Theseus theses and publications of the Universities of Applied Sciences
Not a member yet
221402 research outputs found
Sort by
Staattisen suhteellisen GNSS-mittausmenetelmän hyödyntäminen Turun kaupungin kiintopistemittauksissa
Opinnäytetyön tavoitteena oli toteuttaa Julkishallinnon suositusten mukainen GNSS-kiintopistemittausprojekti Turun kaupungin alemman peruskiintopisteverkon tihentämiseksi. Työn tavoitteena oli määrittää uusia peruskiintopisteitä kaupunkialueelle sekä luoda toimiva toimintamalli staattisen suhteellisen GNSS-mittausmenetelmän hyödyntämiseksi kaupungin kiintopistemittaustoiminnassa. Projektissa määritettiin viisi uutta EUREF–FIN-vertailukehyksen E4-luokkaan kuuluvaa peruskiintopistettä Turun ydinkeskustan alueelle JHS 184 -suosituksen mukaisesti.
Mittaukset toteutettiin staattisena suhteellisena GNSS-mittauksena, ja havaintoaineisto käsiteltiin jälkilaskentana. Mitattu verkko tasoitettiin ensin vapaana verkkona, minkä jälkeen se sidottiin kaupungin ylempään peruskiintopisteverkkoon hyödyntämällä neljää vähintään E3-luokan kiintopistettä. Verkon yhteensopivuus kansallisen EUREF-FIN-vertauskehyksen kanssa varmistettiin sitomalla tasoitus Maanmittauslaitoksen E2-luokan kiintopisteeseen. Jälkilaskenta suoritettiin Trimble Business Center -ohjelmistolla. Projektin eri työvaiheissa hyödynnettiin useita ohjelmistoja: mittaussuunnitelma laadittiin QGIS-ohjelmalla (versio 3.40), aikataulutus tehtiin Microsoft Excelillä ja maastotyöohjeet Microsoft Wordilla. Pistekortit tuotettiin PDF-XChange Editor Plus -ohjelmalla (versio 10.7.1) ja lopullinen aineisto tallennettiin kaupungin tietokantaan Trimble Locus Cloud -palvelun avulla (versio 25.1-C02).
Mittausprojektin tuloksena uusille peruskiintopisteille määritettiin JHS 184 -suosituksen mukaiset EUREF–FIN-maantieteelliset koordinaatit, jotka projisoitiin Turussa käytössä olevaan GK23-tasokoordinaattijärjestelmään. Tulokset täyttivät E4-luokan peruskiintopisteille asetetut tarkkuusvaatimukset ja osoittivat, että staattinen suhteellinen GNSS-mittaus soveltuu hyvin Turun kaupungin peruskiintopisteverkon kehittämiseen. Työ tarjoaa kaupungin maastomittausyksikölle käytännönläheisen ja toistettavan mallin tulevien staattisten GNSS-kiintopistemittausten toteuttamiseksi.The objective of this bachelor’s thesis was to carry out a GNSS control point surveying project in accordance with Finnish public administration recommendations in order to densify the E4-class control point network of the City of Turku. The aim of the study was to establish new primary control points within the urban area and to develop a practical operational model for the use of static relative GNSS surveying in the city’s control point surveying activities. In the project, five new primary control points belonging to class E4 of the EUREF–FIN reference frame were established in the city center of Turku in compliance with the JHS 184 recommendation.
The measurements were performed using static relative GNSS surveying, and the observation data were processed by post-processing. The measured network was first adjusted as a free network and subsequently constrained to the city’s higher-order control point network using four control points of at least class E3. Compatibility with the national EUREF-FIN reference frame was ensured by constraining the adjustment to a National Land Survey of Finland E2-class control point. The post-processing and network adjustment were carried out using Trimble Business Center software. Several software tools were utilized at different stages of the project: QGIS (version 3.40) was used for measurement planning, Microsoft Excel for scheduling, and Microsoft Word for fieldwork instructions. Control point documentation was produced using PDF-XChange Editor Plus (version 10.7.1), and the final dataset was stored in the city’s database via the Trimble Locus Cloud service (version 25.1-C02).
