Theseus theses and publications of the Universities of Applied Sciences
Not a member yet
221402 research outputs found
Sort by
Fiorin Delivery-sovelluksen jatkokehittäminen
Get PDFYritykset ohjaavat prosessejaan toiminnanohjausjärjestelmien avulla. Ajantasainen ja selkeä toiminnanohjausjärjestelmä on yrityksen kilpailukyvykkyyden avaintekijöitä. Tässä opinnäytetyössä kehitettiin tilaajan SAP Fiori-lähetyssovellusta ja valmisteltiin sen käyttöönottoa. Lähtötilanteessa varastolla oli käytössä yhteiskäyttöinen tietokone ja SAP GUI. Työssä kehitettävän lähetyssovelluksen avulla jokainen varaston työntekijä voi käyttää SAP:ia omalla kannettavalla käyttölaitteellaan ja tehdä päivityksiä reaaliaikaisesti. Osana opinnäytetyötä kartoitettiin myös lähetyssovelluksen käyttöönottovalmiuksia sekä käyttöönottoon liittyviä käytäntöjä.
Lähetyssovelluksen kehitys alkoi lähetyssovellukseen tutustumisella ja lähetysprosessin nykytilan selvityksellä. Lähetysprosesseista piirrettiin prosessikaaviot sekä GUI:ta että Fioria käytettäessä. Haastattelemalla varaston työntekijöitä sekä testaamalla lähetyssovelluksen eri toiminnallisuuksia, saatiin kartoitettua kehitys- ja korjauskohteet. Tämän lisäksi perehdyttiin toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönottoon liittyviin parhaisiin käytäntöihin.
Tunnistetut kehitys- ja korjauskohteet annettiin erilliselle konsulttiyritykselle työstettäväksi, jonka jälkeen kaikki tehdyt kehitykset testattiin ja tarvittaessa laitettiin uudelle kehityskierrokselle. Analysoimalla lähetysprosessista piirrettyjä prosessikuvia pystyttiin päättämään, mitkä lähetysprosessin vaiheista ovat valmiita siirtymään Fiorin käyttöön.
Työn lopputuloksena saatiin aikaan jatkokehitetty versio lähetyssovelluksesta sekä ohje käyttöönottoprosessia varten. Työn aikana pyrittiin myös tunnistamaan tilanteita, joissa lähetyssovelluksen käyttö ei olisi toimivin ratkaisu, sekä kartoittamaan vielä uusia jatkokehitysideoita. Varsinainen käyttöönotto ei ollut osana opinnäytetyötä vaan tavoitteena oli tehdä pohjatyötä sitä varten
Jalankulun ja polkupyöräilyn väylien kuntoluokitus Heinolassa
Get PDFKaupungeilla on tarve hallita omaisuuttaan, jolloin apuna toimivat erilaiset ohjelmistot. Trimble on ohjelmistoja tarjoava yritys, jonka tuotevalikoimasta löytyvät Locus Cloud ja Fielduser-ohjelmat. Molemmat ohjelmat ovat omaisuudenhallintaan erikoistuneita ohjelmia. Opinnäytetyön sisältö keskittyy jalankulun ja polkupyöräilyn väylien kuntoluokan määrittämisen lisäksi ohjelmien mahdollisuuksiin merkitä ja ylläpitää kuntoluokituksia. Heinolan kaupungilta puuttuu jalankulun ja polkupyöräilyn väylien kuntoluokitukset, ja tiestön kuntotiedot eivät ole helposti henkilökunnan saatavilla digitaalisessa muodossa.
Työn toimeksiantajana toimii Heinolan kaupunki, jonka omaisuudenhallintaa avustaa Locus Cloud ja Fielduser -ohjelmat. Locus Cloud -ohjelmistoa päivitetään kaupungin tarpeiden mukaisesti, jotta tavoiteltava hyöty saataisiin irti. Opinnäytetyön keskeisin sisältö keskittyy jalankulun ja polkupyöräilyn väylien kuntoluokkien määrittämiseen, jotka asetetaan digitaaliseen muotoon Locus Cloudiin.
