Theseus theses and publications of the Universities of Applied Sciences
Not a member yet
221402 research outputs found
Sort by
Perhehoitajan työn vaikuttavuus pitkissä hoitosuhteissa
Get PDFTämän opinnäytetyön tarkoitus on tutkia perhehoitajan työn vaikuttavuutta pitkissä hoitosuhteissa ikääntyneiden parissa. Tavoitteena on todentaa perhehoitajan työn vaikuttavuutta ja opinnäytetyön avulla lisätä perhehoidon tunnettavuutta. Aihe on ajankohtainen väestön keski-iän noustessa ja samalla palvelua järjestävien hyvinvointialueiden resurssien vähetessä. Kyseessä on tutkimuksellinen opinnäytetyö. Menetelminä käytettiin teemallista haastattelututkimusta ja puolistrukturoitua haastattelumenetelmää, joiden avulla saatiin kartoitettua ikääntyneiden omakohtaisia kokemuksia perhehoidosta. Haastatteluaineisto on purettu, koodattu, analysoitu, purkamis- ja koodaamisvaiheet yhdistetty ja laadittu aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tuloksia on verrattu teoriaan, ne yhdistämällä on saatu teoria- ja aineistosidonnainen opinnäytetyö.
Asiakkaiden kokemukset perhehoidosta ovat suurelta osin positiivisia. Haastateltavista suurin osa koki perhehoitajan kodin omaksi kodikseen ja perhehoitajan perheenjäsenet omaksi perheekseen. Moni toivoi siirtyvänsä perhehoitajan
kodista suoraan taivaan kotiin välttäen sairaala- tai laitoselämän. Perhehoitajan työn vaikuttavuudesta kertoivat ikääntyneen toimintakyvyn merkittävä kohoaminen, huomattava painonpudotus ja sen myötä olon ja liikuntakyvyn paraneminen, masennuksen vähentyminen, turvallisuuden ja osallisuuden tunteiden lisääntyminen sekä haastateltavien kiitollisuuden kokemukset perhehoitoon pääsystä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että perhehoito on ennakoivana tukimuotona
vaikuttava menetelmä. Perhehoitajista on tullut läheisiä ja tärkeitä auttajia arkeen. Perhehoito on järjestävälle organisaatiolle edullinen ja siirtää raskaampien hoitomenetelmien aloitusta myöhemmälle, mahdollistaen asiakkaan turvallisen asumisen kotona. Opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää perhehoidon työn vaikuttavuuden todentamiseen ja uusien perhehoitajien koulutukseen
Intelligent Home Hospital Scheduling System
Get PDFHome Hospital Care (HaH) is becoming a more cost-effective alternative to acute care for elderly patients in Finland. Yet, daily scheduling of home visits is still frequently done manually, using methods such as spreadsheets, handwritten notes, phone calls, emails, and basic calendars. These processes add to the coordinators' mental load, limit visibility into total capacity and workload balance, result in ineffective routing and uneven workload distribution, and require re-planning in response to cancellations or referrals of urgency, or when staff are unavailable.
The work presented in this thesis described the design and development of a prototype Intelligent Home Hospital Scheduling System (IHHSS) to further HaH coordination by providing integrated information management and transparent decision support. The focus was on reducing the coordinator's burden by automatically proposing feasible, reviewable schedules that consider professional roles and skills, staff availability, and working hours. Patient care can vary depending on patients’ preferred visit times and the feasibility of travel to the clinic, as well as on workload distribution while maintaining the coordinator in control (human-in-the-loop).
A full-stack web application with role-based access was created using React on the frontend and Node.js/Express on the backend, with Supabase (PostgreSQL and auth) for secure storage and role-based access control. The scheduling logic followed a safe-first workflow: unsuitable candidates were filtered using hard constraints (e.g., eligibility and availability), and feasible options were ranked using an interpretable multi-criteria scoring approach (e.g., skill match, availability fit, location, and workload). Time-slot allocation avoids overlapping and observes working-hour limitations. Wherever possible, visit-time preferences were used, and alternatives were offered when necessary. Distance-based sequencing helped with the practical scheduling of visits.
