National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Carbon nanomaterials as additives in cement
No full textCarbon nanomaterials have shown significant promise in improving the mechanical, durability, and conductive properties of cement-based materials. However, their effective use is hindered by dispersion challenges, which can negatively affect the performance of cement composites. Additionally, thermocatalytical decomposition (TCD) carbon, an innovative carbon material, has yet to be positioned alongside other carbon nanomaterials in the field of nanomaterial-reinforced cement. This thesis explores the potential application of TCD carbon as an additive to enhance the properties of cement. The TCD carbon was characterized using techniques such as UV-Vis spectroscopy, Raman spectroscopy, X-ray diffraction (XRD), microscopy, and CHNS elemental analysis. Results revealed a wide bandgap (3.9 eV), high structural disorder (ID/IG = 1.40), and a mixed amorphous-graphitic structure. To enable effective integration into cement, dispersion strategies were evaluated using different dispersing agents. Pluronic F-127 provided superior results in dynamic light scattering (DLS) results, producing small, stable particle sizes. Other parameters tested included Pluronic content, solids content, pH, and time stability. An optimal dispersion was achieved at low concentrations (10:1 carbon-to-surfactant ratio) with pH 13 using a KOH solution. Cement samples incorporating TCD carbon, prepared both via dry and liquid dispersion mixing, were prepared and tested for flexural and compressive strength as well as hydration behavior. Dry-mixed carbon improved flexural strength and accelerated hydration without negatively affecting compressive strength. In contrast, liquid dispersions showed good mechanical compatibility with steady hydration kinetics. The findings support the feasibility of using TCD carbon as a functional additive in cement. With further optimization of dispersion methods and dosage, TCD carbon holds promise for developing next generation cementitious composites with enhanced durability and performance
ICT-hankintojen onnistuminen Puolustusvoimissa : näkökulmana hankkeiden prosessit
No full textTämä opinnäytetyö tarkastelee Puolustusvoimien ICT-hankintojen onnistumista. Näkökulmana tutkimukselle ovat hankkeiden prosessit. Työssä tarkastellaan hankinnan onnistumisen mittareita, suorituskyvyn rakentamista Puolustusvoimissa, hankintojen reunaehtoja sekä projektin menestystekijöitä. Onnistumista arvioitiin viiden keskeisen mittarin kautta: aikataulussa ja budjetissa pysyminen, tavoitellun suorituskyvyn saavuttaminen, toimittajaan kohdistuva tyytyväisyys sekä kestävän kehityksen huomioiminen.
Tutkimuksen päämenetelmä on laadullinen tutkimus, jolla hahmotetaan Puolustusvoimien ICT-hankintojen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä ja kuinka nämä tekijät tulisi hankintoja toteuttaessa ottaa huomioon. Tutkimuksen aineisto on kerätty kirjallisuuskatsauksena sekä asiantuntijahaastatteluiden avulla. Kirjallisuuskatsauksen avulla tunnistettiin hankintojen onnistumisen mittarit, Puolustusvoimien hankintoja ohjaavat prosessit, sekä hankintoja koskevat reunaehdot. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla ICT-hankintoihin osallistuneita asiantuntijoita. Kerätty materiaali analysoitiin sisällönanalyysin avulla, mikä mahdollisti syvällisen ymmärryksen hankintaprosessiin liittyvistä haasteista ja kehityskohteista.
Tutkimuksen johtopäätöksinä täydellisen yleispätevän määritelmän luominen hankinnan onnistumiselle on haastavaa. Onnistuminen on pitkälti hankintakohtaista ja hankinnan todellinen vaikutus voi hahmottua vasta vuosien kuluttua itse projektin päättymisestä. Onnistuneisiin ICT-hankintoihin vaikuttavat useat tekijät, joista keskeisessä roolissa ovat muun muassa selkeä tehtävänanto ja vaatimukset, hankinnan suunnittelu ja johtaminen, riittävät resurssit, toimiva kommunikaatio ja yhteistyö eri toimijoiden välillä sekä kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen. Tutkimuksen mukaan suurimpia haasteita tuottavat aikataulussa pysyminen ja henkilöstöresurssien niukkuus.
