Theseus theses and publications of the Universities of Applied Sciences
Not a member yet
221402 research outputs found
Sort by
Kiertotalouden ja upcycling-liiketoiminnan kehittäminen tekstiili- ja muotialan pientoimijan näkökulmasta
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella, miten upcyclingiin perustuva konkreettinen produkti voi toimia pientoimijoiden palveluiden ja liiketoiminnan kehittämisen välineenä tekstiili- ja muotialan kiertotalouskontekstissa. Tarkastelu kohdistui erityisesti suomalaisiin pientoimijoihin, joiden toimintaympäristöä määrittävät rajalliset resurssit, roolien kasaantuminen sekä tarve yhdistää materiaalilähtöinen tekeminen asiakas- ja arvonluonnin logiikkaan. Työn tavoitteena oli jäsentää, miten upcyclingiin pohjautuva kehittämisprosessi tukee palvelujen suunnittelua, arvonluontia ja kestävien toimintamallien rakentamista pientoimijan arjessa.
Työn tietoperusta rakentui kestävän kehityksen ja kestävän muutoksen teorioista, kiertotalouden ja upcyclingin periaatteista, pientoimijuutta ja toimijuutta käsittelevästä tutkimuksesta sekä palvelulogiikan näkökulmasta. Lisäksi tarkasteluun sisällytettiin kriittisiä rajoitteita, kuten kiertotalouskäsitteen vaihtelevat painotukset, upcyclingin skaalautuvuuden jännite sekä pientoimijoiden kehittämisen inhimilliset ja organisatoriset esteet. Teoreettisen tarkastelun pohjalta muodostettiin viitekehys, jonka avulla produktin roolia kehittämisen ja päätöksenteon tukena analysoitiin.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena ja iteratiivisena kehittämistyönä vuosina 2022–2025. Aineiston käsittelyssä hyödynnettiin temaattista tarkastelua, jossa palautteet ja havainnot ryhmiteltiin kehittämisen kannalta merkityksellisiin teemoihin ja niiden pohjalta tehtiin produktia koskevia ratkaisuja. Kehittämisprosessissa suunnittelu, testaus, havainnointi ja sisällönanalyysi limittyivät useisiin peräkkäisiin kehityssykleihin.
Produktina syntyi kirja UPCYCLING – Neuleiden toinen elämä ja liiketoiminnan kehittäminen, joka yhdistää käsityötekniset työvaiheet, visuaaliset toimintamallit ja pientoimijoille suunnatut liiketoiminnan kehittämisen työkalut multimodaaliseksi kokonaisuudeksi. Kehittämisprosessin ja testausvaiheen havaintojen perusteella produkti tuki pientoimijoita erityisesti niissä liiketoiminnan osa-alueissa, joissa kehittämisen esteinä olivat ajan ja resurssien niukkuus sekä kokonaisuuden hahmottamisen vaikeus. Visuaalisuus ja materiaalitarinat vahvistivat kestävyyden konkretisoitumista osaksi arjen käytäntöjä, brändiä ja asiakasarvoa.
Työn keskeinen teoreettinen kontribuutio liittyy onconsumer-vaiheen käsitteeseen, joka tekee näkyväksi tuotteen käytön aikaisen arvonmuodostuksen ja palvelukosketuspisteet, joissa korjaus, muokkaus ja uudelleensuunnittelu voivat samanaikaisesti pidentää käyttöikää ja vahvistaa asiakasarvoa. Opinnäytetyö osoittaa, että upcyclingiin pohjautuva produkti voi toimia pientoimijoille matalan kynnyksen kehittämisvälineenä, joka on joustava ja käytännönläheinen. Sen arvo perustuu kykyyn tehdä kehittämisestä hallittavaa, tunnistaa toiminnan vahvuuksia ja kehittämistarpeita sekä madaltaa kehittämisen alkuvaiheen keskeisiä esteitä
Yksityistakaajan suoritusvelvollisuuden realisoituminen velallisen maksukyvyttömyysmenettelyssä : Ohjeistus toimihenkilöille
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä velallisen maksukyvyttömyys tarkoittaa, kuinka maksukyvyttömyysmenettelyn oikeudellinen prosessi etenee ja kuinka yksityistakaajan takausvastuun realisoituu velallisen maksukyvyttömyysmenettelyn seurauksena. Aihe rajattiin takauksen osalta vain yksityistakaajan antamiin takauksiin, koska yksityistakaajan oikeuksista säädetään laissa, jolloin yksityistakaajalla on vahva lakisääteinen suoja.
