Theseus theses and publications of the Universities of Applied Sciences
Not a member yet
221402 research outputs found
Sort by
Tekoälyn eettiset haasteet päätöksenteon automatisoinnissa
Get PDFTämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia tekoälyn eettisiä haasteita päätöksenteon automatisoinnissa sekä selvittää, millaisia riskejä ja hyötyjä tekoälyn käyttöön automatisoidussa päätöksenteossa liittyy suomalaisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös tarkastella, miten tekoälypohjaisia järjestelmiä voidaan kehittää eettisesti kestävämmiksi sekä millaisia käytännön ohjeistuksia organisaatiot hyödyntävät tekoälyn vastuullisessa soveltamisessa. Työelämäyhteys muodostui siitä näkökulmasta, että tekoälyn eettinen kehittäminen ja päätöksenteon automatisointi ovat ajankohtaisia käytännössä kaikilla aloilla, erityisesti data-analytiikan ja ohjelmistokehityksen parissa.
Opinnäytetyö käsittelee tekoälyn ja koneoppimisen peruskäsitteitä, päätöksenteon automatisoinnin hyödyntämistä eri toimialoilla sekä keskeisiä eettisiä haasteita, kuten vinoumaa, läpinäkyvyyttä, vastuukysymyksiä ja yksityisyyden suojaa. Teoreettinen viitekehys muodostui kansainvälisistä
tutkimuksista, standardeista ja ohjeistuksista, kuten OECD:n ja EU:n AI Act -lainsäädännön linjauksista sekä useista merkittävistä esimerkkitapauksista (Amazonin rekrytointialgoritmi, COMPASriskinarviointimalli ja Clearview AI). Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusaineisto
kerättiin teemahaastatteluilla eri tekoälyyn liittyvissä rooleissa työskenteleviltä. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia käyttäen.
Tutkimustulokset osoittivat, että tekoälyn eettinen käyttö päätöksenteon automatisoinnissa on edelleen haastavaa, ja keskeisimmät haasteet liittyivät läpinäkyvyyden puutteeseen, datan laatuun ja puolueellisuuteen sekä vastuun jakautumisen epäselvyyteen. Haastateltavat korostivat ihmisten tärkeyttä riskien hallinnassa sekä toivat esiin tarpeen selkeämmille eettisille ohjeistuksille, paremmille selitettävyystyökaluille ja henkilöstön koulutukselle. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että eettinen tekoäly vaatii jatkuvaa arviointia ja moniammatillista yhteistyötä, ja tulevaisuudessa organisaatioiden on panostettava läpinäkyvyyteen ja eettisiin arviointiprosesseihin ennen automaation laajempaa käyttöönottoa. Tulosten perusteella suositellaan, että organisaatiot vahvistavat tekoälyn eettisiä käytäntöjä, hyödyntävät selitettävyystekniikoita ja ottavat käyttöön strukturoituja eettisiä arviointimalleja
Opas tunnetaitojen tukemiseen varhaiskasvatuksessa
Get PDFTämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää opas varhaiskasvatuksen ammattilaisille lasten tunnetaitojen tukemiseen. Kehittämistyön toimeksiantajana toimi kaupungin varhaiskasvatusyksikön esikouluryhmä. Tarve työlle nousi pienesikouluryhmän työtiimin tunnistamasta tarpeesta saada konkreettisia työkaluja tunnetaitojen tukemiseen arjessa sekä tavoitteesta yhdenmukaistaa käytäntöjä. Työn teoreettinen viitekehys rakentui neuropsykologisesta ymmärryksestä, ammatillisesta vuorovaikutusosaamisesta sekä sosiaalialan kompetensseista, joissa korostetaan kasvattajan roolia lapsen tunnesäätelyn ja tasapainoisen kasvun tukijana.
