Theseus theses and publications of the Universities of Applied Sciences
Not a member yet
221402 research outputs found
Sort by
Vesikefiirituotteen säilyvyystutkimus
Insinöörityön tavoitteena oli tutkia vesikefiirituotteen säilyvyyttä 12 viikon ajan kahdessa eri säilytyslämpötilassa. Työ toteutettiin Lapin Maria Oy:n toimeksiantona, ja sen tarkoituksena oli tukea vesikefiirituotteen tuotekehitystä arvioimalla tuotteen säilyvyysaikaa. Mikrobiologinen säilyvyys on vesikefiirin keskeinen laatutekijä, minkä vuoksi tutkimuksen päätavoitteena oli seurata elävien mikrobien säilyvyyttä tuotteessa säilyvyysseurannan aikana. Mikrobiologisen elävyysmäärityksen lisäksi vesikefiiristä analysoitiin myös sen kemiallisia, fysikaalisia ja aistinvaraisia ominaisuuksia.
Työ sisälsi vesikefiirin valmistuksen toimeksiantajan reseptin ja prosessin mukaisesti, minkä jälkeen vesikefiiri siirrettiin säilytettäväksi jääkaappilämpötilaan (4 °C) ja huoneenlämpötilaan (21 °C). 12 viikkoa kestäneiden säilyvyyskokeiden aikana vesikefiireistä analysoitiin niiden sisältämien elävien mikrobien (kokonaisaerobit ja -anaerobit sekä aerobiset ja anaerobiset maitohappobakteerit) pitoisuuksien muuttumista. Vesikefiirien ominaisuuksien säilymistä tutkittiin lisäksi mittaamalla tuotteen pH, eri yhdisteiden pitoisuuksia (hiilidioksidi, sokerit, etanoli, orgaaniset hapot), fysikaalisia ominaisuuksia (väri ja sameus) sekä arvioimalla vesikefiiriä aistinvaraisesti.
Jääkaapissa säilytetty vesikefiiri säilytti lähtötason mikrobipitoisuuden (10^6 pmy/ml) koko seurannan ajan. Kemialliset, fysikaaliset ja aistinvaraiset ominaisuudet säilyivät pääosin vakaalla tasolla koko 12 viikon ajan. Huoneenlämmössä säilytetyssä vesikefiirissä mikrobipitoisuudet alenivat selvästi neljänneltä viikolta alkaen, minkä lisäksi myös muissa ominaisuuksissa havaittiin säilyvyyden heikkenemistä indikoivia muutoksia.
Työn tuloksista pystytään muodostamaan arvio vesikefiirituotteen säilyvyysajasta sekä sille soveltuvasta säilytyslämpötilasta. Lapin Maria Oy pystyy hyödyntämään tässä insinöörityössä tehtyä tutkimusta vesikefiirituotteen tuotekehityksessä.The aim of this thesis was to investigate the shelf life of a water kefir product over a period of 12 weeks at two different storage temperatures. The study was conducted as a commissioned project for Lapin Maria Ltd, and its purpose was to support the product development of the water kefir product by assessing its shelf life. As microbiological stability is a key quality factor of water kefir, the primary objective of the study was to monitor the viability of live microorganisms in the product during the storage period. In addition, the chemical, physical, and sensory properties of the water kefir were also analyzed.
The study included the production of water kefir according to the commissioning company’s recipe and process, after which the water kefir was stored under refrigerated conditions (4 °C) and at room temperature (21 °C). During the 12-week storage period, changes in the concentrations of viable microorganisms (total aerobes and anaerobes as well as aerobic and anaerobic lactic acid bacteria) were analyzed in water kefir samples. In addition, the stability of the water kefir’s properties was assessed by measuring product pH, concentrations of various compounds (carbon dioxide, sugars, ethanol, and organic acids), physical properties (color and turbidity), and by conducting sensory evaluation.
