Theseus theses and publications of the Universities of Applied Sciences
Not a member yet
221402 research outputs found
Sort by
Vastuullisuuden nykytila ja kehittämissuunnitelma : case Imatran Kiinteistö- ja Aluepalvelut Oy
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa Imatran Kiinteistö- ja Aluepalvelut Oy:n (KIPA) vastuullisuuden nykytila sekä laatia kehittämissuunnitelma ympäristövastuun ja työturvallisuuden systemaattiseksi vahvistamiseksi. Työn taustalla on julkisomisteisiin yhtiöihin kohdistuvat kasvavat vastuullisuusvaatimukset, joita ohjaavat kuntien omistajaohjaus, kestävän kehityksen tavoitteet sekä EU-tason sääntely, kuten Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD).
Työ toteutettiin produktiivisena kehittämistyönä. Tietoperusta muodostettiin kirjallisuuskatsauksen avulla hyödyntäen lainsäädäntöä, standardeja, viranomaisohjeita, kunnallisia strategioita sekä aiempia tutkimuksia ja opinnäytetöitä. KIPAn vastuullisuuden nykytilaa tarkasteltiin ESG-viitekehystä soveltaen, painottuen ympäristövastuuseen sekä työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin. Lisäksi analysoitiin Imatran kaupungin strategisia linjauksia ja niiden vaikutusta yhtiön toimintaan.
Työn tulokset osoittavat, että KIPAssa on jo käytössä useita vastuullisia toimintatapoja, mutta vastuullisuustyö on osittain hajanaista eikä sitä johdeta kokonaisuutena systemaattisten mittareiden ja seurannan avulla. Erityisesti ympäristövaikutusten mittaamisessa, vastuiden selkeyttämisessä sekä turvallisuuskulttuurin kehittämisessä tunnistettiin kehittämistarpeita.
Opinnäytetyön keskeisenä tuotoksena laadittiin kehittämissuunnitelma, joka sisältää konkreettisia toimenpiteitä ympäristövastuun ja työturvallisuuden kehittämiseksi. Kehittämissuunnitelma tarjoaa KIPAlle realistisen ja yhtiön toiminnan mittakaavaan sopivan pohjan vastuullisuustyön systematisointiin ja jatkuvaan parantamiseen osana kuntakonsernia
VOC-yhdisteiden määritys MOx-sensorilla
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli mitata Bosch BME688 sensorin avulla haihtuvia orgaanisia yhdisteitä laboratorio-olosuhteissa.
Työssä suoritettiin sensorimittauksia kahdesta eri haihtuvasta orgaanisesta yhdisteestä valmistetuilla liuoksilla. Liuokset analysoitiin lopuksi kaasukromatografisilla menetelmillä, jotta niiden todelliset pitoisuudet voitiin todentaa.
Mittausdatalle suoritettujen analyysien perusteella voidaan todeta, että Bosch BME688 sensori kykenee tunnistamaan ja erottamaan näiden yhdisteiden pitoisuuksia luotettavasti. Myös näytteille suoritetut kaasukromatografiset analyysit osoittivat, että suunnitellut analyysimenetelmät ovat sopivia kyseisille yhdisteille jopa pienissä pitoisuuksissa
Kokemuksellinen hyvinvointi osana hyvinvointialueiden hyvinvointikertomusta – kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella kokemuksellisen hyvinvoinnin merkitystä väestöä koskevassa tutkimuskirjallisuudessa sekä jäsentää sen asemaa osana hyvinvointialueiden hyvinvointikertomusten tiedollista kokonaisuutta ja päätöksenteon tietopohjaa. Tavoitteena oli analysoida, millaisista osatekijöistä kokemuksellinen hyvinvointi väestötason tutkimuksissa rakentuu ja millainen sen yhteys on elämänlaatuun ja hyvinvoinnin arviointiin.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto rajattiin väestötason vertaisarvioituihin alkuperäistutkimuksiin, ja lopullinen analyysiaineisto koostui neljästätoista tutkimuksesta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tulosten perusteella kokemuksellinen hyvinvointi jäsentyy moniulotteisena ja keskinäisvaikutteisena kokonaisuutena, joka rakentuu koetusta terveydestä ja toimintakyvystä, sosiaalisista suhteista ja osallisuudesta, taloudellisesta turvallisuudesta ja elinoloista sekä merkityksellisyyden ja elämänhallinnan kokemuksista. Kokemuksellinen hyvinvointi ei palaudu yksittäisiin objektiivisiin indikaattoreihin, vaan tuottaa väestön arjessa koettua tietoa, joka täydentää rekisteri- ja palvelujärjestelmään perustuvaa seurantaa. Tutkimusnäytön perusteella kokemuksellinen hyvinvointi näyttäytyy myös ennakoivana ulottuvuutena, joka on yhteydessä terveyteen, osallisuuteen ja hyvinvointieroihin.
