Theseus theses and publications of the Universities of Applied Sciences
Not a member yet
221402 research outputs found
Sort by
TikTok use and purchase intentions in Finnish fashion retail : a generational case study of Marimekko
No full textThis research explored the relationship between TikTok usage behavior and consumers’ purchase intentions. The study focuses on Marimekko and intergenerational differences in the Finnish fashion retail industry.
The research employed a quantitative cross-section design and distributed an online survey through the Prolific platform. A total of 90 questionnaires were collected, resulting in 89 valid and fully completed responses from participants familiar with the Finnish market and Marimekko. This study applies the Stimulus-Organism-Response (SOR) model as a framework to analyze how TikTok content (Stimulus) affects brand attitude and perceived authenticity (Organism) and ultimately influences the willingness to buy (Reaction). Data analysis involved descriptive statistics, crosstabs, and correlation analysis.
Research findings indicate that the intensity of TikTok usage and interactive behavior has a positive effect on brand attitude, therefore enhances the willingness to purchase. Compared with Millennials, Gen Z presents higher platform participation and a more positive brand attitude. Furthermore, content published by regular users and influencers proves more impactful than official brand content. Audiences demonstrate greater interest in authentic evaluations and outfit inspiration posts.
TikTok is a key platform that affects customer purchase intentions in the Finnish fashion market. Marimekko and similar brands can formulate content strategies adapted to different generations, utilizing authentic and engaging content to attract audiences and build trust. By incorporating trending topics to enhance interaction, brands can further strengthen users’ brand identification
Den vuxna astmapatientens utbildning i egenvård och självhantering: expertutvärdering av en skriftlig astmahanteringsplan (WAAP) med Content Validity Index (CVI) och Delfimetoden.
Get PDFAstma är en kronisk sjukdom som förutsätter kontinuerlig egenvård och självhantering för att upprätthålla en så god astmakontroll som möjligt. På astmamottagningen observeras brister hos personer med astma vad gäller följsamhet till medicinering, förmåga att känna igen tidiga tecken på försämring samt kunskap om hur medicineringen ska justeras vid astmaexacerbationer. Utifrån denna grund startar ett utvecklingsarbete.
Examensarbetets syfte var att kartlägga vilken betydelse motivering till egenvård och självhantering har hos personer med astma samt att utvärdera validiteten hos en individanpassad skriftlig astmahanteringsplan (WAAP). Målet med examensarbetet var att skapa en grund för vidare utveckling och förbättring av astmamottagningens vårdarbete för att i framtiden möjliggöra implementering av en skriftlig astmahanteringsplan i den kliniska verksamheten.
I den teoretiska delen av examensarbetet användes en generell litteraturstudie för att identifiera sekundära data. Sökningen ägde rum i verifierade vetenskapliga databaser som CINAHL, EBSCOhost, (inklusive Medline) och PubMed. Elva studier inkluderades i litteraturstudien enligt inklusions- och exklusionskriterier. Den erhållna datan analyserades genom en kvalitativ innehållsanalys genom att generera teman, koder och kategorier. Tre huvudteman identifieras: astmakontroll, astmakunskap och astmaexacerbationer. I den empiriska delen tillämpades Delfimetoden för att utvärdera validiteten i astmahanteringsplanen. Planen utvecklades enligt riktlinjer från Global Initiative for Asthma (GINA) i samarbete med lungläkaren på astmamottagningen. Fyra olika professionella experter deltog och utvärderingen analyserades med Content Validity Index (CVI). Två omgångar av utvärdering krävdes för att uppnå konsensus mellan experterna.
Resultatet visar att det är viktigt att utbilda personer med astma i egenvård och självhantering för att öka följsamheten till medicinering och förståelsen för sjukdomen, vilket är nödvändigt för att uppnå god astmakontroll. Resultatet visar även att utbildning i egenvård och självhantering förbättrar astmakontroll, ökar astmakunskap och minskar på antalet astmaexacerbationer. Dessutom framkommer att utbildning i dessa inte är tillräcklig, utan bör kompletteras med en skriftlig astmahanteringsplan (WAAP).
