Theseus theses and publications of the Universities of Applied Sciences
Not a member yet
221402 research outputs found
Sort by
Lämpölaitoksen asetusarvojen varmuuskopiointi ja palautus
Insinöörityön tavoitteena oli toteuttaa Adven Oy:lle lämpölaitoksen asetusarvojen varmuuskopiointi- ja palautustoiminto Citect SCADA -järjestelmässä. Varmuuskopioinnin tavoitteena oli mahdollistaa sekä automaattinen että manuaalinen varmuuskopiointi. Palautustoiminnon tavoitteena oli mahdollistaa minkä tahansa varmuuskopioversion palauttaminen takaisin järjestelmään. Lisäksi keskeisenä tavoitteena oli ratkaisun laajennettavuus yrityksen muihin lämpölaitoksiin.
Työ toteutettiin Citect SCADA -ympäristössä hyödyntäen järjestelmän omia toimintoja sekä SQL-kyselyitä ja ODBC-yhteyttä. Cicode-funktioilla toteutettiin varmuuskopiointi- ja palautustoimintojen ohjelmalogiikka, Graphics Builderilla rakennettiin HMI-näkymä ja siihen liittyvät toiminnot, ja Events-toiminnolla määritettiin automaattisen varmuuskopioinnin ajastus. Asetusarvot rajattiin muista muuttujatageista SQL-kyselyn avulla hakemalla tiedot Variable.dbf-tietokannasta ODBC-yhteyden kautta.
Insinöörityö eteni ennalta laaditun työsuunnitelman ja rajauksen pohjalta, joissa määriteltiin tavoiteltu toiminnallisuus. Näiden perusteella toteutus voitiin käynnistää vaiheittain ja työn eteneminen oli johdonmukaista. Ennen palautustoiminnon toteutusta varmistettiin varmuuskopioinnin toimivuus. Kun varmuuskopioiden sisältö vastasi vaatimuksia, toteutettiin palautustoiminto sekä asetusarvojen kirjoittaminen takaisin järjestelmään.
Lopputuloksena yritykselle saatiin käyttöön luotettava asetusarvojen varmuuskopiointi- ja palautusratkaisu. Ratkaisu mahdollistaa asetusarvojen automaattisen varmuuskopioinnin sekä datan tarkastelun pidemmältä aikaväliltä. Palautustoiminnon avulla asetusarvot voidaan palauttaa järjestelmään luotettavasti myös pitkän ajan takaa. Toteutusta voidaan hyödyntää myös yrityksen muissa kohteissa tekemällä tarvittavia, pienimuotoisia muutoksia koodin rakenteeseen
Tekoäly yksityissijoittajan apuna
Tekoäly on yleistynyt merkittävästi viime vuosina, ja rahoitusalalla sitä hyödynnetään yhä laajemmin sijoitusanalyysissä, varainhoidossa ja yksityissijoittajille suunnatuissa digitaalisissa palveluissa. Tekoälypohjaiset työkalut tarjoavat mahdollisuuden tehostaa sijoitusprosessia ja parantaa tiedon saatavuutta myös yksityissijoittajille, joilla ei ole käytössään perinteisiä analyytikko- tai varainhoitopalveluja. Yksityissijoittajien näkökulmasta tekoäly voi toimia tukena tiedonhankinnassa, markkinoiden seurannassa ja sijoituspäätösten valmistelussa.
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan tekoälyn hyödynnettävyyttä yksityissijoittajan toiminnassa sekä siihen liittyviä riskejä ja rajoitteita. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten yksityissijoittaja voi hyödyntää tekoälyä sijoitusprosessin eri vaiheissa, milloin sen käyttö on perusteltua ja millaisissa tilanteissa se voi myös heikentää sijoituspäätösten laatua. Työ on toteutettu laadullisena tutkimuksena, joka sisältää kirjallisuuskatsauksen. Kirjallisuuskatsauksen tueksi on myös tehty kolmen kohderyhmään kuuluvan sijoittajan haastattelut.