Opinnäytetyö tuottaa jäsennetyn kokonaiskuvan kokemuksellisen hyvinvoinnin rakenteesta sekä sen merkityksestä hyvinvointialueiden seurannassa ja päätöksenteossa. Tulokset tukevat kokemuksellisen tiedon systemaattista huomioimista osana hyvinvointikertomusten indikaattorikehikko
Kiinteistönvälittäjän henkilöbrändin rakentaminen sosiaalisessa mediassa : case Toivo LKV
Tämän opinnäytetyön taustalla oli sosiaalisen median kasvava merkitys kiinteistönvälittäjän työssä sekä tarve ymmärtää, miten henkilöbrändi rakentuu digitaalisissa kanavissa. Työn tavoitteena oli selvittää, miten Toivo LKV:n kiinteistönvälittäjät voivat hyödyntää sosiaalista mediaa henkilöbrändin rakentamisessa, mitkä kanavat koetaan tehokkaimmiksi sekä millaiset sisällölliset ja toiminnalliset valinnat tukevat erottumista ja asiakasluottamuksen rakentumista.
Opinnäytetyö toteutettiin monimenetelmällisenä tapaustutkimuksena. Kvantitatiivinen aineisto kerättiin Webropol-verkkokyselyllä, johon vastasi 13 kiinteistönvälittäjää eri yrityksistä. Kvalitatiivinen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla Toivo LKV:n kiinteistönvälittäjien kanssa. Lisäksi työssä hyödynnettiin benchmarking-menetelmää, jossa tarkasteltiin kahden esimerkkivälittäjän sosiaalisen median henkilöbrändejä. Tutkimuksen tietoperusta rakentui henkilöbrändiä, sosiaalista mediaa ja asiakasluottamusta käsittelevästä kirjallisuudesta.
Tulosten perusteella Instagram koettiin selkeästi tehokkaimmaksi henkilönbrändin rakentamisen kanavaksi. Facebookin rooli näyttäytyi enemmän myyntiä tukevana kanavana, kun taas TikTokin käyttö jäi vähäiseksi. Sisällöntuotanto oli usein suunnittelematonta, ja merkittävimmäksi haasteeksi nousi ajanpuute. Välittäjät kokivat pystyvänsä olemaan sosiaalisessa mediassa aidosti oma itsensä, mutta erottautuminen muista välittäjistä koettiin haastavaksi. Sosiaalisen median koettiin tukevan asiakasluottamuksen rakentumista ja yhteydenpitoa kohtuullisesti, ja sen nähtiin toimivan erityisesti matalan kynnyksen ensikontaktin kanavana. Benchmarking-havainnot tukivat tuloksia ja korostivat välittäjän näkyvyyden, säännöllisen julkaisurytmin sekä arjen ja asiantuntijuuden yhdistämisen merkitystä.
Johtopäätöksenä kiinteistönvälittäjän henkilöbrändi rakentuu sosiaalisessa mediassa pitkäjänteisesti aitouden, asiantuntijuuden ja vuorovaikutuksen yhdistelmänä. Kehitysehdotuksina Toivo LKV:lle esitetään sosiaalisen median sisällön suunnitelmallisuuden vahvistamista, Instagramin hyödyntämistä pääkanavana sekä sellaisten sisältöjen painottamista, jotka tekevät välittäjän osaamisen ja persoonan näkyväksi ja madaltavat asiakkaan kynnystä ottaa yhteyttä
Sosiaalinen media osana nuorten aivo- ja mielenterveyttä : puheeksi ottamisen kortit ammattilaisille
Kehittämispainotteisen opinnäytetyön tarkoituksena ja tavoitteena on tarkastella sosiaalisen median ja älylaitteiden käytön merkitystä 13–25-vuotiaiden nuorten hyvinvoinnille, tuottaa ajankohtaista tietoa ja kehittää nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille puheeksi ottamisen tueksi keskustelukortit, sekä käyttöohjeet. Opinnäytetyö tarkastelee ilmiötä mediakasvatuksen, ennaltaehkäisevän työn ja dialogisen vuorovaikutuksen näkökulmista.
Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi MIELI Länsirannikon mielenterveys ry, joka on MIELI Suomen mielenterveys ry:n yksi viidestäkymmenestä jäsenjärjestöstä. Puheeksi ottamisen kortit on tuotettu ennen kaikkea tukemaan yhteistyötahon työntekijöiden, sidosryhmien sekä muiden alan ammattilaisten tarpeita työkentällä.
Opinnäytetyössä kehittämistyönä tuotettujen korttien luomisessa hyödynnettiin tietoa nuorten kehityksestä, sosiaalisen median vaikutuksista, sekä puheeksi ottamisesta ammatillisena menetelmänä. Näiden teemojen pohjalta kehitettiin puheeksi ottamisen kortit ja niiden ohjeistus. Kortit jäsennettiin neljän teeman ympärille: haitallinen sisältö, kiusaaminen, riippuvuus ja syrjäytyminen. Korttien arviointiprosessi keskittyi kehitetyn tuotoksen käytettävyyteen, sisällölliseen toimivuuteen ja soveltuvuuteen ammatilliseen työhön.
Asiasanat: nuoret, sosiaalinen media, älypuhelimet, puheeksiotto, mediakasvatus, mielenterveys, aivo
Lean-ajatteluun perustuva hävikinhallinnan perehdytysmalli vastuumyyjille
Päivittäistavarakaupassa hävikin hallinta on keskeinen osa vastuullista ja kannattavaa liiketoimintaa. Hävikin synty vaikuttaa suoraan yrityksen taloudelliseen tulokseen, resurssitehokkuuteen ja ympäristövaikutuksiin. Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan hävikin hallintaa lean-ajattelun viitekehyksessä ja kehitetään lean-ajatteluun perustuva perehdytysmalli vastuumyyjille hävikin hallinnan tueksi.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä Osuuskauppa Arinan Prisma Zeppelinin toimeksiantona. Tutkimus rajautui päivittäistavaraosaston teollisten elintarvikkeiden tuoteryhmään. Työn tavoitteena oli muodostaa systemaattinen ja käytännönläheinen perehdytysmalli, joka tukee vastuumyyjien arjen johtamista, toimintatapojen yhtenäistämistä ja hävikin ennaltaehkäisyä.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa hyödynnettiin toteutuneeseen hävikkidataan perustuvaa Power BI -raportointia, työntekijöiden työskentelyn havainnointia sekä vastuumyyjien yksilöhaastatteluja. Aineistoa analysoitiin lean-työkaluja hyödyntäen, erityisesti juurisyyanalyysin, kalanruotokaavion ja 5 x miksi -menetelmän avulla.
Työn tuloksena laadittiin prosessikuvaus, joka jäsentää hävikin hallintaan vaikuttavat keskeiset työvaiheet ja vastuut. Tulokset osoittivat, että hävikkiä syntyy erityisesti puutteellisen perehdytyksen, epäselvien toimintatapojen ja riittämättömän seurannan seurauksena. Prosessikuvauksen avulla toimintaa voidaan selkeyttää ja yhtenäistää, vahvistaa tiedolla johtamista sekä tukea lean-ajattelun mukaista jatkuvaa parantamista. Kehitetty perehdytysmalli tarjoaa konkreettisen työkalun vastuumyyjien esihenkilötyön ja hävikin hallinnan kehittämiseen, ja sen soveltamisella on potentiaalia myös laajempaan käyttöön Osuuskauppa Arinan ja S-ryhmän tasolla.In the grocery retail sector, food waste management is a central element of responsible and profitable business operations. Food waste has a direct impact on a company’s financial performance, resource efficiency, and environmental footprint. This thesis examines food waste management through the framework of lean thinking and aims to develop a lean-based onboarding model to support responsible sellers in managing food waste effectively.
The thesis was conducted as a development project commissioned by Prisma Zeppelin, part of Arina cooperative. The study focuses on the industrial grocery product group within the grocery department. The objective of the development task was to create a systematic and practical onboarding model that supports responsible sellers in daily operational management, standardizes working practices, and contributes to the prevention of food waste.
The study was carried out as a qualitative research project utilizing realized food waste data analyzed through Power BI reporting, observation of daily work practices, and individual interviews with responsible sellers. The data were analyzed using lean tools, particularly root cause analysis, the fishbone diagram, and the 5 Whys method.