Tutkimuksessa tunnistettiin, että tavoitellun suorituskyvyn saavuttaminen on ICT-hankinnoissa tärkeää. Haasteita aiheuttavat teknologian kehityksen ja operatiivisen tarpeen epäsuhta sekä loppukäyttäjien lyhyt koulutusaika yhdessä käyttöönottovaiheen henkilöstöresurssien riittämättömyyden kanssa. Kestävän kehityksen huomioiminen on tärkeä osa Puolustusvoimien toimintaa, mutta ICT-hankinnoissa sen periaatteiden huomioiminen on kuitenkin vielä osittain haasteellista.
Tuloksia voidaan pitää luotettavina ja hyödyllisinä hankintaprosessien ja ICT-hankintojen kehittämiseen. Ne ovat linjassa aiemman tutkimuksen kanssa, joka on osoittanut, että tietyt projektinhallinnan tekijät, kuten selkeät tavoitteet ja hyvä kommunikaatio, ovat tärkeitä projektin onnistumisen kannalta.
Vaikka tutkimuksen otanta oli suhteellisen pieni ja keskittyi vain yhteen organisaatioon, sen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa ICT-hankintojen onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä. Tuloksia voidaan hyödyntää muissakin organisaatioissa, kunhan otetaan huomioon konteksti ja mahdolliset erot eri organisaatioiden välillä.navigointi mahdollist
Kiinan ja Venäjän sotaharjoitusten motivaatio ja merkitys : viestintää, yhteistyötä vai liittolaisuutta
No full textKaksi viikkoa ennen Venäjän laajamittaista hyökkäystä Ukrainaan Kiinan presidentti Xi Jinping ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat ja julkaisivat julkilausuman, jossa kumppanuudella ei ole rajoja, eikä yhteistyössä ole kiellettyjä alueita. Samalla lausunnossa korostettiin, etteivät maat ole sotilasliitossa.
Tutkimuskirjallisuudessa ja poliittisessa päätöksenteossa maiden yhteisten sotilaallisten harjoitusten lisääntymistä viime aikoina on käytetty argumenttina maiden de facto sotilasliitosta. Maiden sotaharjoitusten kehittymistä ei kuitenkaan ole tutkittu systemaattisesti viime vuosina. Tutkimuksessa tutkitaan millaisia suorituskykyjä ja operaatioita maat ovat harjoitelleet ennen ja jälkeen Ukrainan sodan laajentumisen, millaisia ulkopoliittisia vaikuttimia harjoituksissa on ollut, ja pohditaan millaiseksi maiden sotilasyhteistyö muodostuu tulevaisuudessa.
Tutkimuksen aineisto koostui 44:stä harjoituksesta, joista 29 oli järjestetty ennen vuotta 2022 ja 15 vuoden 2022 jälkeen. Tiedot aineistoon koottiin Kiinan ja Venäjän ministeriöiden sekä asevoimien uutisista, Japanin itsepuolustusvoimien tiedotteista, INSS ja CSIS tietokannoista, tutkimusartikkeleista sekä avoimista lähteistä kerätyistä valokuvista sekä videoista. Aineisto luokiteltiin käyttäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, jossa luokittelu oli johdettu uhkatasapainon uhkan tekijöistä. Harjoitustoiminnan muutosta analysoitiin trendianalyysillä käyttäen laadullisilla sekä määrällisillä mittareita.