Kehittämistyö toteutettiin konstruktivistisen kehittämistoiminnan prosessimallilla, jota ohjasi pragmaattinen lähestymistapa teorian ja käytännön yhdistämisestä. Keskeisinä menetelminä toimivat dialoginen keskustelu ja työpajatyöskentely, jotka mahdollistivat työtiimin osallistamisen ja yhteiskehittämisen. Työn etenemistä tuettiin pohdintalomakkeella, jonka avulla varmistettiin keskustelun tavoitteellisuus ja relevantin tiedon kerääminen suoraan arjesta.
Työn tuotoksena syntyi opas, joka sisältää käytännönläheisiä menetelmiä ja harjoituksia lasten tunnetaitojen tukemiseen. Tuloksista voidaan päätellä, että valitut menetelmät olivat tehokkaita, sillä niiden avulla kerättiin arvokasta tietoa, joka heijasteli työtiimin aitoa asiantuntemusta. Prosessin myötä ammatillinen osaaminen kehittyi erityisesti monialaisen yhteistyön sekä kehittämis- ja arviointitaitojen osalta, mikä antaa valmiuksia hyödyntää hankittua asiantuntijuutta tulevassa työelämässä.The aim of this thesis was to develop a guide for early childhood education (ECE) professionals to support children's emotional skills. The project was commissioned by a preschool group within a municipal early childhood education unit. The need for the work emerged from the staff’s identified requirement for concrete tools to guide emotional skills in daily life, as well as the goal to harmonize practices. The theoretical framework was based on neuropsychological understanding, professional interaction skills, and social work competencies, which emphasize the educator's role in supporting a child’s emotional regulation and balanced growth.
The development work was carried out using a constructivist development process model, guided by a pragmatic approach to integrating theory and practice. The key methods were dialogic discussion and workshops, which enabled the active participation and co-development of the work team. The progress was supported by reflection forms, which ensured the goal-orientation of the discussions and the collection of relevant information directly from the field.
The output of the work was a guide containing practical methods and exercises for supporting children's emotional skills. The results indicate that the chosen methods were effective, as they facilitated the collection of valuable information reflecting the team’s genuine expertise. Throughout the process, professional competence developed particularly in the areas of multidisciplinary collaboration, as well as development and evaluation skills, providing strong capabilities to utilize this expertise in future professional life
Käytettävyystestaukset osaksi tuotantoprosessia : Osaamiskeskuksen matka kohti käyttäjäkeskeisempiä verkkokurssituotantoja
Get PDFOpinnäytetyössä kehitettiin verkkokurssien käytettävyystestausten toimintamalli palvelumuotoilun menetelmillä, osaksi Veikkaus Oy:n Osaamiskeskuksen verkkokurssituotantoja. Tavoitteena oli integroida tuotantoprosessiin käytettävyyden kehittämisen menetelmä, joka oli tiimin jäsenille ennen projektia vielä vieras. Toisin sanoen tavoitteena oli luoda tarvittavat välineet, joiden avulla verkkokurssien tuottajat oppivat käytettävyystestaamisessa tarvittavat tiedot ja taidot ja kykenevät sen jälkeen suorittamaan testauksia. Työssä tutkittiin myös, millä kaavalla verkkokurssien käytettävyystestauksia kannattaa käytännössä suorittaa.
Työn teoreettisen viitekehyksen keskiössä oli muotoiluajattelu, minkä alle palvelumuotoilu, muotoilun kypsyystasot sekä käytettävyys ja käytettävyystestauksen menetelmä linkittyivät. Projekti toteutettiin palvelumuotoilun tuplatimanttiprosessin mallilla. Tutkimusmenetelminä käytettiin ryhmähaastattelua, vertailuarviointia ja havainnointia. Lopuksi tuplatimanttiprosessin läpiviennin synnyttämien konseptien prototyyppejä testattiin ja validoitiin.
Työn tuloksena syntynyt toimintamalli sisälsi koulutuskokonaisuuden uudelle käytettävyystestaajalle. Lisäksi syntyivät tukimateriaalit ja apuvälineet, joita uusi testaaja tarvitsee, mutta ne suunniteltiin palvelemaan myös kokeneempia. Tuloksista ilmeni, että tiimi pystyi oppimaan menetelmän perusteet ilman muotoilutaustaa ja he onnistuneesti pääsivät alkuun käytettävyystestaajina myös käytännön tasolla.
