Theseus theses and publications of the Universities of Applied Sciences
Not a member yet
221402 research outputs found
Sort by
Työmaaliikenteen turvallisuus ja ympäristövaikutukset : Sisäisen liikenteen näkökulma
Get PDFRakennustyömaiden sisäisen liikenteen turvallisuus ja ympäristövaikutukset ovat merkittävä osa työmaiden kokonaisvaltaista riskien- ja ympäristönhallintaa. Sisäisen
liikenteen sujuvuus vaikuttaa sekä työn tehokkuuteen että tapaturmien ehkäisyyn.
Ympäristövaikutukset näkyvät erityisesti päästöinä, meluna ja pölynä. Näiden tekijöiden hallinta edellyttää toimivia järjestelyjä, selkeää viestintää ja tarkoituksenmukaisia työmaan käytäntöjä.
Tämä opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten sisäistä työmaaliikennettä voidaan hallita turvallisesti ja ympäristöystävällisesti erilaisissa infrarakentamisen toimintaympäristöissä. Lisäksi tavoitteena oli tunnistaa keskeiset toimintamallit sekä tuottaa GRK Suomi Oy:n käyttöön ohjekortti, joka kokoaa suositeltavat ja toimivat käytännöt yhteen.
Työssä tarkasteltiin neljää erilaista työmaata, joista kolmella vierailtiin paikan päällä ja yksi analysoitiin haastattelun sekä saadun materiaalin perusteella. Aineisto kerättiin haastatteluin, työmaakierroksin ja valokuvia ottaen. Tietoperusta käsitteli työmaaturvallisuuden, riskienhallinnan ja ympäristövastuullisuuden keskeisiä periaatteita, mikä auttoi jäsentämään havaintoja ja tulkitsemaan työmaiden toimintamalleja.
Tulosten perusteella sisäisen liikenteen hallinta oli kaikilla työmailla kokonaisuutena toimivaa ja vakavat tapaturmat olivat harvinaisia. Turvallisuuden kannalta merkittäviksi tekijöiksi nousivat selkeät liikennejärjestelyt, aktiivinen ja helposti tavoitettava työnjohto, monikanavainen viestintä sekä huolellinen perehdytys. Ympäristövaikutuksissa korostuivat erityisesti työkoneiden päästöt sekä pölyn ja melun hallinta, joita vähennettiin esimerkiksi uusiutuvilla polttoaineilla, sähköisillä pienkoneilla, maan kastelulla ja melua vaimentavilla rakenteilla.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sisäisen työmaaliikenteen turvallinen ja ympäristöystävällinen hallinta perustuu jatkuvaan suunnitteluun, seurantaan ja työmaiden kykyyn mukautua muuttuviin olosuhteisiin. Opinnäytetyön lopputuotteena laadittu ohjekortti tarjoaa yhtenäisen ja käytännönläheisen työkalun, joka tukee työmaiden turvallisuuskulttuuria ja auttaa vähentämään sisäisen liikenteen ympäristövaikutuksia
Pelastustoimen ja teollisuuslaitoksen välinen yhteistyösopimus pelastustoiminnan ensitoimenpiteiden suorittamisesta
Get PDFOpinnäytetyössä selvitettiin teollisuuslaitosten yhteistyösopimusten määrää ja nykytilaa. Pelastustoimen kentällä yhteistyösopimuksia, josta tässä työssä käytetään myöhemmin nimitystä sammutussopimus, on Suomessa lukumääräisesti paljon, mutta teollisuuden kanssa tehtyjä sammutussopimuksia on vain vähän. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että monet teollisuuskohteet – kuten kemianteollisuus, energiantuotanto ja logistiikkakeskukset – muodostavat merkittäviä onnettomuusriskejä.
Usein teollisuustoimijat luottavat omaan laitospalokuntaansa tai sisäisiin turvallisuusjärjestelyihin, mutta nämä eivät aina kata kaikkia pelastustoimen osa-alueita tai resursseja. Hyvinvointialueiden palvelutasopäätöksissä teollisuuskohteet tunnistetaan erityiskohteiksi, mutta sopimuksellinen yhteistyö pelastustoimen kanssa on hajanaista ja epäyhtenäistä.
