Theseus theses and publications of the Universities of Applied Sciences
Not a member yet
221402 research outputs found
Sort by
Kahvikekkerit- Ikäihmisten ryhmätoiminnan vaikuttavuuden arviointi
No full textSuomessa väestönrakenne on muuttumassa nopeassa tahdissa ja ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa. Haasteena tulevaisuudessa on ikääntyvien palveluiden turvaaminen ja kehittäminen sekä hyvinvoinnin takaaminen. Hyvä toimintakyky auttaa ylläpitämään sosiaalista vuorovaikutusta ja osallistumaan hyvinvointia tukevaan arkeen ja toiminnan muotoihin. Ikääntyneen sosiaalinen toimintakyky tarkoittaa vuorovaikutuksen taitoja, roolia yhteiskunnassa ja kykyä muodostaa ja ylläpitää sosiaalisia suhteita ja toimia erilaisissa yhteisöissä. Ikä saattaa lisätä yksinäisyyden kokemusta ja yksinäisyyden on todettu olevan tutkimuksissa terveydelle haitallista.
Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa ikäihmisten ryhmätoiminnan vaikuttavuudesta osallistujien koettuun hyvinvointiin sekä siitä, miten ryhmätoiminta vaikuttaa ikäihmisten yksinäisyyden ja osallisuuden kokemuksiin. Tutkimuksessa etsittiin tietoa siitä, miten ryhmätoimintaa voisi jatkossa kehittää palvelemaan tarkoitustaan paremmin. Tutkimus toteutettiin paperisena kyselykaavakkeena. Kyselykaavakkeessa oli sekä monivalinta- että avoimia kysymyksiä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että Kahvikekkerit-ryhmätoiminta tukee merkittävästi ikäihmisten hyvinvointia ja sosiaalista osallisuutta. Enemmistö vastaajista koki ryhmätoiminnan kohentavan mielialaa, tuovan rytmiä arkeen ja vahvistavan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Lisäksi suurin osa vastaajista kertoi ryhmän auttavan tuntemaan itsensä osaksi yhteisöä ja vähentävän yksinäisyyden kokemuksia. Kehittämistoiveissa korostuivat monipuoliset sisällöt, kuten liikunta, musiikki, pelit, luennot ja retket. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ryhmätoiminta on vaikuttava ja matalan kynnyksen keino edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja ehkäistä yksinäisyyttä. Tulokset tukevat aiempia tutkimuksia sosiaalisen osallisuuden merkityksestä ja vahvistavat tarvetta jatkaa ja kehittää ryhmätoimintaa monipuolisesti
Ruutuajan vaikutukset alakouluikäisen lapsen kehitykseen ja hyvinvointiin : opas ruutuajasta kouluterveydenhoitajan mediakasvatusohjauksen tueksi ensimmäisen luokan laajaan terveystarkastukseen
Get PDFTämän opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää opas lasten ruutuajasta kouluterveydenhoitajan mediakasvatusohjauksen tueksi ensimmäisen luokan laajaan terveystarkastukseen. Opinnäytetyön tavoitteena on koota ja jäsentää tutkittua tietoa lapsen kehityksestä keskilapsuuden aikana sekä selvittää, millaisia vaikutuksia ruutuajalla ja älylaitteiden käytöllä on mahdollisesti lapsen psykososiaaliseen, fyysiseen ja kognitiiviseen kehitykseen. Tavoitteena on myös parantaa terveydenhoitajien valmiuksia käydä asiantuntevia mediakasvatuksellisia keskusteluja vanhempien kanssa. Lisäksi tavoitteena on edistää vanhempien tietoisuutta ruutuaikaa koskevista suosituksista ja ruutuajan mahdollisista vaikutuksista lasten kehitykseen.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämispohjaisena työnä yhteiskehittämisen periaatteita hyödyntäen. Opasta kehitettiin yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun terveydenhoitotyön lehtorien sekä Laurea-ammattikorkeakoulusta valmistuneiden terveydenhoitajien kanssa. Kehittämistyön perustana toimi ajantasainen teoreettinen viitekehys ja huolellinen työpajan suunnittelu, joka nähtiin keskeisenä osana kehittämistyötä, sillä sen avulla varmistettiin sisällön pedagoginen toimivuus ja käyttäjälähtöisyys. Työpajatyöskentely toteutettiin palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäen. Digitaalisena työskentelyalustana käytettiin Padletia.