Sammanfattningsvis är utbildning i egenvård och självhantering nödvändig för personer med astma eftersom det förbättrar astmakontroll, ökar astmakunskap och minskar antalet astmaexacerbationer. Implementering av en WAAP förstärker dessa effekter ytterligare och bidrar till en ännu bättre astmakontroll, vilket leder till ökad livskvalitet, färre jour- och sjukhusbesök, minskad frånvaro från arbetet och bättre hälsoutfall.Astma on krooninen sairaus, joka edellyttää jatkuvaa omahoitoa ja itsehallintaa mahdollisimman hyvän astman hallinnan ylläpitämiseksi. Astmapoliklinikalla on havaittu puutteita astmaa sairastavien henkilöiden lääkehoitoon sitoutumisessa, kyvyssä tunnistaa varhaisia pahenemisvaiheen merkkejä sekä tietämystä lääkityksen säätämisestä astman pahenemisvaiheissa. Näiden havaintojen pohjalta käynnistetään kehittämistyö.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, mikä merkitys motivaatiolla omahoitoon ja itsehallintaan on astmaa sairastavilla henkilöillä sekä arvioida henkilökohtaisen astman hoitosuunnitelman (WAAP) validiteettia. Tavoitteena oli luoda perusta astmapoliklinikan hoitotyön jatkokehittämiselle ja parantamiselle sekä mahdollistaa henkilökohtaisen astman hoitosuunnitelman käyttöönotto kliinisessä toiminnassa tulevaisuudessa. Opinnäytetyön teoreettisessa osiossa käytettiin yleistä kirjallisuuskatsausta sekundäärisen tutkimusaineiston tunnistamiseksi. Tiedonhaku suoritettiin tieteellisissä tietokannoissa CINAHL, EBSCOhost (mukaan lukien Medline) ja PubMed. Yksitoista tutkimusta sisällytettiin kirjallisuuskatsaukseen sisään- ja poissulkukriteerien mukaisesti. Saatu aineisto analysoitiin kvalitatiivisella sisällönanalyysillä muodostamalla teemoja, koodeja ja kategorioita. Sen pohjalta tunnistettiin kolme pääteemaa: astman hallinta, astmatietous ja astman pahenemisvaiheet. Empiirisessä osassa sovellettiin delfimenetelmää henkilökohtaisen astman hoitosuunnitelman validiteetin arvioimiseksi. Suunnitelma kehitettiin Global Initiative for Asthma (GINA) -suositusten mukaisesti yhteistyössä astmapoliklinikan keuhkolääkärin kanssa. Arviointiin osallistui neljä terveydenhuollon ammattilaista, ja se analysoitiin Content Validity Indexin (CVI) avulla. Konsensuksen saavuttamiseksi tarvittiin kaksi arviointikierrosta.
Tulokset osoittavat, että astmaa sairastavien henkilöiden kouluttaminen omahoitoon ja itsehallintaan on tärkeää, jotta lääkityshoitoon sitoutuminen ja sairauden ymmärtäminen lisääntyvät, tämä on edellytys hyvän astman hallinnan saavuttamiselle. Lisäksi tulokset osoittavat, että koulutus omahoidossa ja itsehallinnassa parantaa astman hallintaa, lisää astmatietoutta ja vähentää astman pahenemisvaiheiden määrää. Pelkkä koulutus ei kuitenkaan ole riittävää, vaan sitä tulee täydentää henkilökohtaisella astman hoitosuunnitelmalla (WAAP).
Yhteenvetona voidaan todeta, että koulutus omahoidossa ja itsehallinnassa on välttämätöntä astmaa sairastaville henkilöille, sillä se parantaa astman hallintaa, lisää astmatietoutta ja vähentää pahenemisvaiheiden määrää. Henkilökohtaisen astman hoitosuunnitelman (WAAP) käyttöönotto vahvistaa näitä vaikutuksia entisestään ja edistää parempaa astman hallintaa, mikä puolestaan johtaa parempaan elämänlaatuun sekä vähempiin päivystys- ja sairaalakäynteihin. Lisäksi sen käyttö vähentää työpoissaoloja ja aikaansaa parempia terveyshyötyjä.Asthma is a chronic disease that requires continuous self-care and self-management to maintain optimal asthma control. At the asthma clinic, deficiencies are observed among individuals with asthma regarding adherence to medication, the ability to recognize early signs of deterioration, and knowledge of how to adjust medication during asthma exacerbations. Based on these observations, a development project is initiated.