As a result of the study, a process description was developed to structure the key work phases and responsibilities related to food waste management. The findings indicate that food waste is primarily generated due to insufficient onboarding, unclear operating procedures, and inadequate monitoring of daily work. The process description helps to clarify and standardize practices, strengthen data-driven management, and support continuous improvement in line with lean principles. The developed onboarding model provides a concrete tool for supporting responsible sellers in their supervisory role and food waste management practices, with potential for broader application across Arina cooperative and the S Group
Ilmastuksen säätö PID-ohjauksella
Insinöörityössä selvitettiin PID-säätimen käyttöönottoa jätevedenpuhdistamon ilmastusprosessissa. Tavoitteena oli löytää PID-säätimelle optimit parametrit ja käyttöönottaa PID pohjainen automaattiohjaus. Ilmastuslinjoja oli kaksi, joissa molemmissa oli hapensäädön PID ja painesäädön PID. PID-säätimen tarkoitus oli pitää ilmastuslohkojen happipitoisuudet halutulla tasolla ilman manuaalista puuttumista prosessiin. Tutkimusmenetelmänä käytetään laadullisia eli kvalitatiivisia menetelmiä.
Työssä perehdyttiin jätevedenpuhdistuksen ilmastusprosessiin, prosessin ohjausjärjestelmään sekä PID-säätimen toimintaan. Työssä kokeiltiin eri PID-parametrejä kuukauden kestävän koejakson ajan. PID-parametrejä jouduttiin muokkaamaan useaan otteeseen ja kun löydettiin toimivat arvot, ilmastusprosessi stabiloitui.
Huomattiin, että ilmastuslinjat käyttäytyvät eri tavalla eikä niissä voitu hyödyntää painesäädön osalta samoja PID-arvoja. Ilmastusprosessin olosuhteisiin vaikuttaa moni eri tekijä, joten parhaiten toimivien PID-parametrien löytäminen oli haastavaa.
Hapensäädön PID-arvot olivat molemmissa ilmastuslinjoissa samat ja ne toimivat odotetusti. Näillä säädöillä happipitoisuudet pysyivät asetusarvossa. Painesäädön osalta toisessa ilmastuslinjassa oli haasteita kompressorien toiminnan siirtymisessä automaattiohjaukselle. Lopulta kompressoreille löydettiin optimit PID-arvot ja ilmastuksen toiminta tasaantui.
Työn lopputuloksena syntyi toimiva ilmastuksen PID-pohjainen automaattiohjaus. Ilmastus ei vaadi enää manuaalista puuttumista prosessiin. PID-säätö vähensi happipitoisuuksien suuria muutoksia ja prosessi vakaantui. Työn tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa muiden jätevedenpuhdistuksen vaiheiden PID-säätimien osalta
Osallisuuden toteutuminen työllisyyspalveluiden omavalmentajien työssä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten osallisuus ymmärrettiin ja toteutui työllisyyspalveluiden omavalmentajien työssä sekä mitkä tekijät tukivat tai heikensivät asiakkaiden osallisuutta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää omavalmentajien työn kehittämisessä. Työ toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän työllisyyspalveluiden työkyvyn vahvistamisen palveluyksikön kanssa, ja aineisto kerättiin yksikön omavalmentajilta verkkokyselyllä. Kyselyyn vastasi 20 omavalmentajaa.
Teoreettinen viitekehys perustui osallisuuden käsitteeseen ja Osallisuuden portaat -malliin. Opinnäytetyö toteutettiin monimenetelmällisellä lähestymistavalla. Määrällinen aineisto analysoitiin kuvailevin tilastollisin menetelmin ja laadullinen aineisto aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tuloksissa todettiin, että omavalmentajien näkökulmasta asiakkaiden osallisuus toteutui vahvimmin, omien tavoitteiden asettamisessa, palveluiden valinnassa ja vuorovaikutuksessa. Osallisuutta heikensivät palveluihin pääsyn haasteet, aiemmat negatiiviset viranomaiskokemukset sekä se, että asiakkailla oli rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa palvelujen kehittämiseen.
