Theseus theses and publications of the Universities of Applied Sciences
Not a member yet
221402 research outputs found
Sort by
Toimintamalli varhaisvaiheen rintasyöpäpotilaiden liikkumisen kartoittamiseen Kymenlaakson hyvinvointialueen syöpätautien poliklinikalle
Full text linkTämän opinnäytetyön tarkoitus oli tuottaa Kymenlaakson hyvinvointialueen syöpätautien poliklinikalle ratkaisu, joka auttaa henkilökuntaa tunnistamaan varhaisvaiheen rintasyöpäpotilaiden joukosta terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta liian vähän liikkuvia potilaita sekä tunnistamaan potilaiden liikuntakäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä.
Opinnäytetyössä tavoite oli kehittää varhaisvaiheen rintasyöpäpotilaan hoitopolulle vaikuttava, selkeä ja työelämälähtöinen toimintamalli, jossa luodaan hoidonohjaukseen systemaattinen malli liikuntapalveluihin ohjautumiseen.
Opinnäytetyössä käytettiin toimintatutkimuksen lähestymistapaa, koska työn tarve oli työelämälähtöinen, uuden toimintamallin kehittäminen. Toimintamallia kehitettiin syklisesti, toimintatutkimukselle ominaisen jatkuvan kehittämisen eri vaiheiden kautta.
Uuden toimintamallin kehittämisessä käytettiin positiivisen psykologian PERMA-V mallia, elintapaohjauksen FINGER-mallia sekä aktiivisuuden ja liikkumisen edistämisen HELMI-mallia sekä näiden yhteisiä vaikutuksia.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi toimintamalli, joka käsittää liikuntatottumuksia kartoittavan kyselyn rintasyöpäpotilaan hoitopolulle sekä kyselyn rintasyöpäpotilaan digihoitopolulle, että soveltavan liikunnan suosituksiin pohjaavat kyselyt.
Lisäksi syntyi kaksi infograafia sekä yhteinen Lähteitä ja lisätietoja turvalliseen liikuntaan -vinkkilista potilaiden liikkumisen tueksi. Ammattilaisille kyselyt ja oheismateriaalit toimivat puheeksi oton työkaluina ja auttavat arvioimaan varhaisvaiheen rintasyöpäpotilaiden tarvetta liikuntaneuvonnan palveluihin
Aulatyöntekijöiden työhyvinvoinnin kehittäminen: Työhyvinvointiryhmän toimintamalli Yritys X:lle
Full text linkTämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää työhyvinvointiryhmän toimintamalli aulapalvelutyöhön. Työn tarkoituksena oli tuottaa selkeä ja käytännönläheinen malli, jonka avulla työhyvinvointiryhmän toiminta on helppo aloittaa ja sen toimintaan on selkeät ohjeet. Työ rajattiin toimintamallin suunnitteluun ja kuvaamiseen, eikä siihen sisältynyt toimintamallin pilotointia, jalkauttamista tai taloudellisten vaikutusten arviointia. Työn ensisijaisena hyödynsaajana on aulapalveluita tarjoava toimeksiantajayritys.
Tietoperusta koottiin ajantasaisesta tutkimustiedosta, vertaisarvioiduista artikkeleista sekä aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta. Lähteitä etsittiin Finna-tietokannasta, Keenious-työkalun avulla sekä Google Scholarista. Tietoperusta keskittyi työhyvinvoinnin muodostumiseen, sen johtamiseen ja kehittämiseen organisaatiotasolla sekä tekijöihin, joiden kautta työhyvinvointia voidaan seurata ja tukea.
Menetelmällisesti opinnäytetyö toteutettiin osallistavana kehittämistyönä. Toimintamallin luonnos laadittiin tietoperustan ja toimeksiantajaorganisaatiosta kertyneen käytännön tiedon pohjalta, minkä jälkeen sitä arvioi Yritys X:n esihenkilöistä ja aulatyöntekijöistä koostuva arviointiryhmä. Arviointi toteutettiin kyselylomakkeella, ja saadun palautteen perusteella luonnosta tarkennettiin ja muokattiin lopulliseksi toimintamalliksi.