Uudet THL:n Digitaalisten laitteiden vapaa-ajan käytön kansalliset suositukset 0–13-vuotiaille korostavat lapsen ikä- ja kehitysvaiheeseen liittyviä tarpeita, kuten oppimista, sosiaalista vuorovaikutusta, hyvinvointia ja fyysistä aktiivisuutta. Nämä samat teemat tulivat esille opinnäytetyössä. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsittelee keskilapsuuden fyysistä, psykososiaalista ja kognitiivista kehitystä, ruutuaikaa sekä kouluterveydenhuoltoa. Viitekehyksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä 7–12-vuotiaan lapsen kehityksellisistä tarpeista keskilapsuuden aikana ja sitä, miten ruutuaika siihen vaikuttaa. Tässä opinnäytetyössä on tarkoitus tarkastella ruutuaikaa nimenomaan lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen näkökulmasta, ei pelkästään määrällisenä ilmiönä.
Ruutuaikaan liittyvä ilmiö on jatkuvasti muuttuva, mikä korostaa oppaan systemaattisen jatkokehittämisen tarvetta. Jatkossa opasta olisi perusteltua kehittää joustavaksi ja helposti päivitettäväksi työvälineeksi, joka huomioi uudet tutkimustulokset, muuttuvat digitaaliset ympäristöt sekä päivitetyt digitaalisten laitteiden käytön suositukset.
Asiasanat: ruutuaika, alakouluikäinen, lapsen kehitys, ruutuajan vaikutukse
Sähkön reaaliaikamonitorointi koelaiteympäristössä
Get PDFEnergiamittaukset ja jatkuva tehonkulutuksen seuranta ovat olennainen osa energiatehokkuuden kehittämistä ja seurantaa. Reaaliaikaiset tehomittaukset mahdollistavat selvittämisen, milloin ja missä energiaa kuluu merkittävästi. Opinnäytetyö on kehittämistutkimus, jonka pääasiallisena kehityskohteena oli menetelmät reaaliaikaisen teho- ja energiankulutusmonitoroinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Tutkimuksen toimeksiantaja oli Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, ja sen soveltavat ja empiiriset osiot kohdistuivat toimeksiantajan pilottiluokan kiertoleijukoelaitteistoon. Keskeisenä tavoitteena oli löytää ratkaisuja koelaiteympäristön hajautuneen sähkölaitteiston reaaliaikaisen monitoroinnin toteuttamisen haasteisiin. Ratkaisuja kehitettiin tutkimalla ja kokoamalla tietoa olemassa olevista lähteistä sekä laitteistoon kohdennettujen havainnointien ja mittausten pohjalta. Koska tavoitteena oli kehittää sekä yleistettäviä että kohdelaitteistoon sovellettavia toimintamalleja ja menetelmiä, muodostui tutkimusotteeksi yhdistelmä sekä teoreettisia kirjallisuusselvityksiä että paikallisia kohdetarkasteluja ja selvityksiä.
Kirjallisuusselvityksissä käsiteltiin mittaukselle ja monitoroinnille keskeisiä lakeja ja standardeja, energiatehokuutta, sähköisiä suureita ja sähkön laatua, näiden mittaustapoja ja mittareiden keskeisiä ominaisuuksia sekä niitä koskevia säädöksiä. Kokeellinen osuus sisälsi havainnointia koelaitteiston ympäristössä, aineistopohjaisia selvityksiä laitteiston kokoonpanosta ja toimilaitteiden ominaisuuksista, sekä alustavan mittausjakson tutkittavassa laitteistossa. Havainnoinneilla ja selvityksillä luotiin kattava kuva tutkittavasta laitteistosta ja selkeytettiin koelaitteiston erityisiä haasteita sähkön monitoroinnille.
