aggression, with the abuser's intoxication being the primary reported cause. Women reported victimisation to the police to obtain a medical report. However, none of the victims pursued the case further due to cultural barriers, particularly financial dependence on their husbands. Six out of seven respondents reported experiencing harassment in public places and did not report it to the police for fear of stigmatisation and victim-blaming. All the respondents who were victims of IPA expressed concerns about their children's well-being, which compounded the psychological health issues caused by victimisation. The victims developed physical and mental health problems due to the abuse. The experts reported that victims were often unwilling to report incidents to avoid additional life complications.
Conclusion: The study highlighted prevailing socio-cultural norms and values as key factors perpetuating violence against women in Zambia
Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seudullinen liikenneturvallisuussuunnitelma
No full textJärvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelma linjaa kokonaisvaltaisesti kuntien liikenneturvallisuustyötä tuleville vuosille. Suunnitelma käsittelee liikenneympäristöön ja liikkumiskäyttäytymiseen liittyviä ongelmia ja kehittämiskohteita sekä toimenpiteitä liikenneturvallisuuden parantamiselle laajasti eri hallinnonaloilla. Suunnitelma toteuttaa valtakunnallista liikenneturvallisuusstrategiaa sekä kuntien strategioita ja hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmia.
Järvenpäässä, Keravalla ja Tuusulassa on tapahtunut poliisin tietojen mukaan vuosina 2020–2024 yhteensä 322 henkilövahinko-onnettomuutta, joista 12 on johtanut kuolemaan. Samana ajanjaksona Järvenpäässä on tapahtunut keskimäärin 23, Keravalla 17 ja Tuusulassa 25 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa.
Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuusvisio on, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti tieliikenteessä vuoteen 2035 mennessä. Kuntien tavoitteena on puolittaa kolmen kunnan yhteenlaskettu tieliikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten määrä sekä puolittaa henkilövahinko-onnettomuuksien määrä kussakin kunnassa vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelman tavoitteina on:
Kehitetään tehokkaasti turvallista liikenneympäristöä (Safe System).
Kestävät kulkutavat ovat turvallisia.
Lasten ja nuorten liikkuminen on turvallista.
Kuntalaiset liikkuvat vastuullisesti.
Liikenneturvallisuustyö on aktiivista ja poikkihallinnollista.
Liikenneturvallisuuden edistämiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi kullekin kunnalle laadittiin kattavat liikenneympäristön toimenpidelistat ja toimenpideohjelmat. Lisäksi suunnitelmassa esitetään tarpeita kehittää liikenneympäristön suunnitteluperiaatteita ja liikenneturvallisuuden ennakkoarviointia. Liikenneturvallisuuden perustaa kehitetään johtoa sitouttamalla, kehittämällä liikenneturvallisuustyötä, sen resursointia ja osaamista sekä yhteistyöllä asukkaiden ja sidosryhmien kanssa. Liikennekasvatus ja viestintä ovat tärkeä osa liikenneturvallisuuden parantumista, ja niitä toteutetaan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa, perusopetuksessa, toisella asteella ja nuorisotyössä.
Suunnitelman laadintaa ohjasi ohjausryhmä, johon kuuluivat edustajat Järvenpään ja Keravan kaupungeilta, Tuusulan kunnalta, Uudenmaan ELY-keskuksesta ja Liikenneturvasta. Suunnitelman laadinnan aikana käytiin vuoropuhelua ohjausryhmän lisäksi kuntien liikenneturvallisuus- tai liikennekasvatustyöryhmissä sekä kuntien hallinnonalojen kanssa. Kuntien asukkaiden ja kunnissa liikkuvien näkemyksiä liikenneturvallisuustilanteesta ja kehittämistarpeista kerättiin karttapohjaisella kyselyllä, johon saatiin lähes 3000 vastausta.Saavutettavuusominaisuudet: navigointi mahdollista, kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset, taulukot saavutettavia, looginen lukemisjärjesty
Perceptions of Digitalization Within a Swedish Government Agency : A qualitative study on public civil servants’ perceptions on digitalization
No full textKeyword(s)
Digitalization, digitization, digital transformation, civil servant, perceptions, organizational culture, governance, leadership, efficiency, responsibilities, tensions, resistance and trade-offs.