The purpose of this thesis was to explore the significance of motivation for self-care and selfmanagement among people with asthma, and to evaluate the validity of an individualized Written Asthma Action Plan (WAAP). The goal of the thesis was to establish a foundation for further development and improvement of the asthma clinic’s care practices, to enable future implementation of a WAAP in clinical practice. In the theoretical part of the thesis, a general literature review was used to identify secondary data. The search was conducted in verified scientific databases, including CINAHL, EBSCOhost (including Medline), and PubMed. Eleven studies were included in the literature review according to inclusion and exclusion criteria. The collected data were analysed using qualitative content analysis by generating themes, codes, and categories. Three main themes were identified: asthma control, asthma knowledge, and asthma exacerbations. In the empirical part, the Delphi method was applied to evaluate the validity of the WAAP. The plan was developed according to the Global Initiative for Asthma (GINA) guidelines in collaboration with the pulmonologist at the asthma clinic. Four healthcare professionals participated, and the evaluation was analysed using the Content Validity Index (CVI). Two rounds of evaluation were required to reach consensus among the experts.
The results indicate that it is important to educate individuals with asthma in self-care and selfmanagement to improve adherence to medication and understanding of the disease, which is necessary to achieve good asthma control. The results also show that education in self-care and self-management improves asthma control, increases asthma knowledge, and reduces the number of asthma exacerbations. Furthermore, education alone is not sufficient and should be complemented with a WAAP.
In conclusion, education in self-care and self-management is essential for individuals with asthma, as it improves asthma control, increases asthma knowledge, and reduces the number of asthma exacerbations. Implementation of a WAAP further enhances these effects and contributes to even better asthma control, leading to improved quality of life, fewer emergency and hospital visits, reduced work absenteeism, and better health outcomes
Pk-yritysten vapaaehtoinen kestävyysraportointi VSME-standardin mukaisesti
Get PDFOpinnäytetyön aiheena oli pk-yritysten vapaaehtoisen kestävyysraportoinnin toteuttaminen VSME-standardin mukaisesti. Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata, miten VSME-standardin mukainen kestävyysraportti laaditaan käytännössä pk-yrityksessä, sekä tarkastella, millaisia hyötyjä, haittoja ja haasteita raportointiprosessiin liittyy ja miksi yritys toteuttaa vapaaehtoisen kestävyysraportin. Lisäksi tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajalle käytännöllinen ja hyödynnettävä raportointimalli sekä dokumentoida prosessi siten, että sitä voidaan soveltaa myös muissa pk-yrityksissä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena ja toiminnallisena kehittämistyönä. Tietoperusta muodostui kestävän kehityksen, kestävyysraportoinnin ja EU:n kestävyysregulaation keskeisistä käsitteistä, kuten CSRD-direktiivistä, ESRS-standardeista ja VSME-standardista. Aineiston hankinnassa ja analyysissa hyödynnettiin dokumenttianalyysiä, jossa tarkasteltiin toimeksiantajayrityksen sisäisiä ja julkisia aineistoja, kuten taloudellisia dokumentteja, energian- ja polttoaineenkulutustietoja sekä toimintaa kuvaavia asiakirjoja. Kehittämisprosessi eteni vaiheittain ideoinnista raportin toteutukseen ja arviointiin tiiviissä yhteistyössä toimeksiantajan kanssa.
Työn keskeisenä tuloksena laadittiin VSME-standardin mukainen kestävyysraportti toimeksiantajayritykselle. Opinnäytetyössä kuvattiin yksityiskohtaisesti perus- ja laajennetun moduulin sisältämät tietopisteet sekä raportointiin liittyvät käytännön ratkaisut, mutta varsinainen kestävyysraportti ei sisälly tähän opinnäytetyöhön. Tulosten perusteella VSME-standardi osoittautui pk-yritykselle soveltuvaksi ja kustannustehokkaaksi tavaksi vastata arvoketjujen kasvaviin kestävyystietotarpeisiin. Haasteita havaittiin erityisesti datan keräämisessä, dokumentaation hajanaisuudessa sekä raportointiin liittyvän osaamisen kehittämisessä. Työn hyödynnettävyys perustuu siihen, että opinnäytetyö toimii ohjeena pk-yrityksille, jotka haluavat toteuttaa vapaaehtoisen kestävyysraportoinnin itsenäisesti VSME-standardin vaatimusten mukaisesti.The topic of the thesis was the implementation of voluntary sustainability reporting by SMEs in accordance with the VSME standard. The aim of the thesis was to describe how a sustainability report in accordance with the VSME standard is prepared in practice in an SME, as well as to examine the benefits, disadvantages, and challenges associated with the reporting process and why a company implements voluntary sustainability reporting. In addition, the aim was to produce a practical and usable reporting model for the comissioner and to document the process in such a way that it can also be applied in other SMEs.
