Theseus theses and publications of the Universities of Applied Sciences
Not a member yet
221402 research outputs found
Sort by
Droonien käyttö satamissa
Get PDFTämä opinnäytetyö tutkii droonien hyödyntämismahdollisuuksia, operatiivisia
vaikutuksia ja turvallisuusriskejä satamaympäristössä, toimeksiantajana Hel-
singin Satama. Satamat muodostavat osan yhteiskunnan kriittistä infrastruk-
tuuria, minkä vuoksi uuden teknologian integroiminen on keskeistä huoltovar-
muuden ja kilpailukyvyn turvaamiseksi.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja empiirinen. Aineisto on kerätty analy-
soimalla viranomaisdokumentteja sekä toteuttamalla 19 asiantuntijahaastat-
telua vuoden 2025 aikana. Haastattelut kattavat laajasti satama-alan toimi-
joita, viranomaisia sekä teknologia-asiantuntijoita.
Tulokset osoittavat, että droonien nykyinen käyttö painottuu manuaalisiin
kuntokartoituksiin ja viestinnälliseen kuvantamiseen, joilla on saavutettu sel-
keitä kustannussäästöjä. Tulevaisuudessa strateginen painopiste siirtyy au-
tonomisiin järjestelmiin, joita hyödynnetään erityisesti jatkuvassa aluevalvon-
nassa, teknisessä tarkkailussa sekä digitaalisen kaksosen ylläpidossa. Työ
analysoi myös sääntely-ympäristöä ja turvallisuusuhkia, kuten hybridivaikut-
tamista ja sotilaallisia aspekteja. Johtopäätöksenä esitetään hallittu siirtymi-
nen kohti autonomista operointia tiiviissä yhteistyössä alan asiantuntijayritys-
ten kanssa
Pyhäselän vankilan työhyvinvointimalli Valtion koulukodeille
Get PDFTämän opinnäytetyön tarkoitus on hyödyntää Pyhäselän vankilassa toteutetun Kaiku-jatkohankkeen myötä syntynyttä toimintamallia työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Opinnäytetyössä selvitettiin mitä hankkeen myötä on tehty, mikä siinä koettiin toimivaksi ja mitä olisi pitänyt mahdollisesti tehdä toisin. Nämä aiheet muodostavat keskeiset tutkimuskysymykset. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli työhyvinvoinnin parantaminen Valtion koulukodeilla. Opinnäytetyön myötä syntynyt malli on valmis hyödynnettäväksi sellaisenaan.
Tutkimuksellinen kehittämistyö on vaiheistettu niin, että ensin hankkeeseen sekä sen tuotoksiin perehdyttiin laadullisen analyysin avulla. Tämän jälkeen Pyhäselän vankilasta haastateltiin kahta työntekijää teemahaastattelulla. Näiden tietojen pohjalta kehitettiin työhyvinvointimalli Valtion koulukodeille, jonka viimeistelyssä huomioitiin Sippolan koulukodin johdon ajatuksia siitä.
Keskeisiä toimenpiteitä Pyhäselän vankilan hankkeessa olivat henkilöstölle suunnatut kyselyt, olemassa olevien toimintamallien käytön tehostaminen, henkilöstön sekä johdon ja esihenkilöiden valmennukset ja asioista puhuminen avoimesti. Mitään varsinaisesti uutta ei jatkohankkeen myötä keksitty, vaan tarkasteltiin jo olemassa olevaa kriittisesti, panostettiin tasalaatuiseen kehittämistyöhön ja puhuttiin asioista niiden oikeilla nimillä. Ongelmakeskeisyyden sijaan keskityttiin ratkaisukeskeisyyteen. Valtion koulukodeille suunnattu työhyvinvointimalli rakentuu hyvin pitkälti Pyhäselän vankilan toimintamallin pohjalle, sillä sen avulla on pitkäjänteisellä työllä saavutettu hyviä tuloksia.