Kirjallisuuskatsauksessa sekä haastatteluissa käsitellään tekoälyn keskeisiä käsitteitä, sijoittamisen perusperiaatteita sekä sijoittajakäyttäytymiseen liittyviä tekijöitä. Tutkimustulosten perusteella tekoäly koetaan hyödyllisimpänä sijoittajan päätöksenteon tukena, ei itsenäisenä sijoituspäätösten tekijänä. Tekoäly helpottaa erityisesti suurten tietomäärien käsittelyä, analyysin jäsentämistä ja uusien sijoituskohteiden kartoittamista. Samalla työssä tunnistetaan useita tekoälyn käyttöön liittyviä riskejä, kuten mallien läpinäkymättömyys, datan vinoumat, liiallinen luottamus algoritmeihin sekä mahdolliset markkinatason vaikutukset, kuten laumakäyttäytymisen vahvistuminen. Johtopäätöksenä todetaan, että tekoälyn hyödyntäminen yksityissijoittamisessa edellyttää kriittistä suhtautumista, ihmisen ja tekoälyn yhteistyötä sekä sijoittajan omaa harkintaa, jotta tekoälyn tarjoamat hyödyt voidaan saavuttaa hallitusti ja vastuullisesti
Build a USB-Powered LC Measurement Equipment
Accurate measurement of inductance and capacitance is a crucial concept in the design of electronics, testing circuits, and educational experiments. This thesis examines the development of an LC meter based on Arduino with affordable costs but reliable features. The LC meter makes use of an LM311 comparator that generates oscillations within its circuit depending on the inductance or capacitance of the inductor or capacitor being tested. The output of this frequency is then captured by the Arduino Nano microcontroller, which determines the value of the unknown component in real-time using resonance-based formulas.
Smooth switching between types of inductance or capacitance measurements can be achieved using a relay system. An I2C-enabled LCD clearly and accessibly shows results, and push buttons enable calibration, zero adjustment, and user interaction. The prototype shows reliable performance within standard measurement ranges, offering a low-cost, customizable, and portable solution
Laboratoriohoitajien käsityksiä motivaatiosta hakeutua vastuutehtäviin
Työmotivaatio ylläpitää työntekijän toimintaa ja on suoraan yhteydessä työhyvinvointiin. Hyvinvoiva työntekijä suoriutuu paremmin ja edistää organisaation tavoitteita. Sosiaali- ja terveysalalla työhyvinvointi heijastuu potilastyytyväisyyteen ja -turvallisuuteen sekä alan vetovoimaisuuteen. Laboratoriohoitajien työmotivaatiota ja työtyytyväisyyttä on tutkittu terveysalalla vielä vähäisesti.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata yhden yliopistollisen sairaalan kliinisen kemian erikoisalan laboratorioissa toimivien laboratoriohoitajien käsityksiä vastuutehtäviin hakeutumisesta sekä vastuutehtävien merkitystä työtyytyväisyyden sekä työn kuormittavuuden kokemukseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa kohdeorganisaatiolle ja sen lähiesihenkilöille laboratoriohoitajien vastuutehtäviin hakeutumisen tukemiseksi. Opinnäytetyön aineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla, johon vastasi 66 laboratoriohoitajaa. Opinnäytetyössä käytettiin tilastollisia analyysimenetelmiä Likert-asteikkoisten kysymysten osalta. Aineisto analysoitiin kuvailevilla tilastollisilla menetelmillä sekä avoimet vastaukset ryhmittelemällä.
Laboratoriohoitajien motivaatio hakeutua vastuutehtäviin rakentuu useista tekijöistä. Vastuutehtäviin hakeutumista ohjaa ensisijaisesti sisäinen motivaatio (ammatillisen osaamisen kehittäminen, mahdollisuus työn kehittämiseen, merkityksellisyyden kokemuksen saaminen vastuutehtävästä). Vaikka uralla eteneminen sekä palkkaus ja lisäedut ovat merkityksellisiä, ne eivät yksin selitä halukkuutta hakeutua vastuutehtäviin. Valtaosa vastaajista koki vastuutehtävien vaikuttavan myönteisesti työtyytyväisyydenkokemukseen. Toisaalta vastuutehtävät eivät välttämättä lisää työtyytyväisyyttä kaikille samalla tavalla, vaan vaikutus voi olla vahvempi niillä, jotka kokevat korkeampaa motivaatiota vastuutehtäviin.
