Theseus theses and publications of the Universities of Applied Sciences
Not a member yet
221402 research outputs found
Sort by
Työn aloitus ja yhteisöohjautuvuus Keski-Suomen hyvinvointialueen ryhmäkodeissa
Sosiaali- ja terveysalalla hoitajien alalta lähteminen on lisääntynyt, etenkin nuorten lähihoitajien keskuudessa. Ammatillinen kuntoutus on myös yleisempää sosiaali- ja terveysalan työntekijöille. Lähihoitajan työssä on paljon henkistä ja fyysistä kuormitusta, minkä takia on tärkeää, että työyhteisön jäsenet tuntevat roolinsa ja yhteisön yhteistyö toimii. Opinnäytetyössä tutkimuksena kohteena toimi kaksi Keski-Suomen hyvinvointialueen ikääntyneiden ryhmäkotia. Tutkimuksen tavoitteen oli selvittää, millaisena ryhmäkotien tiimivastaavat kokivat perehdytyksen sekä millaisena yhteisöohjautuvuus ryhmäkodeissa ilmenee. Vastausten perusteella luotiin infotaulu työn aloitusta helpottamaan.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Haastateltavina toimivat ryhmäkotien tiimivastaavat (n=2). Haastattelut toteutettiin tiimivastaavien työpaikalla kasvotusten puolistrukturoidusti ja haastattelut äänitettiin. Haastattelumenetelmänä toimi teemahaastattelu ja sisällönanalyysissä hyödynnettiin analyysilähtöistä ja teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Opinnäytetyön tuloksista selvisi tiimivastaavien kokevan perehdytyksen olevan kohtuullisen hyvä, mutta aikaa ei siihen aina ole riittävästi. Perehdytyksen suunnitelmallisuus myös vaihtelee tiimien välillä. Hoitajien vastuualueissa ilmenee epätasaisuutta. Motivaation nähtiin olevan tärkeässä asemassa ja sen huomattiin vaikuttavan koko työyhteisön ilmapiiriin. Vuorovaikutus ja tiedonkulku hoitajien välillä koettiin tärkeäksi.
Haastattelujen perusteella perehdytykselle toivottiin enemmän aikaa. Perehdytyksen tueksi oli tärkeä saada helposti saavutettavissa olevaa ja selkeää materiaalia, jotta perehdytykseen käytätettävä aika ei mene materiaalien etsimiseen. Yhteisöohjautuvuus toteutuu ryhmäkodeissa hyvin, mutta vastuutehtävien teko omalla ajalla voi käydä työntekijöille kuormittavaksi. Työntekijöillä on mahdollisuus itse organisoida työtä ja työajan käyttöä ja tätä on tärkeä työyhteisössä korostaa.
Opinnäytetyön kehittämisehdotuksessa haluttiin helpottaa sähköisten tunnusten hakemista sekä perehdytys- ja opiskelumateriaaleihin pääsyä. Tuotoksena luotiin infotaulu, joka suunniteltiin Canvalla. Infotauluun liitettiin QR-koodit Lifecare- ja Hyvaks-tunnusten haku sivulle, sähköisen perehdytysmateriaalin sivuille ja lääkehoidon oppimisympäristön sivuille. Opinnäytetyön tuloksia ja tuotosta voivat hyödyntää muut hyvinvointialueen ryhmäkodit ja lähihoitajat
Monivaihelevyhöyrystimen vertailu muihin höyrystintyyppeihin
Opinnäytetyössä verrataan monivaihelevyhöyrystintä useampaan eri höyrystintyyppiin, sekä muodostaa vertailun perusteella näkemys monivaihelevyhöyrystimen kyvykkyyksistä ja käytännön soveltuvuudesta muihin höyrystimiin nähden.
Työn teoriaosuudessa käsitellään jokaisen tutkimuksessa käytetyn makean veden tuotantolaitoksen toimintaperiaatetta, joka helpottaa ymmärtämään vertailussa käytettyjen laitteistojen eroavaisuuksia. Teoriaosuuden vertailu kohdassa laitteistojen välinen vertailu on suoritettu tuotantokapasiteetin, energiatehokkuuden sekä laitteiston ulottuvuuksien eli koon avulla. Hankintakustannus vertailua ei ole voitu työssä suorittaa.
