Theseus theses and publications of the Universities of Applied Sciences
Not a member yet
221402 research outputs found
Sort by
Ekstensiivisen aurinkomaatalouden mahdollisuudet suonpohjille rakennetuilla aurinkovoimaloilla
Get PDFTämän opinnäytetyön tavoitteena oli arvioida, miten ekstensiivisen maatalouden menetelmät soveltuvat suonpohjille rakennettavien aurinkovoimaloiden yhteyteen. Työssä tarkasteltiin myös menetelmien tarjoamia hyötyjä sekä haasteita. Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena hyödyntäen 2020–2025 julkaistuja kansainvälisiä tutkimuksia ja raportteja, joissa tarkastellaan aurinkovoiman ja ekstensiivisten maatalousmenetelmien yhdistämistä. Tarkastelun kohteena olivat laidunnus, niittyviljely ja mehiläistarhaus. Näiden menetelmien soveltuvuutta arvioitiin kirjallisuuslähteiden perusteella.
Tulokset osoittavat, että laidunnus voi toimia vaihtoehtoisena kasvillisuuden hallinnan menetelmänä aurinkovoimaloissa, mutta tulee huomioida suonpohjien kosteus ja vaihteleva kantavuus. Eläintiheyden hallinta on keskeistä maaperän liiallisen kulumisen estämiseksi ja kasvillisuuden monimuotoisuuden ylläpitämiseksi. Niittyjen perustaminen voi lisätä pölyttäjien ravintoresursseja ja vahvistaa luonnon monimuotoisuutta, mutta kasvilajien vakiintuminen ja menestyminen riippuvat maaperän ominaisuuksista ja aurinkopaneelien aiheuttamasta varjostuksesta ja mikroilmastoista. Mehiläistarhaus voi toimia, mikäli niittykasvillisuus tai muu kasvillisuus tuottaa mehiläisille riittävästi ravintoa koko kauden ajan.
Johtopäätöksenä menetelmien todetaan olevan potentiaalisesti sovellettavissa suonpohjille, mutta niiden käyttöotto vaatii paikallisiin olosuhteisiin perustuvaa suunnittelua, kokeiluja ja seurantaa. Menetelmien yhdistäminen samalle alueelle voi tehostaa maankäyttöä ja vahvistaa ekosysteemipalveluita aurinkovoimaloissa
Promoting Emotional Well-being for Elderly People with Dementia in Care Homes through Non-Pharmacological Nursing Treatments
Get PDFThis literature review focused on the enhancement of emotional well-being for elderly people with dementia in care homes. The purpose of this literature review was to describe non-pharmacological nursing used to promote the emotional well-being of elderly people with dementia. The aim was to generate new knowledge about nursing treatment that promotes the emotional well-being of elderly people with dementia in care homes, and the challenges associated with it.
A qualitative study was considered a systematic search in PubMed and CINAHL (2014-2024), where eight articles were selected through PRISMA guidelines. The first category is non-pharmacological treatments, including collaborative and reflective practices, clinical decision making and care planning, nursing roles and core competencies, and therapeutic and holistic care. The second category is staff capabilities and support needs, resident-centred complex and impediments, organisational and environmental deficits, and external healthcare system shortcomings. Results may indicate that while non-pharmacological care of dementia is an effective tool in improving the well-being of residents, it has significant systemic challenges. The necessary change in focus towards person-centred care, sufficient staffing, and continuous training are necessary to eradicate them in the name of enhancing holistic practice
Järjestelmäasiantuntijan työtehtävät Service Deskissä
Get PDFTässä päiväkirjamuotoisessa opinnäytetyössä seurataan harjoittelijan työpäiviä IT-tuessa. Seurantajakso ajoittuu välille 3.11.2025–9.1.2026, jonka aikana työskentely tapahtui yrityksen toimistolla, sekä etätyönä.