The water kefir stored under refrigerated conditions maintained its initial microbial concentration (10^6 CFU/ml) throughout the entire monitoring period. The chemical, physical, and sensory properties remained largely stable for the entire 12 weeks. In the water kefir stored at room temperature, microbial concentrations decreased markedly from the fourth week onward, and changes indicative of reduced shelf life were also observed in other measured properties.
On the basis of the results of this study, an estimate of the shelf life of the water kefir product and the appropriate storage temperature can be determined. Lapin Maria Ltd can utilize the findings of this thesis in the product development of the water kefir product
Tehokas työilmapiirin parantaminen: kaksivuotinen toimintasuunnitelma keskisuurille yrityksille
Tämä toiminnallinen opinnäytetyö käsittelee työilmapiirin kehittämistä keskisuurissa suomalaisyrityksissä. Työn tuotoksena syntyi kaksivuotinen toimintasuunnitelma, joka on suunnattu keskisuurten yritysten (50–249 työntekijää) HR-ammattilaisille, esihenkilöille ja johdolle. Opinnäytetyö koostuu johdannosta, kahdesta tietoperustasta, pohdinnasta sekä itse oppaasta. Työ toteutettiin ilman toimeksiantajaa talvella 2025–2026.
Tavoitteena oli tutkia, mistä hyvä työilmapiiri koostuu ja mikä tekee siitä hyvän, erityisesti keskisuurten yritysten näkökulmasta. Tämän pohjalta luotiin käytännön työkalu; kaksivuotinen toimintasuunnitelma työilmapiirin kehittämiseen. Työ rajattiin koskemaan Suomessa toimivia yrityksiä, jotta suomalainen työlainsäädäntö ja kulttuurinen konteksti voitiin huomioida.
Ensimmäinen teorialuku käsittelee hyvää työilmapiiriä: mistä se koostuu ja mitkä asiat siihen vaikuttavat. Keskeisiksi tekijöiksi nousivat psykologinen turvallisuus, avoin viestintä, luottamus sekä yhteisöllisyyden tunne työpaikalla. Luvussa tarkastellaan myös työilmapiirin vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin, motivaatioon ja sitoutumiseen sekä näiden kautta organisaation kokonaisvaltaiseen menestykseen.
Toinen teorialuku tarkastelee hyvän työilmapiirin johtamista, mukaan lukien työnantajan lakisääteiset velvoitteet, HR:n ja johdon rooli sekä vastuullisuusraportointi. Luvussa korostuu esimerkillä johtamisen merkitys sekä se, kuinka johdon sitoutuminen työilmapiirin kehittämiseen on edellytys pysyville muutoksille. Lisäksi käsitellään sitä, miten keskisuurten yritysten erityispiirteet, kuten resurssien rajallisuus ja organisaatiorakenteen ketteryys, vaikuttavat työilmapiirin johtamiseen. Teorialuvut pohjustavat opinnäytetyön toiminnallista tuotosta eli opasta.
Opas rakentuu neljän vaiheen mallin varaan: alkukartoitus, kehittämiskohteiden tunnistaminen, toimenpiteiden toteutus sekä seuranta ja arviointi. Oppaasta on tehty joustava. Se tarjoaa vaihtoehtoja erilaisille organisaatioille henkilöstömäärästä, budjetista ja toimialasta riippumatta. Jokainen vaihe sisältää käytännönläheisiä ohjeita ja menetelmiä, joista organisaatio voi valita omien tarpeidensa mukaan.
Pohdintaosiossa arvioidaan työn luotettavuutta ja käytännön hyödynnettävyyttä. Oppaan vahvuuksia ovat selkeä rakenne, johdonmukainen eteneminen ja mukautumiskyky. Jatkokehittämismahdollisuuksiksi esitetään toimialakohtaisten versioiden laatimista ja oppaan pilotointia yhteistyössä kohderyhmään kuuluvan yrityksen kanssa
Konsekvensanalys av implementeringen av IAST-verktyget Seeker i ett fintech-bolag
Denna avhandling undersöker konsekvenserna av att implementera ett IAST-verktyg (Interactive Application Security Testing), specifikt Seeker, i ett utvecklingsteam inom ett fintech-bolag. Avhandlingen syftar på att besvara 1.) Hur påverkas ett utvecklingsteam av införandet av ett IAST-verktyg? Och 2.) Hur hanteras ett IAST verktyg i praktiken samt analysera hur införandet påverkar teamets arbetsprocesser, ansvarsfördelning och
tidsanvändning och att identifiera faktorer som kan bidra till en smidigare implementation. Arbetet syftar även till att belysa för- och nackdelar med verktyget. Studien har genomförts som en kvalitativ intervjustudie där tre teammedlemmar intervjuats. Materialet har analyserats genom kodning för att identifiera återkommande teman. Dessa koder sammanställdes sedan till kategorier som blev fem i antal.