Opinnäytetyön loppupäätelmässä todetaan monivaihelevyhöyrystimen olevan teknisesti erittäin kyvykäs höyrystin vaihtoehto, mutta sille soveltuvien käyttökohteiden määrää rajoittavat sen suuri koko sekä korkea hankintakustannus.
Opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivisena sekä kvantitatiivisena tutkimuksena
Toipumisorientaatio vapaaehtoisten toiminnassa
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää, miten toipumisorientaatio ilmenee vapaaehtoisten toiminnassa. Tarkastelimme aihetta henkilökohtaisen toipumiskehyksen CHIME-mallin pohjalta. Malli koostuu viidestä toisiinsa limittyvästä osa-alueesta, joita ovat kumppanuus (Connectedness), toivo (Hope), identiteetti (Identity), merkityksellisyys (Meaning) ja voimaantuminen (Empowerment).
Toteutimme opinnäytetyön yhteistyössä kolmannen sektorin toimijan MIELEN ry:n kanssa laadullisena tutkimuksena. Opinnäytetyömme aineisto koostui kymmenestä puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, jotka kohdistimme järjestötason vapaaehtoistoimijoihin. Analysoimme haastatteluista kerätyn aineiston teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.
Haastatteluaineistosta nousi havaintoja kaikista toipumisorientaation osa-alueista. Kumppanuus ilmenee yhteytenä toisiin, sosiaalisena tukena, yhteisöllisyytenä sekä toisten huomioimisena ja huumorin käyttönä. Vapaaehtoisten toiminta näkyy toivon heräämisenä, unelmien ja haaveiden vahvistamisena ja onnistumisien mahdollistamisena. Lisäksi se selkeästi edistää yksilön positiivisen minäkuvan kehittymistä tarjoamalla myönteistä vuorovaikutusta, kunnioittavaa kohtelua ja mahdollisuuksia osallisuuteen. Tulokset korostavat, että vapaaehtoistoiminta tukee merkityksellisyyden kokemusta arvoihin perustuvan toiminnan, sosiaalisten roolien ja luovien menetelmien kautta, sekä osoittavat, että vapaaehtoistoiminta tukee yksilön voimaantumista vahvistamalla elämänhallintaa, korostamalla henkilökohtaisia vahvuuksia sekä hyödyntämällä positiivisen psykologian keinoja ja kannustavaa palautetta toipumisen edistämiseksi.The purpose of our thesis was to examine how recovery orientation is reflected in the activities of volunteers. We explored the topic using the CHIME model, a framework for personal recovery. The model consists of five interrelated compo-nents: Connectedness, Hope, Identity, Meaning, and Empowerment.
We conducted the thesis in collaboration with the third-sector organization MIELEN RY as qualitative research. The data for our thesis consisted of ten semi-structured thematic interviews, which we targeted with volunteers working at the organizational level. We analysed the interview data using theory-driven content analysis.
The interview data revealed findings across all aspects of recovery orientation. Connectedness appeared through relationships with others, social support, community spirit, attention to others, and the use of humour. Volunteer´s activities can be seen in the awakening of hope, strengthening personal dreams and aspirations, and enabling success. They also clearly support the development of positive self-image by providing positive interactions, respectful treatment, and opportunities for participation. The results emphasize that volunteering supports the experience of meaning through value-based activities, social roles, and creative methods, and showed that it fosters individual empowerment by improving life management, emphasizing personal strengths, and using positive psychology strategies and encouraging feedback to support recovery
Myyjien kokemuksia perehdytyksestä ja sen roolista motivaatiossa sekä sitoutumisessa : kokemuksia päivittäistavarakaupan alalta
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia S-ryhmän, K-ryhmän ja Lidl-päivittäistavarakauppaketjujen myyjien kokemuksia perehdytyksestä sekä tarkastella perehdytyksen roolia heidän motivaatioonsa ja sitoutumiseensa. Lisäksi työssä pyrittiin tunnistamaan perehdytyksessä esiintyneitä puutteita ja ongelmia.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsiteltiin perehdytystä, motivaatiota ja sitoutumista erilaisten teorioiden sekä ammattikirjallisuuden pohjalta. Perehdytyksestä käsiteltiin hyvän perehdytyksen piirteitä sekä sen merkitystä organisaatiolle. Motivaatioteorioista esiteltiin Herzbergin kaksifaktoriteoria ja Maslown tarvehierarkia, ja sitoutumista tarkasteltiin Meyerin ja Allenin kolmen komponentin mallin avulla.