Näiden haasteiden havainnollistamista varten laadittiin tutkittavaan laitteistoon perustuva esimerkkilaitteisto. Esimerkkilaitteistolle tehtiin sähkön monitoroinnin esisuunnittelua ja käsiteltiin tapoja ratkaista laitteiston haasteita suhteessa monitoroinnille asetettuihin tavoitteisiin. Sähkön monitoroinnin suunnittelulle keskeiseksi havaittiin mm. monitoroinnin tavoitteiden selkeys ja niiden suhteuttaminen laitteiston, standardien, lainsäädännön, budjetin tai aikataulujen rajoitteisiin suunnittelun edetessä. Kehitetyt toimintamallit sähkön monitoroinnin kehittämiseen ovat sovellettavissa myös muualla vastaavan skaalan koelaiteympäristöissä, teollisuudessa tai muissa monitoroinnista hyötyvissä ympäristöissä.Electrical power measurements and monitoring are an integral part of energy efficiency. Real time power measurements can tell us when and where electrical energy is used most. The thesis is a developmental study focusing on methods of developing and implementing real-time power and energy monitoring.
The study was commissioned by VTT Technical Research Centre of Finland and its applied and empirical parts focused on VTT’s pilot size circulated fluidized bed reactor and its electrical installations. The main objective was to develop solutions for specific challenges that affect the development of power monitoring in test environments. Solutions were based on existing literary sources as well as observations and measurements in the test environment. The objective was to develop methods that are applicable both to test environments in general as well as the CFBC environment in specific. Thus, a combination of theoretical literary reviews and localized observations and examinations was chosen as a research approach.
The literary reviews focused on laws and regulations concerning measurements and monitoring, energy efficiency, the units and quantities of electrical power and power quality, how they can be measured and monitored, as well as properties and regulations that concern such measurement devices. The experimental parts of the work included both primary observations as well as secondary source investigations of the configuration and the devices of the test environment in question, in addition to preliminary measurements therein. Based on these, a comprehensive account of the test environment as well as an understanding of the challenges it presents to monitoring were developed.
These challenges and the proposed solutions to them were illustrated by a simplified model of the test environment. Monitoring pre-planning was conducted on the model, as well as examinations on how the challenges of test environments can be reconciled with the objectives of power monitoring. Clarity in the objectives of power monitoring in respect of the limitations of the environment, devices and regulations, as well as the available time and money was seen as primary to the development of power monitoring. The methods and solutions developed here can also be applied to other test environments, small industry or other electrical installations of similar scale that benefit from power monitoring
Työhyvinvointijohtaminen arjessa – päiväkirja muutosten askelista ja lakisääteisistä velvoitteista
Get PDFTässä päiväkirjamuotoisessa opinnäytetyössä käsiteltiin työhyvinvoinnin kehittämistä osana esihenkilön arjen työtä. Työn tavoitteena oli kuvata ja analysoida, miten työhyvinvointia voidaan parantaa suunnitelmallisella ja käytännönläheisellä kehittämistyöllä työyhteisössä. Lisäksi tavoitteena oli tukea tekijän ammatillista kehittymistä esihenkilönä sekä syventää ymmärrystä esihenkilötyön vaikutuksista työyhteisön ilmapiiriin, vuorovaikutuk-seen ja työntekijöiden jaksamiseen. Opinnäytetyö toteutettiin 12 viikon mittaisena kehittämisjaksona. Työskentelyä dokumentointiin päivittäisten päiväkirjamerkintöjen ja viikoittaisten analyysien avulla. Työyhteisön tilannetta kartoitettiin kehittämisjakson alussa anonyymin työhyvinvointikyselyn ja kehityskeskustelujen avulla. Kehittämisjakson aikana toteutettiin suunniteltuja kehittämistoimenpiteitä ja jakson päätteeksi vaikutuksia arvioitiin uusien anonyymien kyselyjen avulla. Työn tulokset osoittavat, että työhyvinvointia voidaan kehittää tehokkaasti pienillä mutta johdonmukaisilla esihenkilötyön keinoilla. Kehittämisjakson tuloksena työyhteisön ilmapiirin avoimuus lisääntyi, vuorovaikutus parani ja työntekijöiden kokemus kuulluksi tulemisesta vahvistui. Lisäksi tekijän kokemus esihenkilötyön merkityksestä työhyvinvoinnin tukemisessa vahvistui ja tekijän oma ammatillinen osaaminen kehittyi erityisesti vuorovaikutuksen, palautteen antamisen ja työyhteisön tarpeiden tunnistamisen osalta.This diary-based thesis addressed the development of workplace well-being as part of a supervisor’s daily work. The aim of the thesis was to describe and analyse how workplace well-being can be improved through a planned and practical development process within a work community. In addition, one of the aims was to support the professional development of the author in a supervisory role and to deepen the understanding of how supervisory work influences the work atmosphere, interaction, and employees’ ability to cope at work. The thesis was implemented as a 12-week development project. The development process was documented through daily diary entries and weekly analyses. At the beginning of the project, the state of the work community was assessed using an anonymous workplace well-being survey and individual career development discussions. During the development period, planned development actions were carried out. Finally, the effects of the development work were evaluated using new anonymous surveys. The results indicate that workplace well-being can be effectively improved through small but consistent supervisory actions. As a result of the development process, openness in the work atmosphere increased, interaction improved, and employees’ experiences of being heard improved. In addition, the author’s understanding of the significance of supervisory work in supporting workplace well-being deepened, and professional competence developed particularly in interaction, providing feedback, and recognizing the needs of the work community
AI-Driven Decision-Making in Project Risk Management
Get PDFThe increasing complexity of modern projects and the demand for data-driven decision-making have positioned Artificial Intelligence (AI) as an important enabler in project risk management. Despite its growing adoption, there remains limited understanding of how AI supports decision-making processes and what challenges influence its effective use. This study aimed to examine how AI agents improve decision-making in project risk management, identify the benefits and challenges of their adoption, and compare them with other AI-driven tools.
