Theseus theses and publications of the Universities of Applied Sciences
Not a member yet
221402 research outputs found
Sort by
Green mindset, sustainable mobility: the mediating effect of environmental concern in attitude formation toward electric vehicles in Ethiopia
ei tietoa saavutettavuudest
Vakioitu tapa tuottaa toteutusmalleja
Työn aiheena oli vakioitu tapa tuottaa koneohjauksessa käytettäviä toteutusmalleja GRK Suomi Oy:lle. Tavoitteena oli määritellä todennettavat minimivaatimukset toteutusmallin tietosisällölle, yhtenäistää nimeäminen ja kooditus, selkeyttää versiohallinta sekä varmistaa jakelun ajantasaisuus, jotta mallit palvelevat koneohjausta, laadunvarmistusta ja työmaan ohjausta ilman turhaa tulkintaa.
Tietoperusta nojasi alan ohjeisiin ja standardeihin (YIV, Väylävirasto, Inframodel, IFC) sekä yrityksen kokemuksiin mallipohjaisesta toteutuksesta. Toiminnallisena menetelmänä toteutettiin kysely toteutusmallien tuottajille ja käyttäjille (n=26), jossa kartoitettiin mallipaketin sisältöä, nimeämiskäytäntöjä ja käytön haasteita. Vastaukset analysoitiin.
Keskeiset tulokset olivat seuraavat: 1) nimeämisen ja koodituksen vaihtelu heikensi löydettävyyttä ja versiohallintaa, 2) luiskien ja putkilinjojen esitystavan epäyhtenäisyys lisäsi tulkintaa, 3) vanhan tekniikan hajautuminen useisiin malleihin aiheutti virheriskejä ja 4) kasvualustojen huomiointi kantavassa rakenteessa oli epäjohdonmukaista.
Johtopäätöksenä esitettiin vakiointi: tiedostonimet, tasot/kerrokset ja IM/IFC koodit yhdenmukaisiksi näkyvällä versiohistorialla; luiskat mallinnettiin yhtenäisellä tavalla, putkille asetettiin pakolliseksi arinan yläpinta ja putkikoko, vanhat rakenteet koottiin yhteen yhdistelmämalliin, kasvualustat sisällytettiin kantavaan ja jakavaan malliin urakan niin edellyttäessä.
Tulosten perusteella laadittiin yrityksen sisäinen ohje toteutusmallien tuottamisesta ja suunniteltiin sen käyttöönotto pilottikohteeseen. Yleispätevinä hyötyinä voidaan todeta virheiden ja riskien väheneminen koneohjauksessa, sujuvampi koordinointi sekä tiedon jäljitettävyyden vahvistuminen
Vanhempien älylaitteiden käyttö ja sen vaikutus lapsen psykososiaaliseen kehitykseen : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vanhempien älylaitteiden käyttöä sekä sen vaikutuksia lapsen psykososiaaliseen kehitykseen. Tarkastelun kohteeksi työssä rajattiin alle 6-vuotiaat lapset. Tutkimuskysymyksien avulla aiheesta pyrittiin kokoamaan laadullinen vastaus. Tutkimuskysymykset olivat “Miten vanhemman älylaitteen käyttö vaikuttaa lapsen psykososiaaliseen kehitykseen?” sekä “Miten vanhemmat kokevat älylaitteen käytön osana vanhemmuutta?” Opinnäytetyön tavoite on edistää ja tukea lapselle suotuisaa kehitystä sekä vanhemmuutta. Yhteistyökumppani on Tampereen ammattikorkeakoulu.
Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku suoritettiin sekä systemaattista että manuaalista tiedonhakua hyödyntäen. Työhön valikoitui yhteensä yhdeksän alkuperäistutkimusta, joista kaksi olivat manuaalisen tiedonhaun tuloksia, loput systemaattisella tiedonhaulla valittuja. Tutkimusaineistot analysoitiin induktiivista sisällönanalyysia noudattaen.