Resultaten visar att införandet av verktyget medför förändringar för teamet gällande rutiner, arbetssätt, arbetsmängd och ansvar. Eftersom teamet befinner sig tidigt i implementationsprocessen har större förändringar ännu inte skett, men onboarding av sina applikationer och hantering av utmaningar har genomförts. Verktyget har integrerats i teamets säkerhetsrutiner genom veckovisa triagemöten och månatliga säkerhetsgranskningar, vilket i sin tur har ökat teamets ansvar. IAST-verktyget möjliggör intern granskning av sårbarheter, vilket minskar beroendet av externa säkerhetsgranskningar och gör teamet mer självständigt. Initialt uppstod tekniska utmaningar såsom prestandaproblem, konfigurationssvårigheter och felklassificering, samt praktiska utmaningar kopplade till hantering av stora mängder upptäckter, prioriteringar och arbetssätt samt eventuellt ökad arbetsmängd i de fall redan existerande säkerhetsverktyg överlappar med IAST-verktyget. Bristande dokumentation och introduktion till verktyget försvårade implementationsprocessen, liksom avsaknaden av tydligt allokerad tid för implementation. Fördelar med verktyget inkluderar enkel implementering och hantering, ökad tillförlitlighet samt att teamet har möjlighet att åtgärda sårbarheter innan de dyker upp i produktion, vilket ökar produkternas kvalitet. En teammedlem tog initiativ till att skapa ett proof of concept
över verktyget och blev en nyckelperson i implementationsprocessen för bolaget. Framtida arbete inkluderar förbättrad rapportering, ökad testtäckning och hantering av verktygets upptäckter genom klassificering och exkludering av endpoints samt införandet av mognadsnivåer på implementationsprocessen för att tydliggöra implementationens status hos
de olika teamen. Begränsningar i studien utgörs av ett litet urval och varierande erfarenhetsnivåer hos informanterna, vilket påverkat intervjufrågornas relevans och svarens jämförbarhet samt att teamet befinner sig tidigt i implementationsprocessen. Trots detta ger studien insikter i hur ett IAST-verktyg påverkar ett utvecklingsteam och vilka faktorer som bör beaktas för en smidigare implementation
Are airlines who sponsor football clubs gaining anything from fans?
This research aims to see if airlines sponsoring football clubs in the Premier League are benefiting from it through fans choosing to fly with them. A big part of the research was to see how aware fans are of sponsoring airlines. It also investigates if loyalty towards a club affects airlines sponsoring rivalling clubs. The topic was chosen due to the author’s personal interests and thoughts about the topic.
The theoretical parts of the thesis are based on information about general sponsorships as well as airline sponsor data. As there are very little information and research about airline sponsorships a big portion of the theory is made up of conclusions made from other types of sponsorships.
The research was done with a quantitative survey which also included some qualitative questions. The survey was open for 21 days in November 2025. The main target was football fans, but anyone was welcome to answer, it gathered 61 responses mainly from people living in Finland.