Maavoimien osalta tutkimuksen osan merkittävin tulos oli, etteivät maat ole järjestäneet Vostok 2022 jälkeen yhteisiä maavoimien harjoituksia, ja harjoituksilla on Kiinalle tulevaisuudessa yhä vähemmän merkitystä. Lisäksi Shanghain yhteistyöjärjestön alaisuudessa järjestettäville laajoille harjoituksille on tulevaisuudessa aiempaa heikommat edellytykset.
Merivoimien osalta tutkimuksen merkittävin tulos oli merellisen yhteistoiminnan muuttuminen harjoitustoiminnasta operatiiviseksi toiminnaksi, jonka painopiste on maantieteellisesti pohjoisella Tyynellä valtamerellä, Pohjois-Amerikan ja Aasian välisten meriyhteyksien kiistämisessä ja taktisesti sukellusveneiden torjunnassa.
Ilmavoimien osalta tärkein tulos oli yhteistoiminnan keskittyminen pitkän kantaman suorituskykyihin, joilla pyritään kiistämään tärkeimpien Yhdysvaltojen ja Aasian välisten meriyhteyksien vapaa. Lähes yhtä merkittävä, mutta yllättävämpi, tulos on erittäin vähäinen yhteistoiminnan harjoittelu ilmatorjunnassa sekä hävittäjätorjunnassa.
Kokonaisuutena sotilaallisten harjoitusten muutoksen ei arvioitu tarkoittavan de facto sotilasliittoa, vaan ennemmin alueellista tasapainottamista ja varautumista molemmille tärkeän operaatiosuunnan kriisiin.navigointi mahdollist
Kouluttajien energian ja energiaravintoaineiden saanti sotaharjoituksissa
No full textRavitsemuksella on keskeinen rooli ihmisten terveydessä sekä fyysisessä toimintakyvyssä. Sotilaiden toimiessa fyysisesti vaativissa olosuhteissa, ravitsemuksen merkitys korostuu. Sotilaiden ravitsemustutkimusta on tehty Suomessa pääosin varusmiehillä ja reserviläisillä. Puolustusvoimien palkatun henkilöstön ravitsemustutkimus on jäänyt vähemmälle. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon Puolustusvoimien palkattuun henkilöstöön kuuluvat kouluttajat saavat energiaa sotaharjoitusten aikana sekä onko energian koostamat energiaravintoaineet yleisten ravitsemussuositusten tai sotilaille kohdistettujen suositusten mukaisia. Tavoitteena oli myös selvittää, onko energiansaannissa tai energiaravintoaineiden saannissa eroja ampuma- ja taisteluharjoituksen välillä.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 16 vapaaehtoista kouluttajatehtävissä tai sotaharjoituksissa niihin rinnastettavissa tehtävissä palvelevaa sotilasta. Tutkimuksen aineisto kerättiin esitäytetyillä ruokapäiväkirjoilla ampuma- ja taisteluharjoituksessa. Ampumaharjoituksessa tutkittavia oli 12 ja aineistoa saatiin kahden vuorokauden ajalta. Taisteluharjoituksessa tutkittavia oli 12 ja aineistoa saatiin kolmen vuorokauden ajalta. Ruokapäiväkirjojen koostamiseen käytettiin Fineli - ruokapäiväkirjaohjelmaa, josta saatu raportti analysoitiin Microsoft Excelin laskutoimintojen avulla. Harjoitusten välisiä eroja tarkasteltiin SPSS -ohjelmistolla.
