Theseus theses and publications of the Universities of Applied Sciences
Not a member yet
221402 research outputs found
Sort by
Itseopiskelumateriaali hoitotyön prosessista hoitotyön opiskelijoille
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää hoitotyön opiskelijoille suunnattu itseopiskelu materiaali hoitotyön prosessista. Opinnäytetyö sisältää teoriatietoa hoitotyöstä, hoitotyön prosessista ja dokumentoinnista, joiden pohjalta olemme koostaneet materiaalin. Tavoitteenamme oli luoda materiaali, jonka avulla Lapin ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden hoitotyön opiskelijat pystyvät opiskelemaan hoitotyön prosessin. Tavoitteena oli saada materiaalista opiskelijalähtöinen ja helposti ymmärrettävä, mutta tarpeeksi kattava.
Opinnäytetyön tietoperusta muodostuu hoitotieteellisestä teoriasta, hoitotyön prosessia koskevasta kirjallisuudesta, sekä näyttöön perustuvaan hoitotyöhön pohjautuvista lähteistä. Teoriatieto käsittelee hoitotyön prosessin aiheita, hoitotyön dokumentointia sekä hoitotyön keskeisiä käsitteitä. Näiden pohjalta on kehitetty hoitotyön opiskelijoille suunnattu itseopiskelumateriaali. Menetelmänä on toiminnallinen opinnäytetyö, jonka toimeksiantajana on Lapin ammattikorkeakoulu. Tähän toiminnalliseen opinnäytetyöhön kuuluu toiminnallinen osuus, jonka tuotoksena saimme tehtyä itseopiskelumateriaalin sekä opinnäytetyön raportin.
Materiaali on toteutettu yhteistyössä Lapin ammattikorkeakoulun kanssa. Itse-opiskelumateriaali sisältää teoriaosuuden ja pari harjoitustehtävää hoitotyön prosessin eri vaiheista, joita ovat hoidon tarve, tavoite, suunnittelu, toteutus ja arviointi. Tätä itseopiskelumateriaalia voidaan hyödyntää perusopetuksessa sekä itsenäisen opiskelun tukena Lapin ammattikorkeakoulussa hoitotyön koulutuksessa
Vanhemmuuden ja varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen: opetusmateriaali sairaanhoitajaopiskelijoille
Varhainen vuorovaikutus on kaikkea lapsen ja vanhemman yhdessä olemista ja tekemistä lapsen ensimmäisinä elinvuosina. Lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus on edellytys lapsen psyykkiselle ja sosiaaliselle kehitykselle sekä neurobiologian ja kognitiivisten taitojen kehittymiselle. Vuorovaikutuksen kautta syntyvä hyvä kiintymyssuhde tukee lapsen kasvua ja kehitystä sekä muodostaa voimavaroja ja malleja lapsen tuleviin ihmissuhteisiin. Vanhemman tehtävä on luoda lapselle turvallinen ympäristö, vastata lapsen tarpeisiin ja mahdollistaa turvallisen kiintymyssuhteen muodostuminen lapsen ja vanhemman välille.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Karelia-ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoille opetusmateriaali vanhemmuuden ja varhaisen vuorovaikutuksen tukemisesta perhehoitotyön opintojaksolle. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä sairaanhoitajaopiskelijoiden ymmärrystä varhaisen vuorovaikutuksen merkityksestä sekä ammattilaisen roolista vanhempien tukemisessa.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi PowerPointilla tehty opetusmateriaali. Pyysimme tuotuksestamme palautetta kaikilta syksyn aikana opintojakson käyneiltä opiskelijoilta. Opiskelijat kokivat opetusmateriaalin lisänneen heidän tietojaan ja ymmärrystään vanhemmuudesta sekä varhaisesta vuorovaikutuksesta. Jatkokehitysmahdollisuutena opinnäytetyöstä voisi tehdä tiiviimmän ohjelehtisen esimerkiksi neuvolaan tai varhaiskasvatukseen. Jättämällä ammattilaisen roolin pois, voisi materiaaleista koota tietopaketin myös tuleville ja tuoreille vanhemmille
Digipolku elektiiviseen sektioon : henkilökunnan näkemyksiä digihoitopolun sisällöstä
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen vuosien 2025–2026 digivisioon linkittyy vahvasti digitaalisten hoitopolkujen kehittäminen. Toimintaprosessien digitalisointi vapauttaa resursseja vaativaan asiakastyöhön, lisää palveluiden joustavuutta sekä mahdollistaa aiempaa saavutettavammat, kustannustehokkaammat ja laadukkaammat hoitopalvelut.
Kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää ohjausmateriaali elektiivisellä sektiolla synnyttävän asiakkaan digihoitopolulle. Tavoitteena kehittämistyössä oli yhdenmukaistaa elektiivisellä sektiolla synnyttävän asiakkaan saamaa ohjausta sekä tehostaa henkilökunnan ajankäyttöä vähentämällä puhelimitse annettavan ohjauksen määrää. Kehittämistyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä toimintatutkimuksen viitekehyksessä. Aineisto kerättiin lomakehaastattelulla ja analysoitiin teemoittelemalla, jolloin aineistosta tunnistettiin ja jäsenneltiin keskeisimmät aiheet. Teemoja kehitettiin edelleen aivoriihessä, minkä jälkeen kerätty tieto ja valmistellut video- ja kuvamateriaalit koottiin yhtenäiseksi digihoitopoluksi.
Digihoitopolkua voitaisiin jatkokehittää lisäämällä kaksisuuntainen keskustelumahdollisuus, tekoälyllä toimiva chatbot, integroitu muistutustyökalu sekä laajentamalla kielivalikoimaa ja hyödyntämällä tekstistä puheeksi –toimintoja, mikä parantaisi palvelun käytettävyyttä ja saavutettavuutta. Henkilökuntaa lisäkouluttamalla työ voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti, jotta tiedonhaku eri tietojärjestelmistä olisi sujuvaa ja parantaisi asiakasturvallisuutta myös päivystysaikana
Nurses’ Experiences of Caring for Patients with Diabetic Foot Ulcers in Hospitals : A Descriptive Literature Review
The purpose of the study was to describe nursing for patients with diabetic foot ulcers (DFU) in hospitals through a qualitative descriptive literature review. DFU are a common and serious complication of diabetes. The aim of the thesis was to produce understanding of the lived experiences of nurses working with DFU patients as well as challenges they perceived in hospitals.
A descriptive literature review approach was used to collect data for this study. Articles were gathered from the CINAHL and PubMed databases, and the search was refined using predefined inclusion and exclusion criteria. A total of 11 articles were then analyzed using inductive content analysis to address the two research questions stated in this study: (1) What are nurses’ experiences of caring for patients with diabetic foot ulcers in hospitals? and (2) What challenges do nurses encounter when caring for patients with diabetic foot ulcers in hospitals?
The results of this thesis described nurses’ experiences of caring for patients with diabetic foot ulcers in hospitals and challenges faced by nurses in taking care patients with diabetic foot ulcers in hospitals. Some of experiences identified in the study included supportive tools and clinical guidance, clinical practice and patient care delivery, patient centered care and accessibility, patient education and peer support, interprofessional collaboration and organizational support and, Professional development and clinical practice support, Document and communication, Digital health accessibility and remote monitoring. documentation and standardization challenges, work load and staffing shortages, emotional and psychological challenges, problems with nurse patient relationship and trust, clinical and care challenges, challenges regarding uses competence, challenges in patient education, engagement and self-management as well as barriers to technology integration in DFU Care, problems with continuity and coordination of care and patient related challenges were identified as challenges faced by nurses in taking care diabetic patients.
Key Words: diabetic foot ulcer, nurses’ experiences, wound care, hospital
Korjaushankkeen vaiheet
Insinöörityössä perehdyttiin korjaushankkeen prosessiin ja sen eri vaiheisiin. Tavoitteena oli avata prosessia hankkeen tarpeesta kohteen luovutukseen. Tämän lisäksi tehtiin kyselytutkimus, jossa kiinteistö- ja rakennusalan opiskelijoiden ymmärrystä aiheesta.