Työ toi näkökulmia ja kokemuksia siihen, mitä tällaisen prosessin onnistuminen vaati ja millaisia asioita tulee huomioida. Työn tuloksia on mahdollista skaalata Veikkauksessa sekä
muissa organisaatioissa muidenkin kohteiden – ei ainoastaan verkkokurssien – käytettävyystestauksiin.The purpose of this project was to develop a usability testing model for online courses using service design methods, as part of Veikkaus Oy’s Competence Centre online course production. The objective was to integrate a usability improvement approach into the production process, which was previously unfamiliar to the team. In addition, the project aimed to provide practical tools enabling course producers to acquire the necessary knowledge and skills for usability testing and to perform tests independently.
The theoretical framework focused on design thinking, incorporating service design, design maturity levels, usability, and usability testing methods. The project was implemented using the Double Diamond process model. Research methods included group interviews, comparative evaluation, and observation. Finally, prototypes generated during the process were tested and validated.
The results produced a comprehensive model that included a training package for new usability testers, as well as supporting materials and tools designed to assist both beginners and experienced testers. The findings demonstrated that the team successfully learned the fundamentals of usability testing without prior design expertise and was able to apply the method in practice. Moreover, the model provided insights into the requirements for successful implementation and highlighted key considerations for similar processes.
In conclusion, the outcomes can be scaled within Veikkaus and adapted by other organisations for usability testing of various digital products beyond online courses
Luottamuksen rakentaminen päihdetyössä : infograafi päihdetyön hoitajille
Get PDFOpinnäytetyön aihe on luottamuksen rakentaminen päihdetyössä. Opinnäytetyön tavoite on lisätä tilaajan henkilökunnan tietoa luottamuksen rakentamisesta asiakkaan kanssa päihdetyössä. Opinnäytetyön tarkoitus on luoda tilaajan yksikköön infograafi, johon on kerätty teoriatiedon ja aikaisempien tutkimuksien pohjalta neuvoja luottamuksen rakentamiseen asiakkaan kanssa. Opinnäytetyö tehtiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jossa sovelletaan ammatillista teoriatietoa käytäntöön. Opinnäytetyön tutkimuskysymys oli, että millaisilla keinoilla rakennetaan luottamusta asiakkaan kanssa. Työelämä lähtöisyys näkyy työssä siten, että kerättiin tietoa päihdetyön parissa toimiville tahoille, joille on kehitettävää luottamuksen rakentamisessa asiakkaan kanssa ja opinnäytetyön tuotosta voidaan käyttää tässä apuna.
Opinnäytetyössä avataan teoriapohjaa päihdetyöstä ja sen ulottuvuuksista, joita ovat terveyttä edistävä päihdehoitotyö, haittoja vähentävä päihdehoitotyö ja kärsimystä lievittävä päihdehoitotyö. Teoriaosuudessa kerrotaan myös ehkäisevästä päihdetyöstä ja päihdekuntoutuksesta minkälaista hoitoa ne ovat. Päihdeongelman tunnistamisesta kirjoitettiin myös oma kappale. Luottamuksen rakentamisen teoria osuudessa avattiin keinoja luottamuksen rakentamiselle kuten ratkaisukeskeisyys ja hyvät vuorovaikutus taidot sekä kerrottiin luottamuksen rakentamiseen liittyvistä haasteista. Lähteinä teoriatiedon keräämiseen käytettiin julkisia lähteitä kuten käypähoitoa ja oppikirjoja, sekä aikaisempia tutkimuksia aiheesta. Toiminnallisen osuuden tuotos luotiin näiden kerättyjen teoriatietojen pohjalta. Tuotos oli infograafi, johon kerättiin keinoja luottamuksen rakentamiseen. Infograafi luotiin canva-ohjelmalla, jossa on valmiita pohjia infograafien ja julisteiden luomiseen Infograafi tuli osaksi tilaajan perehdytyskansiota ja se luotiin avuksi tilaajan henkilökunnalle helpottamaan luottamuksen rakentamista asiakkaan kanssa.