Vanhemman runsaalla älylaitteen käytöllä on tuloksien perusteella monenlaisia vaikutuksia vanhemmuuteen sekä lapsen kehitykseen. Näistä keskeisimpiä ovat haitalliset vaikutukset lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen ja kiintymyssuhteeseen, lapsen tunne-elämään ja käyttäytymiseen sekä vanhemman kokemuksiin omasta vanhemmuudestaan. Toisaalta älylaitteen käytöllä voi olla edullisia vaikutuksia erityisesti vanhemmuuteen. Varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisyn on osoitettu vähentävän ongelmien vakavuutta ja esiintymistä tulevaisuudessa.
Tutkimuksista saatuja tuloksia voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työssä lisäämällä tietoa vanhempien älylaitteiden käytöstä ja sen vaikutuksista. Näin voidaan edistää ja tukea lapsen suotuisaa kehitystä antamalla aiheesta laadukkaampaa ja inklusiivisempaa ohjausta ja tukea vanhemmille. Jatkotutkimusehdotukseksi esitetään lisätutkimuksen tarve pidemmän aikavälin vaikutuksista lapsen kehitykseen.Smart devices today play an increasingly significant role in people´s daily lives. However, there are many negative effects related to smart device usage. Effects of smart devices on their users has been researched, but it remains unclear how a parent´s smart device usage affects their child and parenting.
The purpose of this study was to explore parents´ smart device usage and its impact on a child´s psychosocial development. The objective was to support parenting and maintain beneficial early interaction between the child and the parent. The study was conducted in collaboration with Tampere University of Applied Sciences.
This study was based on a descriptive literature review. The data were analysed using inductive content analysis. According to the results, parents' excessive smart device usage affects especially early interactions between the child and the parent and the experiences of parenting. It also has a strong connection to the child´s emotional challenges and behavioural problems.
The results indicate that prevention and early intervention reduce the occurrence of problems. Promoting the knowledge of healthcare professionals about smart device usage reinforces the guidance provided by professionals. This can support parenting and early interaction between the child and the parent. Further research is required especially on the long-term effects of smart device usage on child´s development
Kouvolan alueen yritysten brändin nykytila ja kehittämistarpeet
Tämän opinnäytteen tavoitteena oli selvittää Kouvolan pienyritysten brändien nykytila sekä tarkastella, miten brändejä hallitaan ja kehitetään käytännössä. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa toimeksiantajalle arvokasta tietoa paikallisten pienyritysten brändinhallinnan haasteista ja kehittämistarpeista sekä luoda pohja kohdennettujen brändipalveluiden kehittämiselle.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja sen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla kymmeneltä paikalliselta pienyritykseltä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä teemoitellen. Analyysin perusteella muodostettiin keskeiset teemat sekä kolme tyyppiyritystä, jotka kuvaavat yritysten erilaisia lähtötilanteita sekä tarpeita brändinhallinnassa.
Tutkimustulokset osoittavat, että yritykset tunnistavat brändin merkityksen liiketoiminnalle, mutta brändinhallinta on useimmiten reaktiivista ja yrittäjävetoista. Brändi mielletään usein ensisijaisesti visuaaliseksi ilmiöksi tai markkinointiin liittyväksi tekijäksi, eikä sitä nähdä strategisena kokonaisuutena. Brändin kehittämisen keskeisimmät haasteet liittyvät ajan ja resurssien puutteeseen sekä osaamisen ja konkreettisten työkalujen puuttumiseen.
Tutkimuksen perusteella yritykset voidaan jakaa kokemuspohjaisesti toimiviin yrityksiin, kehittämishaluisiin yrityksiin ja strategisesti johdettuihin brändeihin. Näiden kolmen tyyppiyritysten pohjalta laadittiin toimeksiantajalle liiketoiminnan tueksi niihin sopivat brändipaketit, jotka vastaavat yritysten erilaisiin tarpeisiin ja lähtötasoihin.
