Theseus theses and publications of the Universities of Applied Sciences
Not a member yet
221402 research outputs found
Sort by
Talotekniikan toiminnanvarmistus elinkaarihankkeissa
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää talotekniikan toiminnanvarmistuksen nykytilanne elinkaarihankkeissa ja tunnistaa kehityskohteita, joilla voidaan parantaa rakennusten toimivuutta, energiatehokkuutta ja elinkaaritaloudellisuutta. Työssä tarkasteltiin toiminnanvarmistuksen toteutumista hankkeen kehitysvaiheessa, toteutusvaiheessa ja ylläpidon aikana. Lisäksi arvioitiin toiminnanvarmistuksen rooleja, vastuita, dokumentointia sekä kansallisten ja kansainvälisten ohjeistusten soveltamista käytännössä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena, johon osallistui kolme elinkaarihankkeissa toimivaa avainhenkilöä. Haastatteluiden tueksi hyödynnettiin alan keskeisiä ohjeistuksia, kuten RT-kortteja, ToVa-käsikirjaa sekä REHVA- ja ASHRAE-standardeja. Aineiston analyysilla pyrittiin tunnistamaan toiminnanvarmistuksen vahvuuksia, puutteita ja kehitystarpeita eri hankevaiheissa.
Tutkimustulosten perusteella toiminnanvarmistus painottuu tällä hetkellä erityisesti suunnittelu- ja toteutusvaiheen testauksiin, kun taas rakennuksen käytön aikainen seuranta ja järjestelmällinen optimointi jäävät vähäisemmälle huomiolle. Haasteiksi nousivat erityisesti dokumentoinnin puutteet, tiedonsiirron katkokset hankevaiheiden välillä sekä roolien ja vastuiden epäselvyys. Energiankulutuksen seuranta on elinkaarihankkeissa systemaattista, mutta muiden teknisten järjestelmien jatkuva varmistaminen ei ole vielä vakiintunut.
Johtopäätöksenä esitetään, että elinkaarihankkeisiin tulisi kehittää yhtenäinen ja koko rakennuksen elinkaaren kattava toiminnanvarmistusmalli. Mallin tulisi sisältää selkeät vastuut, standardoidut tarkastus- ja testausmenetelmät, ohjeistetun dokumentointiprosessin sekä digitaalisiin työkaluihin perustuvan seurannan ja analytiikan. Yhtenäinen toimintamalli tehostaisi rakennusten ylläpitoa, parantaisi energiatehokkuutta ja lisäisi elinkaarihankkeiden kokonaistaloudellisuutta
Sidosryhmähallinnan ja -yhteistyön kehittäminen tuoteomistajan roolissa
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisia käytäntöjä ja työkaluja tuoteomistajat hyödyntävät sidosryhmähallinnassa digitaalisten palveluiden kehityksessä, sekä millaisia haasteita ja onnistumisia sidosryhmäyhteistyöhön liittyy. Työ on suunnattu erityisesti aloitteleville tuoteomistajille ja niille, jotka etsivät uusia keinoja sidosryhmäyhteistyön kehittämiseen. Kehittämistehtävänä oli vastata kahteen tutkimuskysymykseen: (1) miten tuoteomistajat hallitsevat eri sidosryhmien tarpeita ja odotuksia, ja (2) millaisia haasteita ja onnistumisia sidosryhmähallintaan liittyy digitaalisten palveluiden kehityksessä. Teoreettisen viitekehyksen muodostivat sidosryhmähallinnan kirjallisuus, tuoteomistajuuteen liittyvät julkaisut ja ketterän kehityksen viitekehys, erityisesti Scrum-malli.
Tutkimus toteutettiin laadullisena teemahaastatteluna, ja aineisto kerättiin haastattelemalla digitaalisten palveluiden parissa toimivia tuoteomistajia ja vastaavissa rooleissa työskenteleviä henkilöitä (n=8). Aineisto analysoitiin teemoittavalla sisällönanalyysillä. Tulokset osoittivat, että sidosryhmähallinta on monimuotoinen kokonaisuus, jossa korostuvat viestintä, priorisointi ja odotusten yhteensovittaminen. Lisäksi sidosryhmähallinnan käytännöt vaihtelivat tuoteomistajan rooliposition mukaan: strategisissa rooleissa painottuivat markkinat ja johto, teknisissä rooleissa riippuvuudet ja kehitystiimit, sekä operatiivisissa toimitukset, aikataulut ja resurssit. Keskeiset haasteet liittyivät ristiriitaisiin tarpeisiin, rajallisiin resursseihin ja viestinnän puutteisiin, kun taas onnistumista edistivät säännöllinen kommunikointi, yhteinen priorisointi sekä visuaaliset työkalut, kuten sidosryhmäkartat ja pisteytys- ja priorisointitaulukot.