Kouluttajien energiansaanti oli ampumaharjoituksessa 2121 ± 558 kcal ja taisteluharjoituksessa 2044 ± 636 kcal. Kouluttajien energiaravintoaineiden saanti jakautui ampumaharjoituksessa siten, että proteiinia saatiin 14 ± 4 E%, hiilihydraattia 48 ± 10 E% ja rasvoja 35 ± 8 E%. Sakkaroosin saanti oli 11 ± 7 E% ja ravintokuitua 20 ± 7 g·d−1 . Tyydyttyneitä rasvahappoja saatiin 13 ± 4 E%, kertatyydyttymättömiä 13 ± 3 E% ja monityydyttymättömiä 6 ± 2 E%. Taisteluharjoituksen energiaravintoainejakauma oli 16 ± 4 E% proteiinia, 46 ± 8 E% hiilihydraattia ja 35 ± 8 E% rasvoja. Sakkaroosin saanti oli 11 ± 5 E% ja ravintokuidun 23 ± 9 g·d−1 . Tyydyttyneitä rasvahappoja saatiin 10 ± 3 E%, kertatyydyttymättömiä 14 ± 4 E% ja monityydyttymättömiä 8 ± 2 E%. Ainut tilastollisesti merkitsevä ero ampuma- ja taisteluharjoituksen välillä havaittiin monityydyttymättömien rasvahappojen saannissa (t (58) = -3,479; p = 0,001).
Tämän tutkimuksen mukaan tutkimukseen osallistuvien kouluttajien energiansaanti vaikutti liian alhaiselta täyttämään fyysisesti vaativien sotaharjoitusten energiatarpeen. Lisäksi hiilihydraattien ja rasvojen saanti ei täyttänyt sotilaille eikä urheilijoille suositeltujen ravitsemussuositusten vaatimuksia suhteellisina arvoina. Kansallisiin tai Pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin rinnastettuna hiilihydraattien suhteellinen saanti oli alarajalla ja rasvojen saanti ylärajalla. Vähäisestä hiilihydraattien saannista johtuen myöskään ravintokuitua ei saatu suositusten mukaista määrää. Aamupalojen heikkous vaikutti olevan merkittävänä syynä energiansaannin vähyyteen. Koska tässä tutkimuksessa tutkittujen sotilaiden ravitsemustottumukset eivät määrällisesti ja laadullisesti pääse suositusten mukaisiin määriin sotaharjoituksessa, tulisi sotilaiden keskittyä entistä enemmän ravitsemuksen laatuun sotaharjoitusten ulkopuolella. Tutkimuksen tuloksia on syytä tarkastella kriittisesti tutkimuksen vähäisen osallistujamäärän (n=16) sekä itseraportointimenetelmissä esiintyvien haasteiden, kuten aliraportoinnin vuoksinavigointi mahdollist
Debugging Python code using Spectra based fault localization and data flow analysis
No full textDebugging is an arduous and costly part of the software development cycle. In order to facilitate fault localization process, several techniques have been developed, such as those that rely on Spectrum-based Fault Localization (SFL). These approaches aim to rank code statements (or code basic blocks,
methods…) based on their probability of being faulty. Through this, developers can be presented with a list of potentially problematic statements for analysis.
This paper focuses on the creation of a part of a Python debugging tool that displays SFL results and completes them with data flow information. The tool presents the analysis in a user-friendly interface, which can help developers reduce the time taken to find bugs and improve the overall quality of their code.
The tool is composed of two distinct components: Spectra Analyzer and PathInspector. The Spectra Analyzer processes a given Python file by applying SFL and generating a DOT file that annotates program statements with their corresponding suspiciousness scores. In contrast, PathInspector extends this analysis by incorporating data flow information and presenting the results through a user-friendly interface. It is important to note that while SFL techniques will be explained, the development of Spectra Analyzer [1][2] predates this thesis, and this work focuses exclusively on the implementation of PathInspector.
The methodologies employed encompass Python, SFL, AST, and DOT files, to create an efficient programmatic tool for code visualization and analysis
From Liturgy to Ethics : An Analysis of How Participation in a Eucharistic Worship Service Shapes Ethics
No full textDenna avhandlings syfte och huvudfråga är att ta reda på hur firandet av nattvardsgudstjänst påverkar människans etik. Den frågan besvaras genom en innehållsanalys och hermeneutisk tolkning av utvalt material från den reformerte teologen James K. A. Smith och den ortodoxa teologen Alexander Schmemann. Stanley Hauerwas syn på etik används som teoretiskt angreppssätt för att tolka materialet. I mindre skala analyserar avhandlingen även om firandet av nattvardsgudstjänst kan hjälpa en människa att etiskt förhålla sig på ett sätt som är mer gynnsamt för klimatet.