Purpose:
The purpose of this thesis was to research how civil servants perceived digitalization at their place of work, in this case, a Swedish government agency. The aim was to showcase the perceptions of the civil servants working in supporting roles at Agency X.
Theory:
The theoretical framework was built around the chosen themes regarding digitalization: Digitalization and efficiency, Digitalization and responsibility and bureaucracy, Digitalization and tensions and trade-offs. The civil servants´ perceptions was later analysed by a secondary theoretical framework that focused on organizational culture and change, and an instrumental perspective on management and leadership.
Method:
The thesis a build on a qualitative research approach with seven semi-structured interviews with civil servants in supporting roles at Agency X. The results of the study were analysed by a thematic analysis method and recoded in an abductive approach.
Results:
The respondents´ perceptions makes for the thesis results and those showed that the civil servants all hade unique perceptions even if some common themes emerged. Most of the experiences and perceptions focused on a lack of clear strategic governance and priorities regarding digitalization and a need to work on the organizational culture within Agency X
Do tax credits for cleaning services increase consumption?
No full textThis paper studies the effects of household services tax credit (HTC) on service demand and tax evasion. HTC is an income tax credit for consumers to reclaim a share of the labor costs of home improvement services, such as renovation and cleaning work. The aim of this widely used tax credit has been both to increase demand for services to boost employment in the service sector and to curb tax evasion. We use data on firm-level monthly value added tax reports and annual tax filings to study the effects of the introduction of HTC for home cleaning services in Sweden in July 2007 together with a difference-in-differences approach using small Finnish service sector firms as a control group. Our results show that the HTC system has a negligible impact on demand for services in the cleaning sector. In addition, we do not find HTC to be efficient in reducing tax evasion. We provide counterfactual analysis suggesting that the demand elasticity is low, and that the extent of population consuming cleaning services could also be low, which is important to consider in ex ante policy analysis. Furthermore, our survey evidence suggests that consumers are poorly informed about the details of HTC rules. These are both likely factors contributing to the limited responses to the tax credit.peerReviewe
Employment Bulletin June 2025
No full textThe Employment Bulletin is based on the data from the Employment Service Statistics. The Development and Administrative Services Centre (KEHA Centre) compiles statistics on the clients of the Employment authorities, including registered job-seekers, labour market policy services, and job vacancies. The data is collected from the customer service registries used by the Employment authorities
Transition to the European track gauge in Northern Finland, technical study : Extending use of the European track gauge to Finland via Haparanda/Tornio
No full textKesällä 2024 voimaan tullut uusi TEN-T-asetus sisältää vaatimuksia eurooppalaisen standardiraideleveyden (1435 mm) ratojen selvittämisestä ja suunnittelusta sekä mahdollisesta edistämisestä niissä maissa, joissa on poikkeava raideleveys. Kansainvälisten läntisten liikenneyhteyksien merkitys on korostunut Suomessa viime aikoina erityisesti huoltovarmuuden, varautumisen ja sotilaallisen liikkuvuuden näkökulmista.
Työssä on tarkasteltu eurooppalaisen raideleveyden raiteen toteuttamismahdollisuuksia ja niihin liittyviä tekijöitä Pohjois-Suomessa. Työssä ei tutkittu raideleveyden muuttamista nykyisestä, vaan lähtökohtana oli nykyisten yhteyksien säilyminen. Näin ollen tutkittavana oli eurooppalaisen raideleveyden raiteen rakentaminen nykyisen raiteen rinnalle rinnakkaisraiteena eli kokonaan uutena raiteena, sekä eurooppalaisen raideleveyden toteuttaminen nykyiseen raiteeseen limittäisraiteena eli nelikiskoraiteena. Limittäisraiteen tutkiminen laajamittaisena ratkaisuna varsinkin sähköradan kannalta oli olennainen osa työtä.