As a result of the measurement project, EUREF–FIN geographic coordinates compliant with the JHS 184 recommendation were determined for the new control points and subsequently projected into the GK23 planar coordinate system used in Turku. The results met the accuracy requirements for E4-class primary control points and demonstrated that static relative GNSS surveying is well suited for the development of the City of Turku’s primary control point network. The study provides the city’s field surveying unit with a practical and repeatable model for the implementation of future static GNSS control point surveying projects
Tekoälyn hyödyntäminen myyntiprosessissa ja sen merkitys myyjän suorituskykyyn
Tekoäly muuttaa eri alojen toimintamalleja ja sitä pidetään internetiäkin suurempana mullistuksena elinkeinoelämälle. Sen odotetaan tehostavan kaikkea toimintaa, johon sen algoritmeja voidaan soveltaa. Tämän työn tavoitteena oli selvittää, että miten tekoälyä voi tällä hetkellä hyödyntää yritysmyynnissä ja millainen vaikutus sillä on myyjän suorituskykyyn. Työn on tarkoitus tuottaa päätöksiä tukevaa tietoa liiketoiminnanjohtajille sekä myyjille tekoälyyn investoimisen kannattavuudesta. Työ aloitettiin elokuussa 2025, ja siinä hyödynnettiin alan uusimpia julkaisuja työn ajantasaisuuden säilyttämiseksi.
Työ rajattiin koskemaan aktiivista myyntityötä eli myyjän aloittamaan myyntiprosessia. Työssä käsitellään tekoälytyökaluja, joilla odotetaan olevan suurin vaikutus yksittäisen myyjän työhön sekä tämän tuloksiin. Tätä varten tietoperustassa määriteltiin myyntiprosessi, siinä käytettävissä olevat tekoälytyökalut sekä niiden mahdolliset vaikutukset. Sen lisäksi tietoperustassa perehdytään myyjältä vaadittuihin taitoihin sekä ominaisuuksiin, jotta tekoälyä voidaan hyödyntää optimaalisesti.
Keskeistä tietoperustassa on tekoälyn tehokkuudelle asetetut odotukset, joihin empiirisen osan tuloksia lopulta peilataan. Empiirisessä osassa tutkittiin tekoälyä hyödyntäneiden myyjien sekä yritysten raportoimia tekoälyn tuottamia tuloksia, ja näitä vastauksia verrattiin tietoperustassa esitettyihin odotuksiin. Tutkimusosio on toteutettu integroivana kirjallisuuskatsauksena, jolloin työn tekijä on pystynyt perehtymään moniin eri lähteisiin ja näin keräämään laajasti tietoa tekoälyn raportoiduista hyödyistä. Tutkimusosion tiedot perustuvat yhdeksään valittuun lähteeseen, jotka ovat löytyneet ennalta määriteltyjen hakusanojen avulla. Hakusanoina käytettiin tekoälyyn liittyvää sanastoa sekä myynnin alan keskeistä termistöä.
Työn tulososiossa tekijä rajasi tutkimuksen ulkopuolelle myyjän ominaisuuksiin liittyvän tutkimusongelman, sillä vastaus siihen saatiin tietoperustasta. Tietoperustan mukaisesti, tekoälyn yleistyessä myyjien täytyy kehittää erityisesti sosiaalisia taitojaan sekä kykyään valvoa tekoälyn toimintaa. Tutkimusosion tulokset osoittivat, että tekoälyä käytetään myynnissä eniten myyntiprosessin alku- ja loppuvaiheessa eli prospektoinnissa sekä asiakkuuden hoidossa. Näissä vaiheissa myyjät hyödynsivät tekoälyä oman työnsä tehostamiseen, kuten muistiinpanojen automatisointiin tai viestipohjien luomiseen. Kaikissa tutkimuksissa raportoitiin tekoälyn tuottaneen hyötyjä ja tuloksissa ilmeni, että tekoälystä on selkeästi apua monella myyjän suorituskyvyn mittaristolla mitattuna
Viriketoimintaa yksin aikaa viettävälle asukkaalle
Viriketoiminta on tärkeä osa elämää ja arkea: se auttaa ylläpitämään ihmisen olemassa olevia voimavaroja ja toimintakykyä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä Attendo Onnentuvan hoivahenkilökunnan tietoja erilaisista viriketoimintamahdollisuuksista yksin aikaa viettäville asukkaille luomalla kirjallinen opas. Tarkoituksena olikin luoda selkeä ja visuaalinen, kirjallinen opas Attendo Onnentuvan hoivahenkilökunnalle.