Kuntoluokkien asettaminen Locus Cloudiin on ohjeistettu opinnäytetyössä, jota hyödynnetään myöhemmin kaupungin toimesta tapahtuvassa jalankulun ja polkupyöräilyn väylien kuntoluokittelussa. Opinnäytetyössä ei suinkaan kuntoluokitella jokaista Heinolan alueella sijaitsevaa jalankulun ja polkupyöräilyn väylää, vaan keskitytään erilaisten kuntoluokan omaaviin väyliin Jyrängön kaupunginosassa. Jokaiseen kuntoluokituksen kategoriaan kuuluva väylä löytyy Heinolan Jyrängön alueelta vuonna 2025.
Toimintatapana Locus Cloudin ja oheisohjelma Fielduserin käytössä päädyttiin käyttämään kuntoluokan muutoskohdan merkintätapana Fielduserin varustepisteitä ja Locus Cloudin ominaisuuksilla pilkkoa alueita kuntoluokkaa vastaaviksi alueiksi. Locus Cloudin vapaan attribuutin ominaisuudella kuntoluokitukset eriytettiin ajoradan katuosasta ja kuntoluokituksille saatiin värit paikkatieto-ohjelmaan.
Kuntoluokkia on yhteensä 5 kappaletta, jotka riittävät kokonaisvaltaisen jalankulun ja polkupyöräilyn väylien kunnon tilannekuvan hahmottamiseen. Kuntoluokitelluista teistä kaupunki saa hyödyllistä tietoa esimerkiksi korjausvelasta ja huonokuntoisten teiden sijainneista. Kuntoluokkien päivityksen frekvenssiväliksi on suositeltu 2 vuotta, jota kaupunki voi omien resurssiensa mukaan muokata
Climate Programme for the Karelia University of Applied Sciences
Get PDFKarelia University of Applied Sciences has agreed with the City of Joensuu and Climate Joensuu to make a Climate Programme for the Karelia University of Applied Sciences. The Climate Programme was made as a Master’s thesis work and the Climate Programme was supposed to be in use starting from the year 2026.
This thesis was mixed method research that included a background study about the ways of carbon footprint reduction for the Climate Programme that was followed with a summary of the carbon footprint calculation of Karelia University of Applied Sciences. After the carbon footprint calculation, the research had interviews about the forthcoming Climate Programme with specialists and specialist groups of the Karelia University of Applied Sciences and other universities in Finland.
A part of this thesis was also to make a survey to the students and employees of Karelia University of Applied Sciences in order to know their commitment to different proposals of the Climate Programme and in order to gather more proposals. The interviews and the survey were followed with feasibility assessment of the proposed ideas. The final outcome of the thesis was a Climate Programme to be used in the Karelia University of Applied Sciences
Kirjaamisen merkitys hoitotyössä : opetusmateriaali hoitotyön opiskelijoille
Get PDFTämä opinnäytetyö on toiminnallinen, ja sen tarkoituksena on tuottaa selkeä ja käytännönläheinen opetusmateriaali hoitotyön opiskelijoille. Tavoitteena on lisätä opiskelijoiden ymmärrystä kirjaamisen merkitystä työyhteisössä korostaen asiallisuutta, selkeyttä, luotettavuutta ja ymmärrettävyyttä. Tutkimuskysymyksenä on tarkastella, miten laadukas kirjaaminen edistää tiedonkulkua, vahvistaa luottamusta työyhteisössä ja tukee työn sujuvuutta. Lisäksi työssä tarkastellaan hoitotyön kirjaamisen merkitystä potilasturvallisuuden ja hoidon jatkuvuuden näkökulmasta sekä kirjaamiskäytäntöjen kehittämismahdollisuuksia. Työn tilaaja on Hämeen ammattikorkeakoulun terveysalan yksikkö.
