National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Study on Wastewater Pre-Treatment Plant : An Industrial Park Case Study
No full textIndustrial wastewater characteristics vary widely and can cause serious threats to the environment depending on their pollutant loads. Therefore, accurate wastewater characterization and targeted treatment are essential for safe wastewater discharge. Maintaining treatment efficiency in industrial parks can be challenging due to fluctuations in wastewater quantity and composition, requiring ongoing optimization and infrastructure upgrades on a long-term horizon. This thesis focuses on the optimization of a Wastewater Pre-Treatment Plant (WWPTP) situated in an Industrial Park in Finland. The study aims to enhance system performance and reliability by identifying practical improvements to support efficient Pre-Treatment operations before the wastewater discharge into the Municipal Wastewater Treatment system.
The wastewater was identified and characterized, along with the assessment of the WWPTP’s infrastructure, with particular focus on the biological treatment stage. Discrepancies were found between measured flow rates, where the outlet flow exceeded influent volumes by approximately 30%, raising concerns about flowmeter accuracy. Similarly, the fat load reported from Facility B (99 tons/year) surpassed the total fat load entering the WWPTP (55 tons/year), indicating inconsistencies in sampling and measurement.
The WWPTP achieves satisfactory pollutant removal, with fat, oil, and grease concentrations consistently within discharge limits. However, issues like sludge bulking, floating, and excess filamentous bacteria in biological treatment highlight the need for process optimization.
Based on these findings, a series of low-complexity optimization measures are proposed. These include verifying flow rates using portable ultrasonic flowmeters or tracer dilution methods, recalibrating instruments, improving sampling protocols, enhancing process control and implementing continuous sludge removal
Gipsbehandling i Kauvatsa området : En studie om hur gips inverkar på vattenkvaliteten i åkerområden
No full textFosforbelastningen på Östersjön från åkermarker har varit en utmaning för Finland under en längre tid, på grund av detta krävs åtgärder för att minska på belastningen såsom tilläggning av gips (CaSO4) på åkermarker. I denna studie har gipsets påverkan på vattenkvaliteten undersökts från åkermark i Kauvatsa som är beläget i Satakunta sydvästra Finland. Vattenprov togs från täckdiken till fem gipsbehandlade och intilliggande ogipsade referensåkrar samt från intilliggande diken vid två tillfällen på både hösten (2022) och våren (2023). Variabler som studerades vid både höstens och vårens provtagningar var pH, suspenderat material, turbiditet, kväve, svavel, elektrisk konduktivitet, klorid, fluorid samt både partikulär och upplöst (<0,45 μm) aluminium aluminium, kalcium, magnesium, natrium, kalium, järn och strontium. Gipset löste upp sig snabbt vilket ledde till höga svavelhalter i dräneringsvattnet redan en månad efter gipsbehandlingen. Mängden suspenderat material var lägre i vattnet från gipsade åkrar, vilket tyder på att kalcium band ihop lerkolloiderna och förbättrade strukturen i marken. Utan gips kommer det ut en stor mängd lerkolloider, det som även gör vattnet grumligt. Lerkolloiderna är lermineral som helt naturligt innehåller höga metallhalter dock ej farliga metaller. De innehåller även fosfor som sitter adsorberade eller absorberade på lerkolloiderna. Vid både höstens (2022) samt vid vårens första provtagning (2023) och speciellt vid vårens andra provtagning (2023) förekom det även mindre erosion av partiklar med P. Partikelbunden Al och Fe minskade i dräneringsvattnet från den gipsade åkermarken. Detta tyder på att Al och Fe främst förekom som eroderade lerkolloider som minskade med gipsningen. Redan på hösten, en månad efter gipsbehandlingen hade aluminiumhalten och järnhalten minskat i den gipsade åkermarken. Löst kalium, natrium, kalcium samt magnesiumhalten ökade i den gipsade åkermarken, vilket tyder på ökat katjonbyte och urlaknings av dessa. Gips kan i framtiden vara en effektiv och miljövänlig metod för att minska på näringsförluster från åkermark, öka infiltrationsförmågan i jorden samt förbättra markstrukturen.