Tämän opinnäytetyön tutkimus tehtiin hyödyntäen kvantitatiivista tutkimusmenetelmää kyselylomakkeen muodossa. Kyselylomakkeen avulla selvitettiin myyjien kokemuksia perehdytyksestä ja sen roolia heidän motivaatiossa ja sitoutumisessa.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että hyvä ja laadukas perehdytys lisäsi sekä motivaatiota että sitoutumista. Puutteellinen perehdytys toi esiin kehitysehdotuksia päivittäistavarakauppojen perehdytysohjelmiin. Kehitysehdotukset esitellään opinnäytetyön johtopäätöksissä
Ohjauksen toimintamalli 2026
Ammattikorkeakoululain ja asetuksen mukaan ammattikorkeakoulun tehtävänä on ”antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen.” (Ammattikorkeakoululaki 4 §.)
Opintojen ohjaus on korkeakoulupedagogiikan keskeinen tehtäväalue. Ohjauksella varmistetaan opinnoissa onnistuminen opintojen hakuvaiheesta valmistumiseen ja aina työelämään siirtymiseen saakka. Opintojen aikaisen ohjauksen tulee vastata oppijoiden moninaisiin tarpeisiin, edistää opintojen sujuvuutta ja sen on ehkäistävä opintojen keskeytymistä sekä edistettävä opiskelukyvykkyyden kasvua. Korkeakoulun ohjaus ei rajoitu ainoastaan tutkinto-opiskelijoihin, vaan sen tulee huomioida myös muut opiskelijaryhmät, kuten ristiinopiskelijat sekä jatkuvan oppimisen opiskelijat, jotka suorittavat yksittäisiä opintojaksoja tai opintokokonaisuuksia. Jatkuvan oppimisen ohjauksen tarve on kasvava, mikä on otettava huomioon ohjauspalveluja suunniteltaessa ja toteuttaessa. Ohjauksen toimintojen on tuettava työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden opiskelumahdollisuuksia. Ohjauksen kehittämistyötä tehdään verkostomaisesti sekä moniammatillinen näkökulma huomioiden. KAMKin ohjauksen mallissa huomioidaan ja kuvataan edellä
esitetyt ohjauksen ulottuvuudet.
Vaikuttavan ohjauksen kannalta on tärkeää, että eri osaamisalueiden ohjauksen käytänteet ovat yhtenäiset. Yhtenäisyyttä edistetään KAMKissa opetussuunnitelman yhteisillä perusteilla, jossa määritetään pedagogiset sekä ohjauksen järjestämistä koskevat toimintaperiaatteet yleisellä tasolla. Ohjauksen mallissa kuvataan opiskelun sekä opiskelukyvykkyyden tukemisen käytänteet, vastuut, toimijoiden roolit sekä ohjaustoiminnan toimivuuden arviointi yhteisiä perusteita yksityiskohtaisemmin. Ohjauksen ja opetuksen käytänteet perustuvat koulutuksen yhteiseen pedagogiseen cKAMK-toimintamalliin 2018 ja 2021 sekä ohjauksen malliin vuodelta 2023.
