Theseus theses and publications of the Universities of Applied Sciences
Not a member yet
221402 research outputs found
Sort by
J. S. Bachin Leipzig-koraalit : kansainvälisen esiintymisprojektin tarkastelua oppimisprosessina
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli opiskella ja harjoitella J. S. Bachin Leipzigkoraalien kokoelma, toiselta nimeltään “18 koraalia”, mahdollisimman viimeisteltyyn esityskuntoon. Tavoitteena oli myös esittää koraalikokoelma kolmessa eri maassa ‒ Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa. Tutkimuskysymyksinä olivat koraalien musiikilliset ja tekniset haasteet soittajan näkökulmasta ja tämän tiedon soveltaminen urkupedagogiikassa.
Harjoitteluprosessin aikana koraalit valmisteltiin huolellisesti, minkä tueksi järjestettiin myös mestarikurssi tammikuussa 2025. Ainutlaatuista ja asiantuntevaa opetusta antoi Leipzigin musiikkikorkeakoulun professori Martin Schmeding. Kurssilla jokainen soitti omat koraalinsa professorin ohjauksessa, minkä pohjalta teosten syvempää opiskelua jatkettiin. Opinnäytetyö huipentui konserttiin Saksassa, Erfurtin Predigerkirchessä. Projekti oli erittäin hyödyllinen, sillä viimeistellyn laadun tavoitteleminen kehitti jokaisen harjoittelutaitoja, jotka ovat oleellinen osa urkurin työtä. Myös esiintymis- ja mielenhallintataidot kehittyivät prosessin aikana.
Tutkielmassa käydään läpi jokaisen koraalin taustoja ja erityispiirteitä teoksen esittäjän näkökulmasta. Kunkin koraalin huomiot on kirjoittanut koraalin harjoitellut opiskelija. Koraalit jaettiin opiskelijoille sen mukaan, mitä tutkintotasoa kukin sillä hetkellä opiskeli.
Tämä opinnäytetyö oli toteutustapansa puolesta ensimmäinen laatuaan Oulun ammattikorkeakoulussa. Työ tehtiin ryhmätyönä. Koettua ja opittua analysoitiin yhdessä, ja vaikka työstäminen painottuikin voimakkaasti taiteelliseen osioon, on tutkielmassa huomioitu myös pedagoginen ulottuvuus
Ammatillinen kehittyminen järjestelmien pääkäyttäjänä
Päiväkirjatyyppisessä opinnäytetyössä, seurataan turvallisuusalan yrityksessä järjestelmien pääkäyttäjänä työskentelevän henkilön työtä 8 viikon 22.9.2025-14.11.2025 seurantajakson aikana. Opinnäytetyössä henkilön ammatillista kehittymistä seurataan ja raportoidaan valittujen teemojen mukaisesti. Työ koostuu päivittäisistä päiväkirjamerkinnöistä ja viikkoanalyyseistä, missä analysoidaan tarkemmin teemojen mukaista kehittymistä, kehittymisen kohteita, havaittuja haasteita, sekä niistä selviämiseen löydettyjä toimintamalleja.
Opinnäytetyössä seurataan henkilöä, joka työskentelee pääkäyttäjänä teknisten järjestelmien parissa noin 200 työntekijän yrityksessä. Pääkäyttäjän tehtävissä henkilön työtehtäviin kuuluvat järjestelmien hallinta tehtävät. Hallittavia järjestelmiä ovat kulunvalvonta, työaika - ja rikosilmoitinjärjestelmät. Palvelua tuotetaan asiakkaille ja samat tehtävät hoidetaan myös oman yrityksen sisäisesti. Työtehtävät hoidetaan asiakkaiden tarpeiden ja pyyntöjen mukaisesti tikettijärjestelmästä. Pääkäyttö tiimissä työskentelee 4 henkilöä, joille työtehtävät jakaantuvat. Pääkäyttö on myös läheisessä yhteistyössä yrityksemme ohjelmistotuen kanssa, joka pystyy tarjoamaan tukea, sekä hoitamaan vaativampia ohjelmistoihin suoranaisesti liittyviä työpyyntöjä.