Opinnäytetyön lopputuloksena esitetään suosituksia ja konkreettisia työkaluja tuoteomistajan työn tueksi. Jatkotutkimusta varten olisi perusteltua tarkastella myös sidosryhmien näkökulmaa sekä vertailla sidosryhmähallinnan käytäntöjä eri toimialoilla.The aim of this thesis was to examine which practices and tools Product Owners use to manage stakeholders in the development of digital services, and what kinds of challenges and successes are associated with stakeholder collaboration. The work is intended particularly for new Product Owners and those seeking to strengthen stakeholder collaboration in a digital context.
The development task addressed two research questions: (1) how Product Owners manage different stakeholder needs and expectations, and (2) what challenges and successes are associated with stakeholder management in digital service development. The theoretical framework consisted of stakeholder management literature, publications related to Product Ownership, and the agile development framework, particularly Scrum.
The study was conducted as a qualitative thematic interview, and data were collected by interviewing Product Owners and equivalent roles working with digital services (n=8). The data were analyzed using thematic content analysis.
The results show that stakeholder management is a multifaceted activity emphasising communication, prioritisation, and expectation alignment. Practices varied based on the Product Owner’s role position: strategic roles emphasised markets and leadership, technical roles emphasised development teams and dependencies, and operational roles emphasised schedules, deliveries, and resources. Key challenges related to conflicting stakeholder needs, limited resources, and communication gaps, while successful collaboration was supported by regular communication, shared prioritisation, and visual tools such as stakeholder maps and scoring/prioritisation matrices.
The thesis concludes with recommendations and practical tools to support Product Owners in stakeholder work. Future research should examine stakeholder perspectives and compare stakeholder management practices across other industries or physical product development
Riviväli : verkkosivusto lyhytfiktion kirjoittajille ja lukijoille
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Riviväli-niminen verkkosivusto suomenkielisen lyhytfiktion kirjoittajille ja lukijoille. Sivuston tarkoituksena oli tarjota helppokäyttöinen alusta, jossa sivuston käyttäjät voivat julkaista kirjoittamiaan novelleja, lukea muiden tekstejä ja kommentoida niitä.
Sivusto toteutettiin WordPress-sisällönhallintajärjestelmällä ja sen useilla lisäosilla. Keskeisin näistä oli WP User Frontend -lisäosa, joka mahdollisti käyttäjien rekisteröitymisen, kirjautumisen ja novellien kirjoittamisen, muokkaamisen ja julkaisemisen sivuston frontendissä. Kehitystyössä korostettiin responsiivisuutta, minimalistista ulkoasua ja häiriötöntä luku- ja kirjoituskokemusta. Sivustolle lisättiin tietosuoja- ja lakivaatimusten edellyttämät elementit sekä mahdollistettiin käyttäjien, novellien ja kommenttien moderointi.
Lopputuloksena syntyi toimiva, selkeä ja laajennettavissa oleva verkkosivusto, joka täyttää toimeksiantajan tavoitteet ja luo lyhytfiktion kirjoittajille turvallisen ja yhteisöllisen julkaisukanavan. Sivustolle jäi jatkokehitysmahdollisuuksia erityisesti ulkoasun, laajennettavuuden ja mahdollisen kaupallistamisen osalta.The purpose of this thesis was to develop Riviväli, a website designed for writers and readers of short fiction. The goal of the project was to create a modern, user-friendly platform for Finnish hobby writers, allowing them to publish their short stories, read the works of others and comment on them.
The website was implemented using the WordPress content management system and several plugins. The most important of these was WP User Frontend, which enabled user registration, login and the writing, editing and publishing of short stories directly on the frontend. The development focused on responsive design, a minimalist visual style and a distraction-free reading and writing experience. Elements required by legal and privacy requirements, and moderation tools for users, short stories and comments were implemented.