Sopimukset ovat usein monimutkaisia ja vaikeaselkoisia, mikä vaikeuttaa niiden käytännön soveltamista. Teollisuustoimijat eivät aina ymmärrä, mitä pelastustoimi tarjoaa ja mitä heiltä odotetaan.
Sopimusten sisällöt vaihtelevat suuresti. Siihen vaikuttaa merkittävästi mitä sopimuksilla haetaan. Tehtävät ja vasteajat eivät ole yhdenmukaisia. Riskiperusteisuus ja toimintavalmius eivät aina näy selkeästi sopimusrakenteessa. Harjoitusten, auditointien ja yhteistoiminnan ehdot puuttuvat tai ovat epäselviä.
Työssä esitettiin kaksi kehittämisehdotusta. Ensimmäinen koski nimikeasian muutosta. Tehdaspalokunta ja laitospalokunta käsitteiden selkeä jaottelu antaisi yleisesti ja varsinkin pelastustoiminnan saralla työskenteleville selkeän kuvan organisaatioista, jonka kanssa työskennellään. Toimintakyky ja muu pelastustoiminnan osaaminen osataan tällöin arvioida oikeanlaiseksi.
Toinen kehittämisehdotus koskee valmista sopimuspohjaa. Tällöin sopimuksien teossa ei tulisi epäselvyyksiä kummankaan puolelta. Tällä myös varmistettaisiin, että sopimuksien tekovaiheessa kaikki huomioitavat asiat tulisi läpikäytyä. Tämän seurauksena sopimuksien molemminpuolisten ehtojen täyttäminen olisi selkeää.
Luontoympäristö osana ikäihmisten hoitoa
Get PDFTämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella luontoympäristön merkitystä ikäihmisten hyvinvoinnille sekä selvittää, millaisia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia vaikutuksia luonnossa oleskelulla on ikääntyneiden terveyteen ja elämänlaatuun. Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena hyödyntäen aiempia kotimaisia ja kansainvälisiä tutkimuksia, akateemisia artikkeleita sekä terveysalan julkaisuja. Aineistossa tarkasteltiin luontoympäristön vaikutuksia ikäihmisten toimintakykyyn, heidän stressin hallintaansa ja kokemukselliseen hyvinvointiin.
Tulosten mukaan luontoympäristö vaikuttaa ikäihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin myönteisesti. Luonnossa liikkuminen parantaa ikäihmisen fyysistä toimintakykyä. Se lisää lihasvoimaa ja tasapainoa sekä se tukee kroonisten sairauksien ehkäisyä. Luonnossa vietetty aika lievittää stressiä, laskee verenpainetta, edistää palautumista ja lisää heidän osallisuuden kokemustaan.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että luontoympäristö on merkittävä ja usein alihyödynnetty voimavara ikäihmisten hoidossa ja kuntoutuksessa. Sen järjestelmällinen hyödyntäminen edellyttää esteettömiä ympäristöjä, henkilökunnan koulutusta sekä toimivia rakenteita, jotka mahdollistavat ulkoilun myös heikkokuntoisille ikäihmisille. Jatkossa lisätutkimusta tarvitaan erityisesti luonnon elementtien vaikutuksista ikäihmisten aistitoimintoihin, muistiin ja toimintakyvyn säilymiseen
PIPO-asetuksen vaikutukset 2 MW:n lämpölaitoksen toimintaan
Get PDFOpinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Oksasen Puutarha Oy:lle. Työssä oli tavoitteena selvittää, miten PIPO-asetus eli Valtioneuvoston asetus keskisuurien energiantuotantoyksiköiden ja -laitosten ympäristönsuojeluvaatimukset vaikuttaa Haminan toimipisteen 2 MW:n lämpölaitokseen. Lisäksi tavoitteena oli kartoittaa eri savukaasujen puhdistusmenetelmiä, joilla asetuksen päästöraja-arvot voidaan saavuttaa. Työn toteutus rajattiin koskemaan 1–5 MW:n energiantuotantolaitoksia sekä PIPO-asetuksen vuonna 2030 voimaan astuvia muutoksia.