Tässä opinnäytetyössä toimeksiantajasta käytetään nimeä Valtion koulukodit, sillä nimi oli vielä käytössä tätä opinnäytetyötä tehdessä. Tulevia lastensuojelu-lain lakimuutoksia tarkasteltiin sekä niiden myötä tapahtuvaa mahdollista organisaatiomuutosta. Organisaatiomuutoksen myötä tapahtuva viraston nimen-muutos huomioitiin, ja opinnäytetyön valmis tuotos kohdentuu Valtion koulukodit korvaavalle Valtion lastensuojelulaitokselle.The purpose of this thesis was to make use of the operating model created with the follow-up project implemented at Pyhäselkä Prison to develop well-being at work. The thesis examines the project activities, what was found effective and what could possibly have been done differently. These topics formed the key research questions. The aim of this thesis was to improve well-being at work at Reform schools. This study produced a model ready to be used as is.
The first phase of this research development work was to study the project and its outputs through qualitative analysis. After this, two employees from Pyhäselkä Prison were interviewed through thematic interviews. Based on this in-formation, a well-being at work model for Reform schools was developed, and the comments of the management of Sippola reform school were considered in the finalization of the model.
Key measures in the Pyhäselkä Prison project included surveys for staff, im-proving the use of existing operating models, training for staff, management and superiors, and talking openly about issues. Nothing new was invented in the follow-up project, but what already existed was critically examined and consistent development work was invested in. Instead of focusing on problems, the focus was on solutions. The occupational well-being model for Reform schools is largely based on the Pyhäselkä Prison operating model, as it has helped achieve good results through long-term work.
This thesis uses the name Reform schools, as the name was used when writing this thesis. Future amendments to the child welfare act have been examined and the possible organizational changes that will occur because of them. The change in the name of the agency due to the organizational change has been noticed, and the finished output of the thesis will be allocated to the agency replacing Reform schools
Pinnoitusprosessin layoutin optimointi käytössä oleviin tiloihin
Get PDFTämän opinnäytetyön tarkoituksena on etsiä pinnoitusprosessiin ja sen nykyisiin tiloihin vaihtoehtoisia layout-ratkaisuja. Tällä tavoitellaan tuotantotilan kokonaisvaltaista hyödyntämistä, materiaalin virtojen selkeytymistä, siirtomatkojen lyhentymistä sekä työergonomian parantumista.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käydään läpi valmistavan teollisuuden yleisimpiä käytössä olevia layout-malleja sekä pureudutaan myös leanin peruskäsitteisiin, joita ovat virtaus ja hukka. Erilaisia hukkia tunnistamalla pystytään parantamaan tuotannon virtausta ja tätä tarkastellaan käytännön osiossa erillisillä virtauskaavioilla. Viimeisenä teoriaosuudessa tarkastellaan systemaattisen layout suunnittelun teoriaa sekä yksinkertaistetun kuusivaiheisen systemaattisen layout-suunnittelun vaiheistusta.
Teoriaosuuden lisäksi opinnäytetyössä hyödynnetään paikan päällä tehtyjä prosessien tarkasteluja ja pinta-ala mittauksia. Pinta-ala mittauksia suoritettiin käytössä olevista tiloista sekä prosesseista ja niihin liittyvistä laitteista.
Käytännön osuus toteutettiin edellä mainitun yksinkertaistetun systemaattisen layout-suunnittelun vaiheita mukaillen. Opinnäytetyön tuloksena saadaan tuotettua kolme vaihtoehtoista layout-ratkaisua jatkotarkastelua varten
Yritys X:n tuotantolinjan työkuorman, sekä hukan vähentäminen
Get PDFTämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ja selvittää mitkä tekijät aiheuttavat kuormitusta, sekä hukkaa kemianteollisuuden yrityksen säkitysprosessin aikana ja esittää kehitystoimenpiteitä näiden parantamiseksi. Työtä lähdettiin tekemään koska säkitystyön kuormittavuus ja hukka vaikuttavat yhdessä työntekijän hyvinvointiin ja prosessin tehokkuuteen.
Työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa käytettiin ryhmähaastatteluita, sekä osallistuvaa havainnointia aineiston keräämiseen. Tutkimuksessa korostuivat työntekijöiden omat kokemukset, joiden avulla pyrittiin kehittämään työtä, jotta työstä saataisiin tehokkaampaa samalla lisäten työhyvinvointia.
Kerätyn aineiston tulosten perusteella säkitystyön kuormitusta lisäsivät etenkin vaikeat työasennot, lämpötilan vaihtelut, sekä ylimääräiset liikkeet ja siirtymiset työn aikana. Hukkaa työn aikana syntyi pääasiassa turhista siirtymisistä ja liikkeistä säkityksen aikana. Havaittujen ongelmien perusteella voitiin lähteä kehittämään kehitystoimenpiteitä näiden vähentämiseksi. Opinnäytetyöstä saatujen tulosten perusteella voidaan huomata kuinka pienilläkin toimenpiteillä voidaan kehittää prosessia, siten että sen tuoma kuormitus ja hukka vähentyisivät
Projektitoiminnan kehittäminen ja kumppaniverkoston johtaminen etäympäristössä: case: hajautettu kiinteistösalkku
Get PDFTämä opinnäytetyö tarkastelee projektitoiminnan kehittämistä hajautetussa kiinteistösalkussa, jossa yhteistyö perustuu kumppaniverkostojen, dokumentoinnin ja viestinnän johtamiseen etäympäristössä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten projektien rakenne, viestintäkäytännöt, digitaalinen työskentely ja tiedolla johtaminen vaikuttavat projektien onnistumiseen. Aineisto koostui kolmen erityyppisen kiinteistöalan projektin dokumentoinnista, viestinnästä ja tutkijan havainnoista. Analyysi toteutettiin teoriaohjaavana sisällönanalyysina.
Tulokset osoittavat, että projektien onnistumista selittivät erityisesti selkeät rakenteelliset edellytykset: roolien ja vastuiden määrittely, dokumentoinnin systemaattisuus, viestinnän säännöllinen rytmi sekä digityökalujen johdonmukainen käyttö. Kumppaniverkoston johtaminen korostui kriittisenä tekijänä, sillä epäselvyydet rajapinnoissa heikensivät projektien ohjattavuutta ja laatua. Dokumentoinnin taso määritti projektien tiedolla johtamisen kyvykkyyden, tilannekuvan ja riskienhallinnan tason. Aikapaine osoittautui merkittäväksi negatiiviseksi tekijäksi, joka heikensi suunnittelua ja lisäsi reaktiivista työskentelyä.
Johtopäätösten perusteella hajautetun kiinteistösalkun projektitoiminnan kehittäminen edellyttää yhteisiä dokumentointi- ja viestintäkäytäntöjä, selkeää verkostorakennetta, digityökalujen yhdemukaista käyttöä sekä realistista resursointia. Tutkimus tarjoaa organisaatioille käytännön suosituksia projektijohtamisen vahvistamiseksi sekä mallin projektin onnistumisen rakenteellisista edellytyksistä etäympäristössä
Recommendations for Off-ice Practice Protocol for 7-13-Year-Old Figure Skaters: Integrative Literature Review.
Get PDFTaitoluistelu on varhaisen erikoistumisen laji, jossa fyysisen suorituskyvyn vaatimukset ovat korkeat jo nuorena. Valmentajat ovat usein entisiä taitoluistelijoita ja lajitekninen osaaminen on heillä kattava. Suomen taitoluisteluseuroissa käytetään taloudellisten mahdollisuuksien mukaan oheisharjoittelussa apuna fysioterapeutteja ja fysiikkavalmentajia. Nuorille taitoluistelijoille ei kuitenkaan ole olemassa yhtenäisiä suosituksia oheisharjoittelun sisällöstä tai fyysisten ominaisuuksien testaamisesta.
Integratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla selvitettiin, mitkä fyysisen suorituskyvyn osa-alueet ovat tärkeimpiä kehittää 7-13-vuotiailla taitoluistelijoilla ikään ja lajin vaatimuksiin peilaten. Tuloksena oli syvempi ymmärrys lasten ja nuorten harjoitettavuudesta sekä suositukset 7-13-vuotiaiden taitoluistelijoiden oheisharjoitteluun sekä fyysisten ominaisuuksien testaamiseen.
Integratiiviseen kirjallisuuskatsaukseen hyväksyttiin 19 artikkelia. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Aineisto jaoteltiin kolmeen pääkategoriaan: vastusharjoittelu, kehonpainoharjoittelu ja plyometrinen harjoittelu. Kunkin intervention tuomia muutoksia verrattiin taitoluistelun vaatimuksiin. Tutkimusten käyttämät suorituskykytestit kerättiin ja järjestettiin yleisyyden mukaan. Tulokset osoittivat,
että 7-13-vuotiailla lapsilla ja nuorilla kaksi kertaa viikossa vastuksilla tai kehonpainolla tehty voimaharjoitus osana lajiharjoittelua parantaa suorituskykyä. Se kehittää lihasvoiman ja tehontuoton lisäksi myös kestävyyttä, nopeutta ja liikkuvuutta. Yleisimmin käytettyjä suorituskykytestejä 7-13-vuotiailla lapsilla olivat hyppykorkeus- ja hyppypituustestit, lihasvoimatestit (toistomäärä tietyssä ajassa), spurttitestit sekä suunnanmuutostestit. Myös isometriset lihasvoimatestit on todettu turvallisiksi lapsille.
Tulokset tukevat järjestelmällisen ja progressiivisen voimaharjoittelun myönteisiä vaikutuksia 7-13-vuotiailla. Harjoittelun sisältö on muokattava iän mukaan: esimerkiksi anaerobinen energiantuotto kehittyy vasta murrosiän myötä, joten varsinainen kestävyysharjoittelu on tehokasta vasta murrosiän jälkeen. Ennen murrosikää voimaharjoittelu parantaa kuitenkin myös kestävyysominaisuuksia. Voimaharjoittelu on tutkimusten mukaan turvallista lapsille jo varhaisesta iästä lähtien, kun harjoittelu on ohjattua ja progressiivista. Nuorten urheilijoiden suorituskyvyn säännöllinen seuranta ja testaus on suositeltavaa, jotta ominaisuuksien taso voidaan arvioida suhteessa lajin vaatimuksiin.Figure skating is an early specialization sport, and the physical performance requirements are high already from an early age. The coaches are former figure skaters and experts in sport-related skills. Depending on financial possibilities, the figure skating clubs in Finland utilize also physiotherapists and strength and conditioning coaches in off-ice practices. There are no specific guidelines regarding the content of off-ice practices or physical performance testing before the national team level.
The purpose of the study was to determine the physical performance attributes that are most important to be developed among 7-13 years old figure skaters according to their age and sport-specific requirements. The outcome was deeper understanding on children’s trainability, and recommendations for off-ice practices and testing of 7-13-year-old figure skaters.
19 articles were included in the integrative literature review. The data was analyzed with inductive content analysis. The data was divided into three main categories: resistance training, bodyweight strength training and plyometric training. The adaptations of each intervention were examined and compared to the requirements of figure skating. Different performance tests were collected from each research and organized by
frequency. The results showed that among 7-13 years old, twice a week resistance training or bodyweight strength training included to regular sport-specific training increases the athletic performance of children and adolescents. It enhances properties from muscle strength and power even to better endurance, speed and mobility. The most used performance tests for 7-13-year-old children were jumping height or length
tests, muscle strength tests (repetitions in specific time), sprints and change-of-direction tests. Also, isometric muscle strength testing is proved to be safe even for young children.