Nyckelor
Renewable Methanol as a Sustainable Fuel for Cruise Shipping : Availability, Cost, and Barriers
No full textThe global cruise industry is facing tremendous pressure to decarbonize, with renewable methanol emerging as a leading alternative fuel. This thesis assesses the availability of renewable methanol in terms of its production, transportation, and consumption, all of which are critical components for successful adoption. The thesis evaluated the cruise industry’s energy demand against the projected methanol supply up to 2050, while also considering the impact of different fuel mix scenarios and efficiency improvement measures, to achieve the greenhouse gas (GHG) emission reduction targets from 2030 to 2050. Furthermore, a cost analysis comparing the usage of fossil-based marine fuel and renewable methanol was conducted, considering regulatory frameworks on carbon pricing and emission penalties.
By 2050, the total renewable methanol supply is projected to reach 385 Mt, comprising of 185 Mt biomethanol and 250 Mt of e-methanol. Using the estimated 3% share of the total renewable methanol for the cruise industry, the analysis shows that this amount will be insufficient to meet the projected fuel demand. The cruise sector must secure 10% of the global methanol supply as part of its decarbonization strategy. It must actively compete with other major sectors such as the chemical, plastics, and transportation industries for a larger allocation. Despite the higher upfront costs of renewable methanol, it can serve as a financial risk mitigation tool for the cruise industry. For instance, by 2040, e-methanol is expected to become cost-competitive, primarily due to improvements in plant operational efficiency and implementation of stringent carbon taxes and penalties.
Lastly, securing the supply is only the initial step. A holistic approach for a successful methanol adoption must also address logistics, storage, safe handling, and port bunkering operations, all of which require further advancement
SpruceSugar™ applications in barrier coating and film formation for sustainable packaging
No full textSpruceSugar™ is a hemicellulose extract obtained via direct hot pressurized water extraction from Spruce sawdust. The objective of this thesis was to investigate and optimize the use of SpruceSugar™ in barrier coating applications, experimenting with plasticizer content and thickeners, finally performing coating application with industrial methods to evaluate its performance.
The coatings planned and prepared were optimized to a final recipe containing SpruceSugar™ syrup, sorbitol, and carboxymethyl cellulose which was applied on the substrate using reverse gravure roll-to-roll coating on paperboard. Both single layer and double layer coatings were tested. In addition to these, extra samples from Boreal Bioproducts were also coated on the same substrate. All samples were tested for physical and barrier properties.
The coatings made using SpruceSugar™ showed promising mineral gas, vegetable oil and water vapor barriers. The surface results in highly hydrophilic and polar. This suggests that these coatings could be used in multilayer barrier coatings
Applying electrochemistry in re-passivation of medical instruments
No full textStainless steel is an essential material for medical instruments, due to its corrosion resistance provided by its protective passive layer. However, this critical layer can be damaged during repeated use and sterilization, compromising device safety and lifespan. This thesis investigates electrochemical treatments as a controlled method for passivation on common medical grade stainless steel 316. This study evaluated the polishing performance of two electrolytes, and electrochemical parameters to optimize the repassivation process. The resulting surface modifications were characterized by using confocal microscopy for roughness, Scanning Electron Microscopy (SEM) for morphology and Atomic Force Microscopy (AFM) for nanoscale texture and X-ray Photoelectron Spectroscopy (XPS) for elemental composition. The results demonstrate that the electrochemical process is highly variable and dependent on electrolyte composition. The developed procedure can precisely be implemented as a mild electrochemical passivation that forms a smooth surface passivation layer preserving the original topography or, with the inclusion of additives, as an active polishing treatment that produces a smoother surface compared to before the applied procedure. This thesis concludes that electrochemical repassivation is a highly versatile technique for medical instrument protocols that can enhance device lifespan, while also highlighting the critical importance of process control in any biomedical application
Miltä maanpuolustustahto näyttää? : Vapaaehtoisen maanpuolustuksen representaatiot median valokuvissa
No full textTutkielma tarkasteli vapaaehtoisen maanpuolustuksen representaatioita suomalaisessa toimituksellisessa mediassa. Venäjän vuonna 2022 aloittama hyökkäyssota Ukrainaan on Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan toteuttamien mielipidemittausten mukaan kasvattanut suomalaisten maanpuolustustahtoa. Maanpuolustustahdon kasvu näkyy myös konkreettisina numeroina vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta antavien kansalaisjärjestöjen koulutuspäivien lisääntyneissä määrissä. Sodan ja kasvaneen kiinnostuksen myötä maanpuolustus ja siihen liittyvät ilmiöt ovat nousseet keskeisiksi uutisaiheiksi mediassa. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten vapaaehtoinen maanpuolustus representoidaan median valokuvissa, sekä minkälaisia merkityksiä representaatiot rakentavat.