Tämän ohjauksen toimintamallin käytänteet koskevat pääsääntöisesti AMK-tason koulutuksia
"Rajoja ja rakkautta" : vakavasti oireilevat nuoret Valtion koulukodissa työntekijöiden silmin
Opinnäytetyössä tarkasteltiin koulukotiin sijoitettuja nuoria ja heidän sijoituksiaan teoriaa ja koulukodin työntekijöiden näkemyksiä hyödyntäen. Työn tarkoituksena oli pohtia uutta mahdollista kuntoutuspalvelua ja sitä, millainen sen tulisi olla, jotta se vastaisi kyseistä palvelua tarvitsevien nuorten tarpeisiin mahdollisimman hyvin. Tavoitteena oli tuoda esiin erilaisia näkemyksiä vakavasti oireilevista nuorista ja heidän sijoituksistaan, haastaa ammattilaisia pohtimaan, mikä ratkaisu olisi näille nuorille paras ja minkä pitäisi muuttua nykyisessä lastensuojelun järjestelmässä sekä koota työntekijöiden näkemyksiä suunnitellusta kuntoutuspalvelusta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena yhteistyössä erään Valtion koulukodin kanssa, ja tutkimuksessa haastateltiin kahdeksaa kyseisen Valtion koulukodin työntekijää. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Haastattelu koostui pääosin ennalta luoduista haastattelukysymyksistä, jotka koskivat koulukodin nuoria, heidän sijoituksiaan, heidän tarpeitaan ja niihin vastaamista sekä sitä, minkä pitäisi muuttua, jotta tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan paremmin ja millainen uuden kuntoutuspalvelun pitäisi haastatteluun osallistuvien työntekijöiden mielestä olla.
Tulosten perusteella koulukotiin sijoitetut nuoret ovat usein voimakkaasti traumatisoituneita, ja heillä on haasteita esimerkiksi päihteiden, rikollisuuden, mielenterveyden ja itsetuhoisen käytöksen kanssa. He hyötyvät vahvasta päivittäisestä tuesta ja strukturoidusta arjesta. Nuoret tarvitsevat luottamuksellisia ihmissuhteita, rajoja, ymmärrystä, kuuntelijaa ja aikuisen läsnäoloa. Uudelle kuntoutuspalvelulle nähdään olevan tarvetta. Palvelun uhkia voivat olla esimerkiksi nuoren eristäminen sosiaalisista suhteista, väkivallan uhka, valta-asetelma nuorten ja työntekijöiden välillä ja palvelua tarvitsevien nuorten ulkopuolelle jääminen. Mahdollisuuksia voivat olla vaikuttavampi puuttuminen nuorten tilanteeseen, paremmat mahdollisuudet kuntouttavaan työskentelyyn, paremmat resurssit ja tiiviimpi yhteistyö terveydenhuollon ja lastensuojelun välillä. Lastensuojelulain ei koeta mahdollistavan tarpeeksi vaikuttavaa työskentelyä, ja lastensuojelulain uudistuksen sekä uuden kuntoutuspalvelun toivotaan antavan enemmän keinoja vaikuttavaan kuntoutustyöskentelyyn ja nuorten haastavaan käytökseen puuttumiseen.The purpose of this thesis was to gather and reflect on information about adolescents in reform schools through pre-existing theory and interviews with a reform school staff. The objective was to gather different views about adolescents with severe symptoms and to challenge child welfare professionals to speculate on the best possible solutions to these adolescents’ situations.
The approach used in the study was qualitative research and the study was done in collaboration with a specific state reform school. The study was conducted through interviews with eight different workers from the reform school and the interview questions covered topics regarding the adolescents in reform schools and the new institutional service providing rehabilitation.