Kirjaaminen on olennainen osa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työtä, ja sen tarkoituksena on turvata hoidon suunnittelu, toteutus, seuranta ja jatkuvuus sekä edistää potilasturvallisuutta. Lainsäädäntö velvoittaa kirjaamaan hoitoa ja palvelua koskevat keskeiset tiedot ajantasaisesti, rakenteisesti ja yhdenmukaisesti valtakunnallisiin tietojärjestelmiin. Laadukas kirjaaminen perustuu asiallisuuteen, selkeyteen, luotettavuuteen ja ymmärrettävyyteen, ja se tukee tehokasta tiedonkulkua, moniammatillista yhteistyötä ja työyhteisön toimivuutta. Rakenteinen kirjaaminen ja FinCC-luokituksen käyttö mahdollistavat hoitotyön prosessin systemaattisen kuvaamisen, tiedon vertailtavuuden ja hoidon vaikuttavuuden arvioinnin. Kirjaamista haastavat käytännön työssä muun muassa ajanpuute, tietojärjestelmien käytettävyysongelmat ja epäyhtenäiset kirjaamiskäytännöt, minkä vuoksi kirjaamisen kehittäminen edellyttää koulutusta, yhtenäisiä toimintamalleja ja käyttäjälähtöisiä potilas- ja asiakastietojärjestelmiä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että laadukas hoitotyön kirjaaminen ei ole pelkästään hallinnollinen velvollisuus, vaan keskeinen osa ammattitaitoista, potilasturvallista ja laadukasta hoitotyötä. Kirjaamisen kehittäminen edellyttää sekä yksilöllistä osaamista että organisaation tukea, jatkuvaa koulutusta ja henkilöstön osallistamista. Opinnäytetyön tavoite saavutettiin, ja tuotettu opetusmateriaali soveltuu hyödynnettäväksi hoitotyön koulutuksessa. Työ pyrkii osoittamaan, että selkeä ja käytännönläheinen
opetusmateriaali voi edistää kirjaamisen laatua, parantaa tiedonkulkua ja tukea potilaskeskeistä hoitoa
Kulttuuritalon kävijätutkimus : tavoitteena Suomen paras venue
Get PDFAsiakastyytyväisyys on keskeinen kilpailutekijä tapahtumateollisuudessa, jossa palvelukokemus muodostuu useista peräkkäisistä kontaktipisteistä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Helsingin Kulttuuritalon tapahtumakävijöiden mielikuvia ja asiakaskokemuksia sekä tunnistaa palvelujen vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Työ toteutettiin Kulttuuritalolle, jonka tavoitteena on kehittää toimintaansa kohti Suomen parasta venuea.
Työn johdannossa taustoitetaan tutkimuksen lähtökohdat, tavoitteet ja rajaukset. Toisessa luvussa esitellään työn tilaaja, Kulttuuritalo, sekä sen toimintaympäristö osana tapahtumateollisuuden kenttää. Kolmannessa luvussa käsitellään työn tietoperustaa ja keskeisiä käsitteitä, kuten asiakastutkimusta, asiakaskokemusta ja palvelumuotoilua, erityisesti palvelupolkua tarkastelun viitekehyksenä.
Tutkimus toteutettiin kävijätutkimuksena hyödyntäen monimenetelmällistä lähestymistapaa, jota kuvataan neljännessä luvussa. Aineisto kerättiin Webropol-kyselyllä, jota täydennettiin lyhyillä haastatteluilla ja havainnoinnilla tapahtumien yhteydessä. Kyselyyn vastasi yhteensä 364 kävijää Aalto-salin ja KULT-klubin tapahtumista. Aineistoa analysoitiin kvantitatiivisesti NPS-, CSAT- ja CES-mittareiden avulla sekä kvalitatiivisesti avovastausten sisällönanalyysillä.