Tutkimusasetelma pohjautui maanpuolustussuhteen käsitteeseen, jossa yksilön suhdetta maanpuolustukseen jäsennetään maanpuolustusasenteen, -luottamuksen, -osaamisen ja - toimijuuden näkökulmista. Tutkielmassa näistä keskityttiin erityisesti maanpuolustustoimijuuteen ja sitä kehystäviin tekijöihin. Keskeinen käsitteellinen viitekehys muodostui maanpuolustustoimijuuden lisäksi median roolista mielikuvien ja yhteiskunnallisten normien muokkaajana. Tutkielman aineistona oli mediaseurantaohjelman avulla yhden vuoden ajalta kerätyt suomalaisen toimituksellisen median kuvalliset artikkelit. Tutkimusasetelman mukaisten rajausten jälkeen aineiston kokonaismääräksi kertyi 163 kuvallista artikkelia. Artikkeleiden kuvia analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin sekä semioottisen kuva-analyysin menetelmin.
Tutkielman tulokset osoittavat, että vapaaehtoinen maanpuolustus representoidaan mediassa kahden eri toimijan näkökulmasta. Tutkielmaan valitulla ajanjaksolla representoitiin eniten reserviläisiä ja toisiksi eniten vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa toteuttavien kansalaisjärjestöjen jäseniä. Erilaisia kuvissa suoritettavia toimintoja esitettiin kuvissa monipuolisesti, joskin eri painotuksilla toimijasta riippuen. Reserviläiset esitettiin erilaisten sotilaallisten harjoitusten konteksteissa ja järjestöjen jäsenet enemmän vapaa-ajan toimintoja painottaen. Sotilaita ja muita valtiollisia toimijoita representoitiin artikkeleiden kuvituksessa verrattain vähän. Representaatioiden visuaalisilla elementeillä, kuten vaatetuksella ja erilaisilla tunnuksilla luodaan selkeitä rajoja eri toimijoiden ja ryhmien välille, ja toisaalta yhdistetään yhteen ryhmään asemoituvat toimijat.