The key findings were that football fans generally do not care about airline sponsors. They are aware of the most well-known ones, but some are unknown. They would not choose to fly with an airline solely because it is a sponsor but are instead looking for a good price, route and quality. Club loyalty does not affect the choice of airline as respondents didn’t care if an airline is sponsoring a rival club. Thus, airlines are not gaining significant revenue from their sponsorships
Machine learning-driven waste sorting with robotic arms
Machine learning-driven waste sorting systems, integrated with robotic arms, can mitigate the limitations of manual sorting. This study develops and deploys a YOLO-based system for automatic identification and sorting of five waste categories: metal, cardboard, glass, paper, and plastic. A key contribution of this study is the integration of the vision-based detection model with robotic arms, implemented in both single-arm and dual-arm experimental setups. To comprehensively evaluate the performance of the purposed system, this study designed a progressive five-layer evaluation framework: from pre-deployment performance of the YOLO model (layer 1) and its adaptability after deployment (layer 2), to the sorting reliability of the single-arm system in both fixed workspace (layer 3) and conveyor workspace (layer 4), and finally, the efficiency and safety validation of the dual-arm system (layer 5). The YOLO model achieved 92.7% precision on the test set before deployment (layer 1). After deployment, precision under static camera views of the robotic arms dropped to 70.9% in the fixed workspace and 65.5% on the conveyor belt (layer 2); single-arm overall success rates were 76.7% (fixed workspace, layer 3) and 63.3% (conveyor workspace, layer 4), and the dual-arm
system handled 40% of samples (layer 5), all with 100% picking success for correctly detected objects. The evaluation results show that although object detection performance declines under real-world conditions, especially on dark conveyor belts, robotic grasping remains highly reliable once targets are successfully identified. This confirms that low-cost robotic arms possess stable physical operational capabilities in practica sorting tasks. The study further highlights the limitations of vision-only classification under cost constraints. Given that many small and medium-sized recycling facilities cannot afford industrial-grade equipment, exploring the feasibility and limitations of low-cost solutions holds significant practical relevance. Finally, this study proposes future directions for improvement, including enhancing dataset diversity, integrating multi-sensor, and optimizing dual-arm coordination strategies, with the aim of further improving system efficiency and robustness, thereby providing a reference for promoting economically viable robotic sorting solutions in industrial applications
Vapaaehtoispolun kehittäminen palvelumuotoilun ja ennakoinnin keinoin
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Amnesty Internationalin Suomen osaston vapaaehtoisten osallistumisen ja sitoutumisen prosessia eli aktivismipolkua. Työn tarkoituksena oli vastata järjestön tunnistettuun tarpeeseen selkeyttää vapaaehtoisten liittymistä, etenemistä ja tukemista tilanteessa, jossa vapaaehtoistoiminnan muodot ovat moninaistuneet ja toimintaympäristö on muuttunut. Kehittämistyön ensisijainen hyödynsaaja on Amnesty Internationalin Suomen osasto, erityisesti uusi aktivismi- ja koulutustiimi, mutta tulokset tukevat laajemmin koko organisaation vapaaehtoistoiminnan johtamista.
Opinnäytetyön kehittämistehtävänä oli muotoilla Amnesty Internationalin Suomen osaston vapaaehtoistoiminnan osallistumispolku selkeäksi ja vaiheittaiseksi aktivismipoluksi, joka tukee vapaaehtoisten sitoutumista, selkeyttää työntekijöiden rooleja ja vastuita sekä edistää järjestön strategisia tavoitteita. Kehittämistyötä ohjasi kysymys siitä, miten vapaaehtoisten tarpeet ja organisaation reunaehdot voidaan sovittaa yhteen johdonmukaiseksi ja ennakoitavaksi kokonaisuudeksi.
Työn viitekehys rakentuu vapaaehtoistoimintaa ja aktivismia koskevasta tutkimuskirjallisuudesta, palvelumuotoilun asiakaspolku- ja palvelublueprint-ajattelusta sekä kehittämistutkimuksen ja ennakoinnin teoreettisista lähtökohdista. Lisäksi tietoperusta huomioi kansalaisyhteiskunnan muutoksen, osallistumisen motivaatiotekijät ja tulevaisuusajattelun näkökulmat. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä. Menetelmällisesti työ perustui palvelumuotoilun osallistaviin menetelmiin, joita jäsensi Triplatimantti-kehikko. Aineisto kerättiin vuosina 2024–2025 työpajoissa, popup-kyselyissä, dokumenttianalyysissa sekä epä-muodollisissa keskusteluissa. Kehittämisprosessiin osallistuivat vapaaehtoiset, aktivismi- ja koulutustiimi sekä muut järjestön työntekijät. Aineiston analyysissa hyödynnettiin laadullista teemoittelua, visuaalisia prosessikuvauksia sekä Causal Layered Analysis -menetelmää.