Viidennessä luvussa tulokset esitellään palvelupolkua mukaillen ennen tapahtumaa, tapahtuman aikana ja sen jälkeen syntyvinä kokemuksina. Kuudennessa luvussa tuloksia tarkastellaan kokonaisuutena ja niistä johdetaan johtopäätökset. Työn lopuksi esitetään kehittämisehdotuksia, jotka kohdistuvat erityisesti operatiivisiin palveluihin, kuten narikan toimivuuteen, juoma- ja ruokavalikoimaan, opasteisiin sekä järjestyksenvalvonnan ja asiakaspalvelun yhdenmukaisuuteen. Kehittämisehdotuksissa korostuvat selkeä ennakkoviestintä, palveluprosessien sujuvoittaminen ja asiakaskohtaamisten laadun parantaminen
Sähkölaitteiston huolto- ja kunnossapito-ohjeiden päivitys
Get PDFTämä opinnäytetyö käsittelee Pölkky Oy:n sähkö- ja kompensointilaitteiston huolto- ja kunnossapito-ohjeiden päivittämistä. Työn tavoitteena oli selvittää ja päivittää nykyiset huolto- ja kunnossapito-ohjeet sekä laatia selkeät ja yhtenäiset tarkastuslistat ja -ohjeet.
Teollisuuden toimintavarmuus edellyttää ajantasaista ja suunnitelmallista huoltoa ja kunnossapitoa. Pölkky Oy:n sahalaitoksella käytössä olleet sähkö- ja kompensointilaitteistojen huolto- ja kunnossapito-ohjeet olivat osittain vanhentuneet, mikä lisäsi häiriöiden ja suunnittelemattomien käyttökatkosten riskiä.
Työssä perehdyttiin SFS-standardeihin, ST-kortiston ohjeisiin sekä Pölkyn nykyisiin kunnossapitokäytäntöihin. Suoritettiin mittauksia ja tarkastuksia sahalaitoksen sähkötiloissa ja kompensointilaitteistoissa. Saatuja mittaustuloksia verrattiin raja-arvoihin, joiden perusteella laitteistojen kuntoa arvioitiin.
Työn tuloksena laadittiin sähkötiloille ja kompensointilaitteistoille excel-taulukkopohjaiset tarkastuslistat ja -pöytäkirjat, kondensaattorin kunnonvalvontalaskuri ja mittausohjeet. Laaditut tarkastusohjeet ja -listat ovat selkeät ja käytännönläheiset, jotka soveltuvat yrityksen tarpeisiin. Tarkastuslistat ja -pöytäkirjat tukevat kunnossapidon yhdenmukaisuutta, ennakoivaa kunnossapitoa sekä edistävät sähkölaitteistojen toimintavarmuutta ja työturvallisuutta. Toimeksiantajalle saatiin työssä konkreettista hyötyä, joka loi pohjan kunnossapitokäytäntöjen jatkokehittämiselle
Pulpwood Onlinen mittaustarkkuuden analysointi Metsä Groupin tehtailla
Get PDFTämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ja analysoida Pulpwood Online -laskentapalvelun (PWO) mittaustarkkuutta. PWO:a verrattiin perinteiseen tehdaskohtaiseen kollektiiveihin perustuvaan paino-otantamittaukseen Metsä Groupin kuitupuuta käyttävillä tehtailla. Toimeksiantaja näki tarpeelliseksi selvittää laskentapalvelun mittaustarkkuuden ennen sen laajempaa käyttöönottoa. PWO:n tarkoitus on ollut uudistaa, tarkentaa ja yhtenäistää kuitupuun mittausta toimijoiden kesken. Palvelun tavoitteena on myös lisätä kuitupuun mittauksen läpinäkyvyyttä mm. julkisen web-palvelun kautta, joka mahdollistaa rekisteröitymättömälle käyttäjälle yksittäisen puutavaraerän tuoretiheyden ja tilavuuden laskennan.
Kuitupuun tehdasmittauksessa on pitkään käytetty tehdaskohtaista kollektiiveihin perustuvaa paino-otantamittausta. Menetelmässä puutavaran tuoretiheys määritetään otantanippujen upotusmittauksella ja puutavarakuorman painon perusteella. Upotusmittaustulokset ovat olleet ainoastaan tehtaiden omassa käytössä. PWO ei tuota tehdaskohtaisia mittaustuloksia vaan palvelun käyttäjille yhteisiä kalibrointiarvoja, joiden avulla määritetään puutavaraerän tuoretiheys. PWO käyttää tuoretiheyden määrittämisessä myös puutavaran varastointi- ja säätietoja, joiden avulla se ennustaa puutavaran kosteuden muuttumista, mikä parantaa mittaustarkkuutta.