The results indicate that the adolescents in reform schools are usually very traumatized, struggle with, for example, drugs, criminal behaviour, mental health and self-destructive behaviour and benefit from strong day-to-day support and the presence of safe and trustworthy adults. The new institutional service providing rehabilitation is seen as necessary, but it is thought to have multiple negative and positive possibilities. The Child Welfare Act is not seen as allowing for effective rehabilitation, and it is hoped that the reform and the new institutional service will give more means for stopping harmful behaviours in adolescents
Nuorten polkuja turvaamassa – Etsivän nuorisotyön ja toisen asteen opiskeluhuollon monialaisen yhteistyön toimintamallin kehittäminen
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää etsivän nuorisotyön ja toisen asteen opiskeluhuollon välille arjessa kestävä toimintamalli, jonka tavoitteena oli vahvistaa toimijoiden välistä monialaista yhteistyötä ja tukea nuorten sujuvia siirtymiä koulutuspolun kriittisissä nivelvaiheissa. Työ toteutettiin osana Euroopan unionin osarahoittamaa Wörtti – Polkuja yhdenvertaiseen osallisuuteen -hanketta. Kehittämistyön lähtökohtana oli hankkeen aikana tunnistettu tarve vahvistaa opiskeluhuollon ja etsivän nuorisotyön välistä monialaista yhteistyötä nuoren opintoihin kiinnittymisen ja opintojen etenemisen tukemiseksi.
Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksellisena kehittämistyönä, jossa kehittäminen ja tutkimus etenivät rinnakkain. Verkostojohtaminen muodosti opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen ja toimi kehittämistyön perustana. Kehittämistyössä verkostoa johdettiin ja fasilitoitiin verkostojohtamisen periaatteiden mukaisesti, korostaen luottamusta, vuorovaikutusta ja jaettua johtajuutta monialaisessa yhteistyössä.
Toimintatutkimus eteni monivaiheisesti. Nykytilan ja ongelman määrittely -vaiheessa kartoitettiin Webropol-kyselyn avulla yhteistyötä edistävät ja estävät tekijät sekä toiveet johdolle. Suunnitteluvaihe toteutettiin kaksiosaisesti: aivoriihityöskentelyssä ideoitiin yhteistyön mahdollisuuksia koulutuspolun nivelvaiheissa ja Learning Café -menetelmällä toteutetussa verkostotyöpajassa näitä ideoita syvennettiin ja konkretisoitiin. Toteutusvaiheessa toimintamallia viimeisteltiin arjessa kestäväksi tulevaisuustyöpajan avulla esihenkilöitä osallistaen ja samalla täsmennettiin johdon vastuut yhteistyön juurruttamiseksi. Lopuksi toimintamallin toimivuutta arvioitiin NPS-kyselyllä.
Tuloksena syntyi monialainen toimintamalli, joka tukee nuoren sujuvaa siirtymää koulutuspolun neljässä nivelvaiheessa: opintoihin hakeutuessa, opintojen alkaessa, opintojen keskeytyessä ja opintojen päättyessä. Toimintamalli selkeyttää toimijoiden rooleja, vahvistaa yhteistä johtajuutta ja luo rakenteita, jotka tukevat tiedonkulkua ja varhaista tukea. Esihenkilöt hyväksyivät mallin ja se on jalkautunut paikalliseen käyttöön. Lisäksi sen laajemmasta käyttöönotosta on laadittu suunnitelma, jonka tavoitteena on juurruttaa malli osaksi alueellista ja myöhemmin myös laajempaa monialaisen yhteistyön toteutusta.
Asiasanat: monialainen yhteistyö, etsivä nuorisotyö, opiskeluhuolto, toiminta-tutkimus, verkostojohtamine
Henkilöstön motivaation ja jaksamisen tukeminen festivaalityössä
Tämä opinnäytetyö käsittelee henkilöstön jaksamista ja motivaatiota tapahtuma-alalla ja tarkemmin festivaaleilla. Opinnäytetyön tavoitteena oli perehtyä, kuinka esihenkilö voi omalla johtamisellaan tukea henkilöstön jaksamista ja lisätä motivaatiota. Opinnäytetyö on suunnattu esihenkilöille, jotka työskentelevät tapahtuma-alalla. Myös muiden alojen esihenkilöt voivat hyödyntää opinnäytetyötä. Opinnäytetyöhön on käytetty pääosin verkko- ja kirjallisuuslähteitä. Tämä opinnäytetyö on kirjallisuuskatsaus ja siinä on myös hyödynnetty omaa kokemusta tiimivastaavan työstä.