Saatujen tulosten mukaan ihmisen kohtaaminen, vuorovaikutus ja asiakkaan omarooli hoidossa ovat päätekijöitä luottamuksen rakentumiselle hoitosuhteessa. Vaikeutta luottaa taas aiheuttavat yleensä asiakkaan oma historia, sairaudet ja stigma. Opinnäytetyön tavoitteessa ja tarkoituksessa onnistuttiin. Tilaaja oli tyytyväinen infograafin sisältöön ja ulkoasuun, halusivat kuitenkin vielä lisättävän infograafiin ratkaisukeskeisyyden, koska kokivat sen olevan yksikkönsä teema. Yksikön henkilökunta koki myös infograafin olevan hyödyksi heille luottamuksen rakentamisessa ja pystyvät hyödyntämään sitä omassa työssään, joten tavoitteeseen päästiin. Tutkimuskysymykseen saatiin myös vastaus, koska infograafiin saatiin kerättyä keinoja millä luottamusta voidaan rakentaa
Etä- ja hybridityön koettu tehokkuus Työnantajien ja työntekijöiden näkökulmasta
Get PDFOpinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella etä- ja hybridityön koettua tehokkuutta työnantajien ja työntekijöiden näkökulmista. Tarkoituksena oli selvittää, millaisia yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia eri osapuolten kokemuksissa ilmeni. Tarkastelu kohdistui kokemukselliseen tehokkuuteen eikä mitattaviin tuloksiin tai taloudellisiin tunnuslukuihin.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena osana ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä. Aineisto kerättiin verkkokyselyllä joulukuussa 2025. Kyselyn kohderyhmänä olivat työnantajat ja työntekijät, joilla oli mahdollisuus etä- ja hybridityöhön paikkakunnasta riippumatta. Kyselyyn vastasi yhteensä n = 81 henkilöä. Aineisto analysoitiin kuvailevin menetelmin hyödyntäen prosenttijakaumia ja mediaaneja. Tarkastelun kohteena olivat työnantajien ja työntekijöiden arviot etä-, hybridi- ja lähityön vaikutuksista työn sujuvuuteen,
vuorovaikutukseen ja työn tekemisen edellytyksiin. Tulokset osoittivat, että etä- ja hybridityö tukivat erityisesti yksilöllistä työskentelyä, ajankäytön hallintaa ja työrauhaa. Työntekijät kokivat näiden tekijöiden edistävän työn sujuvuutta ja jaksamista selkeämmin kuin
työnantajat. Työnantajien näkökulmasta vaikutukset näyttäytyivät maltillisempina ja painottuivat työn kokonaisuuden hallintaan ja organisatorisiin rakenteisiin. Molemmissa ryhmissä vuorovaikutukseen, tiedon jakamiseen ja yhteisöllisyyteen liittyvät kokemukset olivat osin ristiriitaisia, erityisesti etä- ja hybridityössä. Tulokset viittasivat siihen, että yhteisöllisyys ei synny itsestään, vaan edellyttää tietoista johtamista sekä
vuorovaikutusta tukevia rakenteita. Työn koettu tehokkuus ei ollut sidoksissa yksittäiseen työmuotoon, vaan siihen, miten työ oli organisoitu, johdettu ja millaiset edellytykset vuorovaikutukselle oli luotu. Lähityö näyttäytyi merkityksellisenä erityisesti sosiaalisen vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden näkökulmasta, kun taas etä- ja hybridityö tukivat yksilöllistä työskentelyä, joustavuutta ja keskittymistä. Johtopäätöksenä todettiin, että työn tehokkuus rakentuu ennen kaikkea johtamisen, työn rakenteiden ja työyhteisön toimivuuden varaan. Etä-, hybridi- ja lähityön tarkoituksenmukainen yhdistäminen edellyttää
tietoista johtamista, vuorovaikutusta tukevia käytäntöjä sekä työympäristöjä, jotka mahdollistavat sekä yksilöllisen työskentelyn että yhteisöllisyyden. Tulokset korostavat johtamisen keskeistä roolia työelämän muutoksessa, jossa työn tekemisen tavat ja työntekijöiden odotukset ovat jatkuvassa muutoksessa
Excel-pohjaisen materiaalilistauksen käyttöönotto ja ERP-vaihtoehtojen tarkastelu logistiikkatoiminnassa
Get PDFOpinnäytetyön tavoitteena oli kuvata yritys X:lle tehdyn Excel-pohjaisen materiaalinhallintatyökalun kehitysprosessi ja arvioida sen toimivuutta laskutuksen tukena. Lisäksi työssä tarkasteltiin milloin Excel-ratkaisun rajoitteet voivat tulla vastaan ja mitä tämä tarkoittaisi mahdollisen ERP-järjestelmän käyttöönoton näkökulmasta.