Opinnäytetyö koostuu lähtötilanteen kuvauksesta, kahdeksan viikon mittaisesta seurantajaksosta sekä pohdintaluvusta. Seurantajakson aikana työtehtäviä kuvataan päiväkirjamerkintöjen avulla ja jokaisen viikon päätteeksi tulee viikkoanalyysi, jossa käsitellään edeltävän viikon tapahtumia ja havaintoja.
Opinnäytetyön tavoitteena on olla hyödyksi tuleville IT-alan opiskelijoille sekä muille, joita kiinnostaa millaista IT-tuessa työskentely on suurin piirtein. Työ toimii samalla harjoittelijan oman ammatillisen kasvun ja osaamisen kehittymisen reflektiona
Oppaan laatiminen dokumenttipalvelun työn tueksi
Get PDFInsinöörityössä laadittiin opas Valmet Flow Control Oy:n dokumenttipalvelulle tukemaan päivittäistä työtä ja uusien työntekijöiden perehdytystä. Työssä tarkasteltiin dokumenttipalvelun työtehtäviä, jotka liittyvät venttiilien ja toimilaitteiden dokumenttien tarkastamiseen osana laadunseurantaa. Tavoitteena oli koota dokumenttipalvelun työssä vaadittava tieto yhdeksi selkeäksi kokonaisuudeksi ja tukea työn yhdenmukaista toteuttamista.
Työssä perehdyttiin yleisimpiin tarkastettaviin dokumenttityyppeihin, joita olivat materiaalitodistukset, tiiveys- ja painetestit, NDT-raportit sekä maalausraportit. Lisäksi työssä tarkasteltiin dokumenttipalvelun kannalta keskeisiä direktiivejä ja standardeja sekä niiden vaikutusta dokumentointivaatimuksiin. Tietoperustan pohjalta laadittiin käytännönläheinen opas, joka sisältää dokumenttipalvelun työvaiheiden kuvaukset, käytettävät järjestelmät sekä tarkastustyötä tukevat taulukot ja ohjeistukset. Opas toteutettiin Word-muotoisena.
Oppaan toimivuutta arvioitiin keräämällä käyttäjäkokemuksia dokumenttipalvelun työntekijöiltä anonyymin kyselyn avulla. Käyttäjäkokemusten perusteella opas koettiin rakenteeltaan selkeäksi ja helposti hahmotettavaksi. Opas arvioitiin hyödylliseksi päivittäisessä työssä ja erityisen toimivaksi perehdyttämisen tukena.
Insinöörityön tuloksena syntyi dokumenttipalvelun käyttöön soveltuva opas, joka tukee dokumenttien tarkastuksen yhdenmukaista toteuttamista ja helpottaa työn oppimista. Opasta voidaan hyödyntää päivittäisessä työssä sekä uusien työntekijöiden perehdyttämisessä, ja sitä voidaan jatkossa päivittää järjestelmämuutosten, standardien tai asiakasvaatimusten muuttuessa
Merkityksellisyyttä etsimässä: asiakaslähtöisyyden ja osallisuuden vahvistaminen työpajalla
Get PDFTämä kehittämispainotteinen opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Kankaanpään Aikuiskoulutussäätiön Valtti-työpajan kanssa. Työn tavoitteena oli kehittää työpajan arkeen soveltuva asiakaslähtöinen toimintamalli, joka vahvistaa asiakkaiden kokemusta osallisuudesta, kohtaamisesta ja merkityksellisyydestä. Kehittämistyö perustui valmentajien havaintoihin työpajan arjesta sekä Sovari-mittariston tuloksiin, jotka osoittivat tarpeen tarkastella osallisuutta tukevia käytäntöjä systemaattisemmin.