Johtopäätöksenä todettiin, että osallisuus rakentuu vahvimmin arjen kohtaamisissa ja asiakkaan omissa valinnoissa, mutta laajempi vaikuttaminen edellyttäisi selkeämpiä käytäntöjä siitä, miten asiakkaiden antamaa palautetta käsitellään ja hyödynnetään palvelujen kehittämisessä, sillä omavalmentajilla ei ollut tästä tietoa
Kansainvälisesti adoptoitujen lasten ja nuorten hyvinvointi : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Adoptiolapsi on kokenut ainakin yhden hylkäämisen kokemuksen. Siten se vaikuttaa adoptoidun omaan hyvinvointiin sekä uusien ihmissuhteiden muodostamiseen. Adoptiotausta voi näkyä adoptiolapsen elämässä kiintymyssuhteisiin sekä tunne- ja vuorovaikutustaitoihin liittyvien mahdollisten vaikeuksien kautta.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla kansainvälisesti adoptoitujen kouluikäisten 6-18-vuotiaiden lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, heidän käsityksiä ja kokemuksia omasta hyvinvoinnistaan sekä sopeutumista adoption jälkeen. Tavoitteena oli lisätä tietoisuutta kansainvälisesti adoptoitujen lasten ja nuorten hyvinvoinnin tasosta ja adoptiotaustan yhteydestä koettuun hyvinvointiin.
Opinnäytetyötämme ohjasivat kaksi tutkimuskysymystä: Mitkä tekijät vaikuttavat kansainvälisesti adoptoitujen lasten ja nuorten hyvinvointiin? Millaisia käsityksiä ja kokemuksia kansainvälisesti adoptoiduilla lapsilla ja nuorilla on omasta hyvinvoinnistaan?Opinnäytetyömme toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa kerättiin viidestä kansainvälisestä tietokannasta. Aineistoksi valikoitui kahdeksan alkuperäisartikkelia, joista kuusi oli määrällisiä ja kaksi laadullisia.
Kansainvälisesti adoptoitujen hyvinvointiin vaikuttaa ymmärrys adoptiosta, sopeutuminen adoptiomaahan ja siellä oleviin yhteisöihin sekä läheisten sosiaalisten suhteiden luominen. Kiintymyssuhteiden muodostamiseen vaikuttaa adoptioiän lisäksi ennen adoptiota saadun hoivan määrä ja laatu. Adoptoitujen sopeutuminen on yhteydessä koulukiusaamiseen. Kansainvälisesti adoptoiduilla on hyvä käsitys ja erilaisia kokemuksia omasta hyvinvoinnistaan. Saatua tietoa voidaan hyödyntää ennaltaehkäisevästi kansainvälisesti adoptoitujen lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä
Investigating the ways mindfulness contributes to the state of flow in a professional working environment – case Finnish technology company
People are said to spend half of their lives working. The nature of work and working culture have been changing rapidly in the 21st century, emphasizing such phenomenon as wellbeing at work as people start leaning towards seeking purpose first. As part of the positive psychology movement, the concept of flow helps to reveal what makes people happy at work. The ability to sustain attention and bring order to consciousness is essential for experiencing the flow state. Meanwhile, it is believed that mindfulness can cultivate the feeling of being present, train attention and become aware of the contents of consciousness.
The objective of this study is to reveal how mindfulness contributes to the state of flow. The main research questions will focus on exploring how the flow and mindfulness concepts are perceived in the selected case organization. Another intention is to unravel how the state of flow can be achieved in the organization at a higher level of quality.
The theoretical framework was based on the two pillars – the concept of the flow model developed by Nakamura & Csikszentmihalyi (2009) and the psychological flexibility model developed by Bond et al. (2016). Additionally, the approach to practicing mindfulness was explained through the attitudinal foundations of mindfulness based on Jon Kabat-Zinn’s (1994) work.
The study was executed in the form of qualitative research methods, by conducting semi-structured and open-ended interviews. The sampling for the interviews was selective with pre-identified interview participants.
The results suggest that practicing mindfulness can have a direct impact on the intensity of experiencing the flow state due to its benefits of calming the mind down, unwinding, and controlling attention. The results also indicate that flow and mindfulness cannot be experienced simultaneously. During the flow state, individuals experience loss of self-consciousness as they become completely immersed in the activity, while mindfulness is about becoming conscious and aware of the inner sensations and surroundings. However, outside of the flow state, mindfulness can be practiced resulting in a stronger ability to sustain attention. Additionally, mindfulness can help an individual become aware of distractions when exiting the state of flow and better prepare for the experience by intentionally ordering information in consciousness.
This study concludes with a conceptual model visualizing how mindfulness supports achieving the flow state and suggests practical implications for employees and the case study organization that can be applied to improve the experience of the flow through mindfulness practice and by addressing the pain points highlighted by the participants during data collection