Työ toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Excel-työkalun havaittiin kehittäneen yrityksen laskutusprosessia merkittävästi, vähentäen manuaalista työtä ja parantaen tiedon laatua ja oikeellisuutta automatisoitujen kaavojen ja keskitetyn rakenteen ansiosta. Käyttäjäkokemukset olivat yksimielisesti positiivisia, eikä merkittäviä kehityshaasteita havaittu. Ainoaksi esiin nousseeksi jatkokehitystarpeeksi voitiin tunnistaa järjestelmän skaalautuvuuden rajallisuus mahdollisen asiakasvolyymin kasvun yhteydessä.
Johtopäätöksenä Excel-ratkaisu soveltuu hyvin yrityksen nykyisiin tarpeisiin, eikä ERP-järjestelmän käyttöönotolle ole tässä vaiheessa perusteita. Työssä esitetään kuitenkin tunnusmerkkejä, jotka havaitessa laajemman järjestelmäratkaisun harkinta on tulevaisuudessa ajankohtaista
Teho- ja valvontahoitopotilas sekä läheinen: Esittelyvideo tiedon lisäämiseksi
Get PDFTämän opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä avoimuutta ja tietoisuutta teho- ja valvontahoidosta sekä poistaa siihen liittyviä ennakkokäsityksiä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa esittelyvideo Oulun yliopistollisen sairaalan tehohoitokeskuksen tarpeeseen. Video julkaistiin sairaalan verkkosivuilla ja YouTube-kanavalla. Esittelyvideo on tarkoitettu terveydenhuoltoalan ammattilaisille, potilaille sekä läheisille. Esittelyvideon avulla katsoja pääsee tutustumaan tehohoidon toimintaympäristöön ja näkee uuden tehohoitokeskuksen toimintaa.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämispainotteisena työnä lineaarisen mallin mukaisesti, joka eteni tavoitteen määrittelystä ja suunnittelusta toteutukseen ja arviointiin. Opinnäytetyössä käytettiin vertaisarvioitua tutkimustietoa sekä tuoreita hoitotieteellisiä lähteitä, jotka käsittelivät tehohoitopotilasta, hoitoympäristöä sekä läheisiä. Opinnäytetyön teoreettisen taustan avulla esittelyvideo saatiin vastaamaan potilaan ja läheisen tiedontarpeita.
Johtopäätöksenä todettiin esittelyvideon tukevan opinnäytetyön tavoitteita ja sen koettiin tuovan tärkeää tietoa helposti saataville. Sen arvioitiin olevan hyödyksi suunnitellusti tehohoitoa tarvitsevalle, hänen läheisilleen, sinne työllistyvälle ja kaikille aiheesta kiinnostuneille. Esittelyvideon saavutettavuus YouTube-verkkosivulla mahdollisti sen hyödyntämisen oppilaitoksen sairaanhoitajan syventävissä opinnoissa.