The thesis was carried out as qualitative and functional development work. The theoretical basis consisted of key concepts in sustainable development, sustainability reporting, and EU sustainability regulation, such as the CSRD Directive, ESRS standards, and the VSME standard. Document analysis was used in the collection and analysis of data, examining the comissioning company's internal and public materials, such as financial documents, energy and fuel consumption data, and documents describing its operations. The development process proceeded in stages from ideation to report implementation and evaluation in close cooperation with the comissioner.
The main result of the work was the preparation of a sustainability report for the comissioning company in accordance with the VSME standard. The thesis describes in detail the data points included in the basic and comprehensive modules as well as practical solutions related to reporting, but the actual sustainability report is not included in this thesis. Based on the results, the VSME standard proved to be a suitable and cost-effective way for SMEs to respond to the growing sustainability information needs of value chains. Challenges were identified particularly in data collection, in the fragmentation of documentation, and in the development of reporting skills. The applicability of the thesis is based on its function as a practical guideline for SMEs that aim to implement voluntary sustainability reporting independently in accordance with the requirements of the VSME standard
Yhteistyö eläinavusteisten sosiaalipalveluiden tuottajien ja hyvinvointialueiden välillä
Get PDFOpinnäytetyö kartoitti yhteistyötä eläinavusteisten sosiaalipalveluiden tuottajien ja hyvinvointialueiden välillä. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Eläinavusteinen työ ry. Tutkimuksessa tarkasteltiin yhteistyön sujuvuutta palveluntuottajien näkökulmasta vuosien 2023–2025 välisenä aikana, yhteistyöhön vaikuttavia tekijöitä sekä palveluntuottajien esille tuomia kehitysehdotuksia yhteistyön parantamiseksi.
Tutkimuksen näkökulma keskittyy yhteistyöhön sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden hankinnoissa, kun ostajana on hyvinvointialue ja palveluntuottajana eläinavusteisia menetelmiä käyttävä yksityinen palveluntuottaja. Opinnäytetyön tavoitteena on palvelujärjestelmän kehittäminen hankintoihin liittyvän yhteistyön näkökulmasta sekä tarkastella eläinavusteisen työn hyödyntämistä osana sosiaalipalveluita.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Haastattelut toteutettiin palveluntuottajien yksilöhaastatteluina Teams-alustalla syksyn 2025 aikana. Aineisto koostuu kahdesta haastattelusta ja se analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulosten perusteella yhteistyön sujuvuudessa on merkittäviä eroja eri hyvinvointialueilla. Yhteistyötä edistävät mm. avoin ja läpinäkyvä vuorovaikutus, ymmärrys eläinavusteisen työn erityispiirteistä sekä sopivaksi koettu yhteydenpidon määrä ja haittaavat esim. henkilöstön vaihtuvuus, turhana koettu byrokratia ja nopeasti muuttuvat linjaukset palveluiden ostamisessa.
Haastatteluiden pohjalta luotiin kategoriat yhteistyön viidelle osa-alueelle ja niiden arvioinnille yhteistyötä edistävien ja haittaavien tekijöiden kautta. Näitä osa-alueita voidaan myöhemmissä tutkimuksissa tarkentaa ja tarvittaessa yhdistää tai laajentaa. Yhteistyön osa-alueiden avulla on mahdollista kehittää sujuvampia käytäntöjä yhteistyön kehittämiseksi hyvinvointialueiden ja yksityisten palveluntuottajien välillä. Lisäksi ne voivat toimia pohjana kvantitatiivisten mittareiden luomiselle yhteistyön arvioimiseksi isommalla tutkittavalla joukolla.This thesis investigated cooperation between animal-assisted social service providers and wellbeing service counties in Finland. Commissioned by Eläinavusteinen työ ry, the study aimed to examine the effectiviness of cooperation from the perspective of service providers during the period 2023-2025, identify factors influencing cooperation, and present development proposals aimed at improving these partnerships.
The research focused on cooperation in the procurement of services under the Social Welfare Act, where the purchaser is a wellbeing services county and the provider is a private service provider utilizing animal-assisted methods. The objective was to contribute to the development of the service system by analyzing procurement-related cooperation and exploring the integration of animal-assisted interventions within social services.