Toimeksiantajan, Attendo Onnentuvan hoivahenkilöstö oli huomannut viriketoimintaideoiden puutteen juuri sellaisille asukkaille, jotka eivät joko halua tai pysty osallistumaan järjestettäviin ryhmävirikkeisiin. Attendo Onnentupa on Kainuussa Ristijärvellä sijaitseva ikääntyneiden ympärivuorokautisen palveluasumisen Attendo-koti, jossa on 36 paikkaa ikääntyneillä pääasiassa muistisairaille asukkaille.
Opinnäytetyössä opas on tehty toiminnallisena opinnäytetyönä, jonka mukaisen prosessin vaiheisiin kuuluvat kehittämistarpeen tunnistaminen, ideavaihe, luonnosteluvaihe, kehittelyvaihe ja viimeistelyvaihe. Ideavaiheessa kerättiin asukkailta ja hoivahenkilökunnalta ideoita eri viriketoimintoihin. Lisäksi ideoita kerättiin erilaisista ilmaisista nettilähteistä. Näiden pohjalta luotiin kirjallinen opas, joka on suunnattu nimenomaan Attendo Onnentuvalle. Oppaan raakaversion valmistuttua hoivahenkilökunnalta kyseltiin palautetta digitaalisen palautekyselyn avulla. Näiden anonyymien palautteiden perusteella opas muokattiin lopulliseen muotoonsa.
Opinnäytetyössä löytyi vastaus asetettuihin tutkimustehtäviin, jotka olivat ”Millaisia viriketoimintamahdollisuuksia yksin aikaa viettävälle asukkaalle on?” ja ”Mitä asioita sisältyy yksin aikaa viettävän asukkaan viriketoimintaoppaaseen?” Opas sisältää runsaasti erilaisia monipuolisia viriketoimintaideoita, jotka on lajiteltu eri otsikoiden alle. Lisäksi oppaan alussa on alkusanat ja lyhyt teoriaosuus liittyen toimintakykyyn ja viriketoiminnan vaikutuksista siihen. Teoriaosuus on kirjoitettu näyttöön perustuen. Lopussa on oppaan lähteet kirjoitettuna APA6-mallin mukaisesti.
Lopullisena tuotoksena saatiin tehtyä Attendo Onnentuvalle toimiva ja yksilöllinen viriketoimintaopas, josta on hyötyä päivittäisessä hoitotyössä. Opas helpottaa hoivakodin henkilökunnan viriketoimintatuokioiden toteuttamista antaen kirjallisine ohjeineen ja kuvineen valmiita sekä yksityiskohtaisia ideoita viriketoimintaan. Jatkossa voisi tehdä kyselyn siitä, millaiseksi opas on koettu pidemmässä käytössä ja mitä hyötyä siitä on ollut, jos on ollut. Kyselyä voisi olla myös siitä, miten paljon opas on tullut käyttöön. Jatkokehitysideana voisi olla myös oppaan kääntäminen englanniksi, jolloin suurempi ihmisryhmä saisi siitä hyötyä
Työntekijöiden läsnäoloseurantasovellus Androidille
Opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa Android-käyttöjärjestelmälle mobiilisovellus, jonka avulla voidaan automaattisesti seurata työntekijöiden läsnäoloa työpaikalla. Työ tehtiin yrityksen toimeksiannosta, ja sen lähtökohtana oli tarve korvata käytössä ollut läsnäoloseurantamenetelmä modernimmalla ja käyttäjäystävällisemmällä ratkaisulla.