The project resulted in a functional and extensible website that meets the commissioner’s goals and provides writers of short fiction with a safe and community-oriented platform. Several opportunities for future development remain, including visual redesign, extended functionality, and potential monetisation as the site grows
Henkilöstön osallistaminen ja sitouttaminen tekoälystrategian jalkauttamisessa
Tekoälyn käyttö on yleistynyt valtavasti viime vuosina ja sen avulla organisaation on mahdollista saavuttaa kilpailuetua, mikäli sen käyttö omaksutaan riittävän ajoissa. Kilpailuedun saavuttaakseen organisaation tulee laatia tekoälystrategia ja saada henkilöstö sitoutumaan siihen. Tavoitteena oli tutkia, miten henkilöstöpalvelualan yrityksen henkilöstö kokee organisaatiolle laaditun tekoälystrategian jalkauttamisen onnistuneen, ja miten tekoälystrategia on vaikuttanut henkilöstön motivaatioon ja työtyytyväisyyteen. Tutkimuksen avulla pyrittiin myös selvittämään tekoälystrategian vaikutuksia henkilöstön sitoutumiseen.
Menetelminä käytettiin niin määrällistä kuin laadullista tutkimusta. Nykytila kartoitettiin anonyymin kyselyn avulla ja syvällisempiä tutkimustuloksia saatiin laadullisen teemahaastattelun avulla. Haastattelutulosten perusteella muodostettiin käsitys henkilöstön kokemuksesta, jonka pohjalta laadittiin kehitysehdotukset.
Tulokset korostivat erityisesti viestinnän, kohdentamisen ja kouluttamisen merkitystä. Viestinnän tulee olla selkeää ja ajantasaista, jotta henkilöstö ymmärtää strategian merkityksen. Motivaatiota lisää tekoälystrategian kohdentaminen, lisäksi toimenpiteiden tulee olla toteutettavissa jokaisessa roolissa. Jatkuva osaamisen kehittäminen takaa henkilöstön pysymisen ajan tasalla muuttuvan tekoälyn trendeissä
Kansainvälisen työyhteisön kehittämissuunnitelma : Ohjelmistokehitysyrityksen osaamisen ja koulutustarpeen tunnistaminen ja työkalujen laatiminen yritysjohdon tueksi
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli laatia työyhteisön kehittämissuunnitelma LightningChart Oy:lle sekä kartoittaa työntekijöiden osaamista ja koulutustarpeita yritysjohdon tueksi. Kehityssuunnitelman laatiminen tuli ajankohtaiseksi yrityksen henkilöstömäärän kasvaessa yli 20 työntekijään, jolloin yhteistoimintalaki velvoittaa työnantajaa ylläpitämään suunnitelmallista kehittämisasiakirjaa. Työ toteutettiin tiiviissä yhteistyössä tilaajaorganisaation kanssa hyödyntäen kirjoittajan roolia yrityksen työsuojeluvaltuutettuna ja luottamusmiehenä. Opinnäytetyön tietoperusta koostuu tietoturvasta, kansainvälisistä standardeista (ISO 27001, GDPR) sekä muutosjohtamisen malleista, kuten Lewinin kolmivaiheisesta mallista ja ADKAR-mallista. Tietoperusta antaa teoreettisen selkänojan sille, miten teknologiset ratkaisut, kuten roolipohjainen pääsynhallinta (RBAC) ja monivaiheinen tunnistautuminen (MFA), integroidaan osaksi kansainvälisen työyhteisön toimintatapoja ja luottamusta. Empiirinen osa perustuu yrityksen sisäiseen kyselyyn, jolla selvitettiin kansainvälisen tiimin kokemuksia viestinnästä, strategiasta ja kulttuurisesta monimuotoisuudesta. Tuloksena syntynyt kehityssuunnitelma painottaa strategisen viestinnän selkeyttämistä, kansainvälisten viestintästandardien yhdenmukaistamista sekä työntekijöiden tasapuolista kohtelua ja perehdytystä. Työssä käsitellään myös tekoälymallien tuomia mahdollisuuksia tuottavuuden parantamiseksi sekä asiantuntijatyön henkisen ja fyysisen kuormituksen hallintaa. Suosituksena on, että yritys ottaa käyttöön säännölliset seurantajärjestelmät ja uuden palautemallin vuonna 2026 varmistaakseen kehitystyön jatkuvuuden ja työyhteisön hyvinvoinnin
Infraurakoissa kolmansilla osapuolilla teetettävien töiden tehostaminen
Tässä tarkasteltiin opinnäytetyössä infraurakoissa kolmansilla osapuolilla teetettävien töiden vaikutuksia projektien aikatauluihin, kustannuksiin ja tehokkuuteen. Työn tavoitteena oli tunnistaa keskeisimmät ongelmakohdat, joita syntyy pääurakoitsijan ja kolmansien osapuolten välisessä toiminnassa, sekä esittää kehittämisehdotuksia näiden ongelmien vähentämiseksi. Tutkimus perustuu esimerkkiin Espoossa toteutetusta infrarakennushankkeesta, jossa rakennettiin katualueita sekä kunnallisteknisiä verkostoja samanaikaisesti useille eri toimijoille.