Due to limited access to actual HaH operational data, the thesis used synthetic test scenarios. The findings suggest that the prototype has potential, as it integrates multiple, previously disparate scheduling inputs into a single workflow and generates conflict-free schedules, as demonstrated in experimental scenarios, making replanning faster through reviewable suggestions that coordinators may override. The work has illustrated the potential for transparent, constraint-aware intelligent scheduling support in Finnish HaH services, with advanced optimisation, long-term fairness auditing, and integration into national healthcare systems as future work
Generatiivinen tekoäly videotuotannossa ja markkinointivideoissa
Get PDFTässä opinnäytetyössä tutkittiin, miten tekoälyä voidaan hyödyntää videotuotannossa viestinnän ja
markkinoinnin kontekstissa. Taustalla on tekoälyn nopea kehitys ja sen tarjoamat uudet mahdollisuudet visuaalisen sisällön tuottamiseen ilman perinteisiä kuvausresursseja, mikä tekee tuotannosta nopeampaa, joustavampaa ja kustannustehokkaampaa. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), ja tavoitteena oli luoda kokeellinen, tekoälypohjainen videotuotos, joka toimii esimerkkinä generatiivisten tekoälytyökalujen käytöstä korkeakoulun viestinnän ja markkinoinnin kontekstissa. Lopullinen video ei ole perinteinen markkinointivideo, vaan tarinallinen ja visuaalinen kokeilu, jonka tarkoituksena on toimia inspiraationa, referenssinä ja opetusmateriaalina.
Opinnäytetyön keskeinen sisältö koostui videon visuaalisen ilmeen suunnittelusta, aloituskuvien
luomisesta Seedream 4.0 -työkalulla, videoleikkeiden generoinnista Kling AI Video Turbo 2.5 -
sovelluksella sekä näiden yhdistämisestä lopulliseksi audiovisuaaliseksi kokonaisuudeksi. Lisäksi
opinnäytetyössä tuotettiin making of -video, joka dokumentoi tuotantoprosessin keskeiset vaiheet ja havainnollistaa käytettyjä tekoälytyökaluja sekä niiden roolia visuaalisen ilmeen ja liikkeen luomisessa. Prosessin aikana kiinnitettiin huomiota muun muassa hahmojen tyylittelyyn, ympäristöjen yksityiskohtiin, tarinalliseen rytmitykseen sekä visuaaliseen kokeellisuuteen, jolloin tekoälyllä tuotettu sisältö sai kokeellisen ja animaatiomaisen ilmeen.
Tulokset osoittavat, että tekoälypohjainen videotuotanto tarjoaa uusia mahdollisuuksia visuaaliseen
kokeiluun ja oppimiseen. Opinnäytetyö havainnollistaa, kuinka generatiivisia työkaluja voidaan hyödyntää kokonaisvaltaisesti videotuotannossa, mutta samalla se tuo esiin teknisen osaamisen ja työkalujen rajoitusten merkityksen sekä osoittaa myös, että kokeelliset tekoälyvideot voivat toimia viestinnän tukena esimerkkinä ja opetusmateriaalina, vaikka ne eivät sellaisenaan korvaisikaan perinteistä markkinointisisältöä.
Yhteenvetona opinnäytetyö tarjoaa konkreettisen esimerkin siitä, miten tekoälyä voidaan hyödyntää korkeakoulun viestinnässä ja videotuotannossa, ja antaa suuntaviivat jatkokehitykselle. Opinnäytetyön tulokset ja tuotokset, mukaan lukien making of -video, voivat toimia lähtökohtana tuleville kokeiluille, joissa tekoälyn käyttöä voidaan laajentaa tai soveltaa tarkemmin korkeakoulun viestinnän ja brändin tarpeisiin
Assessing Alzheimer’s disease in long-term care: an autoethnographic study of a proposed innovative tool
Get PDFPurpose
The Nordic region is projected to experience a substantial increase in the number of older adults diagnosed with dementia, reaching approximately half a million. Given this expanding demographic, the dissemination of innovative solutions developed by nurses is imperative to ensure the effective and continuous management of older adults in nursing facilities. This study aims to communicate the author’s experience with the effective selection of an innovative concept, entitled the memory passport, with the goal of enhancing care services for older adults residing in nursing homes.
Design/methodology/approach
This study used the autoethnographic approach to recount the author’s experiences in professional caregiving for residents and patients with Alzheimer’s disease, grounding these experiences in self-reflexivity.
Findings
Drawing from autoethnographic observations, it is evident that nursing staff members have encountered significant challenges in implementing the physical, mental and social dimensions of health due to a prevailing nursing shortage. The onerous documentation requirements and the involvement of other health professionals, family members and next of kin have led to the development of a proposed innovative tool. The memory passport aims to address all the health dimensions and streamline nursing documentation while ensuring the implementation of a client-centered approach.