Sovelluksessa käyttäjät voivat rekisteröityä, kirjautua sisään ja tarkastella muiden työntekijöiden läsnäolotilaa. Tavoitteena oli mahdollisimman helppokäyttöinen ratkaisu, jossa läsnäolotila päivittyy automaattisesti ilman käyttäjältä vaadittavia toimia. Sovellus kehitettiin Kotlin-ohjelmointikielellä ja käyttöliittymä toteutettiin Jetpack Compose -kirjastolla.
Sovelluksen taustajärjestelmä rakennettiin Firebase-alustaa hyödyntäen. Firebase Authentication vastasi käyttäjien tunnistamisesta ja Firebase Realtime Database läsnäolotietojen tallentamisesta sekä reaaliaikaisesta päivittymisestä. Automaattinen läsnäoloseuranta toteutettiin Google Play Servicesin tarjoaman Geofencing API:n avulla, jonka avulla sovellus tunnistaa käyttäjän saapumisen työpaikan alueelle tai sieltä poistumisen.
Työn tuloksena syntyi toimiva mobiilisovellus, joka vastaa toimeksiantajan tarpeisiin ja parantaa läsnäoloseurannan luotettavuutta ja käytettävyyttä. Sovellus vähentää manuaalista kirjaamista ja tarjoaa työntekijöille ajantasaisen näkymän työpaikan läsnäolotilanteeseen. Kehittämisehdotuksena sovellusta voitaisiin laajentaa esimerkiksi lisäämällä raportointiominaisuuksia tai tukemalla useampia työpaikkasijainteja.The purpose of this thesis was to design and implement an Android mobile application that enables automatic tracking of employee attendance at the workplace. The thesis was carried out as a commissioned project for a company, and the aim was to replace an existing manual attendance tracking method with a more modern and user-friendly solution.
The application allows users to register, sign in and view the attendance status of other employees. Attendance tracking was designed to operate automatically without requiring user input. The application was developed using the Kotlin programming language and the Jetpack Compose library. Firebase services were used for user authentication and real-time data storage, and the automatic attendance tracking was implemented using the Google Play Services Geofencing API.
As a result, a functional mobile application was produced that improves the reliability and usability of attendance tracking. The solution reduces manual input and provides real-time visibility of employee presence
Vesiensuojelurakenteiden kartoitus ja kehittämiskohteet Pyhäjärven-Kuivajärven ja Renkajärven valuma-alueilla
Opinnäytetyön tavoitteena oli koota tietoja Kanta-Hämeen Tammelassa toteutettavan Valtavirta – Vesiensuojelu helpoksi metsänomistajalle -hankkeen alueella tehdyistä vesiensuojelutoimista. Työssä kiinnitettiin erityistä huomiota vesiensuojelurakenteisiin ja ennallistamismahdollisuuksiin. Tavoitteena oli luoda kattava pohjaselvitys hanketta varten ja tunnistaa prioriteettialueita ja haasteita. Opinnäyte sisältää koosteen alueella tehdyistä oleellisista tutkimuksista ja selvityksistä, karttakoosteen hankealueella toteutetuista vesiensuojelurakenteista sekä tuloksia täydentävien vesiensuojeluyhdistysten edustajien sekä muiden alan ammattilaisten haastatteluiden tulokset. Opinnäytteen toimeksiantaja oli Tapio Palvelut Oy.
Opinnäytettä varten haastateltiin yhteensä 14 ihmistä, jotka joko toimivat paikallisessa vesiensuojeluyhdistyksessä tai joilla on muuten kosketuspintaa Tammelan vesiensuojeluun esimerkiksi aiemman hankkeen toteuttajana, asiantuntijana tai muun roolin kautta. Haastattelut toteutettiin etäyhteydellä. Opinnäytteessä esitetyt kartat on tehty QGIS-ohjelmistolla. Karttakooste kokoaa tietoa tehdyistä vesiensuojelutoimenpiteistä laajasti koko hankealueelta ja osittain sen yli. Ohjelmistoon koottujen vesiensuojelurakenteiden sijainnit on selvitetty vesiensuojeluyhdistysten nettisivuilta löytyvien koosteiden avulla ja puuttuvia tietoja täydennettiin haastattelujen kautta.