Vastuutehtävien mahdollistaminen motivoituneille työntekijöille, niistä palkitseminen sekä lähiesihenkilön ja työyhteisön myönteinen suhtautuminen voivat toimia osatekijöinä yksilön työhyvinvoinnin edistämisessä
Markkinointiviestintäsuunnitelma Uudenmaan Työterveys Oy:lle
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia Uudenmaan Työterveys Oy:lle suunnitelma yrityksen markkinoinnin ja viestinnän kehittämiseksi. Työn taustalla oli yrityksen tarve tehdä viestinnästään suunnitelmallisempaa, tavoitteellisempaa ja yhtenäisempää erityisesti digitaalisissa kanavissa. Tavoitteena oli tuottaa käytännönläheinen ja helposti hyödynnettävä kokonaisuus, joka tukee asiakashankintaa, tunnettuuden kasvattamista sekä viestinnän säännöllistä toteuttamista. Työ rajattiin koskemaan erityisesti sosiaalisen median kanavia, verkkosivujen näkyvyyttä sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja seurannan suunnittelua.
Työn tietoperusta käsitteli markkinointia, B2B-ympäristön erityispiirteitä sekä markkinoinnin suunnittelun keskeisiä malleja. Työ toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jonka produktina laadittiin toimeksiantajalle käytännön suunnitelma. Nykytilaa selvitettiin SWOT-analyysin ja benchmarking-vertailun avulla. Suunnittelun tukena hyödynnettiin lisäksi asiakassegmentointia, SOSTAC-mallia kokonaisuuden jäsentämisessä sekä RACE- ja AIDA-malleja toimenpiteiden ja sisältöjen suunnittelussa. Työ toteutettiin syksyn 2025 ja alkuvuoden 2026 aikana.
Työn tuloksena syntyi markkinointiviestintäsuunnitelma, joka sisältää nykytila-analyysin, tavoitteet, strategiset linjaukset, toimenpiteet, vuosikellon, esimerkkisisältöjä sosiaaliseen mediaan, budjettiraamin sekä mittarit toiminnan seuraamiseen. Kokonaisuus tarjoaa toimeksiantajalle selkeän rungon markkinoinnin toteuttamiseen ja kehittämiseen. Tulosten perusteella suunnitelmallinen ja tavoitteellinen toiminta tukee tunnettuuden lisäämistä, uusien asiakkaiden tavoittamista sekä viestinnän yhtenäisyyttä työterveysalan B2B-ympäristössä. Suunnitelmaa voidaan hyödyntää sellaisenaan ja sitä on mahdollista jatkossa päivittää yrityksen tarpeiden mukaan, mikä parantaa sen käytännön hyödynnettävyyttä
Sosiaaliohjaajien näkemyksiä kuntouttavan työtoiminnan merkityksellisyydestä
Työttömyyden pitkittyminen on merkittävä yhteiskunnallinen haaste, ja työttömille järjestettävät palvelut ovat muutoksessa. Myös pitkäaikaistyöttömille suunnatun kuntouttavan työtoiminnan tulevaisuus on murroksessa palvelurakenteiden muuttuessa. Palveluihin liittyvät muutokset herättävät kysymyksen siitä, miten asiakkaiden tarvitsemat palvelut toteutuvat jatkossa ja ketkä hyötyvät tai jäävät hyötyjen ulkopuolelle.