Kehittämistyön keskeisenä tuloksena syntyi kuusivaiheinen aktivismipolku, joka kuvaa vapaaehtoisten etenemistä seuraamisesta ja ensimmäisestä osallistumisesta aina vastuunottoon ja johtaviin rooleihin saakka. Polku tuo näkyväksi vapaaehtoisten tarpeet eri vaiheissa sekä organisaation tukipalvelut, taustaprosessit ja työntekijöiden roolit. Lisäksi työ tunnisti keskeisiä jatkokehittämiskohteita, kuten roolien ja vastuiden selkeyttämisen, yhteisten prosessien puutteen sekä asiakashallinta-järjestelmän (CRM) keskeisen merkityksen vapaaehtoistoiminnan systematisoinnissa.
Tulosten arviointi osoittaa, että aktivismipolku tarjoaa toimivan ja käytännönläheisen viitekehyksen vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen ja tukee Amnestyn strategista tavoitetta vahvistaa asemaansa ihmisten liikkeenä. Työn johtopäätöksenä todetaan, että polun täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää iteratiivista jatkokehittämistä, vapaaehtoisten systemaattisempaa osallistamista sekä rakenteellisten ja teknologisten edellytysten vahvistamista. Vaikka tulokset ovat kontekstisidonnaisia, aktivismipolun malli on sovellettavissa myös muihin vapaaehtoisvoimin toimiviin kansalaisjärjestöihin
Luonnonläheinen ja toiminnallinen sisustussuunnittelu vapaa-ajan asunnossa Kuopiossa
Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda luonnonläheinen ja toiminnallinen sisustus
kaksikerroksiseen omakotitaloon Kuopiossa. Projekti toteutettiin tilaustyönä asiakkaalle
Marina Motinalle. Keskeisinä tavoitteina olivat harmonisen, käytännöllisen ja esteettisesti
eheän sisustuksen luominen, jossa korostuvat luonnonmateriaalit, rauhallinen väripaletti
sekä käyttäjälähtöiset tilaratkaisut.
Työprosessi sisälsi:
konseptin kehittämisen,
tilaratkaisujen suunnittelun,
materiaalien ja värimaailman valinnan,
valaistuksen suunnittelun,
kalusteiden valinnan.
Sisustus visualisoitiin 3ds Max- ja Corona Render -ohjelmilla.
Tekniset piirustukset toteutettiin AutoCAD-ohjelmassa.
Projektin lopputuloksena syntyi lämmin, ajaton ja tasapainoinen sisustus, joka heijastaa
tilaajan toiveita ja yhdistää luonnon estetiikan moderniin toiminnallisuuteen. Projekti
vahvisti suunnittelijan osaamista koko sisustussuunnitteluprosessin hallinnassa sekä
ammattimaisten visualisointien tuottamisessa.
Avainsanat: sisustussuunnittelu, omakotitalo, luonnonmateriaalit, visualisointi,
tilasuunnittel
Heiluritaulun prototyypin suunnittelu ja valmistus
Opinnäytetyön aiheena oli heiluriampumalaitteen suunnittelu ja prototyypin valmistus. Opinnäytetyö pitää sisällään neljä metallitaulua sisältävän laitteen, 3D-mallit rungosta, tauluista, taulujen pidikkeistä, laukaisumekanismista ja vastapainosta. Laite suunniteltiin henkilökohtaiseen harjoittelukäyttöön.
Konsepti perustuu heiluritauluratkaisuun, jossa taulun putoamien käynnistää laitteen heiluntaliikkeen. Tavoitteena oli hyödyntää taulun omaa liikettä laukaisumekanismin aktivoimisessa.