Smith anser att människans kärlek formeras av att hon deltar med hela sin kropp i olika sekulära och religiösa liturgier. Nattvardsgudstjänstens olika delar hjälper henne att kunna föreställa sig en framtida värld som är upprättad av Gud. Denna föreställningsförmåga bidrar till en formering i att börja älska och längta efter den världen.
Schmemann anser att nattvardsgudstjänsten formerar människan till ett eukaristiskt förhållningssätt, där hon tar emot allt som en gåva, förvaltar det väl och sedan ger tillbaka gåvan till Gud. Han betonar att den Helige Ande är avgörande för att formering ska ske. Enligt Schmemann formeras människan etiskt genom att hon utvecklas i dygder som är kopplade till ett eukaristiska förhållningssätt.
Avhandlingen visar även att firandet av nattvardsgudstjänst kan hjälpa en människa att etiskt förhålla sig mer gynnsamt för klimatet. Det sker dels genom att gudstjänstdeltagaren tränas i att föreställa sig en god och rättvis värld, dels genom att hon tränas i dygder som visat sig vara hjälpsamma för att leva mer klimatvänligt
Seinäjoen seudun vesihuollon alueellinen yleissuunnitelma : Loppuraportti
No full textSeinäjoen seudun vesihuollon alueellisessa yleissuunnitelmassa selvitettiin Alajärven, Alavuden, Ilmajoen, Isonkyrön, Kauhajoen, Kauhavan, Kuortaneen, Kurikan, Lapuan ja Seinäjoen vesihuollon alueelliset kehittämisratkaisut. Tarkastelussa keskityttiin kuntien pääasiallisten vesihuoltolaitosten toimintaan. Yleissuunnitelma palvelee alueen vesihuoltoinvestointipäätösten tekoa antaen perustan tarvittaville teknisille ja hallinnollisille päätöksille. Yleissuunnitelmassa esitetyt suunnitelmaratkaisut perustuvat vuoteen 2050 ulottuviin vedenkulutuksen ja jätevesimäärien ennusteisiin. Suunnittelualueen kunnista vain Seinäjoella väestömäärän ennustetaan kasvavan vuoteen 2050 mennessä ja Ilmajoella väestön määrä pysyy lähes nykyisellään. Muissa kunnissa väestön määrä vähenee. Yleissuunnitelma koostuu neljästä osaraportista ja varsinaisesta yleissuunnitelmasta (loppuraportti). Ensimmäinen osaraportti käsittää suunnittelualueen vesihuoltoa koskevat perustiedot ja toinen suunnittelualueen vesihuoltoa koskevat ennusteet. Kolmannessa osaraportissa on keskitytty aluetta koskeviin teknisiin ja organisatorisiin hanke-ehdotuksiin, jotka parantavat suunnittelualueen vesihuollon tehokkuutta, toimintavarmuutta ja ekologista kestävyyttä. Viimeisessä eli neljännessä osaraportissa on kuvattu kehittämishankkeet, joiden on arvioitu toteutuvan seuraavien kymmenen vuoden aikana. Varsinaiseen vesihuollon alueelliseen yleissuunnitelmaan on sisällytetty lyhyet tiivistelmät osaraporteista 1–4. Suunnitelmassa esitetyt kehittämishankkeet koskevat alueen vesihuollon kehittämistä kokonaisuutena, jossa vesihuoltolaitosten kehittämistarpeisiin pyritään vastaamaan erityisesti laitosten välistä yhteistyötä ja yhteistoimintaa edistämällä. Tavoitteensa perusteella hankkeet jaettiin kolmeen ryhmään: hallinnointi ja organisointi, kapasiteetin ja varmuuden parantaminen sekä ympäristötekijät ja kestävä kehitys. Hankkeisiin sisältyy mm. vesihuoltolaitosten yhteistyötä edistävän alueellisen toimintaelimen muodostaminen, tukkuvesiyhtiöiden vedentuotannon varmuuden parantaminen, alueen jätevedenpuhdistuksen keskittämisen lisääminen sekä energiatehokkuuden edistäminen. Priorisoituja hankkeita on yhteensä 13 kpl ja niiden suunnitelmat sisältävät tiedot hankkeeseen liittyvistä toimenpiteistä, jotka voivat olla etenemisvaiheita, selvitysten tekemistä ja/tai rakentamistoimenpiteitä. Priorisoitujen hankkeiden kustannusarvio seuraavien 10 vuoden aikana on noin 44,8 milj. eur.ei tietoa saavutettavuudest