Opinnäytetyön teemat ovat ajanhallinnan haasteet työtehtävissä, sisäisen vuorovaikutuksen tärkeys ja haasteet, sekä etenkin etätyön vaikutukset tiimin vuorovaikutukseen. Kolmantena teemana kehittyminen Timecon 22 järjestelmän kokonaisvaltaisessa käytössä. Päiväkirja merkinnät tehdään teemoihin liittyvien havaintojen perusteella päivän työtehtävistä ja havainnoista. Viikkoanalyyseissä esitetään valittuihin teemoihin peilaten viikolla havaittuja onnistumisia, havaittuja ongelmia, sekä kehittämisen kohteita
PSK 6803 -standardin mukaisten työturvallisuuskoulutusten vaikuttavuuden arviointi
Opinnäytetyön toimeksiantaja oli PSK Standardisointiyhdistys ry. Opinnäytetyön pohjana toimi standardi PSK 6803 ”Työturvallisuus. Työturvallisuuden peruskoulutus” (2024). Työssä standardin mukaisia työturvallisuuskoulutuksia vertailtiin ja niiden vaikuttavuutta arvioitiin. Työn tavoitteena oli selkeyttää standardinmukaisten koulutusten tarjontaa, laatua sekä standardin tavoitteiden vastaavuutta.
Aineisto opinnäytetyöhön kerättiin pitämällä henkilöhaastatteluja standardin mukaista koulutusta tarjoaville koulutusyrityksille sekä muille sidosryhmille. Lisäksi standardin mukaiset työturvallisuuskoulutukset testattiin. Työn tutkimusmenetelmä oli laadullinen, sillä työssä haastattelu- ja testausotanta oli suhteellisen pieni.
Voitiin todeta, että koulutusten välillä oli laadullisia eroja. Suurimmat eroavaisuudet olivat siinä, kuinka motivoivaksi kurssin sisältö koettiin. Motivaatioon vaikuttavia tekijöitä olivat eri mediatyyppien monipuolinen käyttö, ajankohtaiset esimerkit ja niiden linkitys käytäntöön. Haastatteluista kävi ilmi, että yhdeksi suurimmaksi haasteeksi koettiin standardin mukaisten koulutusten jalkauttaminen laajemmin teollisuusyrityksiin. Standardia pidettiin hyödyllisenä ja sen koettiin luovan raamit, jotka mahdollistavat koulutustarjonnan yhtenäistämisen. Vielä pidettiin kuitenkin haastavana arvioida laajemmin standardin ja sen mukaisten koulutusten vaikuttavuuden ulottumista työturvallisuuskäytäntöihin ja -taitoihin teollisuusympäristössä.
Työn tuloksia voi hyödyntää PSK 6803:n mukaisen työturvallisuuskoulutuksen suunnittelussa, tilaajan näkökulmasta kurssien tarkastelussa sekä PSK 6803 -standardin vaikuttavuuden arvioimisessa. Standardisoinnilla voidaan luoda harmonisointia ja sitä kautta laadun parantumista, millä on vaikutus turvallisuusosaamiseen teollisuudessa
Psykofyysisen fysioterapian menetelmiä apteekkityön kuormituksen hallinnassa : opas apteekkityöntekijöille
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kyselylomakkeen avulla apteekkityön yleisimpiä kuormitustekijöitä ja tarjota keinoja kuormituksen hallintaan psykofyysisen fysioterapian menetelmin. Työ toteutettiin kehittämistyönä yhteistyössä Yliopiston Apteekin kanssa, ja tutkimukseen osallistui 17 henkilöä. Opinnäytetyön tuotoksena laadittiin opas kuormituksen hallintaan apteekkityössä.