Opinnäytetyössä etsittiin vastauksia siihen, miten useamman taulun heiluri saatetaan välittömään heiluntaliikkeeseen, kun ampuja osuu ensimmäisen kerran mihin tahansa tauluista ilman viiveitä. Lisäksi tarkasteltiin, että millaisilla materiaaleilla kyseiset ominaisuudet voidaan saavuttaa. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena toteutuksena opinnäytetyön tekijän omien tarpeiden ja konseptin perusteella.
Opinnäytetyö alkoi konseptisuunnittelulla ja mekanismin toimintaperiaatteen määrittelyllä. Tämän jälkeen toteutettiin käsin valmistettavien osien valmistus ja mallinnus ja sen lisäksi hankittiin ulkomaisilta liikkeiltä valmiita IPSC:n eli International Practical Shooting Confederation (myöhemmin vain IPSC) hyväksymiä tarvikkeita kuten tauluja ja jousia, jotka täytyi mallintaa.
Osien mallinnus suoritettiin yhtäaikaisesti niiden valmistuksen kanssa, jotta 3D-malli vastasi itse valmistettuja osia. Näistä osista luotiin 3D-kokoonpano samaan aikaan, kun valmistettiin prototyyppi ja suoritettiin laitteen testaus
Mikroverkon määrittäminen oppilaitoskäyttöön
Mikroverkkoratkaisuja pidetään merkittävässä roolissa Euroopan komission asettamien tavoitteiden saavuttamisessa. Konsepti on haastava, mutta ratkaisuista on tehty paljon tutkimuksia, ja laitevalmistajat ovat kehittäneet tuotteitaan siten, että mikroverkot ovat helposti lähestyttävä. Tässä opinnäytetyössä määriteltiin mikroverkko ja sen toiminta sekä luotiin kolme vaihtoehtoista ehdotelmaa mikroverkon rakentamiselle, soveltuvuudelle ja toimivuudelle Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) sähkölaboratorioon. Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksena, josta englanninkielinen nimitys on Case Study.
Opinnäytetyön tavoitteena oli saada muodostettua mikroverkkoehdotelmat sähkölaboratorioon, mikä edellytti mikroverkon kokonaisvaltaisen toiminnan ja periaatteiden selvittämisen. Mikroverkon vaihtoehtoisten toteutusmallien ehdotelmia luodessa tukeuduttiin erityisesti tutkimuskirjallisuuteen ja asiantuntija-haastatteluun. Vaihtoehtoiset ratkaisut toteutettiin sähkölaboratorion nykyiseen sähkölaitteistoon, ja siksi täytyi saada selville sähkölaitteiston rakenne ja kokoonpano.
Sähkölaboratoriossa suoritettiin kaksi mittausta. Mittauksilla pyrittiin saamaan mahdollisimman todellinen kuva sähkölaboratorion kuormitustasoista, minkä vuoksi sähkölaboratorion kulutustietoja mitattiin yhden viikon seurantamittauksella. Maksimikuormitus varmistettiin erillisellä kuormitusmittauksella. Lisäksi mikroverkkoehdotelmia varten perehdyttiin sähkölaboratorion keskeisempiin tuotanto- ja kulutuslaitteisiin, jotta varmistettiin sähkölaboratorion antamat mahdollisuudet ja rajoitteet mikroverkkoratkaisulle.
Opinnäytetyö osoittaa kolme vaihtoehtoista ehdotelmaa mikroverkkoratkaisulle TAMKin sähkölaboratorioon. TAMKin toiveena mikroverkkoratkaisulle oli erityisesti se, että verkko muodostuu kokonaisuudesta ja osajärjestelmistä, jotta sitä voidaan operoida ja tarkastella erillisinä laitteistoina. Tähän tavoitteeseen päästiin, sillä kolme vaihtoehtoista mikroverkkoratkaisua täyttävät sille asetetut toiveet.Microgrid solutions are considered to play a significant role in achieving the goals set by the European Commission. Microgrid concept is challenging, but a lot research has been done on the solutions, and device manufacturers have developed their products in such a way that microgrids are easily approachable. Thesis defined a microgrid and its operation, and created three alternative proposals for the construction, suitability, and functionality of a microgrid for the electrical laboratory of Tampere University of Applied Sciences (TAMK). Thesis was completed as a case study.