Exploring the Narrative Capital of the Place : Value Dynamics in Place Identity and Branding
No full textIn this thesis, I explore the role of narrative as a strategic and generative resource in shaping place identity and value within the context of placebranding. By integrating insights from marketing, sociology, cultural studies,spatial theory, narrative theory, and value theory, I examine how narratives influence perceptions, enhance stakeholder engagement, and contribute to the ongoing construction of multidimensional place identities and associated values.
Through three empirical case studies—Stieg Larsson’s Millenniumnarratives in Stockholm and Sweden, the Tom Tits Experiment Science Center in Södertälje, and the climbing community in Brodalen on Sweden’s west coast—the study investigates how narratives interact with cultural heritage, socio-economic development, and stakeholder dynamics to generate value across multiple dimensions.
The thesis emphasizes the participatory and evolving nature of the narrative, illustrating how place identities are negotiated and co-created rather than being fixed or solely promotional. It explores how narratives, developedand contested by various stakeholders, operate across spatial scales (micro,meso, macro) to produce different forms of value, capitals. Special attention is given to how narratives mediate between diverse stakeholder interests, integrate concepts of authenticity, and adapt to various contexts.
The findings highlight the significance of narrative as a generative framework for meaning-making and value creation, capable of linking local, lived experiences to broader perceptions and imaginaries. In doing so, the study introduces narrative capital as an analytical concept and resource thatfosters a more nuanced understanding of how places can leverage stories asboth intangible and strategic assets for place management and branding.I denna avhandling undersöker jag narrativets roll som strategisk och generativ resurs i utvecklingen av platsers identitet och värde inom ramen förplatsmarknadsföring (place branding). Genom att sammanföra perspektiv frånskilda fält såsom marknadsföring, sociologi, kulturstudier, platsteori, narrativteori och värdeteori analyseras hur berättelser och narrativ påverkar uppfattningar, intressenters engagemang och bidrar till den kontinuerliga konstruktionen av platsers mångdimensionella identiteter och de värden somrealiseras.
Artikelavhandlingen omfattar tre fallstudier: Stieg Larssons Millenniumnarrativ i Stockholm och Sverige, Tom Tits Experiment Science Center i Södertälje samt klättringsgemenskapen i Brodalen på den svenska västkusten. Fallstudierna belyser på olika sätt hur narrativ samspelar med exempelvis kulturarv, socioekonomisk utveckling och olika intressenter och bidrar till värde över flera dimensioner – ekonomiska, sociala, kulturella och symboliska.
Avhandlingen betonar narrativens och platsens dynamiska karaktär, och visar hur narrativ och identiteter knutna till platser formas genom ett pågående växelspel. Studien belyser hur narrativ, som utvecklas och ibland utmanas av olika aktörer, verkar på flera rumsliga nivåer (mikro,meso,makro) där värden i olika former realiseras. Särskild vikt läggs vid hur narrativ kan verka gränsöverskridande mellan olika intressen, integrera kulturell autenticitet och anpassas till skilda kontexter.