Tutkimus perustui kvantitatiiviseen tutkimusmenetelmään, jossa oli kvalitatiivisia piirteitä. Tiedonkeruu toteutettiin kirjallisuuskatsauksella, sekä sähköisillä kysely- ja palautelomakkeilla. Kirjallisuusaineisto kerättiin pääasiassa LUT-tiedekirjaston hakukonetta hyödyntäen.
Tulosten perusteella fyysisesti kuormittavimpina tekijöinä koettiin pitkäaikainen istuminen ja seisomisen, sekä toistuvat työliikkeet. Psykososiaalista kuormitusta aiheuttivat haastavat asiakaskohtaamiset, kiire ja tiukat aikataulut. Useiden tehtävien samanaikainen hoitaminen ja tärkeiden asioiden yhtäaikainen muistaminen toivat lisäkuormitusta.
Opas on tarkoitettu Yliopiston Apteekin henkilökunnalle tukemaan työssä jaksamista ja palautumista. Opas sisältää tietoa psykofyysisen fysioterapian menetelmistä, sekä käytännön harjoitteita työ- ja vapaa-ajalle kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tueksi
Ekososiaalisen työorientaation kehittäminen Vantaan kaupungin alueelliseen asukastila- ja yhteisötyöhön
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Vantaan kaupungin alueelliseen asukastila- ja yhteisötyöhön ekososiaalisen työorientaation malli. Tavoitteena oli kehittää asukastila- ja yhteisötyötä ekososiaalisen työorientaation mukaiseksi, jotta se vastaisi kestävän kehityksen periaatteita ja organisaation tavoitteita. Lisäksi opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda näkyväksi alueellisessa asukastila- ja yhteisötyössä jo tehtävää kestävän kehityksen työtä.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jonka lähestymistapa oli toimintatutkimus. Opinnäytetyössä toteutettiin kaksi toimintatutkimuksen reflektiivistä kehää, jotka muodostuivat suunnittelu-, toteutus- ja arviointivaiheista. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin puolistrukturoitua pienryhmähaastattelua ja kahta yhteiskehittämistilaisuutta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Opinnäytetyöprosessissa kehitettiin kolme tuotosta, jotka ovat ekososiaalisen työorientaation mallikuva, transformatiivisen ekososiaalisen työntekijäidentiteetin mallikuva sekä toimintasuunnitelma ekososiaalisen työorientaation toteuttamiseksi. Opinnäytetyössä tehtiin arviointia kehittämisprosessin aikana ja loppuarvioinnissa. Arvioinnin mukaan opinnäytetyön tarkoitus täyttyi, koska opinnäytetyössä luotiin kaksi mallikuvaa ja toimintasuunnitelma. Opinnäytetyön tavoite täyttyi, sillä opinnäytetyön aikana työntekijät totesivat tekevänsä työtä jo ekososiaalisesta orientaatiosta käsin. Työntekijöiden ymmärrys ja tiedot ekososiaalisesta työstä vahvistuivat. Ekososiaalista työtä voidaan tehdä näkyväksi mallikuvien ja toimintasuunnitelman avulla.
Aineistosta nousi esiin kehittämiskohdetta koskevia suosituksia. Ekososiaalisen työorientaation ylläpitämiseksi ja toteuttamiseksi tulisi kehittää perehdytystä ja järjestää säännöllisiä koulutuksia. Ekotukihenkilöiden määrää tulisi kasvattaa. Työntekijöiden hyvinvointiin on tärkeää panostaa selkeillä rooleilla ja ohjeistuksilla. Ekososiaalisia asioita tulisi nostaa säännöllisesti esiin sekä sisäisessä että ulkoisessa viestinnässä. Ekososiaalisen työorientaation toteuttamiseen tulisi varata riittävästi työaikaa ja resursseja. Työhön tulisi laatia ekososiaalisen työn vaikuttavuusmittarit ja ottaa käyttöön vuosittainen arviointi ja raportointi. Yksi keskeinen jatkotutkimusaihe on vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen
Keraaminen reliefi julkisessa taiteessa : paikkasidonnainen ulos sijoitettava teos
Opinnäytetyössä tarkasteltiin mitä on julkinen taide ja mitä tarkoittaa paikkasidonnaisuus julkisessa taiteessa. Kirjallisuuden kautta avattiin mitä tarkoittaa julkisivuun integroitu taide ja mitä on julkisivussa oleva veistotaide. Työssä tutkittiin, miten julkiseen tilaan sijoitettu taide muokkaa alueen atmosfääriä ja miten sillä voidaan vaikuttaa alueen identiteettiin ja viihtyisyyteen.