Opinnäytetyön lopputuloksena syntynyt työhyvinvointiryhmän toimintamalli toimii toimeksiantajalle konkreettisena työkaluna työhyvinvoinnin systemaattiseen kehittämiseen. Toimintamalli antaa perustettavalle työhyvinvointiryhmälle selkeän rakenteen työhönsä kuvaamalla ryhmän tarkoituksen, ydintehtävät ja vastuut sekä sen, millä tavoin työhyvinvointiin liittyviä havaintoja käsitellään, miten toiminnasta viestitään ja miten toimintaa seurataan
Elokuva-aiheisen full stack -web-sovelluksen kehittäminen moderneilla tekniikoilla
Full text linkTässä opinnäytetyössä toteutettiin elokuva-aiheinen full stack -web-sovellus moderneja teknologioita hyödyntäen. Aihe valittiin tekijöiden kiinnostuksesta sekä web-sovelluskehitystä että elokuvia kohtaan. Työn tavoitteena oli syventää osaamista full stack -kehittäjinä ja perehtyä tekijöille uusiin teknologioihin käytännönläheisen työn kautta.
Sovelluksen toteutus perustui Next.js-sovelluskehykseen, joka muodosti sovelluksen keskeisen rakenteen sekä käyttöliittymän että palvelinpuolen toteutukselle. Sovelluksen tietokanta- ja autentikointiratkaisut toteutettiin Supabasen avulla, joka tarjoaa PostgreSQL-tietokannan ja valmiit autentikointipalvelut. Tietokantamallien ja kyselyiden hallintaan käytettiin Prisma ORM:ää. Käyttöliittymän tyylittely toteutettiin Tailwind CSS -kirjaston avulla, ja sovelluskehitys tehtiin TypeScript-kielellä. Elokuvien tiedot haettiin ulkoisesta The Movie Database -rajapinnasta.
Työn tuloksena syntyi web-sovellus, jossa käyttäjä voi selata ja hakea elokuvia, luoda käyttäjäprofiilin, arvostella elokuvia sekä ylläpitää katselulistaa ja katseluhistoriaa. Työn aikana opittiin käyttämään useita moderneja web-kehityksen teknologioita, kirjastoja ja palveluita
Kiertävien oppisopimusohjaajien työn vaikuttavuus opiskelijoiden ja opettajien kokemana
Full text linkKymenlaakson hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden asumispalvelussa on vuodesta 2023 ollut käytössä kiertävä työpaikkaohjaaja eli tuttavallisemmin kipso, jonka tehtävänä on tukea lähihoitaja- ja hoiva-avustajaoppisopimusopiskelijoiden ohjausta ja edistää heidän ammatillista kehittymistään. Kipso toimii siltana opiskelijoiden, työpaikkaohjaajien, opettajien ja hyvinvointialueen edustajien välillä ja siten täydentää yksiköiden arjessa tapahtuvaa ohjausta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ohjauksen vaikuttavuutta opiskelijoiden ja opettajien näkökulmasta. Erityisesti tarkasteltiin, miten kipso on tukenut opiskelijoiden oppimista, opintojen etenemistä ja valmistumista tavoiteajassa sekä oppiskokemuksia. Toimeksiantajalla on halu kehittää toimintaa ja saada informaatiota toiminnan tarpeellisuudesta.
Tutkimusmenetelmä oli monimenetelmällinen siten, että käytimme laadullista ja määrällistä tutkimusotetta. Tutkimusaineisto kerättiin Webropol-kyselyn avulla, joka lähetettiin 61 Kymenlaakson hyvinvointialueen asumispalvelussa olevalle oppisopimusopiskelijalle ja 13 opettajalle. Teoreettinen viitekehys muodostui oppisopimuksen, ohjauksen, dialogin, työpaikkaohjaajan ja kipson sekä asumispalveluiden määritelmistä.