Johtopäätöksissä todettiin, että vapaaehtoinen maanpuolustus representoidaan median valokuvissa järjestäytyneenä ja yhteisöllisenä toimintana, joka muodostuu perinteisestä sotilaallisesta koulutuksesta ja yhteiskunnallisesta varautumisesta. Representaatioista muodostui kaksi keskeistä näkökulmaa. Sotilaallista koulutusta lähentyvät representaatiot ja aseellisen palveluksen ulkopuoliset representaatiot. Näiden kahden näkökulman erottavina tekijöinä olivat kuvien toimijat, toimijoiden sukupuolittuneisuus näkökulman perusteella ja kuvien tyylittely.navigointi mahdollist
Alokasjakson fyysinen kuormittavuus
No full textAlokasjaksolla on suuri merkitys palveluksensa aloittaneiden fyysisen kunnon ja taitojen kehittämisessä sellaiselle tasolle, että he kykenevät suoriutumaan palveluksestaan. Palveluksensa aloittavien miesten fyysinen kunto on huonontunut vuosien saatossa ja alokasjakso altistaa alokkaat sellaiselle fyysiselle kuormitukselle, johon he eivät ole välttämättä tottuneet. Tässä tutkimuksessa selvitettiin minkälaista alokkaiden kokema objektiivinen sekä subjektiivinen fyysinen kuormitus oli alokasjakson aikana ja oliko heidän palveluksen alussa mitatulla fyysisellä kunnollaan tai palvelusta edeltävällä liikunta-aktiivisuudellaan yhteyttä koettuun kuormitukseen. Hyvä ymmärrys alokasjakson kuormittavuudesta ja palveluksensa aloittavien fyysisistä valmiuksista mahdollistaa koulutuksen tehokkaan ja turvallisen toteuttamisen, vähentäen poissaolojen ja palveluksen keskeyttämisien määrää.
Tutkimukseen osallistui 17 vapaaehtoista alokasta Jääkäriprikaatin Lapin Jääkäripataljoonan 1. Jääkärikomppanian 2/24 saapumiserästä ja mittaukset toteutettiin alokasjakson kolmen viimeisen viikon sekä koulutushaarajakson ensimmäisen viikon aikana. Objektiivisen kuormituksen mittaamiseen käytettiin vyötäröllä kannettavaa liikemittaria ja subjektiivisen kuormituksen mittaamiseen päivittäin täytettävää kuormituspäiväkirjaa. Palvelusta edeltävä liikunta-aktiivisuus selvitettiin kyselyllä ja fyysinen kunto alokasjakson alussa suoritettavilla kuntotesteillä. Tulokset analysoitiin Microsoft Excel -taulukkolaskentaohjelmalla sekä IBM SPSS Statistics 25 - tilastoanalyysiohjelmistolla.
Mittausjakson keskimääräinen askelten päivittäinen lukumäärä ja keskihajonta oli 12675±4006 ja keskimäärin eniten askeleita tutkittavat ottivat mittausjakson toisena viikkona, jonka aikana he ottivat keskimäärin 13825 askelta päivässä. Pääosa mittausjakson liikkeestä oli intensiteetiltään korkeintaan matalatehoista ( 6 MET). Tutkittavat pitivät mittausjakson kuormitusta kohtalaisen rasittavana, subjektiivisen kuormituksen keskiarvolla 4,2±2,0. Jakson ensimmäinen viikko arvioitiin kuormitukseltaan muita viikkoja rasittavammaksi, viikon kuormituskeskiarvolla 4,8±2,2. Tutkittavista pääosa raportoi saavuttavansa tai ylittävänsä liikkumisen suositukset, eli he kuuluivat ikäryhmänsä aktiivisimpaan kolmannekseen ja kuntotestitulokset osoittivat, että tutkittavat olivat palveluksen alussa keskimäärin keskivertovarusmiestä paremmassa fyysisessä kunnossa. Tutkimuksessa ei havaittu merkittäviä yhteyksiä liikuntatottumuksien tai fyysisen kunnon ja koetun kuormituksen välillä, johtuen tutkittavien pienestä määrästä, pienistä eroista heidän kuntotasoissaan sekä mittaus- ja raportointivirheistä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat alokasjakson fyysisen kuormituksen koostuvan pääosin matalatehoisesta mutta pitkäkestoisesta fyysisestä kuormituksesta. Mittausjakso arvioitiin