A quantitative research design was used, involving an online survey that received 206 responses from project professionals across multiple industries. Data were analyzed using descriptive and comparative statistical techniques in Microsoft Excel to explore trends in AI adoption, benefits, and perceived challenges.
The findings show that respondents perceived AI as enhancing the speed, accuracy, and confidence of decision-making in project risk management. However, adoption varied by industry, with IT and construction sectors reporting higher engagement compared to others. Key challenges identified were poor data quality, high implementation costs, limited technical skills, and ethical concerns such as data privacy and accountability. The study concludes that AI serves as a supportive rather than substitutive tool, improving analytical capacity while requiring human oversight and governance
Creating a private 5G test network for research and education
Get PDFMatkapuhelinverkkojen käyttö on kasvanut äärimmäisen nopeasti vuosituhannen vaihteen jälkeen. Etenkin sen viimeisin kansainvälisesti käyttöön otettu sukupolvi eli 5G on saavuttanut laajan käyttäjäkuntansa ennennäkemättömällä vauhdilla. Siitä huolimatta alalla vallitsee yhteisymmärrys siitä, että 5G:n potentiaalia ei ole vielä täysin saavutettu. Tämän potentiaalin saavuttaminen tulee vaatimaan lisää tutkimustyötä sekä uusia ammattilaisia, jotka ovat kiinnostuneita kyseisestä teknologiasta.
Tämä opinnäytetyö pyrkii edistämään matkapuhelinverkkojen kehitystä tarjoamalla Turun ammattikorkeakoululle testiverkon, jota käyttää tutkimukseen sekä käytännönläheiseen opetukseen. Opinnäytetyön tavoitteisiin päästiin tutustumalla ensin aiempaan aiheesta tehtyyn tutkimustyöhön ja muuhun materiaaliin. Aiempien tutkimusten perusteella hahmoteltiin alan yleiset käytännöt, joita sovellettiin testialustan suunnittelussa. Testiverkon suunnittelussa hyödynnettiin myös organisaation Nokia Airscale laitteistokantaa, josta testiverkon komponentit koostuvat.
Opinnäytetyössä tehtiin yksityinen 5G-testiverkko, joka vastaa kokoonpanoltaan muita 5G-verkkoja, jollaisia on käytetty esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulun tiloissa. Testiverkko jäi organisaation käyttöön, ja sitä tullaan hyödyntämään tulevissa tutkimuksissa ja opetuksessa.The usage of mobile networks has risen dramatically after the turn of the millennium. This is especially true for the fifth generation of the technology (5G) which is at the time of writing the latest version to see mass adoption. However, it is largely agreed upon that there is still more to achieve with 5G. Fulfilling all the potential will require more research and the next generations of professionals to be interested in this technology. This thesis aims to contribute to both of these goals. For this thesis, a private 5G test network was created for Turku University of Applied Sciences to be used for further studies and education purposes.
To achieve the aims of this thesis, previous research and other available material were studied first. Through this analysis, common threads and best practices were identified which were then applied to the design of the test network. The design utilised the excellent access to Nokia Airscale hardware that Turku University of Applied Sciences has for modern and reliable components.