The study was conducted as qualitative research, with data collected through semi-structured interviews. Individual interviews with private service providers were carried out via the Teams platform during autumn 2025. The dataset consists of two interviews, analyzed using data-driven content analysis.
The findings reveal significant variation in the effectiviness of cooperation across wellbeing services counties. Factors that promote cooperation include open and transparent communication, understanding the specific characteristics of animal-assisted work and an adequate level of contact. In contrast, challenges include staff turnover, perceived unnecessary bureaucracy and rapidly changing policies in service procurement. These findings provide a basis for developing more efficient practices to enhance cooperation and may serve as a foundation for creating quantitative indicators for future large-scale assessments
Erikoiskirjaston konseptin uudelleenmäärittely : reflektoiva näyttöraportti
No full textTyössä tuotettiin asiantuntija-artikkeli, jossa suunniteltiin Uuden Ilmailumuseon kirjaston toimintakonseptia sekä kartoitettiin siihen liittyviä osaamis- ja resurssitarpeita. Tavoitteena oli selkeyttää kirjaston roolia museon tulevassa toiminnassa ja tukea päätöksentekoa kehittämisorientoituneella tiedolla.
Artikkeli keskittyy kirjaston strategiseen rooliin museon muuttaessa uusiin tiloihin ja kirjaston aseman vahvistuessa kokoelma- ja tietopalvelujen keskuksena. Tarkastelussa huomioidaan toimintaympäristön muutokset, digitalisaatio, kasvavat käyttäjäodotukset sekä rajalliset resurssit, mutta rajataan pois operatiiviset muuttoprosessit.
Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja kyselyllä. Kaksi haastateltavaa vastasivat museon kokoelmista ja kirjastosta, kyselyllä kartoitettiin käyttäjien tarpeita ja odotuksia. Vastauksia kyselyyn saatiin kahdeksan. Lisäksi aineistona hyödynnettiin aiempaa asiakaskyselyä sekä keskeisiä museon ja erikoiskirjaston toimintaa määrittäviä lainsäädännöllisiä ja strategisia asiakirjoja. Kirjoitusprosessi vahvisti erikoiskirjastojen asiantuntijaroolin ymmärrystä ja loi pohjaa kirjaston kehittämiselle myös muissa vastaavissa organisaatioissa
Ikäihmisten tukena Ruovedellä: tutkimus ikääntyneiden toiveista ja tarpeista toimintakyvyn tueksi
Get PDFOpinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia niitä tekijöitä, jotka tukevat Ruoveden ikäihmisten kotona asumista sekä heidän toimintakykyään. Tavoitteena oli edistää alueen ikääntyneiden kotona asumista, heidän toimintakykyään ja mielekästä arkea. Tutkimus toteutettiin lomakehaastattelulla kartoittamalla kolmannen sektorin toimintaan osallistuvien ajatuksia tutkittavasta aiheesta. Tutkimusaineisto koostui 52 vastaajan antamista vastauksista, jotka teemoiteltiin ja luokiteltiin.
Ruoveden ikäihmiset kokevat merkityksellisenä oman aktiivisuuden ja yrittämisen kotona pärjäämisen sekä toimintakykynsä ylläpidossa. Yksinäisyyden ennaltaehkäisy ja sen vähentäminen koetaan tärkeäksi. Perhe on monelle vastaajalle tulevaisuuden turva, ja julkisiin palveluihin turvautuminen koetaan jopa ahdistavana. Ikäihmisistä moni pelkää tulevaisuutta ja pohtii sosiaali- ja terveyspalveluiden jatkuvaa supistumista. Kolmannen sektorin toiminnan koetaan tukevan niin sosiaalista kuin fyysistäkin toimintakykyä, mutta mahdollisia ennakkoluuloja esiintyy osallistumisen esteenä.