Hankealueella yleisin vesiensuojelurakenne on laskeutusallas, ja selvitysten mukaan niiden toimivuus ja kunto vaihtelevat. Tuloksissa latvavesien merkitys korostui ja Liesjärven ja Vaihiojan valuma-alue tunnistettiin prioriteettialueiksi. Hankealueella myös tunnistettiin alueita, joissa vedenlaatu on hyvä ja joissa ei olla rakennettu vesiensuojelurakenteita. Haastatteluissa erityisesti vesiensuojelun kustannukset ja rakenteiden viemä tila ja jälkihuolto nousivat esiin haasteina. Hyviksi käytännöiksi vesiensuojeluyhdistysten toiminnassa tunnistettiin maanomistajia ja yleisesti ihmisiä osallistava toiminta, kuten maastotilaisuudet ja muu yhteinen tekeminen. Toteutettujen vesiensuojeluratkaisujen toimintaa voidaan jatkossa tehostaa yhdistämällä laskeutusaltaiden yhteyteen patorakenteita, pintavalutuskenttiä tai lisäämällä altaisiin ravinteita sitovia materiaaleja, kuten puuta tai biohiiltä
Tuotannonohjausmenetelmän valinta konepajatuotannossa
Opinnäytetyön tavoitteena oli valita Valmet Technologies Oy:n Rautpohjan tehtaalle Sym-tela valmistukseen sopiva tuotannonohjausmenetelmä, sekä selvittää kuinka tuotannonohjauksella voidaan parantaa tuotteiden valmistuksen aikataulujen pitävyyttä. Kehitystyön taustalla olivat yrityksen haasteet tuotannonohjauksen kanssa, kuten tuotantosuunnitelman heikko toteutuvuus ja suuri keskeneräisen työn määrä.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistutkimuksena. Tutkimusaineistoa kerättiin tuotannonohjaajien haastatteluilla, jotka toteutettiin puolistrukturoidusti. Aineistoa kerättiin myös yrityksen tuotannonohjausjärjestelmästä, josta analysoitiin toteutuneita tuotantoaikatauluja. Haastatteluaineistolla muodostettiin kokonaiskuvaa tuotannon nykytilasta, jonka tueksi käytettiin tuotannonohjausjärjestelmän dataa.
Tutkimuksen jälkeen todettiin, että yrityksellä on parannettavaa aikataulujen pitävyyden kanssa, joka viittaa paremman tuotannonohjauksen tarpeeseen. Teorian perusteella päädyttiin siihen, että pullonkaulaohjaus olisi sopivin tuotannonohjausmenetelmä toimeksiantajan tuotantoon. Pullonkaulaohjauksen hyötyinä nähtiin yksinkertainen ohjaustapa, keskeneräisen työn määrän kontrollointi ja parempi vaihtelunhallinta. Koska tuotannonohjaustapaa ei implementoitu tuotantoon, esitettiin työn toimeksiantajalle myös jatkotoimenpiteiksi tarvittavat tehtävät tuotannonohjausmenetelmän pilotoimiseksi tuotantoon
Modernin verkkosivuston toteutus Reactilla
Insinöörityön aiheena oli rakentaa saavutettava ja responsiivinen verkkosivusto käyttäen React-kirjastoa ja moderneja frontend-teknologioita. Työssä käsiteltiin verkkosivustojen suunnittelun keskeisimpiä teemoja, kuten käyttäjäkeskeistä suunnittelua, saavutettavuutta ja käyttäjäkokemusta, ja niiden vaikutusta käyttöliittymäratkaisuihin.
Tutkimuksen vastapainoksi toteutettiin esimerkkisivusto ilman backend-logiikkaa eli keskityttiin käyttöliittymän rakentamiseen, komponenttipohjaiseen arkkitehtuuriin ja visuaaliseen ilmeeseen. Sivuston toteutuksessa käytettiin React-kirjastoa frontend-kehyksenä, Tailwind CSS:ää tyylien hallintaan sekä Viteä kehitys- ja rakennustyökaluna. Responsiivisuus ja saavutettavuus huomioitiin koko suunnittelu- ja kehitysprosessin aikana.