The findings support the positive effects of systematic and progressive strength training among 7-13 years old. The practices must be modified according to the age: for example, the anaerobic energy production begins through maturation and therefore the endurance properties can be properly trained only after puberty. Before puberty, the strength training enhances also endurance properties. Strength training has proven safe for children from an early age, if the practices are supervised properly and the strength program proceeds progressively. Monitoring and testing of youth athletes’ performance is recommended to
indicate the level of athletic performance properties compared to the sport-specific requirements
Pysäköinnin tarpeet Helsingin kaupungin sosiaali- terveys- ja pelastustoimen yksiköissä
Get PDFTässä opinnäytetyössä tarkasteltiin Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen henkilökunnan pysäköinnin nykytilaa ja pysäköinnin eri tarpeita toimialan toimipisteissä. Opinnäytetyössä perehdyttiin henkilöstön pysäköintiin liittyviin eroavaisuuksiin, yhtäläisyyksiin ja aiheeseen liittyviin toimintatapoihin. Tutkimuksen kohteena olivat erityisesti eroavaisuudet oman auton käyttöoikeuden myöntämisessä ja kieltämisessä. Päätutkimuskysymyksenä on: ”Onko oman auton käyttöoikeuden myöntämisen suhteen eroavaisuuksia ja toteutuuko autopaikkojen myöntämisen suhteen yhdenvertaisuuden periaate?”. Tutkimuksen tuloksena syntyi tarkempi kuvaus pysäköinnin nykytilasta, jonka avulla pysäköintikysymyksiin ja aiheeseen saatiin lisää läpinäkyvyyttä.
Osana tiedonkeruuta toteutettiin 5 haastattelua toimialan työntekijöille, joista suurin osa pystyy työssään puoltamaan oman auton käyttöoikeuden alaisilleen. Lisäksi haastateltiin yhtä työntekijää, joka työssään käsittelee runsaasti autopaikkoihin ja pysäköintiin liittyviä työtehtäviä. Haastattelut toteutettiin etänä Microsoftin Teams-sovelluksen avulla. Haastattelujen tarkoituksena oli selvittää, mihin ohjeistukseen työntekijät perustavat harkintansa puoltaa oman auton käyttöoikeutta työntekijöilleen, onko ohjeistus henkilökunnan pysäköintiin liittyen riittävä, seurataanko oman auton käyttöä työssä riittävästi ja mitä parannettavaa autopaikkoihin liittyvissä prosesseissa muuten voisi olla.
Lisäksi tietoa aiheesta saatiin toimialan ohjeistuksista ja sisäisistä dokumenteista.
Haastatteluista kävi ilmi, että ohjeistusta ja perehdytystä henkilöstön pysäköintipaikkoihin liittyen voisi kehittää selkeämpään suuntaan. Oman auton käytön tarkoituksena on mahdollistaa sujuvampi asiakastyö, ja kriteerit oman auton käyttöoikeuden myöntämiselle ja sen puoltamiselle ovat suurin piirtein samat kaikilla. Henkilöstön pysäköinnin kokonaisuus nähdään paikoitellen melko sekavana, ja yhdenvertaisuus ei tutkimuksen perusteella toteudu henkilöstön pysäköintipaikkojen osalta. Riittävillä lisäresursseilla henkilöstön pysäköintiä voisi kehittää palvelevampaan suuntaan, mikäli tähän nähdään tarvetta
Parkinson potilaan kohtaaminen hoitotyössä
Get PDFTämä opinnäytetyö käsittelee Parkinson potilaan kohtaamista hoitotyössä. Tuotoksena tehtiin hoitohenkilökunnan käyttöön selkeä ja tiivis PowerPoint-esitys Parkinsonin taudin tyypillisistä motorisista, kognitiivisista ja psyykkisistä oireista sekä potilaan kohtaamisen keskeisistä periaatteista. Esityksessä kerrotaan potilaan kohtaamista helpottavia keinoja. Työn tavoite on lisätä ymmärrystä sairauden vaikutuksista potilaan toimintakykyyn, vuorovaikutukseen ja siten tukea laadukasta sekä turvallista hoitotyötä. Tarve tuotokselle nousi käytännön tilanteista, joissa Parkinson potilaiden yksilölliset haasteet edellyttävät erityistä osaamista. Opinnäytetyö on yhteistyössä tehty TAMK:in kanssa.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena työnä. Tuotos on ajantasaisesta hoitoalan kirjallisuudesta ja tutkimustiedosta. Sisältö rajattiin keskeisimpiin oireisiin ja kohtaamisen tärkeyteen, jotta esitys vastaisi käytännön hoitotyön tarpeita. PowerPoint esitys olisi helposti hyödynnettävissä koulutus- ja perehdytystilanteissa.