Opinnäytetyö käsittelee festivaalien ominaispiirteitä ja sen tarkoituksena on tutkia festivaalien toimintaympäristöä ja muuttuvaa henkilöstörakennetta, sekä työntekijöiden että esihenkilön näkökulmasta hyödyntäen omia kokemuksia sekä lähteistä hankittua tietoa. Opinnäytetyössä käydään läpi, millä keinoilla esihenkilö pystyy parhaiten tukemaan työntekijöitä ja tekemään tapahtumasta kaikille onnistuneen kokemuksen.
Työn tuloksena syntyneessä raportissa esitellään tekijöitä, jotka vaikuttavat henkilöstön motivaatioon ja jaksamiseen kausityössä. Selvityksestä voidaan todeta, että motivaation ja jaksamisen tukeminen alkavat jo perehdytysvaiheessa ja kestävät koko tapahtuman loppuun asti. Opinnäytetyö tehtiin itsenäisesti ilman toimeksiantajaa.This thesis examined employee well-being and motivation in the event industry, with a particular focus on festivals. The aim of the thesis was to explore how supervisors can support employee well-being and enhance motivation through their leadership practices. The thesis was based primarily on online sources and literature. It was conducted as a literature review and also drew on the author’s own experience working as a team leader. The thesis was completed independently without a commissioning organization.
The thesis discussed the specific characteristics of festivals and examined the festival operation environment and the changing structure of the workforce from both employees’ and supervisors’ perspectives, utilizing both personal experience and information gathered from literary sources. The thesis also reviewed the methods by which supervisors can best support employees and make the event a successful experience for everyone involved.
The final report presents factors that influence employee motivation and well-being in seasonal work. The findings indicate that supporting motivation and well-being begins already during the onboarding phase and continues throughout the entire event. The thesis is intended for supervisors working in the event industry, but it can also be used by supervisors in other fields
Mielen hyvinvoinnin edistäminen : opaslehtinen maahanmuuttajaperheiden vanhemmillle
Opinnäytetyön tarkoituksena tuotettiin maahanmuuttajaperheiden vanhemmille suunnattu opaslehtinen mielen hyvinvoinnin edistämisestä. Työn tavoite on edistää maahanmuuttajaperheiden vanhempien mielen hyvinvointia. Lisäksi tavoite on, että työtä voidaan hyödyntää esimerkiksi neuvolassa terveydenhoitajan työssä. Opinnäytetyön tehtävä oli vastata kysymykseen: Miten maahanmuuttajaperheen vanhempien mielen hyvinvointia voidaan edistää?
Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Niitty 2 - Yhdessä maahanmuuttajaperheiden hyvän arjen puolesta -hanke. Sen päämäärä on tukea maahanmuuttajaperheiden kotoutumista parantamalla perhepalveluiden laatua ja tasapuolisuutta, jotta voidaan kaventaa taustaan liittyviä hyvinvointieroja sekä vähentää eriarvoisuutta.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jonka tuotoksena laadittiin opaslehtinen maahanmuuttajaperheiden vanhempien mielen hyvinvoinnin edistämisestä. Tuotos koottiin tiivistettyyn ja selkokieliseen muotoon raporttiosuuteen kerätyn tiedon perusteella, joka pohjautuu luotettaviin kotimaisiin ja kansainvälisiin lähteisiin. Opaslehtinen tarjoaa tietoa mielen hyvinvoinnista, siihen vaikuttavista tekijöistä sekä keinoja sen edistämiseen.