Ruovedellä kaivataan julkisen sektorin tarkempaa seurantaa ja tukea kotona asumiseen. Tutkimushetkellä vastaajat luottavat enemmän itseensä ja pärjäämiseensä, sekä perheen antamaan apuun. Kolmannen sektorin järjestämä toiminta koetaan toimintakykyä ylläpitävänä, ja osallistumisen antama motivaatio sekä vertaistuki kannattelee arjessa. Tärkeimpinä kotona asumisen ja toimintakyvyn ylläpitäjinä vastaajat pitävät omaa aktiivisuuttaan, yhdistysten ja järjestöjen toimintaan osallistumista, yksinäisyyden vähentämistä sekä fyysisen toiminnan ylläpitämistä
Uudiskohteen isännöinnin palveluprosessin kehittäminen
No full textUudiskohteen isännöintiin liittyy paljon erityspiirteitä verrattuna vanhempaan asunto-osakeyhtiöön. Usein asiakas on uudessa tilanteessa ostettuaan asunnon uudiskohteesta. Tämä asettaa isännöintitoimistolle ja sen tarjoamalle palvelulle paljon odotuksia ja vastuun. Olen kokenut tarpeelliseksi selvittää, miten uudiskohteen isännöinnin palveluprosessia voitaisiin kehittää. Opinnäytetyö toteutettiin valtakunnalliselle isännöintialan yritykselle, jossa opinnäytetyöntekijä työskentelee työntekijänä. Opinnäytetyön tavoitteena oli muodostaa tarkempi kuva uudiskohdeisännöinnin kehittämistarpeista ja luoda ehdotus uudistetuksi palvelupoluksi, johon on tuotu kehitysehdotuksia, joilla palveluprosessia voidaan kehittää. Opinnäytetyön tietoperusta koostui palveluista ja niiden kehittämisestä, sekä asiakaskokemuksesta. Omana kappaleenaan oli myös uudiskohteen erityispiirteet, jossa esitettiin opinnäytetyön kannalta olennaisimmat uudiskohteeseen liittyvät erityspiirteet. Opinnäytetyössä asiakaskokemus oli keskeisenä teemana aineistonkeruuta tehdessä. Lähestymistapana työssä käytettiin palvelumuotoilua tuplatimanttimallia hyödyntäen. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin haastatteluja, sekä verkkokyselyä. Haastattelut kohdistuivat rakennusliikkeiden edustajiin, sekä asunto-osakeyhtiön hallituksen jäseniin. Verkkokysely toteutettiin asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajille. Työssä osallistettiin myös toimeksiantajayrityksen henkilöstöä ja työssä hyödynnettiin yhteiskehittämisen menetelmänä ideointityöpajoja, joissa ideoitiin ratkaisuja havaittuihin ongelmiin. Tulosten perusteella uudiskohteen isännöinniltä odotetaan kokemuksen lisäksi proaktiivista otetta ja ajantasaista jaksotettua tiedotusta. Tuloksien perusteella selvisi, että vakuuksien merkityksen ja määräaikojen hallinnan osalta koettiin kehittämistarvetta.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että uudiskohteen isännöinnin palveluprosessissa on kehittämistarvetta. Opinnäytetyön lopputuloksena syntyi ehdotus uudistetuksi palvelupoluksi. Kehittämisideoina uudiskohteelle laaditaan tiedottamissuunnitelma ja tiedotepankki, uudiskohteelle räätälöidään oma pöytäkirjapohja ja palvelupyynnöillä seurataan vuosikorjausten etenemistä.
Opinnäytetyölle oli selvä tarve ja sitä voidaan hyödyntää toimeksiantajayrityksessä uudiskohteen isännöinnissä
UX/UI Glossary
No full textTämä sanasto on ensimmäinen suomenkielinen laajempi kooste käyttöliittymäsuunnittelun (UI) ja käyttökokemuksen (UX) keskeisistä käsitteistä. Sen tarkoitus on vastata mediakonvergenssin eli eri mediamuotojen, kanavien ja teknologioiden yhteensulautumisen synnyttämään tarpeeseen. Aiemmin erillään toimineet suunnittelun ja viestinnän ammattilaiset työskentelevät nyt yhä useammin samoissa digitaalisissa projekteissa, samoilla välineillä ja samoissa käyttöympäristöissä.
Sanaston tarkoitus on tukea muotoilijoita, kehittäjiä ja sisällöntuottajia käyttäjälähtöisen ja ymmärrettävän käyttöliittymäsuunnittelun tekemisessä. Se toimii työkaluna, oppaana ja yhteisen ymmärryksen mahdollistajana eri suunnittelualojen välillä. Julkaisu on osa LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin SOLA-hanketta.
This glossary is the first comprehensive English-Finnish compilation of key concepts in user interface (UI) and user experience (UX) design. Its purpose is to respond to the need created by media convergence – the merging and integration of different media forms, channels, and technologies. Professionals in design and communication, who previously worked in separate fields, are now increasingly collaborating on the same digital projects, using the same tools and working in the same environments.