Tuloksena syntynyt PowerPoint-esitys kokoaa selkeästi Parkinsonin taudin oireita koskevan keskeisen tiedon ja ohjeet potilaan kohtaamiseen. Tuotos tarjoaa hoitohenkilökunnalle konkreettista tukea potilastyöhön ja on helposti sovellettavissa erilaisissa hoitoyksiköissä.
Esitystä voisi kehittää edelleen esimerkiksi laajentamalla sisältöä sairauden etenemisen vaikutuksiin ja lääkehoidon huomioimiseen hoitotyössä. The thesis examines encountering a patient with Parkinson’s disease in nursing care. A clear and concise PowerPoint presentation was produced for the use of the healthcare staff on the typical motor, cognitive, and psychological symptoms of Parkinson’s disease, as well as the key principles of patient interaction. The content also introduces practical methods to support successful encounters with patients. The purpose was to increase understanding of how the disease affects patients’ functional abilities and communication, thereby supporting safe and high-quality nursing care. The need for the material arose from care environments where the individual challenges of patients with Parkinson’s disease require specific professional competence. The thesis was completed in collaboration with TAMK.
The thesis was carried out as a functional project. The output was based from up-to-date nursing literature and research data. The content was limited to the most essential symptoms and the importance of patient interaction to ensure that the material would meet the practical needs of nursing work. The presentation was designed to be easily utilised in training and orientation situations.
The resulting PowerPoint presentation gives clearly and essential information about the symptoms of Parkinson’s disease and practical guidelines for patient interaction. The output provides concrete support for healthcare staff and can be readily applied across different care units.
It may be further developed by expanding the content to include the effects of disease progression and considerations related to medication management in nursing care
Tekoälyn vaikutus ohjelmointiosaamiseen IT-sektorilla
Get PDFGeneratiivisella tekoälyllä voidaan tuottaa toimivaa ohjelmointikoodia. Tekoälyn vaikutusta ohjelmistokehitykseen, ohjelmointiin tai sen oppimiseen on tutkittu jo runsaasti, mutta vähemmän huomiota on kiinnitetty siihen, miten tekoäly vaikuttaa ohjelmoijien ammatilliseen osaamiseen. Tämä on jättänyt merkittävän tutkimusaukon, jota tässä tutkimuksessa tarkastellaan. Työssä tutkittiin, miten tekoälyn käyttö ohjelmistokehityksessä vaikuttaa IT-sektorin työntekijöiden ohjelmointiosaamiseen. Työhypoteesina oli, että tekoälyn käyttö heikentää substanssiosaamista eli perinteistä ohjelmointia, mutta samalla osaaminen kehittyy muilla osa-alueilla, kuten kehotetaidoissa.
Tämän laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin mukavuusotannalla teemahaastattelujen avulla. Haastatteluihin osallistui 15 ohjelmistokehittäjää. Heistä neljä luokitteli itsensä taitaviksi suorittajiksi, kahdeksan asiantuntijoiksi ja kolme huippuammattilaisiksi. Haastattelut toteutettiin loka-marraskuun aikana 2025. Tutkimus osoitti, että tekoäly on muuttanut ohjelmointityön osaamisvaatimuksia, ja aineisto vahvistikin työhypoteesit pääasiassa tosiksi. Ohjelmoijien taidot kehittyivät muun muassa kehotteiden kirjoittamisessa ja ohjelmointiin liittyvien kokonaisuuksien hallinnassa. Ohjelmointiosaaminen heikkeni puolestaan syntaktisen tiedon hallinnassa sekä yksityiskohtien muistamisessa. Analyysin perusteella ohjelmointityö muuttuu tulevaisuudessa yhä enemmän asiantuntijatyöksi. Perinteinen ohjelmointitaito väistyy vähitellen useimpien ohjelmoijien työssä. Taantuminen koskee erityisesti yksityiskohtaista tietoa, kuten syntaksia ja komentoja, joiden merkitys ohjelmointiosaamisessa vähenee. Samalla substanssiosaaminen muuttaa muotoaan.