Opinnäytetyön tutkimuskysymyksenä käsiteltiin keramiikan kestävyyttä Suomen vaihtelevassa ilmastossa sekä avattiin esimerkkien kautta keramiikan käyttämistä suomalaisessa julkisessa taiteessa, lähinnä ulkotilassa.
Opinnäytetyön taiteellisessa osuudessa suunniteltiin kolme keraamista reliefiteosta Helsingin Roihupellon Taidekorttelin julkisivuihin. Keraamisilla pigmenteillä värjätyt ja korkean polton kivitavarasavesta valmistetut reliefiosat suunniteltiin julkisivuihin integroitaviksi, pysyviksi teoksiksi. Reliefien kautta pohdittiin, miten julkinen taide tuo esille alueen erityispiirteitä ja, miten teokset vaikuttavat Roihupellon atmosfääriin.
Julkista taiteella on positiivisia vaikutuksia alueen identiteettiin, atmosfääriin ja viihtyisyyteen. Suunnittelemani keraamiset reliefit sopivat hyvin Roihupeltoon, viestittäen alueen vireästä taide- ja kulttuuritoiminnasta. Valitsemalla oikeanlaiset materiaalit, saadaan keramiikka kestämään ulkotilassa Suomen vaihtelevissa sääolosuhteissa
Kokoonpanojärjestelmän suunnittelu ja käyttöönotto
Opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella ja kehittää Pesmel Oy:lle kokoonpanojärjestelmä vientiprojektia varten sekä käyttöönottaa se erillisen kokoonpano-osaston perustamisen yhteydessä. Toimivan kokoonpanojärjestelmän suunnitteleminen vaati perusteellista perehtymistä teoriaan, koska tarkoituksena oli luoda mahdollisimman tehokas ja sujuva tuotantoprosessi. Työn yhtenä tavoitteena oli keskittyä myös laadunhallintaan ja suorittaa laadunvalvontaa valmistettaville osille ja laitteille.
Työssä hyödynnettiin teoriatietoa kokoonpanojärjestelmän suunnitteluun ja toteutukseen liittyen. Verkkolähteistä, artikkeleista sekä kirjallisuudesta hankittujen tietojen perusteella tutustuttiin toimivan ja sujuvan kokoonpanon periaatteisiin, kokoonpanojärjestelmiin ja laadunhallintaan. Erityisesti keskityttiin tuotannonohjaukseen ja lean-ajattelun periaatteisiin sekä niiden soveltamiseen tuotantoprosessien suunnittelussa. Etenkin lean-ajattelumallin hyödyntäminen korostui kokoonpanon suunnittelussa, kun tavoiteltiin tehokasta ja tuottavaa järjestelmää, jossa keskeistä oli hukan minimointi prosesseissa.