Työ toteutettiin perehtymällä PIPO-asetuksen lainsäädäntöön, kartoittamalla lämpölaitoksen nykytilanne ja selvittämällä savukaasujen hiukkasten puhdistusmenetelmiä. Näiden pohjalta muodostettiin kokonaiskuva siitä, mitkä asetuksen vaatimuksista koskevat lämpölaitosta ja millaisia muutoksia toimintaan on tehtävä. Lisäksi työssä käsiteltiin MCP-direktiiviä ja energiantuotannon päästöjä, jotka toimivat PIPO-asetuksen taustalla. Nykytilanteen kartoitus tehtiin perusteellisesti, jotta saatiin tarkat lähtötiedot ja voitiin määrittää yritystä koskevat asetuksen vaatimukset. Tämän lisäksi lämpölaitoksessa suoritettiin päästömittaukset.
Savukaasujen puhdistusmenetelmien osalta oltiin yhteydessä useisiin yrityksiin. Näistä vertailun kohteeksi otettiin pussisuodatin ja pesuri, joiden soveltuvuutta, teknisiä ominaisuuksia ja hintaa vertailtiin lämpölaitokseen. Savukaasujen puhdistuslaitteiston lopullinen päätös jää yritykselle, joten työ toimii päätöksenteon tukena ja tietopohjana, koska muutoksiin valmistautumiseen on aikaa vuoden 2030 alkuun asti. Työn tuloksena on kokonaiskuva voimaan astuvista velvoitteista
Kankaiden värjäys kasviväreillä : värit, materiaalit ja tekniikat
Get PDFOpinnäytetyön tavoitteena oli tutkia kankaiden kasvivärjäystä keskittyen siihen, miten värit, materiaalit ja tekniikat vaikuttavat värjäysprosessiin ja lopputulokseen. Työssä kasvivärjäystä tutkittiin sekä teoreettisesti kerättyjen aineistojen pohjalta että toiminnallisesti suorittamalla värjäyskokeiluja.
Työn teoreettinen osio koostui kasvivärjäyksen historiasta, värjäysprosessin kuvauksesta, pohdinnasta kasvivärjäyksen ekologisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä, värjäystekniikoista sekä värinlähteistä. Toiminnallinen osuus koostui värjäyskokeiluista, joissa käytettiin kolmea eri ruokatuotannon sivuvirroista saatavaa värinlähdettä, joita olivat sipulinkuoret, granaattiomenankuoret sekä avokadon kuoret ja siemenet, kolmea eri värjättävää materiaalia, jotka olivat pellava, puuvilla ja pellava-puuvilla sekoite sekä neljää eri värjäystekniikkaa; keittovärjäystä, solmushiboria, ompelushiboria sekä itajime shiboria.
Värjäyskokeilujen tuloksia arvioitiin ja vertailtiin kolmessa ryhmässä; värit, materiaalit ja tekniikat. Vertailua helpottamiseksi luotiin vertailutaulukko jokaista ryhmää kohden, jossa vertailtiin kokeilut asteikolla 1–5. Vertailukohtia olivat värisävyjen voimakkuus, tekniikoiden visuaalinen erottuvuus, aikatehokkuus ja materiaalien käsiteltävyys.
Tulokset osoittavat, että sipulinkuorista saatu värisävy oli voimakkain ja selkeimmin erottuva, kun taas granaattiomenankuorilla sekä avokadon kuorilla ja siemenillä saadut värisävyt olivat huomattavasti haaleampia. Materiaalivertailu oli hyvin tasainen ja jokainen kolmesta materiaalista sai keskimäärin hyvät pisteet. Parhaimmaksi materiaaliksi kuitenkin osoittautui puuvilla sen ollessa helpoin materiaali käsitellä. Keittovärjäys oli teknisesti helpoin ja ajallisesti tehokkain värjäystekniikka, kun taas shiboritekniikat olivat työläämpiä toteuttaa, mutta tarjosivat visuaalisesti monipuolisempia lopputuloksia.