Kirjallisuustutkimuksen avulla perehdyttiin korjaushankkeeseen osallistuvien osapuolien tehtäviin ja vastuihin, tarvittaviin dokumentteihin, eri urakka- ja suunnittelumuotoihin, hankkeen turvallisuuteen, kohteen luovutukseen ja sen jälkeisiin vastuihin. Kysely toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Kyselyssä oli kymmenen monivalintakysymystä, joihin alan opiskelijat vastasivat.
Kyselyssä selvisi, että opiskelijoiden ymmärrys on kohtalaisella tasolla. Opiskelijat tiesivät yleisimmät asiat tosi hyvin, mutta haastavimpien kysymysten kohdalla suurimalla osalla vastaajilla ei ollut tarpeeksi tietoja oikeasta vastauksesta. Tutkimuksessa tuli ilmi, että monet eivät tiedä, kenellä on suurin vastuu turvallisuudesta koko korjaushankkeen aikana eivätkä myöskään siitä, mikä toimenpide on tehtävä ennen korjaushankkeeseen ryhtymistä.
Tuloksen perustella voidaan todetta, että vaikka korjaustöiden määrä on kasvussa, aiheesta ei anneta tarpeeksi tietoa ammattikorkeakouluopinnoissa. Tutkinto-ohjelmassa voidaan lisätä korjaushakkeita käsittelevä kurssi ja opinnäytetyössä tehtyä kirjallisuusselvitystä selvitystä voidaan käyttää hyödyksi tulevissa opetuksissa
Traumaattisen aivovamman saaneen potilaan hoito : perehdytysmateriaalia Päijät-Hämeen keskussairaalan osastolle R3
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa yhteistyökumppanin, kirurgian osaston R3 uusille työntekijöille perehdytysmateriaalia traumaattisen aivovamman saaneen potilaan hoidosta. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää hoitajien ammatillista osaamista aivovammapotilaan hoidosta ja siten edistää potilasturvallisuutta. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä yhteistyössä Päijät-Hämeen keskussairaalan osasto R3 kanssa. Osastolla R3 hoidetaan ortopedisiä sekä traumatologisia potilaita.
Opinnäytetyöhön kerättiin laaja tietoperusta, jonka tuotoksena syntyi sähköinen 17-sivuinen perehdytysmateriaali. Perehdytysmateriaali kirjoitettiin vuodeosastohoidon näkökulmasta. Materiaalin kokoamisessa huomioitiin sähköisen perehdytysalustan rakenne, jotta materiaali on helppo liittää sähköiselle alustalle. Perehdytysmateriaalista tehtiin helppolukuinen ja visuaalisesti selkeä kokonaisuus.
Perehdytysmateriaalista kerättiin palautetta anonyymisti sähköisellä kyselylomakkeella. Kysely sisälsi viisi avointa kysymystä sekä yhden monivalintakysymyksen vastaajan työkokemuksesta. Palautteen perusteella perehdytysmateriaali koettiin selkeäksi, visuaalisesti kauniiksi ja helposti hyödynnettäväksi uusien työntekijöiden sekä opiskelijoiden perehdytyksessä
Synnytysvalmennusvidoiden uusiminen: synnytykseen valmistautuminen
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa käsikirjoitukset Pohjois-Savon hyvinvointialueen synnytys-valmennusvideoita varten. Opinnäytetyömme tavoitteena on uudistaa ja kehittää synnytysvalmennusma-teriaalia käsikirjoitusten avulla. Tuottamiimme käsikirjoituksiin sisältyy myös kuvaussuunnitelmat. Videoiden aiheet ovat synnytykseen valmistautuminen, synnytyksen kulku, kivunlievitys pois luettuna puudutukset ja sektio.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä. Opinnäytetyön teossa hyödynnettiin suoraviivaista prosessia sekä jatkuvan kehittämisen prosessia. Opinnäytetyö koostuu raportista ja neljästä synnytysvalmennusvi-deon käsikirjoituksesta. Opinnäytetyön lähteinä on käytetty alan kirjallisuutta sekä ajankohtaisia internet- ja tutkimuslähteitä. Sekä raportti että videoiden käsikirjoitukset ovat tehty käyttäen tutkittua ja ajankoh-taista tietoa. Opinnäytetyömme tuotoksena on syntynyt käsikirjoitukset ja kuvaussuunnitelmat neljälle synnytysvalmennusvideolle. Synnytysvalmennusvideoissa käsitellään synnytykseen valmistautumista, avautumisvaihetta, kivunlievitystä pois lukien puudutukset, ponnistusvaihetta, syntymää, jälkeisvaihetta ja sektiota. Käsikirjoitusten avulla saadaan ajankohtaista ja luotettavaa tietoa synnytyksestä ja siihen val-mistautumisesta.