Sovellusosuus koostui käytännössä kokoonpanojärjestelmän ja laadunhallinnan suunnittelusta, layout-suunnittelusta ja käyttöönotosta. Kokoonpanojärjestelmän suunnittelussa oli tärkeää huomioida kokoonpantavien laitteiden rakenteen perusteella sille määritetyt ominaisuusvaatimukset, koska pääkokoonpano täytyi suorittaa oikeassa järjestyksessä. Lopputuloksena saatiin käyttöönotettu kokoonpanojärjestelmä vientiprojektin laitteiden valmistamista varten. Suunniteltu järjestelmä palveli yritystä sekä projektia sille tarkoitetussa tehtävässä täyttäen työlle asetetut tavoitteet. Tehty työ antoi tietoa opitun toimintatavan kannattavuudesta ja sen soveltamisesta jatkossa muiden projektien yhteydessä
Tehtaan energiaratkaisujen arviointi : Ehdotuksia energiatehokkuuden parantamiseen
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin Polartherm Oy:n teollisuuskiinteistön energiatehokkuuden parantamismahdollisuuksia keskittyen aurinkosähkön hyödyntämiseen, hukkalämmön talteenottoon lämpöpumppuratkaisuilla sekä e-metaanin soveltuvuuteen lämmitysenergian vaihtoehtona. Työn taustalla olivat energiajärjestelmän murros, kiristyvät ilmasto- ja energiatavoitteet sekä tarve vähentää fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa lämmitystä. Työn tavoitteena oli arvioida, miten vähäpäästöisiä ja uusiutuvia energiaratkaisuja voidaan soveltaa teollisuusympäristössä teknisesti ja taloudellisesti perustellulla tavalla.
Työssä analysoitiin yrityksen energiankulutuksen rakennetta ja tarkasteltiin eri energiaratkaisujen soveltuvuutta käytettävissä olevien lähtötietojen ja laskennallisten arvioiden perusteella. Aurinkosähkön tuotantopotentiaalia arvioitiin suhteessa kiinteistöjen sähkönkulutukseen, ja hukkalämmön hyödyntämistä tarkasteltiin lämpöpumppujen näkökulmasta. Tulosten perusteella aurinkosähkön hyödyntäminen tarjoaa mahdollisuuden vähentää kohteen ostoenergian tarvetta ja parantaa energiankäytön kustannustehokkuutta. Lämpöpumppuratkaisut näyttäytyvät tarkastelun perusteella potentiaalisina vaihtoehtoina lämmitysjärjestelmän kehittämiselle erityisesti energiatehokkuuden näkökulmasta. Lisäksi e-metaania voidaan pitää pitkän aikavälin vaihtoehtona fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen tilanteissa, joissa suora sähköistäminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti tarkoituksenmukaista
Olkapääkipuun vaikuttavat psykologiset tekijät kuntoutusprosessissa: kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tehdä kirjallisuuskatsaus, jossa tarkastelimme mitä psykologisia tekijöitä esiintyy olkapääkivusta kärsivän kuntoutusprosessissa ja miten ne vaikuttavat kuntoutumiseen. Opinnäytetyömme tavoitteena oli lisätä fysioterapeuttien ymmärrystä psykologisten tekijöiden merkityksestä ja käytännön soveltamisesta asiakkaiden kuntoutuksessa. Työmme keskeiset käsitteet ovat olkapääkipu, psykologiset tekijät ja kuntoutusprosessi. Työn toimeksiantajana toimi Bodily Oy:n Noora Kolunsarka.
Opinnäytetyömme toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tämä menetelmä soveltui parhaiten, koska kyseisestä aiheesta on jo olemassa tutkittua tietoa. Halusimme koota ja vertailla sitä työssämme tarkemmin. Tutkimusosioon valittiin kymmenen eri tutkimusta määrittelemiemme kriteerien perusteella.
Opinnäytetyön aihe rajattiin olkapääkivusta kärsivän potilaan kuntoutusprosessiin ja siihen vaikuttaviin psykologisiin tekijöihin. Olkapääkivun alkuperää eikä psykologisia tekijöitä määritelty ennakkoon, vaan lähdimme kartoittamaan tutkimuksissa nousevia aiheita systemaattisesti ja läpinäkyvästi. Käytimme opinnäyteyön analyysimenetelmänä sisältöanalyysiä ja tutkimustuloksien analysointiin teemoittelua.