Työn tarkastelualue sisältää nykyisen rataverkon Oulun pohjoispuolella sekä yhteyden Raaheen, eli seuraavat rataosuudet: Oulu–Tuomioja–Raahe, Oulu–Kemi–Laurila, Laurila–Tornio–Kolari, Tornio–Röyttä, Kemi–Ajos sekä Laurila–Rovaniemi–Kemijärvi–Patokangas. Lisäksi on huomioitu mahdollinen uusi ratayhteys Kolari–Svappavaara, joka mahdollistaisi liikennöinnin Ruotsin puolella Kiirunaan ja edelleen Norjan Narvikiin. Työssä on keskitytty valtion rataverkkoon, mutta yksityisraiteet on huomioitu karkealla tasolla suunnittelussa. Rataosuudet ovat yksiraiteisia, mutta Liminka–Oulu-välille on suunnitteilla kaksoisraide. Lisäksi rataosuudet ovat sähköistettyjä lukuun ottamatta osuuksia Tornio–Kolari, Kemi–Ajos ja Tornio–Röyttä. Kolarin ja Röyttän radoille on kuitenkin suunniteltu sähköistystä.
Eurooppalainen raideleveys esitetään toteutettavaksi pääasiassa rinnakkaisraideratkaisuna, jossa uusi raide rakennetaan joko samaan penkereeseen nykyisen raiteen kanssa tai samaan ratakäytävään, mutta erilliselle penkereelle. Rinnakkaisraideratkaisu vastaa teknisesti pitkälti kaksoisraiteen toteuttamista, vaikka eurooppalainen raideleveys on 89 millimetriä suomalaista raideleveyttä kapeampi. Lyhyitä osuuksia esitetään toteutettavaksi limittäisraideratkaisulla kaventamalla ajolangan sivuttaisaseman siksak-liikettä. Ratkaisu vaatii kuitenkin vielä jatkoselvittämistä. Limittäisraideosuuksia ehdotetaan maankäytöllisistä syistä lähinnä kaupunkien keskusta-alueille ja keskeisille ratapihoille. Rinnakkais- ja limittäisraideosuuksien erkanemis- ja yhdistymiskohdat suositellaan toteutettavan kääntyväkärkisinä raideristeyksinä, jolloin pääsuunnalle ei kohdistu nopeusrajoitusta. Rinnakkaisraideratkaisu vaatii paikoitellen rautatiealueen leventämistä ja kaavamuutoksia. Uusien raiteiden tulee täyttää TEN-T-asetuksen mukaiset vaatimukset.
Suomessa ja Ruotsissa on erilainen sähköistysjärjestelmä ja ajolangan nimelliskorkeudet eroavat toisistaan. Kummassakin maassa on käytettävä maakohtaista sähköistysratkaisua. Liikennöinti edellyttää kaksijännitekalustoa, jolla voidaan liikennöidä kummankin maan järjestelmässä.
Laajamittaista limittäisraideratkaisua ei työn tulosten perusteella haluta sulkea pois, mutta sen toteutettavuuteen liittyy monia epävarmuuksia. Koska sellaista sähköistyksen ratajohdon toteutusvaihtoehtoa, jolla limittäisraide voitaisiin toteuttaa laajamittaisesti ilman muutoksia vetokaluston virroittimiin ei löydetty, vaativat eri toteutusratkaisut erikoisvirroitinratkaisujen kehittämistä ja mahdollisesti sähköratarakenteiden muutoksia muillakin rataosuuksilla. Limittäisraiteeseen liittyy myös muita epävarmuuksia, kuten nykyisen raiteen ominaisuuksien säilyminen, raiteiden kunnossapidettävyyden vaikeutuminen, varaosien ja kunnossapitokaluston mahdollinen huono saatavuus, teknisten erityisratkaisujen lisääntyminen ja rautatiejärjestelmän monimutkaistuminen. Limittäisraiteen rakentamisen aikaiset vaikutukset voivat olla mittavia, sillä Pohjois-Suomessa ei ole vaihtoehtoisia liikennöintireittejä. Liikennekatkot tulisi minimoida rakentamisen aikana.