keskimäärin kohtalaisen rasittavaksi. Koulutusohjelmien suunnittelussa tulee huomioida fyysisestä kuormituksesta palautuminen. Vaikka yhteyksiä alokkaiden fyysisen kunnon tai palvelusta edeltävän liikunta-aktiivisuuden ja palveluksen kuormittavuuden välillä ei havaittu, on aikaisempi tutkimus osoittanut hyväkuntoisten alokkaiden selviytyvän palveluksestaan paremmin ja kuormittuvan vähemmän sen aikana. Nuorten fyysisen kunnon parantamiseen ennen palvelukseen astumista tulee kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota.navigointi mahdollist
Suomi ja Itämeri Puolan strategioissa : Itämeren alueen ja Suomen turvallisuuspoliittinen rooli ja merkitys Puolalle 2010–2024
No full textTässä tutkimuksessa käsiteltiin Itämeren, Suomen ja muiden Itämeren alueen keskeisten toimijoiden turvallisuuspoliittisia rooleja ja merkityksiä Puolalle vuosina 2010–2024. Venäjän harjoittama revisionistinen ja aggressiivinen politiikka aiheutti alueen valtioille turvattomuutta. Krimin miehitys vuonna 2014 korosti turvallisuushuolia. Puola aloitti mittavat toimet kansallisen puolustuskyvyn vahvistamiseksi. Puolan toimien nähtiin johtavan maan aseman korostumiseen tärkeänä alueellisena turvallisuustoimijana. Puolasta muodostui Suomelle maantieteellisesti lähin sotilaallinen liittolainen, jonka asukasluku on monikymmenmiljoonainen. Puolan turvallisuuspolitiikan ymmärtäminen muodostui tärkeäksi. Suomen näkökulmasta tärkeäksi muodostui Puolan turvallisuuspoliittinen suuntautuminen Itämeren alueelle. Tutkimusongelmaksi muodostui se, miten Puola on viime aikoina turvallisuuspoliittisesti suuntautunut Itämeren alueelle ja se, mikä on Suomen asema tässä turvallisuuspoliittisessa suuntautumisessa. Tutkimusongelmasta johdettiin päätutkimuskysymys: mikä on Suomen turvallisuuspoliittinen rooli ja merkitys Puolalle Itämeren alueella?
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Analyysin aineistoksi muodostui 11 Puolan turvallisuuspolitiikkaa ohjaavaa kansallista strategia-asiakirjaa, kolme Puolan ulkopoliittisesta toiminnasta koostettua vuosikirjaa ja Puolan kansallisen turvallisuuden ”valkoinen kirja”. Analyysiä ohjasi alueellinen turvallisuuskompleksiteoria. Analyysin tuloksia käsitteellistettiin teorian käsitteistöllä. Teoria mahdollisti aineiston analyysin avulla Itämeren alueen toimijoiden muodostaman rakenteen tarkastelun puolalaisesta näkökulmasta.
Tutkimuksessa havaittiin, että Itämeren alueen turvallisuuspoliittinen rooli ja merkitys Puolalle on kehittynyt vuosina 2010–2024. Itämeren alueen merkitys on laajentunut koskemaan energia- ja ympäristöturvallisuuden lisäksi sotilaallista turvallisuutta. Itämeren alueen rooli on mahdollistaa Puolan energiantuotannon hajauttaminen. Itämeren alue toimii sotilaallista uhkaa tuottavana alueena ja samanaikaisesti jatkeena Euro-Atlanttiselle turvallisuusvyöhykkeelle. Suomen osalta havaittiin, että Suomen merkitys Puolan sotilaalliselle turvallisuudelle on kohtalainen. Suomen turvallisuuspoliittinen merkitys yhdessä Pohjoismaiden kanssa on Puolalle korkea. Suomen rooli on toimia vastuullisena liittolaisena ja alueellisena kumppanina osana muita Pohjoismaita. Suomen rooli on osana Pohjoismaita osallistua Koillis-Euroopan yhteiseen puolustukseen. Teorian osalta havaittiin, että teoreettisesti Itämeren alue muodostaa turvallisuuskompleksin osakompleksin. Itämeren osakompleksi on osa laajempaa Euroopan turvallisuuskompleksia. Itämeren osakompleksi muodostaa superkompleksin Venäjän turvallisuuskompleksin kanssa.