Kehittämisprosessi rakentui työyhteisön kanssa käydyistä keskusteluista, arjen tilanteiden havainnoinnista ja valmentajien kokemustietoon perustuvasta reflektoinnista. Prosessin aikana sanoitetut ja jäsentyneet käytännöt koottiin toimintamallia tukevaksi kirjalliseksi kokonaisuudeksi, jonka tarkoituksena on tukea uusien työntekijöiden perehtymistä työyhteisöön ja vahvistaa osallisuutta tukevaa työotetta. Kehittämistyön tuloksena muodostui sekä jäsentyneempi tapa tarkastella työpajan arjen käytäntöjä että konkreettinen väline toimintakulttuurin kehittämisen tueksi.
Toimintamallia voidaan hyödyntää perehdyttämisessä, ohjaustyön arvioinnissa sekä osallisuutta vahvistavien rakenteiden kehittämisessä. Sen vaikuttavuutta voidaan arvioida jatkossa Sovari-mittariston tulosten perusteella, kun kehitetyt käytännöt ovat vakiintuneet osaksi työpajan arkea.
Asiasanat: kohtaaminen, merkityksellisyyden voima, osallisuuden tukeminen, työpaj
Ensiaskeleet yhdessä : käytänteiden ja huoltajayhteistyön kehittäminen varhaiskasvatuksen aloituksessa
Get PDFTIIVISTELMÄ
Sari Kohvakka & Neea Skön-Kaksonen
Ensiaskeleet yhdessä – Käytänteiden ja huoltajayhteistyön kehittäminen varhaiskasvatuksen aloituksessa
33 sivua ja 3 liitettä
Kevät 2026
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Sosionomi AMK
Tämän kehittämispainotteisen opinnäytetyön tavoitteena oli tukea lapsen sujuvaa ja turvallista siirtymistä varhaiskasvatukseen yhtenäistämällä aloitusvaiheen viestintää ja toimintatapoja Pieksämäen kaupungin kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. Lupa kunnan nimen julkaisuun saatu. Työn lähtökohtana oli varhaiskasvatuksen laadunarviointijärjestelmä Valssin tuottama arviointitieto, jonka mukaan aloituskäytännöt vaihtelivat yksiköittäin ja aiheuttivat epäselvyyttä perheissä sekä kuormitusta varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Opinnäytetyön tarkoituksena oli vastata tähän tunnistettuun kehittämistarpeeseen laatimalla selkeä, asiakaslähtöinen ja käytännönläheinen opas varhaiskasvatuksen aloitusvaiheeseen.
Kehittämistyö toteutettiin yhteistyössä Pieksämäen kaupungin varhaiskasvatuksen johdon, henkilöstön ja huoltajien kanssa. Kehittämisprosessia ohjasi PDCA-malliin (Plan–Do–Check–Act) perustuva yhteiskehittämisen viitekehys. Aineisto kerättiin sähköisillä kyselyillä huoltajilta sekä varhaiskasvatuksen henkilöstöltä, ja se analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla. Aineiston, saadun palautteen ja ajantasaisen teoriatiedon pohjalta laadittiin huoltajille ja henkilöstölle suunnattu opas, jota arvioitiin ja muokattiin kehittämisprosessin aikana.
Tulokset osoittivat, että lapsen varhaiskasvatuksen aloitusta tukevat erityisesti yhtenäiset ja ennakoitavat käytännöt, selkeä ja riittävä ennakkotieto, tutustumiskäynnit sekä kiireetön ja luottamuksellinen vuorovaikutus huoltajien ja henkilöstön välillä. Kehittämistyön tuloksena syntynyt opas tarjoaa varhaiskasvatukselle konkreettisen ja pysyvästi hyödynnettävän työvälineen aloitusvaiheen viestinnän ja huoltajayhteistyön vahvistamiseen sekä varhaiskasvatuksen laadun ja yhdenvertaisuuden edistämiseen.