Työssä hyödynnettiin tapausanalyysiä, lainsäädännön tarkastelua, kokemusperäistä tietoa sekä asiantuntijahaastatteluja. Tulosten perusteella keskeisimmiksi haasteiksi tunnistettiin aikataulujen hallinta, resurssien saatavuus, puutteellinen kommunikaatio sekä sopimustekniset rajoitteet. Kehittämisehdotuksina esitetään muun muassa ennakoivampaa aikataulusuunnittelua, selkeämpiä vastuunjakoja sekä mahdollisuutta laajentaa pääurakoitsijan roolia tietyissä luvanvaraisissa työvaiheissa
Sosiaalisen robotin käyttöönottoprosessin kehittäminen ikääntyneiden kuntouttavaan päivätoimintaan
Opinnäytetyössä kehitettiin sosiaalisen robotin käyttöönottoprosessia ikääntyneiden kuntouttavaan päivätoimintaan. Väestön ikääntymisen aiheuttama palvelutarpeen kasvu sekä tarve löytää uusia ratkaisuja ikääntyneiden toimintakyvyn tukemiseen toimi työn taustana. Tavoitteena oli lisätä tietoisuutta sosiaalisten robottien menestyksekkään käyttöönoton edellytyksistä ikääntyneiden kuntouttavassa päivätoiminnassa. Tarkoituksena oli tehdä suunnitelma sosiaalisen robotin käyttöönoton pilotoinnista kirjallisuuskatsauksen pohjalta. Suunnitelma tehtiin Unitree G1 humanoidirobotille ikääntyneiden kuntouttavassa päivätoiminnassa.
Työ toteutettiin kartoittavana kirjallisuuskatsauksena, jossa selvitettiin menestyksekkään sosiaalisen robotin käyttöönottoa edistäviä ja estäviä tekijöitä. Aineisto kerättiin tieteellisistä tietokannoista ja analysoitiin Arksey ja O’Malley -viitekehyksen mukaisesti. Tulosten pohjalta laadittiin pilotointisuunnitelma Unitree G1 humanoidirobotille ikääntyneiden kuntouttavaan päivätoimintaan hyödyntäen CFIR- ja ADKAR-malleja.
Tulokset osoittivat, että sosiaalisen robotin onnistunut käyttöönotto edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa huomioidaan käyttäjätekijät, robotin ominaisuustekijät sekä ympäristölliset tekijät. Käyttöönottoa edistivät erityisesti henkilöstön koulutus, johdon tuki, selkeät toimintamallit ja robotin asiakaslähtöinen soveltuvuus. Estävinä tekijöinä tunnistettiin epäluottamus, tekniset haasteet, resurssien puute ja puutteellinen suunnittelu. Johtopäätöksenä todettiin, että sosiaalisen robotin integrointi ikääntyneiden palveluihin edellyttää pitkäjänteistä muutosjohtamista ja pilotoinnin käyttäjälähtöistä suunnittelua. Laadittu pilotointisuunnitelma tarjoaa hyödynnettävän mallin vastaaviin käyttöönottoprosesseihin
Nestepalojensammutus ja sammutusvaahtojen elinkaarihallinta
Opinnäytetyössä tarkasteltiin nestepalojen sammutuskykyä sekä sammutus-vaahtonesteiden elinkaarihallintaa Kymenlaakson pelastuslaitoksessa ja Ete-lä-Suomen pelastustoimen yhteistyöalueella. Työn taustalla on Euroopan unionin kiristyvä per- ja polyfluorattuja alkyyliyhdisteitä (PFAS) koskeva lain-säädäntö, joka edellyttää pelastustoimelta siirtymistä fluoripohjaisista sammu-tusvaahtoista ympäristön ja terveyden kannalta kestävämpiin vaihtoehtoihin. Samalla on varmistettava, että operatiivinen vaahtosammutuskyky säilyy riit-tävällä tasolla erityisesti Kymenlaaksossa, jossa on paljon riskikohteita. Työn tavoitteena oli selvittää Etelä-Suomen yhteistyöalueen nykyinen nestepalo-jen sammutuskyky, arvioida käytössä olevien vaahtonesteiden elinkaarta se-kä kehittää Kymenlaakson pelastuslaitokselle malli vaahtonesteiden hallit-tuun uusimiseen.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, jota täydennettiin kuvailevalla kirjallisuuskatsauksella. Kysely kohdistettiin Etelä-Suomen yh-teistyöalueen pelastuslaitoksille, ja sen avulla kartoitettiin vaahtosammutus-resursseja, vaahtonesteiden määriä, fluorivapaiden vaahtonesteiden käyttöä sekä PFAS-siirtymään liittyviä haasteita ja kehittämistarpeita. Kyselyyn saatiin vastaus kaikilta seitsemältä pelastuslaitokselta. Kerätty aineisto analysoitiin ti-lastollisin menetelmin, ja avoimet vastaukset tarkasteltiin kokonaisuus huo-mioiden.