Asiasanat: akuuttihoito, hoitotyö, läheiset, tehohoito, teho-osastotThe aim of this thesis was to increase transparency and awareness of intensive and high-dependency care, as well as to reduce related preconceptions. The purpose of the thesis was to produce an introductory video for the Intensive Care Unit of Oulu University Hospital. The video was published on the hospital’s website and YouTube channel. The video is intended for healthcare professionals, patients, and their relatives. Through the video, viewers are able to familiarize themselves with the intensive care environment and gain an understanding of the operations in the new ICU.
The thesis was carried out as a development-oriented project following a linear model, progressing from goal definition and planning to implementation and evaluation. Peer-reviewed research and recent nursing science literature concerning intensive care patients, care environments, and relatives were used as sources. Based on the theoretical background of the thesis, the video was designed to meet the informational needs of patients and their relatives
.
The conclusion was that the video supported the objectives of the thesis and made important information easily accessible. It was considered useful for patients in need of intensive care, their relatives, ICU staff, and anyone interested in the topic. The video’s accessibility on YouTube also unexpectedly enabled its use in advanced nursing studies at educational institutions.
Keywords: acute care, nursing, relatives, intensive care, intensive care unit
Tulevaisuusvuoropuhelu-menetelmän hyödyntäminen työyhteisöissä : käyttäjäkokemuksia ja kehittämisehdotuksia
Get PDFViime vuosina työelämää on muovannut paitsi teknologinen kehitys myös laajemmat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset muutokset. Perinteiset organisaatiorakenteet ovat haastettuina, kun työn tekemisen tavat monipuolistuvat ja työurat muuttuvat yhä yksilöllisemmiksi. Samalla luottamus, avoimuus ja osallisuus ovat nousseet keskeisiksi arvoiksi sekä johtamisessa että työyhteisöjen toiminnassa.
Yhä useammin työpaikoilla pyritään rakentamaan vuorovaikutteista kulttuuria, jossa henkilöstön ääni kuuluu ja yhteisiä tavoitteita muotoillaan yhdessä. Tällaisessa murrosvaiheessa organisaatioilla on tarve kehittää keinoja, joilla ne voivat käsitellä muutosta rakentavasti ja ennakoivasti.
Tulevaisuuteen suuntautuminen ei tarkoita pelkästään strategisia päätöksiä johdon tasolla, vaan myös sitä, miten arjen toiminta kehittyy ja miten henkilöstö kokee oman roolinsa muutoksessa. Tulevaisuuskeskustelut voivat toimia työyhteisöissä tärkeänä keinona lisätä ymmärrystä, vahvistaa yhteistä suuntaa ja kehittää työpaikan toimintakulttuuria.
Tämän opinnäytetyön tarkastelun kohteena oleva Tulevaisuusvuoropuhelu- menetelmä liittyy tähän laajempaan kehityskulkuun. Työ ei ainoastaan tarkastele työkalun toimivuutta käyttäjäkokemusten pohjalta, vaan pyrkii myös löytämään konkreettisia keinoja sen käytön tukemiseksi ja laajentamiseksi erilaisiin työyhteisöihin.
Tulevaisuusvuoropuhelun erityispiirteenä on sen osallistava ja yhteistä ajattelua edistävä lähestymistapa, joka voi tarjota työyhteisöille merkityksellisen väylän tarkastella muutoksia yhdessä
Kehittämisosaamisen arviointi ja kehittäminen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Get PDFOpinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää toimeksiantajaorganisaation, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen, kehittämisen palvelualueen, hankehenkilöstön kehittämisosaamista ja siihen liittyviä tuen tarpeita projektin eri vaiheissa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin määrällistä tutkimusta sisältäen laadullista sisällönanalyysiä. Tutkimusaineisto kerättiin anonyymillä kyselylomakkeella, jossa vastaajina toimivat projektipäälliköt ja projektisuunnittelijat. Työn tavoitteena oli saada tietoa kehittämisosaamisen tuen tarpeista, hankehenkilöstön kokemuksia saadusta tuesta ja kehittämisehdotuksia.