Tutkimuksellisen opinnäytetyöni tarkoituksena oli tuottaa tietoa Kuntouttavan työtoiminnan maakunnallinen kehittäminen -hankkeelle sosiaaliohjaajien näkökulmasta. Opinnäytetyön tehtävänä oli selvittää, mitä hyötyjä sosiaaliohjaajat näkevät palvelusta olevan sekä millaisia ongelmia ja kehittämistarpeita he tunnistavat palveluun liittyen. Tiedonkeruu toteutettiin ryhmähaastatteluna, ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tulosten perusteella kuntouttava työtoiminta tukee erityisesti arjen hallintaa ja osallisuutta, mutta kuntouttavan työtoiminnan työelämälähtöisyys ja etenemismahdollisuudet jäävät usein rajallisiksi. Tämä herättää tarpeen kehittää palvelua siten, että siirtymät kohti työelämää olisivat motivoivampia ja vaihtoehtoja löytyisi myös niille asiakkaille, joille palvelu ei ole ensisijainen ratkaisu. Jatkossa olisi tärkeää hyödyntää tuloksia maakunnallisessa kehittämishankkeessa sekä myös laajemmin, ja tuottaa uutta tutkimustietoa asiakkaiden näkökulmasta erityisest
Elma 2.0 : maahanmuuttajataustaisten hoitajien kokemuksia työyhteisön tuesta
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden kokemuksia työpaikalla saadusta tuesta sekä esihenkilön tuen ilmenemistä työsuhteen eri vaiheissa. Tulosten mukaan työpaikan tuki koettiin pääosin myönteisenä, mutta sen merkitys vaihteli työsuhteen vaiheen ja tukimuodon mukaan. Kollegiaalinen tuki korostui keskeisenä tukimuotona arjen työtehtävissä ja työyhteisöön sopeutumisessa, sillä epävirallinen tuki koettiin helposti saavutettavaksi ja välittömäksi. Esihenkilön tuessa havaittiin erityisesti työsuhteen alkuvaiheessa kehittämistarpeita perehdytyksen ja ohjauksen osalta, kun taas työsuhteen edetessä tuen merkitys painottui esihenkilön saavutettavuuteen, kuuntelemiseen ja joustavuuteen. Kehittävä ja kannustava tuki, kuten palautteen antaminen ja ammatillisen osaamisen tunnistaminen, lisäsi työntekijöiden motivaatiota ja työn merkityksellisyyden kokemusta.
ELMA 2.0 – Kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla on Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) rahoittama kehittämisprojekti, jonka tavoitteena on tukea maahanmuuttajataustaisten henkilöiden integroitumista, kouluttautumista ja työllistymistä Suomen sosiaali- ja terveysalalle. Projekti toteutetaan vuosina 2023–2025 LAB-ammattikorkeakoulun, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ja Koulutuskeskus Salpauksen yhteistyönä. Projekti keskittyy kieli- ja kulttuuritietoisen ohjauksen kehittimiseen, työyhteisöjen vastaanottovalmiuksien vahvistamiseen sekä koulutuksen ja työelämän välisten kohtaantojen edistämiseen, mikä tukee opinnäytetyön tuloksia ja tuo esiin tarpeen kehittää systemaattista tukea ulkomaalaistaustaisille työntekijöille sosiaali- ja terveysalalla.The aim of this thesis was to examine how employees with a immigrant background experience workplace support and how managerial support is manifested at different stages of the employment relationship. According to the results, workplace support was perceived as mainly positive; however, its significance varied depending on the phase of employment and the form of support. Collegial support emerged as a key source of support in everyday work tasks and integration into the work community, as informal support was considered easily accessible and immediate. In terms of managerial support, development needs were identified particularly during the initial phase of employment, especially related to induction and guidance. As the employment relationship progressed, the importance of managerial support was emphasized through accessibility, listening, and flexibility. Developmental and encouraging support, such as feedback and recognition of professional competence, enhanced employees’ motivation and their experience of meaningful work.
The thesis was conducted within the context of the ELMA 2.0 project (Building Encounters in a Multicultural Social and Health Care Sector), which is funded by the European Social Fund Plus (ESF+). The project is implemented between 2023 and 2025 in cooperation with LAB University of Applied Sciences, Päijät-Häme Wellbeing Services County, and Salpaus Further Education. ELMA 2.0 aims to support the integration, education, and employment of individuals with a immigrant background in the Finnish social and health care sector by developing language- and culturally responsive guidance, strengthening workplace readiness, and improving connections between education and working life. The findings of this thesis support the objectives of the ELMA 2.0 project and highlight the need for systematic, accessible, and culturally sensitive support for employees with a foreign background in the social and health care sector
Selvitys kaatumisen ehkäisytyön nykytilasta Pirkanmaan hyvinvointialueen perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnassa
Ikääntyneiden kaatumiset ovat kasvava, maailmanlaajuinen ongelma. Kaatuminen on yleisin ikääntyneiden sairaalahoitoon joutumisen syy. Kolmasosa yli 65-vuotiaista ja puolet yli 80-vuotiaista kaatuu vähintään kerran vuodessa. Aiempi kaatuminen lisää uuden kaatumisen riskiä. Tehokkailla kaatumisen ehkäisytoimilla pystytään ehkäisemään kolmasosa kaatumisista.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Pirkanmaan hyvinvointialueen perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan yli 65-vuotiaiden kaatumisen ehkäisytyötä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä selvitys Pirkanmaan hyvinvointialueen perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan kaatumisen ehkäisytyön nykytilasta. Opinnäytetyön tiedontuotannossa tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kyselyä, joka sisälsi suljettuja ja avoimia kysymyksiä. Kehittämistehtävänä oli laatia kyselytutkimuksella tuotetun tiedon ja aiemman tutkimuskirjallisuuden perusteella kaatumisen ehkäisytyön toimenpide-ehdotukset hyvinvointialueelle.