Tekemiimme käsikirjoituksiin on tehty yksityiskohtaiset ohjeistukset käsikirjoitusten toteutukseen liittyen. Käsikirjoitusten avulla toteutetaan KYS:n Naistenkeskuksen toimesta synnytysvalmennusvideot käsitte-lemistämme aiheista. Tulevaisuudessa tuottamiemme käsikirjoitusten pohjalta tehdyistä synnytysvalmen-nusvideoista voisi kerätä kohderyhmältä palautetta
Kansainvälisen verkkokaupan erityispiirteet
Kansainvälistyminen tarjoaa suomalaisille verkkokauppayrittäjille mahdollisuuden ylittää kotimarkkinan rajat ja tavoittaa uusia asiakasryhmiä. Jo pieni osuus suurilta markkinoilta voi merkitä merkittävää kasvua. Kansainvälistyminen edellyttää kuitenkin ymmärrystä kulttuurieroista, kuluttajakäyttäytymisestä, lainsäädännöstä ja teknologisista ratkaisuista. Monia esteitä voidaan madaltaa osaamisen ja tiedon avulla. Verkkokaupan kansainvälistyminen ei ole enää vain suurten toimijoiden kenttä vaan myös pienet yritykset voivat hyödyntää digitaalisia kanavia kasvuun
Lapsen huolto- ja tapaamisoikeusasioiden käsittely käräjäoikeudessa : Ohjeistus Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden käräjäsihteereille
Tässä työssä tutkittiin lapsen huolto- ja tapaamisoikeusasioiden käsittelyä käräjäoikeudessa. Työn lopputuloksena muodostettiin ohjeistus Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden käräjäsihteereille. Ohjeistuksen lisäksi opinnäytetyössä muodostettiin aiheen prosessikuvaus. Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa oli tarve kirjalliselle ohjeelle lapsen huolto- ja tapaamisoikeusasioiden käsittelystä käräjäsihteereille.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda perehdytykseen sopiva työohjeistus uusille käräjäsihteereille. Opinnäytetyössä yhdistettiin jo olemassa olevaa Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden ohjeistusta lapsen huolto- ja tapaamisoikeusasioiden käsittelystä, lainsäädäntöä sekä oikeuskirjallisuutta. Lisäksi käytiin yksilökeskusteluja käräjätuomareiden ja kokeneiden käräjäsihteereiden kanssa yhtenäisen ohjeen
muodostamiseksi.
Opinnäytetyön tuloksena muodostettiin lapsen huolto- ja tapaamisoikeusasioista kirjallinen ohjeistus Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden käräjäsihteereille. Toimeksiantajani Pohjois-Karjalan käräjäoikeus voi halutessaan hyödyntää kyseistä ohjeistusta perehdyttäessään uusia käräjäsihteereitä
Tilitoimistojen kohtaamat haasteet rahanpesulain mukaisen ilmoitusvelvollisuuden toteuttamisessa : Lainsäädännön ja käytännön velvoitteiden tarkastelu
Opinnäytetyössä tarkasteltiin tilitoimistojen kohtaamia haasteita rahanpesulain mukaisen ilmoitusvelvollisuuden toteuttamisessa. Työn tavoitteena oli selvittää, millaisia haasteita tilitoimistot kokevat ilmoitusvelvollisuuden täyttämisessä sekä miten lainsäädännön velvoitteet toteutuvat käytännössä. Työn taustalla oli havainto siitä, että tilitoimistojen tekemien rahanpesuilmoitusten määrä on Suomessa varsin alhainen suhteessa toimialan kokoon ja tilitoimistojen keskeiseen rooliin asiakkaidensa taloudellisen toiminnan seuraajina.