Tuotoksen laatimisessa huomioitiin yhteistyökumppanin toiveet ja tarpeet. Valmistuttuaan opaslehtinen julkaistiin Niitty 2 -hankkeen verkkosivujen perheportaalissa, joten se on helposti saatavilla maahanmuuttajaperheiden vanhemmille sekä ammattilaisille. Yhteistyökumppanin edustajat kääntävät tuotoksen tarvittaessa eri kielille. Jatkossa olisi hyödyllistä toteuttaa tarkempaa tutkimusta maahanmuuttajaperheiden vanhempien mielen hyvinvoinnista sekä erilaisten edistämiskeinojen vaikuttavuudesta.The purpose of this study was to prepare a guidebook aimed at promoting mental well-being among parents from immigrant families. The primary objective is to support the mental well-being of parents from immigrant families, while the secondary objective is to ensure that the guidebook can be used as a practical tool by public health nurses in their professional work.
The collaborator for this thesis was the Niitty 2 project, the goal of which is to support immigrants’ integration into society. The final product of this thesis is a guidebook on promoting mental well-being among parents from immigrant families. The guidebook is written in plain language, it is concise and based on reliable national and international data. The guidebook provides information on mental well-being, the factors that influence it and ways to promote it.
The collaborators’ wishes and needs were considered when designing the final product. The finished guidebook was published on the Niitty 2 project’s website, making it easily accessible to a wide audience. The collaborators’ representatives will translate the guidebook into different languages if needed. In the future, it would be useful to explore the mental well-being of parents from immigrant families and effectiveness of methods used to promote it
Menetelmäpakki nuorten ahdistuksen omahoitoon
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää menetelmäpakki nuorten ahdistuksen omahoitoon. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda konkreettisia ja ei-lääkinnällisiä ahdistuksen hallinnan omahoitomenetelmiä 12–17-vuotiaille sijaishuollossa oleville nuorille. Tavoitteena oli tuottaa käytännönläheinen ja helposti hyödynnettävä kokonaisuus nuorille sekä heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille.
Opinnäytetyö toteutettiin työelämälähtöisesti yhteistyössä laukaalaisen lastensuojelun erityistason sijaishuoltoa tuottavan yrityksen kanssa. Kehittämisen menetelmänä käytettiin tuotekehitysprosessia, joka sisälsi työelämäkumppanin tarpeiden kartoittamisen, laajan tiedonhaun sekä aivoriihi -menetelmän eli yhteissuunnittelun käytön. Työn teoreettisessa osuudessa tarkasteltiin ahdistusta ilmiönä, sen fyysisiä ja psyykkisiä oireita, nuoruutta kehitysvaiheena, lastensuojelun toimintaympäristöä sekä omahoidon merkitystä ahdistuksen hallinnassa.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi menetelmäpakki kahteen sijaishuollon erityisyksikköön. Menetelmäpakki koottiin tutkittuun tietoon perustuen ja vastaamaan yksiköiden lasten ja nuorten tarpeita. Se sisältää sekä fyysisiä että psyykkisiä ahdistuksenhallintamenetelmiä, kuten erilaisia aistien rauhoittamiseen ja kehon rentouttamiseen liittyviä välineitä ja ohjeita. Osa materiaalista on itse tuotettua ja osa valmista materiaalia. Menetelmäpakin sisältö ja lopullinen muoto muodostuivat yhteistyössä työelämäkumppanin kanssa.
Kehittämisen tuloksena luotua menetelmäpakkia ei voitu arvioida opinnäytetyöprosessin aikana, koska menetelmäpakin käytäntöön juurruttaminen vaatii aikaa. Juurruttamisen jälkeen menetelmäpakin toimivuutta voidaan arvioida ja mahdollisena jatkotutkimuksena voidaan pitää menetelmien laajentamista ja lisäämistä. Tämän jälkeen jatkokehittämisenä menetelmäpakkia on mahdollista tuotteistaa ja suunnata myös muihin toimintaympäristöihin.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että menetelmäpakki tarjoaa sijaishuollon arkeen konkreettisen ja helposti saavutettavan välineen nuorten ahdistuksen omahoidon tukemiseen ja täydentää ammattilaisten käytössä olevia työmenetelmiä. Tuotekehitysprosessissa tuotettua menetelmäpakkia on mahdollista jatkokehittää monipuolisesti ja suunnattuna erilaisiin toimintaympäristöihin