Originality/value
The memory passport as a proposed innovative tool considers a comprehensive, client-centered care approach to long-term care residents in nursing homes. It has also the potential to be used in home health services daily, integrated within the patient information system. The dissemination of innovative concepts by nurses, such as the memory passport, is of paramount importance, as it encourages nurses to explore avenues for enhancing the lives of older adults
Julkisen hyökkäyspinta-alan valvonta Päijät-Hämeen hyvinvointialueella
Get PDFTämä YAMK-opinnäytetyö tarkastelee Päijät-Hämeen hyvinvointialueen julkisen hyökkäyspinnan valvontaa osana kyberturvallisuuden johtamista ja riskienhallintaa. Tavoitteena oli selvittää, miten alue voi vahvistaa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluidensa digitaalista resilienssiä muuttuvassa kyberuhkaympäristössä. Tutkimus on ajankohtainen, sillä kriittiset julkiset palvelut ovat kasvavassa määrin kyberhyökkäysten kohteina.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena asiantuntijahaastatteluin. Analyysi perustui COBIT- ja NIST RMF -viitekehyksiin, jotka tukevat riskiperusteista johtamista ja jatkuvaa kehittämistä. Työssä arvioitiin hyökkäyspinnan valvonnan nykytilaa, uhkia, prosesseja ja yhteistyökäytäntöjä sekä uhkatiedon hyödyntämistä päätöksenteossa.
Tulosten mukaan hyvinvointialueella on vahva perusta kyberturvallisuuden hallinnalle, mutta kehittämistä tarvitaan uhkatiedon hyödyntämisessä, yhteistyön selkeyttämisessä ja valvonnan automaatiossa. Työ suosittelee proaktiivista, yhteistyöhön perustuvaa tietoturvamallia, joka tukee NIS2-direktiivin tavoitteita ja tunnistaa tekoälypohjaisen tietoturvavalvomon (AI-SOC) mahdollisuudet julkisen
sektorin tietoturvassa
Lasten osallisuuden vahvistaminen pajatoiminnan avulla : pajatoimintapäivät päiväkoti Pilke Maria Montessorissa
Get PDFToiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella, toteuttaa ja arvioida päiväkoti Pilke Maria Montessoriin kaksi pajatoimintapäivää ja selvittää, tukeeko pajatoiminta lasten osallisuutta. Lasten osallisuuden tukeminen on keskeinen tavoite varhaiskasvatuksessa. Pajatoimintaa on hyödynnetty varhaiskasvatuksessa kuitenkin melko vähän, eikä siitä ole juurikaan tutkimustietoa. Tämän vuoksi halusimme tutkia pajatoiminnan toimivuutta varhaiskasvatuksessa.
Työelämäkumppanina toimii Pilke Maria Montessori- päiväkoti, joka sijaitsee Espoossa. Päiväkoti tarjoaa varhaiskasvatusta ja esiopetusta 2,5–6-vuotiaille lapsille. Päiväkodin toiminta perustuu Montessori- pedagogiikkaan, joka korostaa lapsen osallisuutta, valinnanvapautta ja lasten tasavertaisuutta aikuisiin nähden.
Lapsille järjestettiin kaksi pajatoimintapäivää, jotka oli suunniteltu lasten ja henkilökunnan toiveiden pohjalta. Aineisto kerättiin osallistuvan havainnoinnin avulla. Pajatoiminta-päivien teemoiksi valikoitui ensimmäisenä päivänä liikunta ja musiikki sekä toisena päivänä luonto ja taide. Ensimmäisenä päivänä pajatoiminta toteutettiin päiväkodin tiloissa ja osallistujia olivat 3–4- vuotiaista lapsista koostuva pienryhmä, joka oli etukäteen valittu. Toisena päivänä pajatoiminta toteutettiin päiväkodin lähimetsässä ja osallistujia olivat lähes kaikki paikalla olevat lapset. Osallistujia oli pajapäivän aikana yhteensä noin 10–15 ja toimintaan osallistuminen oli vapaaehtoista.
Viitekehyksenä opinnäytetyössä toimii lasten osallisuuden tukeminen. Olemme arvioineet osallisuuden toteutumista Roger Hartin osallisuuden tikapuumallin avulla. Tämän lisäksi palautetta kysyttiin lapsilta peukaloäänestyksellä ja henkilökunnalta sähköpostikyselyn muodossa. Lapsilta ja henkilökunnalta tullut palaute oli positiivista.