Työssä analysoitu aineisto kerättiin Metsä Groupin käyttämästä tehdasvastaanottojärjestelmästä kesä-elokuussa 2025 ja kasattiin yhdeksi kokonaisuudeksi Excel-tiedostoon. Aineiston avulla luotiin selkeitä kuvaajia jokaiselta tehtaalta pääpuulajien mittaero- ja otantaprosentista. Tarkastelussa oli myös mukana puutavaralajien vastaanottomäärät ja mittaeroprosentin keskihajonta, mikäli niissä havaittiin jotain poikkeavaa tai mainittavaa.
Aineistossa PWO:n käytölle esiintyi sekä puoltavia että vastustavia havaintoja. Selvä etu PWO:ssa on sen mahdollistama huomattavasti pienempi otantaprosentti. Eräiden tehtaiden saavuttamat hyvät mittaustulokset puhuvat myös PWO:n käytön puolesta. Aineistossa havaittiin myös mittaustuloksia, jotka eivät täyttäneet PWO:n tarkkuusvaatimuksia. Mittaustulokset voivat palvelun kehittymisen myötä kuitenkin parantua huomattavasti. PWO:n käyttöä puoltaa myös palvelun mukanaan tuoma kuitupuun mittaamisen yhtenäisyys ja läpinäkyvyys, joka oli yksi palvelun perustamissyistä
SIIVOUSKONEHUOLTOON LIITTYVÄN LOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN
Get PDFTämä opinnäytetyö käsittelee siivouskonehuoltoon liittyvän logistiikan kehittämistä. Toimeksiantajayritys on aloittanut siivouskonehuollon Kuopion toimipisteessä. Tämän työn tavoitteena on saada selville huoltotoimintaan liittyviä logistisia kustannuksia. Opinnäytetyössä verrataan kahta eri toimintatapaa: vertailunäkökulmina ovat asiakasnäkökulma sekä kustannusnäkökulma.
Opinnäytetyö on laadullinen tapaustutkimus. Opinnäytetyön päätutkimuskysymyksenä on: ” Onko taloudellisesti kannattavampaa lähettää asentaja korjaamaan siivouskonetta asiakkaan tiloihin vai tilata huollettava laite kuljetusliikkeen kuljettamana Kuopion toimipisteeseen korjattavaksi?” Apututkimuskysymyksenä tutkielmassa on: ”Mikä toimintatapa on asiakaslähtöisin?” Kustannuslaskennassa tutkielmassa käytettiin yleisiä kyseisellä toimiajalla esiintyviä hintoja, joten laskelmat eivät pohjaudu toimeksiantajayrityksen hinnoitteluun ja kustannusrakenteeseen. Laskelmien pohjalta pystyy vertailemaan eri toimintatavoista aiheutuvia kustannuksia sekä saatuja tuottoja.
Tutkimuksessa selvisi, että asiakaslähtöisin toimintatapa on asentajan liikkuminen korjattavan siivouskoneen luo. Siivouskoneen kuljettaminen kuljetusliikkeen avulla koetaan hankalaksi asiakkaan näkökulmasta. Taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltaessa kuljetusliikkeen käyttäminen on kannattavaa, jos asiakkaalta saadaan veloitettua rahtikustannuksia. Asentajan liikkuessa huollettavan laitteen luokse täytyy yrityksen laskuttaa kilometripohjaista korvausta. Kilometrikorvauksella saadaan korvattua pakettiauton käytöstä aiheutuvia kustannuksia sekä asentajan palkkakustannuksia osittain siirtymän ajalta. Asentajan palkkakustannuksia ei pystystä veloittamaan tuntiveloituksena asiakkailta siirtymien ajalta.