The aim of the thesis was to create microgrid proposals for the electrical laboratory which required the comprehensive operation and principles of the microgrid to be clarified. Research literature and expert interviews were particularly explored while creating proposals models for microgrids. Alternative solutions were implemented in the current electrical equipment of the electrical laboratory and therefore the structure and configuration of the electrical equipment had to be determined.
Two measurements were performed in the electrical laboratory. The measurements were intended to provide the most realistic picture of the electrical laboratory's load levels. Electrical laboratory's consumption data was measured with a one-week monitoring measurement. The maximum load was verified with a separate load measurement. In addition for the microgrid proposals the electrical laboratory's most important production and consumption devices were studied to verify the possibilities and limitations provided by the electrical laboratory for the microgrid solution.
The thesis presents three alternative proposals for a microgrid solution for TAMK's electrical laboratory. TAMK's specific wish for the microgrid solution was that the network should consist of a whole and subsystems so that it can be operated and examined as separate equipment. This goal was achieved as three alternative microgrid solutions meet the expectations set for it
Työpisteiden varausjärjestelmän toteutus
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa työpisteiden varausjärjestelmä, joka vastaa sekä toimeksiantajan että käyttäjien tarpeisiin. Tarkoituksena oli selvittää, miten sovelluskehityksen prosessi etenee ja soveltuuko Power Apps -ohjelmalla luotu sovellus toimeksiantajan käyttöön. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Kaiku24, joka tuottaa digitaalisia sote-palveluita. Työn taustalla olivat hybridityön lisääntyminen sekä toimitilojen muutokset, jotka loivat tarpeen kehittää työpisteiden varaamiseen tarkoitettu järjestelmä.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jossa menetelmänä käytettiin toiminnallista kehittämistyötä. Toiminnallisen kehittämistyön tavoitteena on tuottaa kohderyhmän tarpeisiin vastaava ratkaisu. Kehittämistyötä ohjasivat kolme kehittämiskysymystä, jotka johdettiin työn tarkoituksesta ja tavoitteista.
Työssä tarkastellaan sovelluskehitysprosessin vaiheita, käyttöliittymän ja käyttäjäkokemuksen suunnittelua sekä Microsoft 365- ja Power Platform -palveluita. Projektissa edettiin vesiputousmallin mukaisesti. Sovelluksen suunnittelu aloitettiin vaatimusmääritellyllä ja käyttäjän mallintamisella, joiden perusteella luotiin sovelluksen rautalankamallit.
Suunnitteluvaiheesta edettiin sovelluksen toteutukseen, joka tehtiin Microsoft Power Apps -ohjelmalla. Power Appsilla voidaan luoda sovelluksia low-code-menetelmällä. Sovelluksen tietojen tallennus toteutettiin Microsoft SharePoint -palvelun avulla. Sovellusta testattiin kehityksen aikana ja valmiille sovellukselle tehtiin käytettävyystestaus. Käytettävyystestaus toteutettiin moderoituna etätestauksena Microsoft Teams -palvelussa.
Käytettävyystestauksessa todettiin, että sovelluksen keskeiset toiminnallisuudet toimivat ja käyttäjät kokivat sovelluksen selkeäksi ja helppokäyttöiseksi. Käytettävyystestauksen sekä toimeksiantajan palautteen perusteella voitiin todeta, että Power Appsilla toteutettu sovellus vastasi niin toimeksiantajan kuin käyttäjien tarpeisiin. Toimeksiantaja oli tyytyväinen työn tuloksiin ja suunnittelee sovelluksen käyttöönottoa. Käytettävyystestauksessa ilmeni muutamia kehitysehdotuksia käyttäjäkokemuksen parantamiseksi, joita voidaan hyödyntää sovelluksen jatkokehityksessä