Resultaten understryker narrativens roll som ett dynamiskt ramverk för meningsskapande och värdeskapande, med förmåga att länka lokala, levda och upplevda erfarenheter till bredare föreställningsvärldar och identiteter. I avhandlingen introduceras begreppet narrativt kapital som en analytisk och strategisk resurs, vilket möjliggör en mer nyanserad förståelse för hur platserkan använda berättelser och narrativ som immateriella tillgångar i identitetsskapande och långsiktig platsutveckling.ei tietoa saavutettavuudest
Translation and Validation of the Swedish Version of the Child Oral and Motor Proficiency Scale
No full textFeeding disorders (FDs) are relatively common across the pediatric population and can jeopardize children’s growth and development and potentially lead to issues such as failure to thrive, malnutrition and aspiration pneumonia. FDs can also lead to limitations in activity, restricted participation, parental stress, and affect the quality of life. Currently there is no validated Swedish assessment tool that evaluates feeding skills in both typically developing children and those with diagnoses. The Child Oral and Motor Proficiency Scale (ChOMPS) is a parent-reported questionnaire that assesses feeding related skills in children between six months to seven years who are being offered solid foods. This study aimed to obtain a culturally adapted validated Swedish version of the ChOMPS.
The translation followed Feeding Flock’s translation agreement and procedure, including a forward translation, a backtranslation and a reconciliation. Validity was assessed through a content validation assessment (CVA) conducted by speechlanguage pathologists (N = 8). Participants had to evaluate the comprehensibility of each item on a Likert-scale ranging from 1 – 4. Based on the results, a content validity index was calculated for the whole instrument (Ave-CVI) and for each item (I-CVI). Results from the CVA showed an excellent content validity index for the overall instrument (Ave-CVI = 0.98). Sixty-two out of the 63 total items showed excellent item-level content validity (I-CVI ≥ 0.78; k* > 0.78), whereas one item showed fair item-level content validity (I-CVI < 0.78, 0.40 ≤ k* ≥ 0.59).
Validity was also assessed through pre-test cognitive interviews with parents of children with (n = 4) and without feeding disorders (n = 4), using think-aloud and verbal probing as methods. The qualitative data was analyzed through thematic analysis. Results showed that 44 items received responses that were categorized as sufficiently intelligible, 16 items received responses indicating linguistic clarity issues, and five items received responses indicating semantic issues. A final revision following the validation phase resulted in the Swedish version of the ChOMPS.
This thesis contributed to a new Swedish tool to assess feeding skills, which now can be used clinically within the Swedish-speaking population. Going forward, the translation must be validated through psychometric testing. The future collection of normative references enables ChOMPS (Swedish) to be used in both research and clinical settings.Ätsvårigheter är relativt vanliga bland barn och kan rubba barns tillväxt och utveckling, och kan leda till tillväxthämning, undernäring eller lunginflammationer. Vidare kan ätsvårigheter även leda till begränsningar i aktivitet och delaktighet, föräldrastress och påverka livskvaliteten. För tillfället finns det inget svenskspråkigt bedömningsmaterial som bedömer ätfärdigheter hos både typiskt utvecklade barn och barn med diagnoser. The Child Oral and Motor Proficiency Scale (ChOMPS) är ett föräldrainriktat frågeformulär som bedömer ätfärdigheter hos barn i åldern sex månader till sju år som blir erbjudna fast föda. Syftet med denna studie var att erhålla en kulturellt anpassad, validerad svenskspråkig version av ChOMPS.