Tulokset osoittivat, että nestepalojen sammutuskyky on alueella pääosin hy-vällä tasolla, mutta vaahtonesteiden elinkaarihallinnassa, dokumentoinnissa ja fluorittomien vaahtojen järjestelmällisessä käyttöönotossa on merkittäviä kehittämistarpeita. Erityisesti korostuivat vaahtonesteiden kohdekohtainen soveltuvuuden arviointi, kaluston puhdistamiseen liittyvät vaatimukset sekä henkilöstön osaamisen kehittäminen. Johtopäätöksenä todetaan, että elin-kaariajatteluun perustuva vaahtonesteiden hallintamalli tukee lainsäädän-nön noudattamista, ympäristövastuuta ja pelastustoiminnan suorituskyvyn säilyttämistä myös tulevaisuudessa.
Asiasanat: nestepalot, sammutusvaahdot, elinkaari, PFAS, pelastustoim
Prosessikuvauksen toteuttaminen taloyhtiö- ja kuluttajalaskutukseen : prosessikuvauksen toteuttaminen ja dokumentaation keskitys
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli toteuttaa selkeä prosessikuvaus toimeksiantajayrityksen taloyhtiö- ja kuluttajalaskutuksen tueksi sekä keskittää olemassa oleva dokumentaatio yhteen järjestelmään. Työn tarkoituksena oli yhtenäistää asiakaspalvelun toimintatapoja, tehostaa vikatilanteiden ratkaisua ja helpottaa uusien työntekijöiden perehdytystä.
Toimeksiantajayrityksenä opinnäytetyössä toimii Apix Messaging Oy. Yritys on Suomessa toimiva verkkolaskutukseen erikoistunut operaattori. Yritys tarjoaa palveluinaan moninaisia verkkolaskutuksen ratkaisuja ja määriteltyjä projekteja sekä julkiselle että yksityiselle sektorille.
Työn toteutus aloitettiin kartoittamalla yleisimmät asiakaspalvelun kohtaamat yhteydenottopyynnöt hyödyntämällä Zendesk-tiketöintijärjestelmän dataa. ZenDesk on ohjelmistoyritys, joka tarjoaa Saas-tyylisiä (Software as a Service) asiakaspalvelu- ja CRM-ratkaisuja (Customer Relationship Management). Tämän pohjalta valittiin kolme keskeistä prosessia: taloyhtiölaskutuksen avaus, e-laskuvälityksestä poistuva taloyhtiö sekä tilinumeromuutos laskuttajailmoituksella. Näille prosesseille luotiin yksityiskohtaiset, lohkoittain etenevät visuaaliset prosessikaaviot Miro Board -alustalle. MiroBoard on visuaalinen yhteistyöalusta. Kaavioissa hyödynnettiin värikoodeja ja numerointia luettavuuden parantamiseksi.
Dokumentaation keskittämisessä hyödynnettiin Confluence-alustaa. Confluence on Atlassianin kehittämä tiimityöohjelmisto. Miro Boardilla luodut prosessikuvaukset integroitiin Confluence-sivulle, mikä mahdollistaa kuvausten reaaliaikaisen päivittymisen ja muokkaamisen suoraan alustalta. Lisäksi SharePointissa sijaitseva aiempi dokumentaatio liitettiin kokonaisuuteen linkittämällä, ja sivulle luotiin erilliset osiot virheilmoituksille sekä kehitysideoille.