The finding of this thesis is that the Turku University of Applied Sciences has a private standalone test network for 5G. It can be used for research or hands-on teaching of 5G technology. The design of the test network mirrors the 5G networks that have been in use on campus with the intent that skill transfer between the test environment and enterprise networks will happen efficiently
Videon avulla tuotettu affektiivinen muutos päihdekuntoutujille : sosiaalipedagogisfenomenologisen analyysin kautta saavutettu yhteisöllisyys
Get PDFTämän toiminnallisen opinnäytetyön kehittämistehtävän osana tuotettiin video työelämäkumppanina toimineelle Helsingin A-Killalle. Kehittämistehtäväksi oli määritelty sellaisen videon luominen, jonka avulla voidaan motivoida katsojia yhteisölliseen toimintaan järjestössä. Videon kohderyhmäksi on määritelty aikuiset päihteidenkäyttäjät ja päihdekuntoutujat.
Videon toteutuksessa on huomioitu teoreettisessa viitekehyksessä fenomenologia ja affektiteoria. Fenomenologian avulla on tarkasteltu sitä, millä tavalla fenomenologinen kehollisuus eroaa Descartesin dualistisesta ajattelusta ja miten tätä voi hyödyntää videon tuotannossa. Affektiteorian osalta on tarkasteltu sitä, että miten tiettyjä affekteja voi tartuttaa ihmisiin, jonka kautta se voi motivoida erilaisiin toimintoihin. Sosiaalipedagogisena työotteena on käytetty elämyksellisyyttä, joka on määrittynyt toiminnallisen ja luovan työskentelyn kautta. Videoon on yhdistetty niin itse tuotettua musiikkia pianolla kuin runollista tekstiä puhuttuna videolle. Video saatiin opinnäytetyön aikana valmiiksi ja työelämäkumppani on hyväksynyt lopputuloksen.
Johtopäätöksenä videon prototyyppi onnistuttiin luomaan hyödyntäen valikoituja teorioita ja muodostaen tämän kautta luovasti toiminnallinen menetelmä kohderyhmän motivoimiseksi kohti tietynlaista toimintaa. Kuitenkin itse videon aiheuttamat affektiiviset muutokset ja kyky ohjata ihmisiä toimintaan vaatisi erikseen vaikutusten tutkimusta tarkemmin
Työvuorosuunnittelu Web-sovellus
Get PDFTässä opinnäytetyössä kehitettiin web-pohjainen työvuorosuunnittelusovellus, jonka tavoitteena on tarjota selkeä, käyttäjäystävällinen ja laajennettavissa oleva työkalu työvuorojen hallintaan eri käyttäjäryhmille. Sovellus suunniteltiin korvaamaan manuaaliset ja hajanaiset käytännöt keskitetysti hallittavalla järjestelmällä, joka parantaa työn organisointia ja vähentää virheiden riskiä.
Projekti toteutettiin ryhmätyönä hyödyntäen moderneja web-teknologioita. Sovellus rakennettiin Next.js-kehyksellä, joka yhdistää käyttöliittymän (frontend) ja palvelinpuolen toiminnallisuudet (backend) samaan projektiin. Tietojen käsittelyyn käytettiin relaatiotietokantaa ja sovelluksen arkkitehtuuri mahdollistaa reaaliaikaisen vuorovaikutuksen käyttöliittymän ja tietokannan välillä API-reittien kautta.
Käyttöliittymä toteutettiin responsiiviseksi ja saavutettavaksi eri laitteilla, sekä sen suunnittelussa painotettiin selkeyttä ja helppokäyttöisyyttä. Projektin aikana huomioitiin myös sovelluksen jatkokehitysmahdollisuudet, tietoturva ja käyttäjähallinta, jotta ratkaisu skaalautuu tulevaisuuden tarpeisiin
Automaattinen lämmityksen optimointijärjestelmä
Get PDFTässä opinnäytetyössä suunniteltiin ja toteutettiin prototyyppi automaattisesta lämmityksen optimointijärjestelmästä, jonka tavoitteena oli hyödyntää pörssisähkön hinnanvaihtelua ja ulkolämpötilaa lämmityksen ajoituksessa. Tavoitteena oli tuottaa käyttäjälle selkeä tilannekuva nykyhetkestä sekä lähitulevaisuudesta ja mahdollistaa myös lämmityksen ohjaus.