Toteutettu sivusto testattiin eri selaimilla ja laitteilla sekä arvioitiin hyödyntämällä Lighthouse-työkalua. Testitulokset osoittivat, että sivusto on moderni verkkosivusto, joka täyttää saavutettavuuden, käytettävyyden ja rakenteellisen selkeyden tärkeimmät vaatimukset. Insinöörityöllä syvennettiin osaamista modernista frontend-kehityksestä ja saatiin käytännön esimerkkejä siitä, kuinka UI- ja UX-periaatteita voidaan käytännössä soveltaa verkkosivuja toteutettaessa. Työtä voidaan hyödyntää modernien verkkosivustojen suunnitteluun ja nykyaikaisten vaatimusten tarkistamiseen
Maitohappobakteerimenetelmän verifioinnin suunnittelu
Opinnäytetyö tehtiin KVVY Tutkimus Oy:lle Tampereen toimipisteessä. Opinnäytetyön tavoitteena oli verifioida lihatuotteille akkreditoitu käytössä oleva maitohappobakteerimenetelmä uusille elintarvikematriiseille. Kyseessä on maitohappobakteerimenetelmälle tehtävä matriisilaajennus.
Työn tarkoituksena oli tehdä KVVY Tutkimus Oy:n käyttämän standardimenetelmän NMLK 140 Ed. 3, 2023 ja mikrobiologisenelintarvikseverifiointistandardin SFS-EN ISO 16140-3:2021(en) mukaisia mittauksia eri elintarvikekategorioihin kuuluvista näytteistä. Näytteiden tuli olla kohdelaboratoriolle tarkoituksenmukaisia ja haastavia.
Työssä tehtiin menetelmäntestausta verifiointia varten tekemällä bakteerikantojen ja näytteiden mikrobikasvua tutkivia testejä. Verifioinnille luotiin pohjasuunnitelma, jota voidaan soveltaa jokaiselle maitohappobakteerikannalle elintarvikekategorioita verifioitaessa. Verifiointiin valittiin elintarvikekategoriat ja määritettiin elintarviketuotteiden luontaiset maitohappobakteeripitoisuudet. Tarpeelliset ja edustavat maitohappobakteerikannat saatiin tilattua ja osaa kannoista päästiin viljelemään ja kokeilemaan niiden sopeutumista menetelmään. Tavoitteena olleeseen verifiointiin ei päästy, mutta verifiointia jatketaan suunnitelman pohjalta myöhemmin.This bachelor's thesis was done for KVVY Tutkimus Oy at their location in Tampere. The thesis’ purpose was to verify the accredited lactic acid bacteria determination method for meat products for new food matrices. The matter at hand is lactic acid bacteria method’s matrix expansion
The aim of the thesis was to perform microbial concentration measurements in accordance with standard method NMKL 140 Ed. 3, 2023 and the microbiological food verification standard ISO 16140-3:2021(en) used by KVVY Tutkimus Oy on samples belonging to different food categories. The samples had to be appropriate for the target laboratory and challenging.
In the thesis’s experimental part involved method testing for verification, by conducting tests examining the microbial growth of bacterial strains and samples. A basic plan was created for verification, which can be applied to each lactic acid bacteria strain when verifying food categories. Food categories were selected for verification and the natural lactic acid bacteria concentrations of food products were determined. The necessary and representative lactic acid bacteria strains were ordered and some of the strains were cultured and tested for their adaptation to the method. The verification goal was not achieved, but verification will be continued later based on the plan
Lääkkeettömät hoitokeinot muistisairaiden neuropsykiatristen oireiden hoidossa palveluasumisen yksiköissä : infograafi hoitajille
Tämä opinnäytetyö on tehty toimeksiantona erääseen ympärivuorokautista hoivaa tarjoavaan palveluasumisen yksikköön, jonka tarkoituksena on erikoistua muistisairaiden, ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevien henkilöiden mahdollisimman hyvään hoitoon. Muistisairaista jopa 90 % esiintyy neuropsykiatrisia oireita, ja ne ovat vaikeutuessaan tavallisin syy sairastuneen siirtymiseen palveluasumisen yksiköihin esimerkiksi läheisten voimakkaan kuormittumisen vuoksi. Kuitenkaan osalla näissä yksiköistä työskentelevillä ei ole erikoistumiskoulutusta tai osaamista muistisairaiden parissa työskentelystä tai neuropsykiatrisista oireista. Laki ei myöskään tätä erikoisosaamista edellytä.