Tutkimus toteutettiin oikeudellisena empiirisenä tutkimuksena, jossa yhdistettiin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskeva oikeudellinen viitekehys sekä laadullinen tutkimusote. Teoreettinen viitekehys koostui rahanpesulainsäädännöstä, EU:n rahanpesudirektiiveistä, viranomaisten ohjeistuksista sekä oikeuskirjallisuudesta. Empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden avulla kolmelta tilitoimiston kirjanpitäjältä.
Tutkimustulokset osoittivat, että rahanpesuilmoitusten tekemistä vaikeuttavat useat toisiinsa kytkeytyvät tekijät. Keskeisiksi haasteiksi nousivat riskiperusteisen lähestymistavan tulkinnanvaraisuus, epävarmuus ilmoitusvelvollisuuden kynnyksestä sekä epäilyt selonotto- ja ilmoitusvelvollisuuden vaikutuksista asiakassuhteisiin. Haastatteluiden perusteella asiakkaan tunteminen ja jatkuva seuranta koettiin lähtökohtaisesti vahvuudeksi, mutta epätavanomaisten liiketoimien arvioinnin subjektiivisuus sekä käytännön ohjeistuksen koettu riittämättömyys osaltaan lisäsivät varovaisuutta ilmoitusten tekemisessä.
Johtopäätöksenä todettiin, että tilitoimistojen vähäinen rahanpesuilmoitusten määrä ei johdu haluttomuudesta noudattaa lakia, vaan ennen kaikkea sääntelyn tulkintaan liittyvistä epävarmuuksista, ohjeistusten epäselvyyksistä, kehityskohteista osaamisessa sekä käytännön toimintamallien puutteista. Tilitoimistojen rooli rahanpesun torjunnassa on viranomaisten ja valvojien mukaan merkittävä, mutta käytännössä tätä potentiaalia ei hyödynnetä täysimääräisesti. Ilmoitusvelvollisuuden tehokkaampi toteutuminen edellyttää selkeämpää ja konkreettisempaa ohjeistusta, koulutuksen lisäämistä sekä riskiperusteisen lähestymistavan vahvempaa kirkastamista osana tilitoimistojen arkea.This bachelor’s thesis examines the challenges faced by accounting firms in fulfilling their reporting obligations under the Finnish Anti-Money Laundering Act. The aim of the study was to identify the difficulties accounting firms experience in complying with the obligation to submit suspicious transaction reports and to assess how legislative requirements are implemented in practice. The study was motivated by the observation that the number of suspicious transaction reports submitted by accounting firms in Finland is relatively low in relation to the size of the sector and the central role accounting firms play in monitoring their clients’ financial activities.
The study was conducted as a legal-empirical research project combining the legal framework for the prevention of money laundering and terrorist financing with a qualitative research approach. The empirical data were collected through semi-structured thematic interviews with three accountants working in an accounting firm.
The research findings indicate that the submission of suspicious transaction reports is hindered by several interrelated factors. Key challenges included the interpretative nature of the risk-based approach, uncertainty regarding the reporting threshold, and concerns about the impact of due diligence and reporting obligations on client relationships. Based on the interviews, customer due diligence and ongoing monitoring were generally perceived as strengths; however, the subjective nature of assessing unusual transactions and the perceived inadequacy of practical guidance contributed to increased caution in submitting reports.
The study concludes that the low number of suspicious transaction reports submitted by accounting firms does not stem from unwillingness to comply with the law, but rather from uncertainties related to regulatory interpretation, unclear guidance, gaps in expertise, and shortcomings in practical operating models. According to authorities and supervisory bodies, accounting firms play a significant role in combating money laundering, yet in practice this potential is not fully utilized. More effective implementation of the reporting obligation requires clearer and more concrete guidance, increased training, and a stronger clarification of the risk-based approach as part of the everyday operations of accounting firms