Järjestelmässä pörssisähkön hintadata ja säähavainnot sekä -ennuste haettiin ulkoisista rajapinnoista ja yhdistettiin aikajanapisteiksi. Sisälämpötilaa mitattiin lämpötila-anturilla ja lämmityksen ohjaus toteutettiin releellä, jota prototyypissä käytettiin ainoastaan lämmityksen simulointiin (LED-merkkivalo), ei oikean lämmitysjärjestelmän kytkentään. Backend-palvelu muodosti lämmityssuunnitelman, välitti ohjauskäskyt laitteistolle MQTT:n kautta ja tarjosi käyttöliittymälle tarvittavat tilatiedot sekä historiatiedon. Käyttöliittymässä käyttäjä pystyi tarkastelemaan hintojen ja lämpötilojen kehitystä sekä suunniteltuja lämmitysjaksoja aikajanalla ja ohjaamaan järjestelmää.
Työn tuloksena syntyi toimiva prototyyppi, joka tuotti lämmityssuunnitelmia ja ohjasi relettä sekä esitti järjestelmän tilan ja suunnitelman käyttöliittymässä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että järjestelmän perusidea on toimiva, mutta luotettava arvio käytännön hyödyistä edellyttää testausta todellisessa käyttöympäristössä oikean lämmitysjärjestelmän kanssa. Jatkokehityksessä keskeisiä aiheita ovat järjestelmän testaaminen aidoissa olosuhteissa sekä optimoinnin kehittäminen
Päihdekuntoutuksessa keskeyttäneiden tilastointi ja seuranta Power BI:llä
Get PDFToiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda toimeksiantajalle Power BI-raportti päihdekuntoutuksen keskeyttäneistä tiedolla johtamisen tueksi. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Helsingin kaupungin päihdekuntoutus Luoto. Raportin avulla päihdekuntoutus Luoto voi seurata päihdekuntoutuksen keskeyttäneitä ja keskeytykseen johtavia syitä. Opinnäytetyötä varten tuli hakea tutkimuslupa Helsingin kaupungilta. Potilastiedot luokitellaan sensitiiviseksi tiedoksi ja kerätty aineisto tuli Power BI-raporttia varten anonymisoida, jotta yksittäiset henkilöt eivät ole raportista tunnistettavissa. Tutkimus noudattaa tietosuojalainsäädäntöä ja hyviä tutkimuseettisiä periaatteita.
Sosiaali- ja terveyshuollon tulee kehittää tiedolla johtamista, jotta palvelut kohdentuisivat paremmin oikea-aikaisesti, olisivat yhdenvertaisia ja laadukkaita sekä kustannustehokkaita. Tietojärjestelmät keräävät valtavasti dataa terveydenhuollossa ja tätä dataa tulisi osata analysoida. Sosiaali- ja terveydenhuolto tulisi käyttää data-analytiikkaa tiedolla johtamisen apuna ja lisätä tietoisuutta käytettävistä mittareista ja siitä mihin kerättyä dataa käytetään.
Power BI-raportista voitiin havainnoida, että päihdekuntoutuksen keskeytyksiä eniten tapahtui ensimmäisen ja toisen viikon aikana. Eniten keskeyttäneitä oli alle 40-vuotiaissa. Yli 40-vuotiaiden keskeyttämisen riski oli korkein ensimmäisen viikon aikana ja matala loppu kuntoutuksen aikana. Keskeyttäneiden päihteiden käytöstä nousi kaksi eri päihdettä esille. Eniten keskeytyksen syyksi raportoitiin ettei päihdekuntoutuja kokenut kuntoutusta mielekkäänä tai tiennyt mihin tuli sekä, että oli lähtenyt ilmoittamatta ja ollut päihtyneenä. Suurempaa eroavaisuutta alle 40-vuotiaiden ja yli 40-vuotiaden välillä ei tullut esille keskeyttämisen syissä. Ensikertalaiset keskeyttivät enemmän kuin jo kertaalleen kuntoutuksessa olleet. Ensikertalaisen keskeytyksen syiksi raportoitiin, että päihdekuntoutuja oli lähtenyt ilmoittamatta tai oli ollut päihtynyt kuin udelleen kuntoutuksessa olleet eivät kokeneet kuntoutusta mielekkäänä tai tiennyt mihin tuli