Översättningen följde Feeding Flock’s översättningsavtal och -procedur, och bestod av en framåtöversättning, en bakåtöversättning och en genomgång av bakåtöversättningen. Validiteten bedömdes först genom en innehållsvaliditetsbedömning (CVA) som fylldes i av talterapeuter (N = 8), där varje påståendes begriplighet bedömdes på en Likert-skala på 1 – 4. Utifrån resultaten beräknades ett innehållsvalideringsindex för hela instrumentet (Ave-CVI) och för varje påstående (I-CVI). Resultaten från CVA visade utmärkt innehållsvaliditet för hela instrumentet (Ave-CVI = 0.98). Sextio-två av de totala 63 påståendena visade utmärkt innehållsvaliditet på påståendenivå (I-CVI ≥ 0.78; k* > 0.78), medan ett påstående visade måttlig innehållsvaliditet (I-CVI < 0.78, 0.40 ≤ k* ≥ 0.59). Vidare bedömdes valideten även genom ett pre-test genom kognitiva intervjuer med föräldrar av barn med (n = 4) och utan ätsvårigheter (n = 4). Som intervjumetod användes ”tänka högt” och verbal probing-metoder. Kvalitativt data från intervjuerna analyserades genom tematisk analys. Resultaten visade att 44 påståenden fick respons som kategoriserades som tillräckligt begripliga, 16 påståenden fick respons som indikera språkliga problem, och fem påståenden fick svar som indikerade semantiska problem. En slutlig granskning ledde till den svenska versionen av ChOMPS.
Denna avhandling bidrog till översättningen av ett nytt svenskt bedömningsmaterial för ätfärdigheter, vilket nu kan användas kliniskt inom den svenskspråkiga befolkningen. I framtiden måste den svenskspråkiga översättningen genomgå psykometrisk testning. Insamlingen av normativa referenser möjliggör att den svenska versionen av ChOMPS i framtiden kan användas både inom forskning och inom klinisk verksamhet
Home Care Staff’s Voices on a Family-Friendly Workplace : A Focus Group Interview Study
No full textAtt kombinera familj och arbetslivet kan vara krävande och orsaka onödig stress hos arbetstagaren. Det är viktigt att kunna ta i hänsyn vilka faktorer som kan skapa en familjevänlig arbetsplats så att både arbetstagaren och arbetet kan gynnas.
Syftet med studien var att undersöka vilka konkreta åtgärder och faktorer som hemvårdspersonalen anser bidra till en familjevänlig arbetsplats samt utreda hur detta upplevs påverka effektiviteten och engagemanget för arbetet. Forskningsfrågorna var: Vilka faktorer anser hemvårdspersonalen bidrar till en familjevänlig arbetsplats och hur upplevs en familjevänlig arbetsplats påverka effektiviteten på arbetsplatsen enligt hemvårdspersonalen?
Som teoretisk utgångspunkt har Antonovskys teori KASAM, känsla av sammanhang, implementerats. Studien följer en kvalitativ forskningsdesign där materialet samlades in genom semistrukturerade fokusgruppintervjuer. Vidare analyserades materialet induktivt i enlighet med Graneheim och Lundmans kvalitativa analysmetod.
I studien deltog sex (6) kvinnor, vilka alla arbetade inom hemvården och hade/har haft en familj som inkluderar barn. Två (2) gruppintervjuer utfördes varefter materialet samlades, transkriberades och analyserades med induktiv kvalitativ innehållsanalys.
Analysen resulterade i tre (3) huvudkategorier och sex (6) underkategorier. Resultatet visar att informanterna värdesatte speciellt en förman som är mottaglig, lyhörd och bemöter alla rättvist, kan förstå olika livssituationer. Tillfälliga lösningar, flexibilitet och möjligheten till att påverka arbetsturer var faktorer som bidrog till familjevänlighet. Även arbetsgruppens attityder och hur de accepterar specialarrangemang inom gruppen var viktigt. Då informanterna kände att arbetet kommer emot så var de även villiga att själv göra extra insatser på sitt arbete. att Studiens resultat påvisar även att arbetaren på hemvården upplever att kombination av arbete, speciellt skiftarbete, och familjelivet kan vara utmanande