Asiasanat: huoltajayhteistyö, kehittämistyö, laadunarviointi, varhaiskasvatuksen aloitus, varhaiskasvatuksen laatuABSTRACT
Sari Kohvakka & Neea Skön-Kaksonen
First steps together – Developing practices and guardian collaboration in the transition to early childhood education
33 pages and 3 appendices
Spring 2026
Diaconia University of Applied Sciences
Bachelor of Social Services
The aim of this development-oriented bachelor’s thesis was to support a child’s smooth and safe transition into early childhood education by standardising communication and practices related to the initial phase in municipal early childhood education in the City of Pieksämäki. Permission to publish the name of the municipality has been obtained. The starting point of the study was evaluation data produced by the Valssi quality evaluation system for early childhood education, which indicated that initial practices varied between units and caused uncertainty among families as well as increased workload for early childhood education personnel. The purpose of the thesis was to respond to this identified development need by producing a clear, client-oriented and practical guide to support the initial phase of early childhood education.
The development work was carried out in cooperation with the management, personnel and guardians of the City of Pieksämäki’s early childhood education services. The development process was guided by a co-development framework based on the PDCA model (Plan–Do–Check–Act). Data were collected through electronic questionnaires from guardians and early childhood education personnel and analysed using qualitative content analysis. Based on the data, the feedback received and up-to-date theoretical knowledge, a guide intended for guardians and personnel was produced, evaluated and refined during the development process.
The results indicated that a child’s transition into early childhood education is particularly supported by consistent and predictable practices, clear and sufficient advance information, familiarisation visits, and unhurried and trust-based interaction between guardians and personnel. The guide produced as a result of the development work provides early childhood education services with a concrete and sustainably applicable tool for strengthening communication and cooperation with guardians during the initial phase, as well as for promoting the quality and equity of early childhood education.
Keywords: cooperation with guardians, development work, quality evaluation, quality of early childhood education, transition to early childhood educatio
Lukuiloa varhaiskasvatusikäisille lapsille ja perheille: Lukupassin kehittäminen yhteisen lukemisen tueksi
Get PDFTIIVISTELMÄ
Marja Remes
Nina Salo
Lukuiloa varhaiskasvatusikäisille lapsille ja perheille - Lukupassin kehittäminen yhteisen lukemisen tueksi.
32 sivua ja 6 liitettä
Kevät, 2026
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Sosionomi (AMK), kirkon varhaiskasvatus
Sosionomi (AMK)
Tämän kehittämispainotteisen opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää lapsia ja perheitä innostava lukupassi yhteisen lukemisen tueksi Porin kaupungin Honkalan päiväkotiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että lukupassi toimii kasvatusyhteistyön välineenä perheiden ja varhaiskasvatuksen välillä.
Kehittämisen prosessi eteni lineaarisen mallin mukaan. Lukupassi suunniteltiin päiväkoti Honkalan kasvattajien kanssa yhteiskehittäen. Yhteiskehittämisen menetelmänä käytettiin Flinga-sovellusta, jonka avulla kasvattajilta saatiin ideoita lukupassin sisältöön. Lukupassista suunniteltiin selkeä ja visuaalisesti houkutteleva. Perheet kokeilivat lukupassia kolmen viikon ajan. Tämän jälkeen palautetta pyydettiin sekä kasvattajilta että perheiltä.
Palautekyselyssä Lukupassi sai kasvattajilta myönteistä ja innostunutta palautetta. Lukupassi toimi kasvatusyhteistyön välineenä ja tuki varhaiskasvatuksen tavoitteita kielen ja vuorovaikutuksen kehittämisessä. Perheiden antaman palautteen mukaan Lukupassi toi perheille lukuiloa ja innosti lapsia kirjojen pariin.
Yhdessä lukeminen tukee lapsen kielen kehitystä sekä vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen syntymistä. Tulevaisuudessa lukupassia voi soveltaa erilaisille ryhmille sopivaksi huomioiden lasten iät sekä kieli- ja kulttuuritaustat.