Opinnäytetyö osoittaa, että väreillä, materiaaleilla ja tekniikoilla on merkittävä vaikutus kankaiden kasvivärjäyksen värjäysprosessiin ja lopputulokseen. Työ sisältää käytännönläheistä tietoa kasvivärjäyksestä sekä sen mahdollisuuksista
Prikkakeskuksen toiminnan vaikutukset työntekijöiden ja vapaaehtoisten osallisuuteen, yhteisöllisyyteen ja hyvinvointiin : haastattelututkimus Prikka kiertoon 2023-2025 -hankkeelle
Get PDFTämän opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa tietoa Prikka kiertoon 2023–2025 hankkeen vaikutuksista Prikkakeskuksella erilaisilla työsopimuksilla työskentelevien henkilöiden ja vapaaehtoisten osallisuuden, yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin kokemuksiin. Tutkimusta varten tehtiin teemahaastatteluja sekä työllistetyille että vapaaehtoistoimintaan osallistuville. Haastatteluun osallistui kuusi henkilöä, jotka Prikkakeskuksen projektityöntekijät valitsivat haastatteluun.
Aineiston keruu suoritettiin puolistrukturoituna yksilöhaastatteluna ja analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisällön analyysiä. Prikkakeskuksella työskentelemisen ja vapaaehtoistoiminnan vaikutuksia selvitimme tutkimuskysymysten avulla.
Tutkimuksessa selvisi, että haastatellut hyötyivät toiminnasta erityisesti arkirytmin saamisella jokapäiväiseen elämään. Sosiaalisten kontaktien syntymisellä oli vaikutusta sekä työllistetyille että vapaaehtoistoimijoille. Tällä oli vaikutusta myös henkiseen hyvinvointiin. Vapaaehtoiset pitivät Prikkakeskusta hyvänä matalan kynnyksen työpaikkana etenkin nuorille, koska nuoret voivat siellä harjoitella työelämätaitoja ja oppivat myös sosiaalisuutta ja elämänhallintaa.
Tutkimuksen johtopäätöksinä todettiin, että työelämän ulkopuolella oleville matalan kynnyksen työpaikat ovat merkityksellisiä hyvinvoinnin kannalta. He oppivat siellä sekä sosiaalisia että työelämätaitoja. Myös itseluottamuksen kasvu auttaa eteenpäin ja helpottaa avoimille työmarkkinoille tai jatko-opintoihin siirtymistä
Nalleneuvola-rastit lapsille : Nallen neuvolakäynti
Get PDFOpinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa Nalleneuvola-päivä, joka on osa Neuvokas Nalle -toimintaa. Nalleneuvola toiminta tarjoaa lapsille mahdollisuuden tutustua neuvolaan myönteisellä ja turvallisella tavalla. Työ toteutettiin yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja Varsinais-Suomen sydänpiirin kanssa. Kohderyhmänä olivat esiopetusikäiset lapset.
Opinnäytetyön tuotoksena kehitettiin Nalleneuvola-rastit, jotka sisälsivät leikinomaisia ja opetuksellisia tehtäviä lapsille, sekä kotiin lähetettävä postimateriaali vanhemmille. Rastit käsittelivät terveystarkastuksia sekä rokotuksia lapselle sopivalla tavalla. Vanhemmille suunnattu materiaali tarjosi tietoa lasten painonhallinnasta ja kehotyytyväisyydestä. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena kehittämistyönä, ja sen suunnittelussa hyödynnettiin lapsilähtöisiä ja osallistavia menetelmiä.
Nalleneuvolapäivä koettiin lapsille mielekkäänä ja turvallisena tapana tutustua terveydenhoitoon. Toiminta tuki lapsen osallisuuden kokemusta ja lisäsi perheiden tietoisuutta terveyden edistämisestä. Nalleneuvola ja siihen liittyvä Neuvokas Nalle -toiminta osoittautuivat toimiviksi menetelmiksi lasten terveyskasvatuksen ja perheiden hyvinvoinnin tukemisessa.The purpose of this thesis was to design and implement a “Teddy Bear Clinic Day” as part of the Neuvokas Nalle activities. The Teddy Bear Clinic offers children an opportunity to explore health clinic practices in a positive and safe way. The project was carried out in collaboration with early childhood education professionals and the Heart Association of Southwest Finland.
The outcome of the thesis was the development of Teddy Bear Clinic stations, which included playful and educational activities for children, as well as take-home materials for parents. The stations addressed health check-ups and vaccinations in a child-friendly manner. The materials for parents provided information on childhood overweight and body image.