Johtopäätöksenä todetaan, että käytettävä logistinen ratkaisu on aina mietittävä tapauskohtaisesti. Koska tavoitteena on luoda pitkäaikaisia asiakassuhteita, on käytettävän logistisen ratkaisun oltava mahdollisimman asiakaslähtöinen. Palvelun käyttämisen täytyy olla asiakkaalle vaivatonta. Kustannustehokkainta olisi, että asentajalla on saman matkan varrella mahdollisimman monta huoltokohdetta
Työhyvinvointia tukeva työvuorosuunnittelu sote-alalla : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Get PDFOpinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, miten työvuorosuunnittelun keinoin voidaan tukea jaksotyöntekijöiden työhyvinvointia sosiaali- ja terveysalalla. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoa työaikajohtamisen hyvistä käytännöistä, jotka tukevat ja vahvistavat sotealan veto- ja pitovoimaa. Opinnäytetyössä tutkittiin sitä, miten työvuorosuunnittelua on tutkittu esihenkilöiden/työvuorosuunnittelijoiden näkökulmasta, sekä sitä, miten sotealan jaksotyöntekijät kokevat työvuorosuunnittelun edistävän (työ)hyvinvointia.
Opinnäytetyö tehtiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa analysoitiin kahdeksan kansainvälistä tutkimusta. Analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysia, jossa analyysiyksikön mukaiset alkuperäisilmaukset pelkistettiin, luokiteltiin ja tiivistettiin. Opinnäytetyön tuloksissa esihenkilön näkökulmasta tunnistettiin pääluokiksi prosessien uudistamisen tarpeet sekä henkilöstön osallisuus työvuorosuunnitteluun. Työntekijöiden näkökulmasta tuloksissa tunnistettiin pääluokiksi henkilöstön osallisuus, työvuorojen pituus sekä ergonominen työvuorosuunnittelu.
Tuloksista selviää, että yhteisöllinen työvuorosuunnittelu lisää epäergonomisia työaikoja ja epäergonominen työvuorosuunnittelu lisää työssä koettua kuormitusta ja sairauspoissaoloja. Kuormitusta ja sairauspoissaoloja vähentää lyhyiden vuorovälien välttäminen sekä vuorojen joustavuus ja ennakoitavuus. Vuorotyön arviointityökalun (liikennevalomalli) käyttö tukee riskien arviointia ja vähentää epäergonomista suunnittelua. Henkilöstön mahdollisuus osallistua työvuorosuunnitteluun nostaa työtyytyväisyyttä ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien ja toiminnallisten vaatimusten yhteensovittaminen vähentää kustannuksia. Sekä esihenkilöiden että henkilöstön tulee saada koulutusta ja tukea turvallisen työvuorosuunnittelun ymmärtämiseksi ja toteuttamiseksi.
Opinnäytetyön tuloksia voi käyttää Veto- ja pitovoimaa sotealalle osaamisen ennakoinnilla ja kehittämisellä -hankkeessa ja henkilöstön, esihenkilöiden sekä johdon osaamisen kehittymisen tukena.
Asiasanat: työvuorosuunnittelu, työhyvinvointi, jaksotyö, vuoroty
Design and theoretical development of a nurse-led enhanced oncology nursing model in Finland : FinCC 4.0 alignment and nanoparticle-based therapy : an innovative concept
Get PDFIn this conceptual article, the author presents the Nurse-led Enhanced Oncology Nursing (NEO-Nurse) Model in Finland aligned with FinCC 4.0 to describe the design and theoretical development of the NEO-Nurse model by integrating ePRO with wearable/printed biosensor trends and a nurse-led triage dashboard with AI-supported risk flags to structure assessment, chemotherapy, education, symptom management and escalation. The NEO-Nurse model was developed using a narrative and integrative review of recent literature (2011–2025), identified through iterative database searches, citation tracing and Finnish government web sources. The NEO-Nurse model is not implemented or endorsed by any unit but is shared with a public dashboard prototype link to support future usability testing and pilots