Tutkimus vahvistaa aiempaa bränditutkimusta, mutta tuo esiin erityisesti pienyritysten näkökulmasta brändinhallinnan käytännönhaasteet. Tulokset osoittavat, että pienyritykset kaipaavat käytännönläheisiä, helposti omaksuttavia ratkaisuja, joiden avulla brändityö voidaan sisällyttää osaksi yritysten arjen toimintaa
Työ- ja toimintakykymittari kuntouttavassa työtoiminnassa: ohjaajien ja asiakkaiden kokemuksia
Työttömyys on lisääntynyt Suomessa viime vuosina, ja marraskuussa 2025 maan työttömyysaste nousi Euroopan korkeimmaksi. Joulukuussa 2025 työnhakijoita oli 318 700, joista yli vuoden työttömänä olleita 133 400. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on lisännyt tarvetta kehittää työttömien palveluja ja vahvistanut työ- ja toimintakyvyn systemaattisen arvioinnin merkitystä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä ja analysoida kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden kokemuksia Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella aiemmin kehitetyn työympäristössä tapahtuvan työ- ja toimintakyvyn mittarin käytöstä sekä ohjaajien kokemuksia mittarin käyttöön liittyvästä koulutuksesta ja sen käytöstä. Tavoitteena oli tuottaa tilaajalle tutkittua tietoa ohjaajien ja asiakkaiden käyttökokemuksista mittarin, koulutuksen ja käyttöprosessin kehittämiseksi.
Tutkimus toteutettiin laadullisena teemahaastatteluna, ja aineisto analysoitiin temaattisella analyysilla induktiivista lähestymistapaa käyttäen. Haastattelut tehtiin touko-kesäkuussa 2025 kolmella Pohjois-Karjalan työpajalla viidelle ohjaajalle ja viidelle asiakkaalle. Tulokset jakautuivat kolmeen pääluokkaan: ohjaajien kokemuksiin koulutuksesta, ohjaajien kokemuksiin mittarin käytöstä ja asiakkaiden kokemuksiin mittarin käytöstä. Ohjaajat kokivat verkkokoulutuksen toimivaksi teoreettisen sisällön oppimiseen, mutta toivoivat lisää käytännönläheistä lähikoulutusta ja selkeitä esimerkkejä mittarin käyttöön. Koulutuksen rakenteeseen, perehdytykseen ja termien avaamiseen esitettiin kehittämistarpeita. Mittarin käytön koettiin selkeyttävän asiakastyötä, syventävän vuorovaikutusta ja tukevan asiakkaan itsereflektointia, vaikka termien tarkennuksiin ja koonnin kirjoittamiseen liittyi kehittämistoiveita. Asiakkaat kokivat mittarin selkeäksi ja helppokäyttöiseksi, ja keskustelu ohjaajan kanssa tuki tavoitteiden asettamista. Mittarin toistaminen nähtiin tärkeänä edistymisen seurannassa, ja alkuohjeistukseen toivottiin parannuksia.
Mittari osoittautui toimivaksi ja monipuoliseksi työvälineeksi kuntouttavassa työtoiminnassa, vaikka sen käyttö vaatii jonkin verran soveltamista. Se tuki ohjaajien yksilöllistä työskentelyä ja jäsensi asiakaslähtöistä suunnittelua. Asiakkaat kokivat mittarin hyödylliseksi, ja ohjaajan kanssa käyty keskustelu oli prosessin keskeinen osa. Tutkimuksen tavoitteet saavutettiin, ja kokemustiedon perusteella mittaria ja siihen liittyvää koulutusta voidaan kehittää edelleen. Tulokset tukevat mittarin laajempaa käyttöönottoa ja juurruttamista osaksi palvelua.
Asiasanat: pitkäaikaistyötön, työkyky, toimintakyky, kuntouttava työtoiminta, työ- ja toimintakykytiedon tuottamine
Lapsen puheenkehityksen tukeminen monikielisessä perheessä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten leikki-ikäisen (3–6-vuotiaan) monikielisen lapsen puheenkehitystä voidaan tukea perheessä. Opinnäytetyön tuotoksena suunniteltiin ja toteutettiin lautapeli, joka tarjoaa vanhemmille välineen lapsen puheen kehittämiseen monikielisessä ympäristössä. Tavoitteena oli lisätä vanhempien osaamista ja osallisuutta lapsen puheenkehityksen tukemisessa.