The Teddy Bear Clinic Day was experienced as an engaging and safe way for children to become familiar with healthcare. The activities supported children’s sense of participation and increased families’ awareness of health promotion. The Teddy Bear Clinic and the associated Neuvokas Nalle activities proved to be effective methods for promoting children’s health education and family well-being
Digitaalisen asiakaskokemuksen kehittäminen nivea.fi-verkkosivustolla: Asiakaslähtöinen konstruktio
Get PDFOpinnäytetyön tavoitteena oli kehittää nivea.fi-verkkosivuston digitaalista asiakaskokemusta asiakkaiden tarpeita ja odotuksia paremmin vastaavaksi. Työ toteutettiin konstruktiivisena kehittämistutkimuksena yhteistyössä Beiersdorf Oy:n Suomen-yksikön kanssa. Verkkosivusto toimii Nivea-brändin keskeisenä digitaalisena asiakasrajapintana, jonka tehtävänä on tukea ostopolkua, välittää brändin arvoja sekä tarjota informatiivista ja emotionaalisesti merkityksellistä sisältöä.
Teoreettinen viitekehys rakentuu digitaalisen asiakaskokemuksen, asiakaspolun, käytettävyyden, brändikokemuksen ja asiakaslähtöisyyden käsitteiden varaan. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista lähestymistapaa. Aineisto kerättiin asiantuntijahaastattelulla, verkkosivuston havainnoinnilla käyttäjän näkökulmasta sekä avoimella kirjallisella asiakaskyselyllä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tulosten perusteella keskeisiksi haasteiksi tunnistettiin navigoinnin rajallisuus, sisällön löydettävyyden puutteet, tuotesivujen ohjauksen heikkoudet sekä asiakkaiden osallistumismahdollisuuksien vähäisyys. Lisäksi siirtyminen jälleenmyyjien verkkokauppoihin ei kaikilta osin ollut sujuvaa. Kehittämisehdotuksina esitettiin muun muassa tuotesivujen ohjaavuuden parantamista, käyttäjälähtöisen navigaation ja sisältörakenteen uudistamista, luottamusta vahvistavien vuorovaikutusrakenteiden lisäämistä sekä datavetoisen personoinnin kehittämistä.
Kehittämistyön tulokset tarjoavat toimeksiantajalle konkreettisia ratkaisuja verkkosivuston asiakaskokemuksen parantamiseksi ja brändimielikuvan vahvistamiseksi digitaalisessa ympäristössä. Lisäksi työ laajentaa tutkimuksellista ymmärrystä digitaalisen asiakaskokemuksen muodostumisesta tilanteessa, jossa verkkosivusto ei toimi varsinaisena verkkokauppana, vaan ostopolkua tukevana brändialustana
Digitaaliset palvelut nuorten mielenterveyden tukena
Get PDFOpinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla uutta tietoa siitä, miten digitaaliset palvelut voivat tukea nuorten mielenterveyttä sekä tunnistaa tekijöitä, jotka vahvistavat tai heikentävät näiden palveluiden toimivuutta. Työn tavoitteena on, että saatua tietoa voidaan hyödyntää nuorille suunnattujen digitaalisten mielenterveyspalvelujen kehittämisessä.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Työn viitekehys rakentui nuorten mielenterveyden, digitaalisten palveluiden sekä digitaalisia tukimuotoja käsittelevään tutkimustietoon ja alan kirjallisuuteen. Tutkittava aineisto koostui kansainvälisistä tutkimusartikkeleista ja raporteista. Opinnäytetyössä aineisto rajattiin koskemaan alle 29-vuotiaita nuoria nuorisolain (1285/2016) mukaisesti.
Tulosten perusteella digitaalisilla mielenterveyspalveluilla voidaan tukea nuorten mielenterveyttä monin eri tavoin, mutta niiden toimivuus ei ole yksiselitteistä. Aineiston perusteella menetelmien toimivuutta edistivät matalan kynnyksen piirteet, näyttöön perustuva sisältö, nuorisolähtöinen suunnittelu sekä mahdollisuus ihmiskontaktiin. Toimivuutta heikentäviä tekijöitä olivat puolestaan ihmiskontaktin puuttuminen, teknologiaan ja digitaaliseen osaamiseen liittyvät esteet, palveluiden sisällön heikko laatu sekä huoli luottamuksesta ja yksityisyydensuojasta.