Työ toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä ja työn sivutuotteena syntyi ohjeistus Someron Säästöpankille aiheeseen liittyen. Ohjeistuksen tarkoituksena on selventää toimihenkilöille maksukyvyttömyyden määritelmä sekä maksukyvyttömyysmenettelyiden vaiheet. Lisäksi haluttiin selkeä ohjeistus siitä, milloin yksityistakaajalta voidaan vaatia suoritusta velallisen maksukyvyttömyysmenettelyn alettua.
Työssä käytetty aineisto koostui vain luotettavista ja puolueettomista oikeus lähteitä ja tietoa kerättiin oikeuskirjallisuudesta, laeista sekä luotettavista viranomaislähteistä. Lopputuloksena syntyi ymmärrettävä yleistason ohjeistus, jota on mahdollista syventää ja räätälöidä tulevaisuudessa eri käyttötarkoituksiin
Nuorten 4H-kesäyrittäjyys kunnallisena kehittämistoimenpiteenä : Perusteluja käyttöönotolle ja jatkuvuudelle
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella, millaisena kehittämistoimenpiteenä kunnan tukema kesäyrittäjyys näyttäytyy ja millaisia perusteluja sen käyttöönotolle ja ylläpitämiselle voidaan esittää. Työssä keskityttiin 4H-järjestön toteuttamaan kesäyrittäjyysmalliin ja sen merkitykseen kunnallisena toimintamallina nuorten yrittäjyyskasvatuksen, työllistymisen ja kunnan elinvoiman näkökulmista.
Opinnäytetyö toteutettiin selvittämisluontoisena työnä, jossa aineisto kerättiin asiantuntijahaastatteluilla ja tarkasteltiin suhteessa yrittäjyyskasvatusta, nuorten työllistymistä ja kunnan elinvoimaa käsittelevään teoriatietoon sekä kuntien välisiin käytäntöihin.
Tulosten perusteella kesäyrittäjyys sijoittuu osaksi laajempaa yrittäjyyskasvatuksen toimintaympäristöä. Se tarjoaa nuorille vapaaehtoisen ja matalan kynnyksen mahdollisuuden kokeilla yrittäjämäistä toimintaa käytännössä ilman oletusta pitkäaikaisesta yrittäjyydestä. Toiminta tukee erityisesti työelämävalmiuksien ja yrittäjämäisten taitojen kehittymistä.
Kesäyrittäjyys tukee nuorten työllistymistä tarjoamalla vaihtoehtoisen tavan hankkia työkokemusta tilanteessa, jossa perinteiset kesätyöpaikat eivät riitä kaikille nuorille. Se täydentää muita työllistämisen muotoja eikä korvaa niitä.
Kunnan näkökulmasta kesäyrittäjyys näyttäytyy pitkän aikavälin investointina, jonka vaikutukset näkyvät nuorten osaamisessa, asenteissa ja rohkeudessa toimia työelämässä. Kesäyrittäjyys vahvistaa kunnan elinvoimaa tukemalla paikallista palvelutarjontaa, yritystoimintaa sekä kunnan veto- ja pitovoimaa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kunnan tukema kesäyrittäjyys on perusteltu kehittämistoimenpide, joka sijoittuu yrittäjyyskasvatuksen ja nuorten työllistymisen rajapintaan ja tukee kuntien pitkän aikavälin kehittämistavoitteita
Voimaharjoittelu aivovammakuntouksessa : voimaharjoitteluopas lievän ja keskivaikean aivovamman kuntoutuksen ylläpitovaiheessa
Traumaperäisellä aivovammalla voi olla monia toimintakykyä heikentäviä vaikutuksia. Fyysisellä tasolla näistä yleisimpiä ovat kävelyn haasteet, lihasheikkous, sekä tasapaino- ja koordinaatio-ongelmat. Lisäksi aivovamma voi heikentää henkilön kognitiivisia kykyjä.
Opinnäytetyössä selvitettiin lievästi ja keskivaikeasti aivovammautuneen ylläpitovaiheen voimaharjoittelun vaikuttavuutta kirjallisuuskatsauksen avulla. Sen tavoitteena oli laatia valikoidun tietoaineiston pohjalta helppolukuinen opas, jossa esiteltäisiin perusteltuja voimaliikkeitä oireiston vallitessa sekä ohjeet niiden turvalliseen ja oikeaoppiseen suorittamiseen kuntosalilla. Tarkoituksena on toimintakyvyn ylläpito tai parantaminen harjoittelun avulla. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Suomen Aivovammaliitto ry, jonka käyttöön ja jakeluun voimaharjoitteluopas tehtiin.