Pajatoimintapäivien, niistä saadun palautteen ja teoriatiedon pohjalta voimme todeta, että pajatoiminta voi lisätä lasten osallisuutta, jos se pohjautuu vapaaehtoisuuteen ja toiminta on suunnitelmallista. Toiminta vaatii kuitenkin, että lapset pääsevät vaikuttamaan pajatoimintaan sen prosessin kaikissa vaiheissa. Jatkossa pajatoimintaa voisi soveltaa myös kouluissa ja kerhoissa sekä se olisi sovellettavissa ryhmän omien tarpeiden mukaan
Tiedonjakamisen kehittäminen uusien teknologioiden käyttöönottoprojekteissa
No full textOpinnäytetyön tavoitteena oli tutkia miten parantaa uusien teknologioiden käyttöönotoista syntyvän tiedon jakamista. Tarkoituksena oli selvittää, miten tiedon jakamista voidaan kehittää eri sidosryhmien välillä sekä tunnistaa toimintamalleja, jotka tukevat tiedon jakamista ja käyttöönottoprojekteja.
Tutkimusongelman ratkaisemiseksi toteutettiin teemahaastattelut, joissa aineisto kerättiin toimeksiantajaorganisaation työntekijöiltä, jotka työskentelevät uusien teknologioiden käyttöönottojen parissa. Haastatteluilla selvitettiin tiedon jakamisen käytäntöjä ja sisältöä eri sidosryhmien välillä sekä tunnistettiin siihen liittyvät haasteet ja kehityskohteet.
Tiedon jakamista voidaan edistää parantamalla dokumentointia, huolehtimalla tiedon systemaattisesta arkistoinnista sekä vahvistamalla tiedon jakamisen toimintakulttuuria.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää toimeksiantajaorganisaation toiminnan kehittämisessä yhdenmukaistamalla käytäntöjä ja lisäämällä työskentelytapojen läpinäkyvyyttä
Tutkimus ennen tuotantoa : tutkimusperustaisen tuotesuunnittelun rooli alkuvaiheen päätöksenteossa
Get PDFOpinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten käyttäjätutkimus voidaan integroida osaksi tuotesuunnittelua ennen tuotannon käynnistymistä sekä kehittää tätä tukevia käytäntöjä kohdeorganisaatiossa. Työn lähtökohtana oli havainto, että tutkimusta hyödynnettiin organisaatiossa pääosin reaktiivisesti ja sen vaikutus tuotesuunnittelun alkuvaiheen päätöksentekoon jäi vähäiseksi.
Opinnäytetyö toteutettiin konstruktiivisena kehittämishankkeena. Tutkimusaineisto koostui dokumenttiaineistosta, puolistrukturoiduista asiantuntijahaastatteluista sekä yhteiskehittämiseen perustuvasta työpajasta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tulosten perusteella tutkimustoiminta näyttäytyi hajanaisena ja
henkilöriippuvaisena, vaikka organisaatiossa tunnistettiin selkeä tarve ja myönteinen suhtautuminen tutkimusperustaisemman toimintamallin kehittämiseen. Ennakoivan tutkimuksen hyödyntämistä rajoittivat erityisesti yhteisten rakenteiden, käytäntöjen ja vastuiden puute.
Kehittämishankkeen tuloksena laadittiin tutkimusperustaisen suunnittelun toimintamalli sekä sitä tukeva tutkimustoiminnan tukirakenne. Ratkaisun tavoitteena on tukea tutkimuksen systemaattista ja ennakoivaa hyödyntämistä osana tuotesuunnittelua sekä vahvistaa näyttöön perustuvaa päätöksentekoa organisaatiossa.The aim of this thesis was to examine how user research can be integrated into product design prior to development and to develop practices that support research-driven and proactive decision-making in the target organization. The study was motivated by the observation that research was primarily used reactively and its impact on early-stage product decisions remained limited.
The thesis was conducted as a constructive development project. The research material consisted of internal organizational documents, semi-structured expert interviews, and a co-creation workshop. The data were analysed using inductive qualitative content analysis.
The findings indicate that research activities in the organization were fragmented and highly dependent on individual expertise, despite a shared recognition of the importance of research-based development. The proactive use of research was constrained by the lack of shared structures, practices, and clearly defined roles supporting research planning, execution, and utilization.