Tutkimuksen keskeisenä johtopäätöksenä on, että Itämeren alue muodostaa Puolalle ulko- ja turvallisuuspolitiikan pohjoisen ulottuvuuden. Puolan ulko- ja turvallisuuspolitiikan pohjoisen ulottuvuuden merkitys on kasvanut, ja se kasvaa tulevaisuudessa. Itämeren potentiaali Puolan kehitykselle on merkittävä. Puola pyrkii nousemaan maailman kehittyneimpien maiden joukkoon. Itämerellä on Puolan kehityksessä merkittävä rooli.navigointi mahdollist
Räjähtävää tulosta: Hyvät käytänteet tykistön hankkeissa : tykistön materiaalihankkeiden hyvät käytänteet, suunnittelun ja johtamisen kehittäminen
No full textProjektien onnistumista on tutkittu jo pitkään ja projektinhallinta on tunnistettu yhdeksi menestystä edistäväksi tekijäksi. Tutkimustiedon perusteella Puolustusvoimissakin on kirjoitettu kirjoja ja oppaita projektinhallintaan. Puolustusvoimissa sotilaallista suorituskykyä kehitetään hankkeissa, jotka ovat laajoja projekteja.
Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, mitä hyviä käytänteitä ja kehityskohteita tykistöhankkeissa on tunnistettavissa. Tämän laadullisen tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa menestystekijöitä, jotka vaikuttavat tykistön suorituskykyä kehittäviin hankkeisiin. Tutkimuksen päämääränä oli havaintojen perusteella edistää hankkeiden tehokkuutta ja tukea niiden toteuttamista.
Tutkimus toteutettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa analysoitiin kirjallisuutta ja aiempia Puolustusvoimissa toteutettuja tutkimuksia, joiden avulla tunnistettiin keskeisiä projektinhallinnan menestystekijöitä. Toisessa vaiheessa toteutettiin kymmenen puolistrukturoitua teemahaastattelua tarkasteltavissa hankkeissa vuosina 2019–2025 työskennelleiden avainhenkilöiden kanssa. Haastatteluiden aineisto analysoitiin laadullisesti.
Tutkimuksessa havaittiin useita hyviä käytänteitä, jotka tukevat hankkeiden onnistumista. Näitä ovat muun muassa henkilöstön sitouttaminen, ylemmän johdon tuen varmistaminen, linja- ja hankeorganisaation yhteistyö sekä tehokas kommunikaatio. Hankkeiden onnistuminen perustuu sitoutuneeseen ja motivoituneeseen henkilöstöön, jota pidettiin vahvuutena kaikissa tarkasteltavissa hankkeissa. Lisäksi Puolustusvoimien hankkeilla on tarve monipuoliselle ammattitaidolle eri osa-alueilla, kuten kaupalliselle, tekniselle, operatiiviselle ja koulutukselliselle osaamiselle. Haastatteluista havaittiin myös henkilöstön pysyvyyden olevan oleellista hankkeiden menestymiselle.
Merkittävimmäksi kehityskohteeksi havaittiin henkilöstöresurssit. Henkilöstöresurssien haasteet voivat aiheuttaa aikatauluihin viivästyksiä. Pitkissä projekteissa muutokset, kuten ulkoisten tekijöiden aiheuttamina, ovat väistämättömiä. Muutosten hallinta onkin jatkuva prosessi hankkeissa. Muutosten vaikutukset saattavat näkyä vasta pitkällä aikavälillä, kuten osaavan henkilöstön menetyksinä tai joidenkin osa-alueiden viivästymisinä. Myös linjaorganisaation päätöksenteko ja asenne vaikuttaa vääjäämättä hankkeisiin. Tämän takia hankkeen viestintä on keskeinen tekijä hankkeen onnistumiseennavigointi mahdollist
Ukrainan asevoimien C-UAS-järjestelmät 2022-2024
No full textCounter-Unmanned Aircraft System (C-UAS) -järjestelmillä tarkoitetaan järjestelmiä, joilla voidaan vähentää lennokkien aiheuttamaa uhkaa. C-UAS-järjestelmät on kehitetty havaitsemaan, tunnistamaan, seuraamaan, häiritsemään ja/tai tuhoamaan lennokkeja. Tässä tutkielmassa selvitettiin, mitä C-UAS-järjestelmiä Ukrainan asevoimissa käytettiin vuosina 2022 – 2024.