Kirjallisuuskatsaus suoritettiin PEDro ja PubMed-tietokannoista. Tutkittua tietoa aivovammautuneen voimaharjoittelusta löytyi erittäin niukasti. Suurin osa tutkimuksista käsitteli jotain muuta kuntoutusmuotoa, kuin voimaharjoittelua. Keskeisimmäksi tekijäksi voimaharjoittelussa nousi alaraajojen vahvistaminen. Lisäksi voimaharjoittelun ohella tärkeäksi nousee myös tasapaino- ja liikkuvuusharjoittelu. Opas pohjautuu tutkimuksista saatuun tietoon ja kansallisiin soveltaviin liikuntasuosituksiin.
Opas toteutettiin sähköisessä pdf-muodossa. Se sisälsi tiivistetysti tietoa aivovamman vaikutuksista toimintakykyyn, sekä voimaharjoittelun toimintakykyä parantavista vaikutuksista. Oppaaseen koottiin selkeät kuvat ja ohjeet kuntosalilla suoritettavaan voimaharjoitteluun. Palaute oppaasta pyydettiin opinnäytetyön toteutusvaiheessa aivovammaliiton edustajilta, jonka perusteella tehtiin tarvittavat muutokset
Alfa-PVP ilmiönä Suomessa 2020-luvulla
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella alfa-PVP:n käytön yleistymistä Suomessa 2020-luvulla sekä tarkastella aineen vaikutuksia yksilöön, hoitojärjestelmään ja poliisin toimintaan. Alfa-PVP on synteettisiin katinoneihin kuuluva voimakkaasti stimuloiva muuntohuume, jonka käyttö on viime vuosina lisääntynyt erityisesti Etelä-Suomessa. Opinnäytetyössä pyritään ymmärtämään ilmiön taustalla vaikuttavia tekijöitä sekä sen aiheuttamia haasteita viranomaistyössä. Tutkimus toteutettiin pääosin laadullisena tutkimuksena. Aineisto koostuu yhden entisen alfa-PVP:n käyttäjän kokemushaastattelusta, päihdelääkäri Atte Virolaisen asiantuntijahaastattelusta sekä päihdekuntoutuksen parissa työskentelevän Juha Lantzin haastattelusta. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin poliisin näkökulmaa opinnäytetyön tekijöiden omien työharjoittelukokemusten, ajankohtaisen uutisoinnin sekä viranomaisaineistojen, kuten jätevesitutkimusten ja takavarikkotilastojen avulla. Aineisto analysoitiin teemallisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimustulokset osoittavat, että alfa-PVP aiheuttaa voimakasta psyykkistä riippuvuutta, johon liittyy pakonomainen uudelleenannostelu, unettomuus, ahdistuneisuus, vainoharhaisuus ja psykoottiset oireet. Pitkäaikainen käyttö heikentää toimintakykyä ja impulssikontrollia sekä lisää aggressiivista ja väkivaltaista käyttäytymistä. Tämä näkyy poliisin näkökulmasta lisääntyneinä häiriötehtävinä, väkivaltatilanteina, itsetuhoisuutena ja rikollisena käyttäytymisenä. Hoitojärjestelmän kannalta alfa-PVP-riippuvuus näyttäytyy erityisen haastavana korkean retkahdusriskin ja riittämättömien hoitopolkujen vuoksi.