For usability reasons, the explanations have been kept as concise as possible. The purpose of the glossary is to support designers, developers, and content creators in producing user-centred and comprehensible interface design. It serves as a tool, a guide, and a facilitator of shared understanding across different design disciplines. The publication is part of the SOLA project of LAB University of Applied Sciences’ Institute of Design.navigointi mahdollistakuvilla vaihtoehtoiset kuvauksettaulukot saavutettavialooginen lukemisjärjesty
Lämpöpumppujen ja kylmäkoneikkojen ohjaus ja energiatehokkuus
Get PDFOpinnäytetyössä tarkasteltiin, miten lämpöpumppuja ja kylmäkoneikkoja ohjattiin energiatehokkaasti ilman käyttövarmuuden heikkenemistä. Tavoitteena oli koota kirjallisuuteen perustuva, käytännönlä-heinen ohjeistus, jota voitiin soveltaa kiinteistökohteissa.
Työ rajattiin kylmähöyrykiertoon perustuviin lämmitys- ja jäähdytysratkaisuihin. Menetelmänä käytet-tiin narratiivista kirjallisuuskatsausta, uutta mittausaineistoa ei kerätty. Katsauksen perusteella kylmä-koneikkojen suorituskyky riippui enemmän ohjauksesta kuin yksittäisestä laitevalinnasta. Vaikutta-vimmiksi keinoiksi tunnistettiin lauhdutuslämpötila leudoissa oloissa, höyrystystason nosto sallituissa rajoissa, kompressorin ja pumppujen ja puhaltimien invertterisäätö sekä ilmalähteisissä järjestelmissä tarveperusteinen sulatus.
Dynaaminen asetusarvojen resetointi (meno-/kylmävesilämpötila ja lauhdutuslämpötila) sopeutti pro-sessin osakuormaan, joka hallitsi käyttöaikaa. Toimeenpano edellytti riittävää anturointia (lämpötila, paine, painehäviö, virtaus, sähköteho), 1–5 minuutin trendiseurantaa, selkeää pisteiden nimeämistä ja KPI-perusteista todennusta (esim. COP/EER, SCOP/SEER, käynnistyskerrat ja -tunnit, sulatusten määrä ja kesto).
Työssä esitettiin vaiheittainen käyttöönoton malli: suojat ja trendit kuntoon, konservatiiviset resetit ja kellutus, inverttereiden viritys kantamaan peruskuormaa sekä sulatuslogiikan muuttaminen tarveperus-teiseksi, minkä jälkeen vaikutus arvioitiin kuukausikatselmuksissa. Lämmön talteenottoa suositeltiin prioriteettilogiikalla, jotta lauhdutuksen lämpötila ei noussut tarpeettomasti. Koska työ perustui kirjal-lisuuteen, tulokset kuvasivat vaikutusmekanismeja ja ne tuli varmistaa kohdekohtaisissa piloteissa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kylmäkoneikkojen energiatehokkuus näyttää työni perusteella riippuvan enemmän ohjauksen ja seurannan laadusta ei niinkään laitevalinnoista.This thesis examined how heat pumps and chillers should be operated to improve energy efficiency without compromising reliability. The purpose was to compile practice-oriented guidance based on literature. The scope was limited to vapour-compression systems in building applications. The study was conducted as a narrative literature review, and no new measurements were collected. The review showed consistently that performance depended more on control than on the equipment itself. The most effective measures were floating condensing at mild ambient conditions, raising the evaporation level within safe limits, variable-speed control of the compressor, pumps and fans, and demand-based defrost for air-source systems. Dynamic setpoint reset for supply/chilled water and condensing temperature adapted the process to part-load operation, which dominates annual use. Effective implementation required adequate instrumentation (temperature, pressure, ΔP, flow and electrical power), 1–5-
minute trend logging, clear point naming and KPI-based verification. A staged commissioning model was presented: secure protections and trends, introduce conservative resets and floating condensing, tune variable-speed devices to carry base load, and convert defrost to demand-based logic, followed by monthly KPI reviews. Heat recovery was recommended with priority control so that condensing temperature was not increased more than necessary. As a literature study, the results described mechanisms rather than site-specific savings and should be validated in pilot projects. The overall conclusion was that energy efficiency is primarily a matter of control and monitoring