Työn teoreettinen viitekehys koostui osaamisen johtamisesta, kehittämisosaamisesta, projektityöstä ja tiedolla johtamisesta. Teoriaosuudessa käsiteltiin osaamista strategisesta näkökulmasta, mitkä tekijät vaikuttavat yksilön osaamisen kehittämiseen ja oppimiseen sekä miten osaamista voidaan arvioida. Työssä kuvattiin projekti- ja kehittämistyötä ja siihen liittyviä yksilön taitoja. Teoriaan liitettiin myös tietojohtamisen osio, koska tiedolla johtaminen on olennainen osa toimeksiantajaorganisaation strategiaa ja tukee kehittämisen edistämistä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että hankehenkilöstön osaaminen oli ollut osittain rajoittunutta projektin eri vaiheissa, johon olivat saaneet tukea. Tutkimuksessa myös havaittiin riittämätöntä osaamista tietyissä tehtävissä ja menetelmissä, johon lisätukea olisi tarvittu. Tutkimuksessa kävi ilmi, että useat kehittämismenetelmät olivat hankehenkilöstölle tuntemattomia. Tutkimuksessa vastaajat toivat esiin ehdotuksia, joilla voitaisiin vahvistaa kehittämisosaamista.The purpose of the thesis was to examine the development expertise of the commissioning organization within the wellbeing services county of North Ostrobothnia, including the development service area, the project staff, and their related support needs. Quantitative research including qualitative content analysis was used as the research method. The research data was collected using an anonymous questionnaire, in which the respondents were project managers and project designers. The aim of the work was to obtain information on the needs of development competence support, the experiences of the project staff on the support received, and development suggestions.
The theoretical framework of the work consisted of competence management, development competence, project work and knowledge management. The theory section discussed competence from a strategic perspective, what factors affect the development and learning of an individual's competence, and how competence can be assessed. The work described project and development work and the related individual skills. A section on knowledge-based management was also attached to the theory,
because knowledge management is an integral part of the strategy of the commissioning organization and supports the promotion of development.
The results of the study showed that the project staff had been partially limited in their competence during the different phases of the project and needed support. The study also found insufficient competence in certain tasks for which additional support would have been needed. The study revealed that several development methods were unknown to project staff. In the study, respondents presented suggestions that could be used to strengthen development skills
SAILA – Sairaanhoitajan laillistuminen Suomessa. Toimintamalli EU- ja ETA-valtioiden ulkopuolella tutkintonsa suorittaneiden sairaanhoitajien laillistumiseen
Get PDFTämä julkaisu on syntynyt osana SAILA-hankkeita, joiden tavoitteena on ollut kehittää toimintamalli EU- ja ETA-valtioiden ulkopuolella tutkintonsa suorittaneiden sairaanhoitajien laillistumiseen Suomessa. Työ on vaatinut erittäin tiivistä yhteistyötä kaikkien sairaanhoitajia kouluttavien ammattikorkeakoulujen (20), sidosryhmien, asiantuntijoiden ja hankkeissa työskentelevien välillä.
Julkaisu tarjoaa katsauksen hankkeiden taustaan, esittelee kehitetyn SAILA-toimintamallin ja sen konkreettisen toteuttamisen. Lisäksi esille nostetaan ehdotuksia jatkokehittämiseen.
SAILA-toimintamallissa on kuvattu osaamisen arviointiin, valmentaviin opintoihin ja työelämäharjoitteluun liittyvät rakenteet, sisällöt ja kriteerit sekä kehitetty kuulustelumalli osaamisen varmis¬tamiseen. Toimintamallissa on huomioitu myös ammatillisen kielitaidon kehittäminen, laillistumisprosessin aikainen tuki ja ohjaus, alueelliset eroavuudet toimintaympäristössä, kuten kaksikielisyys, sekä työnantajayhteistyö.navigointi mahdollistakuvilla vaihtoehtoiset kuvauksettaulukot saavutettavialooginen lukemisjärjesty