Opinnäytetyö osoittaa, että alfa-PVP-ilmiö on merkittävä ja kasvava haaste suomalaiselle yhteiskunnalle. Ilmiö edellyttää poliisin, terveydenhuollon ja päihdepalveluiden tiiviimpää yhteistyötä sekä hoitokäytäntöjen kehittämistä. Tutkimus tuottaa ajankohtaista tietoa alfa-PVP:n vaikutuksista ja tukee viranomaisten valmiuksia kohdata ilmiöön liittyviä tilanteita
Sisäisen työnantajamielikuvan ja tavoitekulttuurin kohtaaminen kaupan alan yrityksessä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia työnantajamielikuvan ja tavoitekulttuurin suhdetta sekä millainen rooli työnantajamielikuvalla on tavoitekulttuurin muodostumisessa. Opinnäytetyö tuotti toimeksiantajalle tutkielmaan pohjautuvaa tietoa näiden välisestä suhteesta. Tulokset auttoivat toimeksiantajaa huomaamaan, millaisena organisaatio näyttäytyy työntekijöille työnantajana. Opinnäytetyö tarjosi kehitysehdotuksia siihen, miten se voi parantaa työnantajamielikuvaansa niin, että se olisi tavoitekulttuurin mukainen.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin organisaatiokulttuuria, työnantajamielikuvaa sekä työntekijäkokemusta. Tutkielman toteuttamisessa käytettiin pääosin määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkielma sisälsi myös osittain laadullista tutkimusmenetelmää, sillä kyselylomakkeella oli avoimia vastauksia. Kysely toteutettiin Google Formsilla ja se lähetettiin kolmen eri toimipisteen henkilöstölle. Kyselyyn saatiin 39 vastausta, joten tuloksia ei voida pitää yleistettävinä.
Tutkielman tulokset osoittivat, että työnantajamielikuva ja tavoitekulttuuri ovat pääosin linjassa, mutta kehitettävää löytyi. Kehitysehdotukset painottuivat arvoihin, sisäiseen viestintään sekä esihenkilötyöhön ja työhyvinvoinnin kehittämiseen
Ruokamatkailu osana Norjan matkailustrategiaa
Opinnäytetyössä tarkasteltiin, miten ruokamatkailu toteutui Norjassa suhteessa maan matkailustrategiaan. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten ruokamatkailu näkyi matkailuorganisaatioiden toiminnassa, millaisia ruokamatkailutuotteita Norjassa oli ja miten hyvin strategian tavoitteet jalkautuivat käytäntöön. Tutkimus rajattiin matkailuorganisaatioiden näkökulmaan, eikä matkailijoiden kokemuksia sisällytetty tarkasteluun.
Tietoperustassa käsiteltiin ruokamatkailun määritelmiä, ruokamatkailun historiaa sekä norjalaista ruokaperinnettä ja sen alueellisia erityispiirteitä. Ruokamatkailun kehitystä tarkasteltiin kansainvälisten trendien, kuten autenttisuuden, kestävyyden ja paikallisuuden korostumisen kautta. Lisäksi avattiin Norjan matkailustrategian keskeiset linjaukset, joissa painottuivat kestävä kehitys, paikallisyhteisöjen vahvistaminen ja korkean asiakasarvon tuottaminen.
Tutkimus toteutettiin laadullisena verkkosisältöjen analyysina. Aineisto kerättiin Visit Norwayn, Innovasjon Norgen ja alueellisten matkailuorganisaatioiden verkkosivuilta. Menetelminä käytet-tiin ei-osallistuvaa havainnointia ja benchmarkingia, joiden avulla eri alueiden ruokamatkailun esitystapoja ja sisältöjä vertailtiin strategian tavoitteisiin. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla, ja tulokset koottiin alueittain.
Tuloksissa havaittiin, että ruokamatkailun toteutuminen vaihteli huomattavasti eri alueiden välillä. Trøndelag ja Pohjois-Norja profiloituivat vahvoiksi ruokamatkailualueiksi, joissa paikalliset tuottajat, ruokareitit ja tapahtumat olivat näkyvästi esillä. Sen sijaan monilla alueilla ruokamat-kailun sisältö jäi hajanaiseksi, ja tuottajien rooli sekä ruoan alkuperä näkyivät heikosti. Ruoka liitettiin markkinoinnissa vahvasti luontoon ja kestävyyteen, mutta harvemmin itsenäiseksi vetovoimatekijäksi. Ruokamatkailutuotteita oli tarjolla runsaasti, mutta ne olivat pirstaleisia ja vaikeasti löydettävissä.