Tulosten perusteella digitaalisilla palveluilla on oma rooliinsa nuorten mielenterveyden tukemisessa. Tutkimuksissa korostui se, kuinka digitaaliset palvelut soveltuvat erityisesti ennaltaehkäisevään ja matalan kynnyksen mielenterveyden tukemiseen, mutta ne eivät yksinään riitä vastaamaan kaikkien nuorten tuen tarpeisiin. Digitaalisten palveluiden tulisi olla osa laajempaa palvelukokonaisuutta ja niiden avulla voidaan täydentää kasvokkaisia palveluita.
Jatkotutkimuksissa olisi tärkeää tarkastella, millaisissa tilanteissa digitaaliset mielenterveyspalvelut ovat nuorten kannalta toimivimpia ja tutkia, miten nuorten yksilölliset taustatekijät vaikuttavat palveluiden käyttöön sekä koettuun hyötyyn
Tieto liikkuu nahkakansissa : LähiTapiola Lapin hiljaisen tiedon siirtäminen työntekijän eläköityessä
Get PDFKehittämistehtävä tarkasteli hiljaisen tiedon näkyväksi tekemistä ja siirtämistä asiantuntijan eläköityessä LähiTapiola Lappi Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä. Tutkimusongelmana oli, miten organisaatio voi tunnistaa ja dokumentoida hiljaista tietoa ajoissa, säilyttääkseen kokeneiden työntekijöiden mukana poistuvan tiedon. Tavoitteena oli luoda toimintamalli, joka tukee hiljaisen tiedon tunnistamista ja siirtämistä. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin aineetonta pääomaa, hiljaista tietoa, vuorovaikutusta ja henkilöriskejä. SECI-malli sekä organisaation tiedonhallinnan prosessimalli olivat keskeisiä tutkimuksen suunnittelussa ja toimintamallin rakentamisessa.
Tutkimus toteutettiin konstruktiivisena ja laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joissa hyödynnettiin myös fokusryhmäkeskustelun elementtejä. Haastatteluaineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla, jolloin esiin nousivat teemat kuten hiljaisen tiedon haasteellisuus ja arvo, työkokemuksen merkitys, paikallisten olosuhteiden ja ihmisten tunteminen, tiedonsiirtovälineet sekä toimenpiteet ennen eläköitymistä.
Tulokset osoittivat, että hiljainen tieto kytkeytyy vahvasti käytännön toimintaan, vuorovaikutukseen ja poikkeustilanteiden hallintaan. Paikallistuntemus nousi Lapin olosuhteissa erityisen merkittäväksi osaksi hiljaista tietoa. Aineistoanalyysin pohjalta kehitettiin toimeksiantajalle toimintamalli, joka tukee hiljaisen tiedon näkyväksi tekemistä ja siirtämistä eläköitymisen yhteydessä. Malli korostaa sosiaalisten menetelmien ja digitaalisten ratkaisujen yhdistämistä, mikä vahvistaa organisaation kykyä säilyttää ja hyödyntää asiantuntijoiden osaamista tulevaisuudessa.This thesis examined how tacit knowledge was made visible and transferable during an expert’s retirement transition within the commissioning organization, LocalTapiola Lappi Mutual Insurance Company. The research problem focused on how an organization could identify and document tacit knowledge in a timely manner to prevent losses as experienced employees retired. The aim was to create an operational framework that supported the recognition and transfer of tacit knowledge. The theoretical framework drew on intangible capital, tacit knowledge, social interaction, and personnel risks. The SECI model and the organization’s knowledge-management process model underpinned the research design.
The research adopted a constructive, qualitative approach. Empirical data were collected through thematic interviews incorporating focus group elements. The qualitative data were analyzed using an inductive content analysis, highlighting themes such as the complexity and value of tacit knowledge, the importance of professional experience, familiarity with local conditions and individuals, instruments for knowledge transfer, and actions preceding retirement.
The findings indicated that tacit knowledge within the organization was strongly linked to routine operations, social interactions, and the management of exceptional circumstances. In the context of Lapland, local knowledge constituted a particularly significant dimension of tacit knowledge. Based on the analysis, an operational framework was developed for LocalTapiola Lappi to support making tacit knowledge visible and transferable during retirement transitions. The framework integrated social methods and digital solutions, thereby enhancing the organization’s capacity to retain and leverage expert competence in the future