Osaamisvaatimukset painottuvat jatkossa uusiin alueisiin, kuten kokonaisuuksien hallintaan, arkkitehtuuriin, kehotetaitoihin ja koodinlukutaitoon. Lisäksi ohjelmointiosaaminen tulee sisältämään entistä enemmän monialaista ymmärrystä, jossa ohjelmoijat erikoistuvat tiettyihin alakohtaisiin kysymyksiin. Tekoälyn hyödyntäminen vauhditti ohjelmoijien oppimista, mikä nähtiin merkittävänä mahdollisuutena. Tekoäly mahdollistaa kysymysten esittämisen luonnollisella kielellä ja tarjoaa räätälöityjä vastauksia ohjelmoijan yksilöllisiin tarpeisiin ja oppimistyyliin. Tekoälyn uhat liittyvät pääasiassa työmarkkinatilanteeseen, osaamistason heikkenemiseen ja tietoturvaan. Työmarkkinatilanne näyttää erityisen haastavalta työuraansa aloittaville ohjelmoijille, sillä tekoälyn kykyä tuottaa koodia rinnastettiin juniorikoodaajan osaamistasoon. Tekoälyä on käytetty analyysiosiossa aineiston teemoittamiseen Google NotebookLM:n avulla analyysiosiossa sekä työn kieliasun tarkistamiseen ja tekstin sujuvoittamiseen Google Gemini 3.0 -mallin avull
Vanhan Hessundinsalmen sillan purkaminen
No full textTämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella Paraisten saaristotiellä (MT180) vesistössä sijaitsevan Hessundinsalmen kaarisillan purkutyön eri vaikutuksia ympäristöön sekä purkutyön toteuttamista kokonaisuutena. Työn kohteena oli vanha Hessundinsalmen silta, joka rakennettiin vuonna 1937, jota oli myöhemmin jatkettu toisella sillan holvikaarella vuonna 1967. Sillan heikon kunnon ja elinkaarensa päähän ajautumisen myötä, tämä korvattiin uudella sillalla. Työssä keskitytään purkutyön eri vaiheisiin sekä selvitetään purkutyöhön liittyviä keskeisiä haasteita, ratkaisuja ja toimintamalleja. Lisäksi tarkastellaan vanhan sillan purkumateriaalien kierrätys- ja uusiokäyttömahdollisuuksia sekä työturvallisuuden merkitystä purkutyön aikana.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Kreate Oy:n kanssa, joka toimi hankkeen pääurakoitsijana. Työn menetelminä käytettiin kirjallisia lähteitä, hankedokumentteja sekä tekijän omia havaintoja työmaalta. Lisäksi tietoa kerättiin urakoitsijan ja Väyläviraston välisestä yhteistyöstä sekä käytännön
toteutuksesta MT 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusimishankkeessa.
Työn tuloksena saatiin kokonaiskuva kaarisillan purkutyön suunnittelusta ja toteutuksesta vesistöympäristössä. Kaarisillan purku vaatii huolellista ennakkosuunnittelua erityisesti ympäristövaikutusten, lähiasutuksen, vesiliikennejärjestelyjen, ja työturvallisuuden osalta. Purkutyössä korostuvat pölyn, melun ja vesistöön kohdistuvien haittojen hallinta. Lisäksi perehdyttiin vanhan kaarisillan tuentamalliin sekä purkumateriaalien kierrätyksiin ja uusiokäyttöön. Opinnäytetyö tarjoaa käytännönläheistä tietoa vastaavien hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen tulevaisuudessa