Työssä on laadittu kustannusarviot linjaosuuksille, tarkastelluille ratapihoille, tyyppiratkaisun mukaiselle kuormauspaikalle, tarvittaville kohtauspaikoille ja varikolle. Suomen rajojen sisäpuolella olevan tarkastelualueen alustaviksi kustannuksiksi on arvioitu noin 3,2 miljardia euroa sisältäen hanketehtävät. Kustannusarviot on laskettu indeksissä MAKU 145 (2020=100). Lisäksi on muodostettu kustannusarvio erilaisten tyyppipoikkileikkausten mukaiselle yhden kilometrin osuudelle eurooppalaista raideleveyttä. Kustannusarvio yhden kilometrin pituiselle limittäisraiteelle on 2,0 miljoonaa euroa. Rinnakkaisraiteen kustannusarvio yhden kilometrin osuudelle on 2,8 miljoonaa euroa rakennettaessa samalle penkereelle suomalaisen raideleveyden raiteen kanssa ja 12,3 miljoonaa euroa rakennettaessa pehmeikön vuoksi omalle penkereelle paalulaatan kanssa
Edge based data lakehouse system
No full textWith the increasing growth of Internet of Things (IoT) devices, there is a need to process data nearer (closer to the source of data generation) to its source to minimize the latency, save bandwidth, and improve responsiveness. Conventional cloud-based data infrastructures face challenges such as high latency, data transfer costs, and inadequate real-time processing. This study presents the implementation of an edge-based data lakehouse system using an open-source integrated tools on a Raspberry Pi 4. The aim is to enable lightweight, efficient data processing, storage, and data governance directly at the edge.
The system incorporates the Apache Spark for data handling, Delta Lake for reliable data storage, and Unity Catalog for querying metadata governance. All structural components were established in a containerized environment using Docker, supporting modular architecture, portability, and resource efficiency on the ARM64-based platform such as Raspberry Pi. This infrastructure efficiently performed data ingestion, delta table registration and querying delta tables, validating the working ability of edge-based data lakehouse systems for small-scale, real-time and efficient responsive in data analysis domains.
During the implementation process, multiple technical errors were experienced, significantly related to integration challenges due to compatibility between Pyspark and delta lake versions on ARM-based architecture. These challenges were also addresses by trying and adopting the most stable and reliable versions of Pyspark and delta lake and systematically configuring the system environment. The findings indicate that even with limited resources, stable data lakehouse system functions can be achieved on edge devices.
This thesis provides a practical foundation for future advancements, such as integrating real-time data streaming ingestion, implementing metadata governance synchronization, and enhancing to AutoML analytics capabilities at the edge. The outcomes emphasize the growing relevance of combining data lakehouse architectures with edge computing to support faster, cost-effective, and governed data analytics in federated distributed environments
Opinto-opas 2025 : sotatieteiden maisterin tutkinnon ja sen lisäksi suoritettavien sotilasammatillisten opintojen opetussuunnitelma 2025
No full textTämä opinto-opas on tarkoitettu sotatieteiden maisterin tutkintoa (SM-tutkinto) suorittavien opiskelijoiden työkaluksi opintojen suunnitteluun sekä kaikille sotatieteistä kiinnostuneille. Opinto-oppaan ensimmäisessä luvussa kuvataan SM-tutkinnon perustehtävä ja osaamisalueet ja -vaatimukset. Toisessa luvussa esitellään SM-tutkinnon sisältö ja eri koulutusohjelmat sekä niiden rakenne. Toisen luvun lopussa kuvataan opintojen ohjaus SM-tutkinnossa. Kolmannessa luvussa tarkastellaan tutkinnon kehittämistä ja neljännestä luvusta löytyvät opintojaksokuvaukset koulutusohjelmittain.
Tässä oppaassa kuvataan opetussuunnitelma, jota täydentää pedagogiset käsikirjoitukset. Niissä kuvataan yksityiskohtaisemmin opintojaksojen yksityiskohtaiset osaamistavoitteet, toteutus, suoritustapa sekä arviointikriteerit. Pedagogiset käsikirjoitukset ovat luettavissa opiskelijoille ja opettajille Opetuksen suunnittelu ja opintohallintojärjestelmä Pepissä. Tämä opetussuunnitelma on voimassa 1.8.2025 alkaen toistaiseksi SM15, SMVIR25 ja SMLENTOUPS25 alkaen. Lisäksi opetussuunnitelma otetaan takautuvasti käyttöön SM14, SMVIR24 ja SMLENTOUPS21-24 -kursseilla.
Tämän oppaan lisäksi kannattaa tutustua Maanpuolustuskorkeakoulun verkkosivuihin, josta saat tietoa yleisemmin opiskelusta Maanpuolustuskorkeakoulusta. Opintojen ohjausta ja neuvontaa opintojen suunnitteluun annetaan Maanpuolustuskorkeakoulussa Taistelukoululla (TAISTK), ainelaitoksilla sekä sotilasopetuslaitoksissa. Ota rohkeasti yhteyttä, jos jokin asia mietityttää.navigointi mahdollist