Teoriatiedon pohjalta oppimisen välineeksi valittiin leikki pelin muodossa. Se tarjoaa lapselle luonnollisen ja mieluisan ympäristön puheenkehityksen harjoitteluun, kuten sanaston laajentamiseen ja puheen tuottamiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Niitty 2 – Yhdessä maahanmuuttajaperheiden hyvän arjen puolesta – hankkeen kanssa. Tuotos julkaistaan hankkeen perheinfo -aineistoportaalissa ja on suunnattu käytettäväksi maahanmuuttajaperheissä lapsen puheenkehityksen tukena.
Peli koostuu pelilaudasta, tehtäväkorteista ja ohjeista, ja sen tarkoituksena on toimia lapsen ja vanhemman yhteisenä toimintana. Pelin avulla oppiminen tapahtuu leikillisesti, ja lapsi voi harjoitella puhetta vapaasti oman taitotasonsa mukaan, samalla kun harjoiteltavat sanat ja käsitteet liitetään lapsen arkeen ja tuttuun ympäristöön.The purpose of this thesis was to collect information on how to support children’s speech development in multilingual families. The approach to this thesis was practice-based. This thesis was carried out in collaboration with Niitty 2 – Working together with immigrant families for a better everyday life - project.
Information on the subject was gathered from scientific sources. Parents play a significant role in supporting their child's speech development. Play is one way to support a child's speech development. Through play, children can practice vocabulary and speech production in a meaningful environment.
Based on the information collected, a board game was created to support children's speech development in multilingual families. The board game was designed to be played together by the child and parent
Hirvivaroitusjärjestelmä autoilijoille : mobiilisovelluksen kehitys
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää mobiilisovellus autoilijoille, joka tarjoaa ajantasaisia hirvivaroituksia
karttanäkymän ja push-ilmoitusten avulla. Tavoitteena oli vähentää hirvieläimistä johtuvia liikenneonnetto-
muuksia ja siten parantaa liikenneturvallisuutta. Työssä tarkasteltiin, miten paikkatietoon, käyttäjähavaintoihin
ja pilvipohjaisiin palveluihin perustuva järjestelmä voidaan toteuttaa siten, että se tukee autoilijan turvalli-
suutta ja on myös helppo käyttää missä tahansa käyttötilanteissa.
Kehittämistyö toteutettiin rakentamalla React Native -teknologiaan perustuva mobiilisovellus Expo-kehitysalus-
tan avulla. Sovelluksessa hyödynnettiin Firebase pilvipalveluita käyttäjien autentikointiin, reaaliaikaiseen tieto-
jen tallennukseen, sekä push-ilmoitusten lähettämiseen. Paikkatiedon käsittely ja karttanäkymät toteutettiin
hyödyntämällä laitteen GPS-sijaintia sekä karttakirjastoja, joiden avulla käyttäjät pystyvät tarkastelemaan ha-
vaintoja, lisäämään uusia ilmoituksia sekä tunnistamaan riskialueita.
Työn aikana sovellusta kehitettiin iteratiivisesti ja toiminnallisuuksia testattiin sekä simulaattoreissa, että fyysi-
sellä mobiililaitteella. Kehittämisprosessissa huomioitiin erityisesti käyttöliittymän selkeys, käytettävyys ajoti-
lanteessa sekä sovelluksen toimivuus myös heikoimmissa verkkoyhteyksissä offline-tilan avulla. Lisäksi toteu-
tettiin metsästysalueiden merkintä kartalle ja dynaaminen etäisyysmittari, jotka tukevat riskien ennakointia
liikenteessä.