Asiasanat: varhaiskasvatus, yhdessä lukeminen, kielen kehity
Johdon laskentatoimen työkalut ja mittarit pk-yrityksissä
Get PDFTämä tutkimustyyppinen opinnäytetyö käsitteli sitä, mitä johdon laskentatoimen työkaluja ja mittareita pk-yrityksissä käytetään. Tavoitteena oli luoda ymmärrys siitä, mitä hyötyä työkalujen ja mittareiden käytöstä on, ja mitä tietoja niistä saadaan. Lisäksi tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten pk-yritykset huolehtivat työkalujen ja mittareiden ajantasaisuudesta, ja mitä mahdollisia haasteita niihin liittyy. Tutkimus rajattiin koskemaan toimialaluokitusten ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus (62010) sekä atk-laitteisto ja ohjelmistokonsultointi (62020) omaavia yrityksiä. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada yleiskuva siitä, mitä työkaluja ja mittareita suomalaisissa pk-yrityksissä käytetään, joten tutkimus ei keskittynyt yksittäisiin yrityksiin eikä työkalujen yksityiskohtaisiin menetelmiin.
Tietoperusta koostui kahdesta luvusta. Ensimmäisessä luvussa käsiteltiin laskentatoimea yleisesti ja sitä, mitä eroa on ulkoisella ja johdon laskentatoimella. Luvussa tarkasteltiin myös johdon laskentatoimen vastuullisuutta. Toinen luku syventyi johdon laskentatoimeen päätöksenteon tukena, ja siinä käytiin läpi eri työkalut ja mittarit. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta, ja tulokset esiteltiin hyödyntämällä kuvailevaa analytiikkaa. Aineisto kerättiin helposti koottavan näytteen menetelmällä.
Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että johdon laskentatoimen työkaluista budjetointi ja ennusteet on ollut yleisimmin ja laajimmin käytössä kohdeyrityksissä, ja se nähdään merkittävimpänä työkaluna. Taloudellista näkökulmaa on pidetty mittareissa tärkeimpänä ja ei-taloudellisten mittareiden osalta henkilöstötyytyväisyys on ollut käytössä kaikissa vastanneista yrityksistä. Työkaluja on hyödynnetty eniten talouden suunnitteluun, strategisten ja operatiivisten päätösten tukemiseen ja kannattavuuden seurantaan. Suurimpana haasteena työkalujen ja mittareiden ajantasaisuuden varmistamisessa on koettu resurssien puute
Kristillinen päiväkoti kasvatuksen kumppanina: tutkimus päiväkodin ja perheiden kristillisestä yhteistyöstä
Get PDFYhteiskunnalliset muutokset ovat herättäneet tarpeen tarkastella uudelleen kristillisen kasvatuksen merkitystä. Nyky-yhteiskunnassa perinteiset kristillisen kasvatuksen muodot ovat muuttuneet. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miksi perheet valitsevat kristillisen päiväkodin lapsensa hoitopaikaksi sekä selvittää, kokevatko vanhemmat kristillisellä kasvatuksella olevan vaikutusta perheensä hyvinvointiin. Lisäksi tarkoituksena oli tarkastella, millä tavalla kristillinen päiväkoti voi tukea perheiden kristillistä kasvatusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa työelämäyhteistyökumppanille tietoa perheiden toiveista, tarpeista ja kokemuksista kristillisestä kasvatuksesta. Yhteistyökumppani voi hyödyntää saatua tietoa päiväkodin toiminnan arvioimisessa ja kehittämisessä siten, että toiminta vastaa entistä paremmin perheiden toiveita ja odotuksia. Työelämäkumppanina toimi Tampereen kristillinen päiväkoti Kullannuppu.
Aineisto koostui kirjallisuuskatsauksesta, kristillisen päiväkoti Kullannupun henkilöstön haastattelusta sekä lasten vanhemmille tehdystä kyselystä. Tulokset osoittivat, että valtaosa vanhemmista oli tyytyväisiä kristillisen kasvatuksen määrään ja sisältöön. Päiväkodin toiminta vastasi perheiden odotuksia. Vanhemmat kokivat kristillisen kasvatuksen tukevan lapsen hyvinvointia, vahvistavan perheen arvoja ja täydentävän kotikasvatusta.