Johtopäätöksenä todettiin, että Norjalla on merkittävä potentiaali vahvistaa asemaansa ruokamatkailumaana, mutta strategian tavoitteet eivät vielä toteudu yhtenäisesti. Ruokamatkailun kehittäminen edellyttää parempaa tuotteistamista, tarinallisuuden vahvistamista, tuottajien näkyvyyden lisäämistä ja alueellista yhteistyötä. Työssä esitettiin kehitysehdotuksia, joiden avulla ruokamatkailua voidaan kehittää käytännössä ja lisätä Norjan tunnettuutta ruokamatkailukohteena
Lentokoneiden taustakorjaamotoiminta, sähkölaitekorjaamon rooli ja akkujen huolto Part-145-määräysten mukaan
Ilmailuala on yksi maailman tiukimmin säädellyistä teknisistä toimialoista, jossa lento turvallisuuden varmistaminen edellyttää tarkkaan määriteltyjä huolto- ja tarkastusdokumenttikäytäntöjä. Taustakorjaamoiden rooli korostuu erityisesti sähköisten komponenttien ja akkujen huollossa, sillä näiden komponenttien vikatilanteet voivat vaikuttaa suoraan lentoturvallisuuteen. Tässä insinöörityössä tarkastellaan lentokoneiden komponenttien huoltoa keskittyen erityisesti sähkölaitekorjaamon tehtäviin ja vastuualueisiin EASA part-145 -määräysten näkökulmasta.
Työn tavoite on kuvata sähkölaitekorjaamon toimintaympäristö, vastuuketju ja tekni set vaatimukset osana lentokoneiden komponenttien taustakorjaamotoimintaa sekä selventää, miten part-145-sääntely ohjaa korjaamotoimintaa. Lisäksi työssä tarkastellaan sähköisten komponenttien tyypillisiä vikaantumismekanismeja sekä analysoidaan, miksi eri komponentteja kannattaa korjata taustakorjaamolla liiketoiminnalli sesta sekä operatiivisesta näkökulmasta.
Työn toteutus koostui kirjallisuustutkimuksesta, sääntelydokumentaation analysoinnista sekä sähkölaitekorjaamon prosessien ja työmenetelmien tarkastelusta. Menetelmäosuudessa kuvataan korjaamotoiminnan keskeiset vaiheet, huoltodokumenttien rooli sekä akkujen ja sähköisten laitteiden tarkastus- ja testausprosessit Part-145:n vaatimusten mukaisesti. Tuloksia voidaan hyödyntää huoltotoiminnan kehittämisessä Part-145-organisaatioissa. Lisäksi työ tarjoaa perustan laajemmalle selvitykselle akkujen huoltokäytännöistä ja turvallisuusvaatimuksista osana taustakorjaamotoimintaa
Uudista ja opi. Jatkuvan oppimisen palvelumalli – ohjaavia työkaluja kestävän ja hiilineutraalin valmistavan teollisuuden tarpeisiin.
Jatkuvan oppimisen palvelumalli tarjoaa työkaluja jatkuvaan oppimisen edistämiseen vihreässä siirtymässä. Malli on suunnattu kestävän ja hiilineutraalin valmistavan teollisuuden yrityksille ja yhteisöille konepaja-, biotuote- sekä tekstiili- ja muotialoilla, mutta se soveltuu joustavasti monille muillekin toimialoille. Kokeile!kuvilla vaihtoehtoiset kuvauksetlooginen lukemisjärjesty
Yhdyskuntasuunnittelun insinööritöitä 2022–2023
Kestävyys on osa yhdyskuntasuunnittelun ominaisluonnetta, koska siinä asioita tarkastellaan aina useasta eri näkökulmasta: poliittisten päättäjien, käytännön suunnittelijoiden, hallinnon edustajien sekä rakentajien ja asukkaiden näkökulmasta. Asioiden ristiin valottaminen auttaa näkemään sellaisia seikkoja, jotka muutoin voisivat jäädä huomaamatta politiikassa, suunnitteluprosessissa ja -käytännöissä sekä hallinnossa ja rakentamisessa.
Tämä julkaisu on tehty Metropolia Ammattikorkeakoulun maanmittaustekniikan koulutusohjelmassa. Kirjoittajat ovat laatineet artikkelit kypsyysnäytteinä lukuvuosien 2022–2023 aikana valmistuneista insinööritöistään.
Kokoelman artikkeleissa esitellyt insinöörityöt ovat pääasiassa maanmittaustekniikan alemman insinööritutkinnon lopputöitä, ellei toisin tekstissä mainita. Vaikka esitellyt insinöörityöt ovat vain yksi etappi tekijöidensä elinikäisen oppimisen polulla, ne toimivat kuitenkin tietyn osaamistavoitteen saavuttamisen merkkipaaluina, jotka viitoittavat työuraa eteenpäin.navigointi mahdollistakuvilla vaihtoehtoiset kuvauksettaulukot saavutettavialooginen lukemisjärjesty