Tutkielman teoriaosuudessa käytetty tutkimusaineisto koostui pääosin ulkomaisista tutkimuksista, raporteista, artikkeleista ja muista tieteellisistä julkaisuista. Tutkielman tulosluvussa käytetty tutkimusaineisto koostuu pääosin ulkomaisista uutisartikkeleista, raporteista ja sosiaalisen median julkaisuista. Tutkimuskysymyksiin vastattiin käyttämällä tutkimusmenetelmänä narratiivista kirjallisuuskatsausta, jolla hajanaisesta lähdemateriaalista koottiin tutkielman kannalta oleelliset tiedot.
Tutkielmassa tunnistettiin 183 Ukrainan asevoimien käyttämää C-UAS-järjestelmää. C-UAS järjestelmät on luokiteltu tutkielmassa kolmeen pääluokkaan pääasiallisen vaikuttamisperiaatteen perusteella ja useisiin alaluokkiin pääasiallisen käyttötarkoituksen ja liikuteltavuuden mukaisesti. C UAS-järjestelmistä selvitettiin myös niiden tekniset ominaisuudet. Tutkielmassa selvitettiin mihin lennokkien teknisiin ominaisuuksiin C-UAS-järjestelmien vaikutus voidaan kohdistaa, selvittämällä C-UAS-järjestelmien vaikuttamisperiaatteet. Tutkielmassa selvitettiin myös mihin C-UAS järjestelmien vaikutus perustuu selvittämällä, miten ja minkälaisia lennokkeja vastaan niitä on Ukrainan sodassa käytetty. Lisäksi tutkielmassa selvitettiin mitä lennokkimalleja milläkin C-UAS järjestelmäluokalla on torjuttu, joka havainnollistaa C-UAS-järjestelmien suorituskykyjä venäläisten lennokkien torjunnassa.
Ukrainan asevoimien C-UAS-järjestelmät vähentävät lennokkien aiheuttamaa uhkaa pääasiassa joko kineettisillä vaikuttamiskeinoilla, ELSO-vaikuttamiskeinoilla tai tuottamalla lennokkien aiheuttamasta uhasta ennakkovaroituksen. C-UAS-järjestelmät välittävät kineettisen vaikutuksen lennokkeihin pääasiassa ohjuksin tai ammuksin, mutta myös C-UAS-lennokkien kuljettamilla räjähdyspanoksilla. Muita kineettiseen vaikuttamiseen perustuvia vaikuttamistapoja ovat C-UAS lennokeista ammuttavat verkot ja C-UAS-lennokkien aiheuttamat törmäykset kohteina oleviin lennokkeihin. ELSO-vaikuttamiskeinoja olivat lennokkien tiedonsiirtolinkkeihin vaikuttavat elektroniset häirintäkeinot, joista yleisin oli lennokin ohjauslinkin taajuudella vaikuttava elektroninen häirintä. Lennokeista tuotettiin ennakkovaroituksia pääasiassa RF-analysaattoreilla, tutkilla ja akustisilla sensoreilla. Tutkielmassa tunnistettiin myös EO/IR-sensoreita ja operaattorin tekemiä aistihavaintoja hyödyntäviä järjestelmiä.navigointi mahdollist