Tämän opinnäytetyön tulokset osoittavat, että psykologiset tekijät vaikuttavat merkittävästi olkapääkipupotilaiden kivun voimakkuuteen, toimintakykyyn ja kuntoutuksen onnistumiseen riippumatta diagnoosista tai hoitomuodosta. Erityisesti liikkumisen pelko, kipukatastrofiajattelu, masennus, ahdistus ja emotionaalinen kuormitus olivat yhteydessä heikompaan toimintakykyyn ja kivun pitkittymiseen, kun taas korkea minäpystyvyys, kipupystyvyys ja myönteiset hoito-odotukset ennustivat parempia kuntoutustuloksia. Tulokset korostavat biopsykososiaalisen lähestymistavan merkitystä ja osoittavat, että psykologisten tekijöiden huomioiminen on keskeistä kuntoutusprosessissa. Työ tarjoaa hyödyllistä tietoa fysioterapeuteille, opiskelijoille ja muille kuntoutusalan ammattilaisille tukien kokonaisvaltaisempaa ja asiakaslähtöisempää kuntoutusta. Jatkossa tarvitaan tutkimusta psykofyysisten menetelmien kohdentamisesta potilaiden yksilöllisten psykologisten lähtötilanteiden perusteella kuntoutuksen vaikuttavuuden parantamiseksi
Musiikkialan opettajuus muutoksessa: Musiikkipedagogien ja aineenopettajien näkemyksiä työelämätarpeista ja koulutuksen kehittämisestä.
Musiikkialan koulutus kohti 2030-lukua: Tulevaisuuskestävä oppilaitoskulttuuri -hankkeen kyselytutkimuksessa selvitettiin, miten musiikkialan opetustyössä toimivat, alan kouluttajat tai opiskelijat kokevat musiikkipedagogikoulutuksen ja musiikin aineenopettajakoulutuksen vastaavan työelämän osaamistarpeisiin ja miten koulutusta tulisi kehittää. Kysely toteutettiin kevään 2025 aikana. Tapaustutkimuksena tarkasteltiin luokanopettajan ja musiikin aineenopettajan kaksoispätevyyden antavaa LuoMus-koulutusta.
Selvityksen päätavoitteena oli tuottaa ajankohtaista tietoa musiikkialan opettajankoulutuksen sisällöistä ja edistää opettajankoulutuksen valtakunnallista kehittämistä. Tuloksia voidaan tarkastella useiden eri taustamuuttujien kautta. Tässä raportissa työelämässä tarvittavia osaamisia koskevia vastauksia tarkastellaan musiikkipedagogien ja musiikin aineenopettajien näkökulmasta, verrataan näiden kahden eri ryhmän tuloksia keskenään ja poimitaan avoimista vastauksista ehdotuksia koulutuksen kehittämiseen. Vastaajat ovat voineet valita, arvioivatko nykyistä koulutusta tai yli viisi vuotta sitten käymäänsä koulutusta.
Tuloksia ei tarkastella alueellisesti tai korkeakoulukohtaisesti, vaikka tulokset vaihtelevat huomattavasti korkeakouluttain. Musiikkialan opettajien korkeakoulutusta koskevat vastaukset muodostavat suuntaa antavia tuloksia korkeakoulujen kehittämistyön tueksi. Korkeakoulujen opetussuunnitelmien jatkuvassa kehittämistyössä pyritään vastaamaan työelämän muuttuviin tarpeisiin, mikä näkyi paikoitellen selvityksen tuloksissa. Tuloksissatuleeesiin myös musiikkipedagogikoulutuksen ja musiikin aineenopettajakoulutuksen kehittämis- ja täydennyskoulutustarpeita. Selvityksen perusteella suurimmat erot työelämän osaamistarpeiden ja koulutuksen riittävyyden välillä koetaan kummassakin koulutuksessa olevan:
→ erityisen tuen ja oppimisen tuen osaamisessa
→ saavutettavuuden osaamissa
→ ryhmäopetuksen osaamisessaei tietoa saavutettavuudest