Työn tuloksena syntyi iOS-alustalla toimiva hirvivaroitussovellus, joka mahdollistaa reaaliaikaisen tiedon jaka-
misen käyttäjien välillä ja riskialueisiin perustuvat varoitukset push-ilmoituksilla. Sovellusta voidaan pitää toi-
mivana prototyyppinä, jota on mahdollista laajentaa jatkokehityksessä esimerkiksi Android-alustalle, tekoäly-
pohjaiseen eläintunnistukseen, sekä tarkempaan riskialueiden ennustamiseen. Työ tukee liikenneturvallisuu-
den kehittämistä ja osoittaa, miten mobiiliteknologiaa ja paikkatietoa voidaan hyödyntää osana älykkäitä va-
roitusjärjestelmiä
Rintaleikattujen imetystoiveesta ei tule tehdä oletuksia
Rintaleikkaukset ovat yleisiä plastiikkakirurgisia toimenpiteitä ja niihin hakeudutaan yhä nuorempana. Rintaleikkaukset voivat olla yhteydessä imetystoiveeseen, imetyksen toteutumiseen ja vastasyntyneen ravitsemukseen. Perhe tarvitsee tietoa ja ohjausta leikkausten vaikutuksesta imetykseen. Rintaleikatut naiset toivovat, että imetysohjauksessa huomioidaan leikkauksen taustalla olevat tekijät. Artikkelin tavoitteena on tuoda esiin näkökulmaa asiakkaiden informoimisesta sekä nostaa esiin rintaleikattuja naisia imetysohjauksen erityisryhmänä. Artikkeli pohjautuu laadullisena kyselytutkimuksena toteutettuun opinnäytetyöhön “Rintaleikattujen naisten imetystarinoita”
Kulttuuriohjattu organisaatio – Kyoceran filosofian rooli strategian ja arjen yhdistäjänä
Tässä master-opinnäytetyössä selvitän, miten Kyoceran filosofia näkyy työntekijöiden arvoissa, asenteissa ja motivaatiossa, sekä arvioin filosofian vaikutuksia työntekijöiden suorituskykyyn, hyvinvointiin ja työtyytyväisyyteen. Lisäksi työssä etsin keinoja, joilla uudet ja nykyiset työntekijät saadaan sitoutettua entistä laajemmin filosofiaan. Aihe on organisaatioille ajankohtainen, sillä arvopohjainen johtaminen liittyy suoraan henkilöstökokemukseen ja tuloksellisuuteen.
Kyocera on Japanissa vuonna 1959 perustettu kansainvälinen teknologia- ja elektroniikkayritys, jonka toiminnan perustana on Kazuo Inamorin kehittämä filosofia. Suomessa Kyoceralla on useita tytäryhtiöitä, mutta tässä tutkimuksessa keskityttiin erityisesti Kyocera Document Solutions Finland Oy:hyn sekä Kyocera Technologiesiin. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa yhdistettiin sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä.
Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla (n=10) ja Webropol kyselyllä (n=29). Analysoin haastattelut laadullisen sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti ja kyselyn kuvailevin tilastollisin menetelmin. Tulosten perusteella filosofia koettiin pääosin arjen toimintaa ohjaavaksi periaatteeksi, joka tukee rehellisyyttä, oikeudenmukaisuutta ja jatkuvaa oppimista. Vahvuuksiksi nousivat yhteistyö ja oppiminen, kun taas perehdytyksen sekä käytännön hyötyjen konkretisoinnissa ilmeni kehittämistarpeita. Sitoutumista edistivät säännölliset filosofiakeskustelut ja esihenkilöiden esimerkki.
Opinnäytetyön perusteella voidaan päätellä, että Kyoceran filosofia tarjoaa vahvan arvopohjan, joka voi merkittävästi tukea myönteistä työilmapiiriä. Sen vaikutus työntekijöiden motivaatioon ja hyvinvointiin ei kuitenkaan synny itsestään, vaan vaatii jatkuvaa perehdytystä sekä toimintatapojen kehittämistä. Työ antaa myös kohdeorganisaatiolle konkreettisia ehdotuksia siitä, miten filosofiaa voidaan jalkauttaa käytännön tasolle, ja samalla se syventää ymmärrystä arvopohjaisen johtamisen vaikutuksista työyhteisöön
Monikulttuuristen ikänaisten osallisuuden edistäminen vapaaehtoistoiminnan avulla
TIIVISTELMÄ
Johanna Hanwell, Kaisla Kempas
Monikulttuuristen ikänaisten osallisuuden edistäminen vapaaehtoistoiminnan avulla
40 sivua ja 1 liite
Kevät, 2026
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Sosionomi (AMK)
Tutkimuspainotteisen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vapaaehtoistoiminnan merkitystä osallisuutta vahvistavana tekijänä monikulttuuristen ikänaisten arjessa. Tässä opinnäytetyössä ikänaisilla viitataan yli 55-vuotiaisiin naisiin. Tavoitteena oli tarkastella kohderyhmän kokemuksia sekä tunnistaa osallistumisen esteitä ja voimavaroja, jotka tukevat osallisuuden tunnetta. Lisäksi tarkasteltiin olosuhteita, jotka edistävät kohderyhmän osallisuutta, sekä pyrittiin tuottamaan uusia näkökulmia aiheeseen.