As a result of the development project, a research-driven design model and a supporting research operations framework were developed. The proposed solution aims to support the systematic and proactive use of research as part of product design and decision-making. The model provides a contextual framework that can help organizations strengthen evidence-based design practices and integrate research more effectively into early-stage product development
Environmental and Economic Assessment of Baltic Sea Reed as a Local Bio-based Material for Resources Security
Get PDFThe growing dependency on imported and fossil-based raw materials has created risks in the environment, economy, and supply chain of industrial systems. Enhanced resource security by using locally accessible and renewable options has thus turned into a major goal in the strategy of the circular economy and sustainability. This thesis examines the opportunities of the Baltic Sea reed (Phragmites australis) to serve as a locally grown bio-based material to enhance resource security. In this research study, the reed-based materials are compared with fossil-based polypropylene and cultivated bio-based hemp fiber in terms of both environmental and economic-based aspects.
A mixed research methodology is used. The material level of polypropylene, hemp fiber, and bio-composite of hemp and polypropylene are compared using quantitative cradle-to-gate life cycle assessment (LCA) data from peer-reviewed literature because there is no harmonized LCA data of Baltic Sea reed. Regarding Baltic Sea reeds, environmental and economic performance is determined qualitatively using scientific literature, project report, and ecosystem service evaluations. Moreover, the semi-structured interview is done with one of the experts from Trifilon AB industry about the perception of industrial feasibility, processing difficulties, and market views.
These findings show that a partial replacement of polypropylene with natural fibers can reduce global warming potential and cumulative energy demand, but there are trade-offs that occur in some indicators such as acidification and eutrophication because of agricultural inputs. Baltic Sea reed has further environmental benefits over hemp such as removal of nutrients, no agricultural inputs, and benefits of restoring the ecosystem. Economically, polypropylene is the cheapest material because of industrial production that has already been in place whereas the hemp fiber costs more based on the agricultural and processing factors. The hemp-polypropylene composite comes in as a somewhat balance of cost transition as it minimizes energy requirement at a moderate cost increment. Although Baltic Sea reed also does not have a standardized market price, it is a low-input resource and regionally resilient material, which has potential for sustainable, regional material value chains.
As a low input resource, which is regionally resilient, reed shows a promising future when combined with environmental management activities, in its economic aspect. In general, research has been discussed as a finding that Baltic Sea reed is a promising bio-based material that could be used to secure resources and development of the circular bioeconomy
Tekoälyn vaikutus opiskelumotivaatioon ja tulevaisuuden näkymiin
Get PDFTämä opinnäytetyö tarkastelee generatiivisen tekoälyn vaikutusta korkeakouluopiskelijoiden opiskelumotivaatioon ja tulevaisuuden näkymiin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, toimiiko tekoäly oppimista syventävänä ja motivoivana tukena vai voiko sen käyttö johtaa omien oppimisprosessien passivoitumiseen. Lisäksi työssä arvioitiin opiskelijoiden kokemuksia oman osaamisen kehittymisestä ja muuttuvista työelämävaatimuksista.
Tutkimus toteutettiin loppuvuodesta 2025. Kyselytutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella ja siihen vastasi 61 korkeakouluopiskelijaa, joista valtaosa oli ammattikorkeakouluopiskelijoita. Aineisto analysoitiin hyödyntäen sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä, yhdistäen Likert-asteikon tuloksia avoimien vastausten teemoitteluun.
Tulokset osoittavat, että tekoäly on vakiinnuttanut paikkansa opiskelijoiden arjessa. Valtaosa vastaajista (81 %) koki tekoälyn tukevan oppimisprosessia ja helpottavan vaikeiden kokonaisuuksien hahmottamista. Tekoälyn vaikutus sisäiseen motivaatioon jäi kuitenkin vähäisemmäksi; vain 28 % koki tekoälyn lisäävän halua oppia uutta. Merkittävänä havaintona nousi esiin huoli kognitiivisten taitojen heikentymisestä (68 %) ja tekoälyriippuvuuden lisääntymisestä (77 %). Tulevaisuuden osalta opiskelijat kokivat epävarmuutta siitä, riittääkö heidän oma osaamisensa kilpailemaan kehittyvän tekoälyn kanssa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tekoäly lisää opiskelun tehokkuutta ja mielekkyyttä poistamalla rutiininomaisia esteitä, mutta se ei automaattisesti vahvista syväoppimista tai sisäistä motivaatiota