Opinnäytetyön tarkoitus on kuvata muistisairailla esiintyviä neuropsykiatrisia oireita, niiden lääkkeettömiä hoitokeinoja sekä oireiden ennaltaehkäisyä palveluasumisen yksiköissä. Opinnäytetyön tavoitteena on koota selkeä infograafi neuropsykiatristen oireiden lääkkeettömään hoitoon ja ennaltaehkäisyyn palveluasumisen yksiköissä käytettäväksi.
Infograafi toteutettiin Canva-ohjelmalla. Tutkimuksellista osuutta varten palautetta kerättiin toimeksiannon tehneen yksikön työntekijöiltä. Tätä varten luotiin lyhyt Webropol-kysely, jossa selvitettiin työntekijöiden kokemusta infograafin ulkonäöstä, rakenteesta, sisällöstä ja käytettävyydestä hoitotyön työkaluna. Kyselyyn vastattiin anonyymisti.
Viimeisten vuosikymmenten aikana lääkkeettömiä hoitokeinoja muistisairaiden neuropsykiatristen oireiden hoidossa on tutkittu paljon, ja julkaisuja on useita. Aihe on edelleen ajankohtainen ja tärkeä ikääntyneiden määrän lisääntyessä. Kyselyyn vastasi 11 työntekijää kaikista 28 työntekijästä, ja sen perusteella infograafi tarjosi osalle työntekijöistä uutta tietoa ja aihe koettiin tärkeäksi. Suurin osa vastaajista myös koki infograafin olevan hyvä tapa välittää tietoa, muistuttaa jo olemassa olevasta tiedosta ja että infograafi on hyvä työkalu hoitotyön arjessa. Tärkeää on koostaa selkeä, helppolukuinen ja mielenkiintoa herättävä infograafi, jossa on riittävän tarkkaan rajattu aihe
Ensihoidon lähijohtajien kokemuksia työhyvinvoinnista : työhyvinvoinnin johtamisen haasteet ja voimavarat
Opinnäytetyössä selvitettiin, miten ensihoidon operatiiviset lähijohtajat kokevat työhyvinvoinnin johtamisen, mitkä tekijät haastavat työhyvinvointia ja mitä positiivista työhyvinvoinnissa nähdään. Ensihoitotyö ympäristönä haastaa työntekijän hyvinvointia ja korostaa työhyvinvoinnin johtamisen merkitystä. Opinnäytetyö vastasi organisaation tarpeeseen tarkastella lähijohtajien kokemuksia työhyvinvoinnin johtamisesta.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto
kerättiin rajatulle tutkimusjoukolle Webropol -tutkimuskyselyllä. Ensihoidon
lähijohtajat arvostavat yhteisöllisyyden rakentamista ja vuorovaikutuksen
lisäämistä. Johtopäätöksenä todetaan, että ensihoidon lähijohtajat pyrkivät
hyvään johtamiseen ja kaipaavat työhyvinvoinnin johtamiseen tukea.
Vuorovaikutuksen hyötyjen tunnistaminen ja voimavaralähtöinen lähestymistapa muodostavat keskeiset edellytykset organisaation työhyvinvoinvoinnin johtamisen tukemiselle. Opinnäytetyön kyselyn tuloksien ja teoriatiedon avulla koostettiin keskustelua avaavat kehitysehdotukset työhyvinvoinnin johtamisen kehittämiseksi