Tulosten perusteella kristillisellä varhaiskasvatuksella on merkityksellinen rooli niiden perheiden näkökulmasta, jotka pitävät kristillistä kasvatusta tärkeänä osana lapsensa kasvatusta. Tuloksista voidaan päätellä, että kristillisellä varhaiskasvatuksella ja kasvatusyhteistyöllä on edelleen oma paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa, sillä ne voivat tukea perheiden hyvinvointia ja kasvatusta.Societal changes have prompted a need to re-examine the significance of Christian education. In modern society, traditional forms of Christian education have changed. The purpose of this thesis was to examine why families choose a Christian daycare centre for their children and to explore whether parents perceive that Christian education has an impact on their family's well-being. In addition, the purpose was to examine how a Christian daycare centre can support families' Christian education. The aim of the study was to produce information for the working-life cooperation partner regarding families' wishes, needs and experiences related to Christian education. This information can be utilized by the partner in evaluating and developing the daycare centre's activities so that they better meet families’ needs and expectations. The working-life partner was the Christian daycare centre Kullannuppu in Tampere, Finland.
The data consisted of a literature review, interviews with the staff members of the Christian daycare centre Kullannuppu, and a survey conducted for the children's parents. The results indicated that the majority of parents were contented with the amount and content of perceived Christian education. The daycare centre's activities met the families' expectations. Parents experienced that Christian education supports the child's well-being, strengths family values, and complements home education.
Based on the results, Christian early childhood education plays a significant role from the perspective of families who consider Christian education an important part of their child's education. The results suggest that Christian early childhood education and educational cooperation continue to have a place in Finnish society, as they can support families' well-being and child upbringing
Verkonrakennusprojektin johtamisen laatukäsikirja
Get PDFVerkonrakentaminen on keskeinen osa yhteiskunnan infrastruktuuria, ja sen onnistuminen edel-lyttää laadunhallintaa, selkeitä toimintamalleja ja huolellista dokumentointia. Tämän opinnäyte-työn tavoitteena oli laatia Verkonrakentaja Wire Oy:lle käytännönläheinen laatukäsikirja, joka kokoaa yhteen yrityksen toiminnassa hyväksi havaittuja menetelmiä ja tukee projektinjohdon sekä työnohjauksen työtä arjessa.
Työ toteutettiin kehittämistyönä, jossa yhdistyivät kirjallisuuteen perustuva tietoperusta ja yrityk-sen käytännön toimintaympäristön analyysi. Tietoperustassa tarkastellaan verkonrakentamisen laadunhallintaa, dokumentointia, työturvallisuutta, projektinhallintaa ja luovutusvaiheen vaati-muksia. Lisäksi työssä arvioitiin digitaalisen dokumentoinnin ja standardien, kuten InfraRYL:n ja ISO 9001 -järjestelmän, merkitystä laadunvarmistuksessa.
Tuloksena syntynyt laatukäsikirja jäsentää verkonrakennusprojektin keskeiset vaiheet suunnitte-lusta toteutukseen ja lopulliseen luovutukseen. Käsikirja esittää konkreettisia toimintamalleja, tarkistuslistoja ja dokumentointikäytäntöjä, joiden avulla voidaan varmistaa työn laatu, selkeyt-tää vastuita ja yhtenäistää toimintatapoja. Käsikirja tukee myös uusien työntekijöiden perehdy-tystä ja edistää yrityksen sisäistä oppimista.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että laatukäsikirja parantaa projektien läpinäkyvyyttä, yhden-mukaistaa työskentelytapoja ja tukee laadunhallintaa kaikissa verkonrakennusprojektin vaiheis-sa. Kehitystyön tuloksena Wire Oy saa käyttöönsä selkeän ja käytännönläheisen työkalun, joka vahvistaa projektien hallittavuutta ja asiakastyytyväisyyttä