Tutkimusaineisto kerättiin ryhmähaastatteluna yhteistyökumppani Monikansallisten naisten hyvinvointi ja liikunta ry:n (Monaliiku) tiloissa.
Ryhmähaastatteluun osallistui 11 monikulttuurista ikänaista, ja haastattelu
toteutettiin selkosuomella ja somalin kielellä. Tulkkausapuna hyödynnettiin Monaliikun työntekijää. Kohderyhmälle esitettyihin kysymyksiin vastattiin anonyymisti. Aineiston analysoinnissa käytettiin laadullista sisällönanalyysia, jonka avulla kuvattiin aineistosta esiin nousevia keskeisiä teemoja, merkityksiä ja sisältöjä. Haastattelu nauhoitettiin ja litteroitiin.
Tuloksista nousi esiin vapaaehtoistoimintaan osallistumiseen liittyvä merkityksellisyyden kokemus, joka kytkeytyi sekä muiden ihmisten auttamiseen että omaan arkeen. Vapaaehtoistoiminta näyttäytyi yhteisöllisyyttä ja osallisuutta ylläpitävänä toimintana. Lisäksi tuloksissa tunnistettiin osallistumista rajoittavia tekijöitä, kuten kielimuuri, tiedonpuute vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista sekä henkisen ja fyysisen toimintakyvyn haasteet.
Tutkimuksen perusteella monikulttuuristen ikänaisten vapaaehtoistoimintaan
osallistumista tulisi tukea ja edistää. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää vapaaehtoistoiminnasta viestimiseen, jotta myös iäkkäämmät ikäpolvet tavoitettaisiin paremmin. Tulokset osoittivat, että vapaaehtoistoiminta voi tarjota monikulttuurisille ikänaisille konkreettisen väylän yhteiskunnalliseen osallisuuteen, kielen oppimiseen sekä yksinäisyyden vähentämiseen.
Asiasanat: ikänaiset, monikulttuurisuus, osallisuus, vapaaehtoistoimintaABSTRACT
Johanna Hanwell and Kaisla Kempas
Promoting Inclusion of Multicultural Older Women through Volunteering
40 pages and 1 appendix
Spring 2026
Diaconia University of Applied Sciences
Bachelor of Social Services
This research-based thesis investigated how volunteering opportunities for the target group influences the everyday lives of multicultural older women and whether volunteering strengthens their inclusion in society. The aim of the thesis was to analyse the experiences of multicultural older women related to volunteering, identify barriers to participation, and examine the conditions that promote inclusion. In addition, the study examined the conditions that promote the participation of the target group and sought to generate new perspectives on the topic.
The research data consisted of one group interview conducted at the premises of Monaliiku Association, a non-governmental organisation supporting multicultural women. The participants consisted of 11 multicultural older women aged 55 and older. The interview was conducted in plain Finnish and Somali with the support of an interpreter. The participants were asked to reflect on their experiences of volunteering, its impact on their participation in society, and the challenges related to engaging in volunteer activities. The questions were answered anonymously. The data were analysed using a qualitative content analysis to describe the themes, meanings and contents of the data. The interview was recorded and transcribed.
The results suggest that volunteering provides a sense of meaning, supports everyday well-being, and strengthens a sense of belonging to the community. Volunteering was perceived as an activity that promotes inclusion through helping others and maintaining social connections. Several barriers to participation were also identified, including language barriers, limited access to information about volunteering opportunities, and challenges related to mental and physical health.
The results indicate that multicultural older women would benefit from encouragement and support to participate in volunteering. Special attention should be paid to accessible communication when informing older generations about volunteering opportunities. Volunteering appears to offer a concrete pathway to social participation, language learning, and reduced loneliness.
Keywords: older women, multiculturalism, inclusion, volunteerin