Kyselytuloksien perusteella Pirkanmaan hyvinvointialueella ei noudateta yhteisesti sovittua kaatumisen ehkäisyn toimintamallia, jonka seurauksena käytännöt vaihtelevat yksiköittäin. Opinnäytetyössä laadittiin toimenpide-ehdotukset kaatumisen ehkäisytyön implementointiin Pirkanmaan hyvinvointialueen perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnassa. Ainakin osaa opinnäytetyön kyselylomakkeesta on tarkoitus hyödyntää jatkossa toiminnan seurannan mittarina
Muistutussovelluksen toteutus React Nativella
Opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa mobiilimuistutussovellus, jonka avulla käyttäjä voi hallita henkilökohtaisia muistutuksiaan helposti ja tehokkaasti. Työn lähtökohtana oli tarve selkeälle ja kevyelle sovellukselle, joka toimii ilman käyttäjätiliä tai erillistä taustapalvelinta ja soveltuu päivittäiseen käyttöön.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena kehittämistyönä. Sovellus kehitettiin React Native –teknologialla Expo-ympäristössä ja toteutettiin toimimaan iOS käyttöjärjestelmässä. Muistutusten tiedot tallennettiin paikallisesti laitteen muistiin AsyncStorage-ratkaisun avulla. Ajastettujen ilmoitusten toteuttamiseen hyödynnettiin laitteen omaa ilmoitusjärjestelmää. Käyttöliittymän suunnittelussa painotettiin selkeyttä, hyvää luettavuutta ja helppokäyttöisyyttä.
Työn tuloksena syntyi toimina mobiilisovellus, joka mahdollistaa muistutusten lisäämisen, muokkaamisen, poistamisen sekä päivittäin toistuvien muistutusten hallinnan. Sovelluksen keskeiset toiminnot toimivat suunnitellusti, ja asetetut tavoitteet saavutettiin. Tulosten perusteella React Native soveltuu hyvin kevyiden ja paikallisesti toimivien mobiilisovellusten kehittämiseen, ja paikallinen tiedontallennus osoittautui tarkoituksenmukaiseksi ratkaisuksi tämän tyyppisessä sovelluksessa
Raivaussahatyön turvallisuuden parantaminen : uuden suojavälineen kehittäminen nivusalueen suojaamiseksi
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää uusi suojaratkaisu raivaussahatyöhön nivusalueen suojaamiseksi lentäviltä puunkappaleilta. Työ toteutettiin itsenäisenä kehittämistyönä tekijän oman käytännön kokemuksen pohjalta. Kehittämistyössä hyödynnettiin tapaturmatilastoja, tapaturmia käsittelevän opinnäytetyön ja työturvallisuuslainsäädännön tarkastelua, olemassa olevien suojaratkaisujen vertailua sekä metsänalan työntekijöille suunnattua kyselyä. Ratkaisun ainutlaatuisuutta arvioitiin patenttihakujen avulla. Suojaratkaisu suunniteltiin 3D-mallinnuksen avulla ja työssä valmistettiin yksi prototyyppi. Ratkaisua tarkasteltiin alustavasti lainmukaisuuden ja turvallisuusvaatimusten näkökulmasta. Tarkastelun perusteella tunnistettiin jatkokehitystarpeita. Työ osoittaa, että käytännön työssä tunnistettuun turvallisuusongelmaan voidaan kehittää toimiva ratkaisu kehittämistyön menetelmin.