Työn lopputuloksena syntyi yhtenäinen dokumentaatiokokonaisuus, joka yhdistää visuaaliset prosessikuvaukset ja kirjalliset ohjeet samalle alustalle. Ratkaisun todettiin palvelevan toimeksiantajayrityksen tarpeita, sillä se mahdollistaa tiedon nopean löydettävyyden ja helpon päivitettävyyden riippumatta siitä, kumpaa alustaa tarkasteluun käytetään
Lapsiperheiden monimuotoisuus : kuvakirja maahanmuuttajaperheiden lapsille
Tämä opinnäytetyö käsittelee lapsiperheiden erilaisia perhemuotoja. Opinnäy-tetyössä tuotettiin perhemuotoja käsittelevä kuvakirja, jonka tavoite on lisätä maahanmuuttajaperheiden ja heidän lastensa tietoa lapsiperheiden monimuotoisuudesta sekä lisätä heidän suvaitsevaisuuttaan erilaisia perheitä kohtaan. Työ toteutettiin yhteistyössä Niitty 2 – Yhdessä maahanmuuttajaperheiden hyvän arjen puolesta -hankkeen kanssa.
Monimuotoiset perheet ovat yleistyneet ja Suomessa yleisimmät perhemuodot ydinperheen jälkeen ovat adoptio-, sijais-, sateenkaari-, uus- ja yhden vanhemman perheet. Työssä käsitellään monimuotoisten perheiden kohtaamia ennakkoluuloja ja stigmaa sekä yhteiskunnan asenteita heitä kohtaan. Teoria osuuden perusteella maahanmuuttajaperheet ovat heterogeeninen ryhmä ja heidän asenteisiinsa vaikuttavat sukupolvi, kulttuuri ja uskonto.
Monimuotoiselle kirjallisuudelle altistuminen ehkäisee ennakkoluulojen kehit-tymistä ja vahvistaa empatiaa sekä lisää myönteistä suhtautumista monimuotoisuuteen. Kuvakirjat auttavat lasta samaistumaan tarinoiden hahmoihin ja arvostamaan ihmisiä, joiden tausta tai elämäntavat eroavat heidän omistaan. Opinnäytetyön tuotoksena syntynyt kuvakirja kokoaa erilaiset ja monimuotoiset perheet yhteen ikätasoisesti ja selkokielellä. Kuvakirjassa perheet valmis-tautuvat päiväkodin kevätjuhlaan ja keskustelevat päiväkodin lasten monimuotoisista perheistä.
Kuvakirja julkaistaan Niitty 2 -hankkeen aineistoportaaliin. Kuvakirjaa voi lu-kea verkkosivujen kautta tai sen voi halutessaan myös tulostaa. Esimerkiksi terveydenhuollon ammattilainen voi ohjata asiakkaallensa aineistoportaalin käytössä. Monimuotoisista perheistä voisi luoda tulevaisuudessa materiaalia hieman vanhemmille lapsille, jolloin aiheeseen voisi paneutua syvemmin ja yksityiskohtaisemmin. Tutkimuksissa huomioidaan hyvin vähän yhden vanhemman perheiden lasten kokemaa yhteiskunnan painetta, joten tämän aiheen tutkiminen voisi olla tarpeellista.This thesis examines the diversity of modern family structures and aims to enhance awareness and acceptance among immigrant families and their children. Conducted in collaboration with the Niitty 2 – Yhdessä maahanmuuttajaperheiden hyvän arjen puolesta project, the work resulted in an illustrated children’s book designed to introduce different family forms and promote tolerance in an age-appropriate way.
In Finland, beyond the traditional nuclear family, common family types include adoptive, foster, rainbow, blended, and single-parent families. Despite growing diversity, societal attitudes toward non-traditional families remain inconsistent, and these families often face prejudice and stigma. Immigrant families form a heterogeneous group whose views on family are influenced by culture, religion, and generational background.
Exposure to inclusive literature helps prevent bias, fosters empathy, and encourages positive attitudes toward diversity. Picture books enable children to identify with characters and appreciate differences in lifestyles and backgrounds. The book created for this thesis brings together diverse families in the context of preparing for a kindergarten spring celebration.
Future development could include materials for older children to allow deeper engagement with the topic. Additionally, research on the societal pressures faced by children in single-parent families would be valuable, as this area remains underexplored