Tutkimus osoitti, että kipson ohjauksella ja tuella on ollut merkitystä opiskelijoiden oppimiseen, ammatilliseen kasvuun ja opiskelumotivaatioon. Ohjaus koettiin pääsääntöisesti myönteisenä ja hyödyllisenä. Opettajat kokivat kipson tuen opiskelijoille erittäin tärkeäksi ja yhteistyö kipson kanssa on tukenut opiskelijoiden saamaa ohjausta. Kehittämiskohteita tunnistettiin erityisesti ohjauksen säännöllisyydessä ja opiskelijalähtöisyydessä. Ohjauksen riittävyys herätti pohdintaa opintojen etenemisen ja koulutuksen laadun näkökulmasta.
Tutkimustulosten perustella voidaan päätellä, että kipsojen antama tuki on ollut hyödyllistä, tuki on sitouttanut ja motivoinut opiskelijoita suorittamaan määräaikaan mennessä opintonsa. Veto- ja pitovoiman näkökulmasta tulokset osoittivat opiskelijoiden vahvaa sitoutumista ja kiinnostusta Kymenlaakson hyvinvointialuetta kohtaan. Työnantajaa pidettiin houkuttelevana, mikä vahvistaa alueen vetovoimaa ja helpottaa tulevaa rekrytointia
Kokonaisvaltaisten olosuhde- ja energiahallintapalveluiden hyödyt rakennusliiketoiminnassa
Full text linkOpinnäytetyössä keskityttiin selvittämään suurimpia hyötyjä, joita kokonaisvaltaiset olosuhde- ja energiahallintapalvelut tuottavat rakennusliiketoimintaa tehdessä. Keskiössä hyödyissä ovat etenkin taloudellinen ja laadullinen näkökulma. Työ tehtiin Varte Oy:n näkökulmasta, joka on hankkinut rakennustyömailleen kokonaisvaltaiset olosuhdehallintapalvelut Polygon Finland Oy:ltä.
Kokonaisvaltaiseen olosuhdehallintaan kuuluu olosuhteiden seuranta antureiden mittaustiedon avulla ja niiden hallinta hyödyntämällä erilaista kalustoa saavuttamaan halutut olosuhteet. Olosuhdehallinta on oleellinen osa laadukkaan hankkeen läpivientiä. Oikein toteutetulla olosuhdehallinnalla mahdollistetaan erityisesti rakenteiden kuivuminen, joka on keskiössä rakennushankkeiden onnistumisessa suunnitellussa aikataulussa ja tavoiteltujen kustannusten puitteissa.
Työssä kartoitettiin olosuhdehallintapalveluiden toimittajan roolia hankkeessa ja palveluiden käyttämisestä saatuja hyötyjä. Lisäksi selvitettiin eri olosuhdehallinnan menetelmiä ja käytettyä kalustoa sekä aiheeseen liittyviä vaatimuksia ja lainsäädäntöä. Olosuhdehallinnan osaaminen tulee korostumaan tulevaisuudessa osana rakennusalan energiatehokkuuteen kohdistuvia vaatimuksia. Tulevia muutoksia rakennusalan vaatimuksiin ovat muun muassa ilmastoselvitys, joka asettaa vaatimuksia rakennuksen elinkaarin hiilidioksidipäästöille
Tulevaisuuden kotikylä lasten silmin
Full text linkTässä opinnäytetyössä tarkastellaan peruskouluikäisten lasten ja nuorten kokemuksia omasta kotikylästään sekä heidän näkemyksiään kotikylän merkityksistä ja tulevaisuuden kehittämistarpeista. Työn taustalla on Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n Voimaa yhteistyöstä – Älykkäät ja digitaaliset kylät -hanke, jonka toimeksiannosta tämä opinnäytetyö on toteutettu. Toimeksiantajan puolelta työn ohjaajana toimi Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n toiminnanjohtaja Jaana Paananen.
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa maaseutukylien elinvoimaa ja kehittää kyliä asukaslähtöisesti. Tämän tutkimuksen tuloksia tullaan hyödyntämään hankkeessa tuotettavassa Etelä-Siilinjärven alueen Älykäs kylä -suunnitelmassa rikastuttamaan sen aineistoa ja tukemaan lasten ja nuorten osallistamista yhteisön kehittämisessä.
Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa kokemuksellista tietoa siitä, miten lapset ja nuoret jäsentävät kotikyläänsä arjen elinympäristönä sekä millaisia toiveita ja odotuksia he liittävät kotikylän tulevaisuuteen. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena Siilinjärven Toivalan koulun alakouluikäisille oppilaille. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla ja tarkastelussa huomioitiin ikäryhmittäiset erot vastausten sisällössä.
Tulosten perusteella kotikylä näyttäytyy lapsille ja nuorille elettynä arjen ympäristönä, jossa merkityksellisiä ovat sekä fyysiset paikat että sosiaaliset suhteet. Erityisesti koti, koulu, lähiympäristö ja luonto sekä perhe, kaverit ja kouluyhteisö korostuvat vastauksissa. Kehittämistoiveet kohdistuvat vapaa-ajan mahdollisuuksiin, harrastamiseen ja arjen elävyyden lisäämiseen, mutta eivät kotikylän perustavanlaatuiseen muuttamiseen. Tulevaisuuteen liittyvissä kysymyksissä vastaukset olivat luonteeltaan avoimia ja pohdiskelevia, mikä kuvastaa peruskouluikäisten lasten ja nuorten tapaa jäsentää tulevaisuutta kyselytilanteessa.
Tutkimus osoittaa, että lasten ja nuorten näkemykset tarjoavat arvokasta tietoa kylien kehittämiseen. Kokemustiedon huomioiminen voi tukea sellaista kehittämistyötä, joka perustuu arjen todellisuuteen ja vahvistaa kylien merkityksellisyyttä myös tulevaisuudessa.
Avainsanat kotikylä, lapset, nuoret, tulevaisuus, maaseutu
Sivut 31 sivua ja liitteitä 19 sivu
Komparatiivinen tutkimus tekoälykoulutusohjelman vaikutuksesta itsearvioituun tekoälyosaamiseen
Full text linkTämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella, miten Despro Engineering Oy:ssä toteutettu tekoälykoulutusohjelma vaikutti osallistujien itsearvioituun tekoälyosaamiseen. Työssä keskityttiin erityisesti generatiivisen tekoälyn ja Microsoft 365 Copilot -työkalun käyttöön tietotyössä. Tutkimuksen lähtökohtana oli havainto siitä, että tekoälyn liiketoimintapotentiaali ei realisoidu ilman henkilöstön riittävää osaamista ja varmuutta teknologian hyödyntämisessä.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä komparatiivisena ennen–jälkeen-tutkimuksena. Aineisto kerättiin Despro Engineering Oy:n tekoälykoulutusohjelmaan osallistuneilta henkilöiltä itsearviointikyselyllä kahdessa mittauspisteessä: koulutusohjelman alussa ja sen päätyttyä. Kysely mittasi osallistujien koettua osaamistasoa, itsevarmuutta, käyttötiheyttä, ymmärrystä tekoälyn mahdollisuuksista eri työrooleissa, motivaatiota sekä suhtautumista tekoälyn käyttöön. Molemmissa mittauksissa käytettiin täsmälleen samaa kyselylomaketta, mikä mahdollisti tulosten vertailun.
Tulokset osoittivat, että tekoälykoulutusohjelmalla oli myönteinen vaikutus osallistujien itsearvioituun tekoälyosaamiseen. Kaikkien tarkasteltujen osa-alueiden keskiarvot nousivat koulutusohjelman aikana. Suurimmat muutokset havaittiin osallistujien koetussa osaamistasossa sekä ymmärryksessä Microsoft 365 Copilotin mahdollisuuksista eri työrooleissa. Myös itsevarmuus Copilotin käytössä sekä tekoälyn käyttötiheys työssä lisääntyivät selvästi. Motivaatio tekoälyn hyödyntämiseen oli jo lähtötilanteessa korkealla tasolla ja pysyi korkeana myös koulutuksen jälkeen.
Profiilikysymyksen tulokset tukivat havaittua kehitystä, sillä osallistujat siirtyivät pääosin aloittelijan roolista kohti tutkijan ja osin huippukäyttäjän profiilia. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että suunnitelmallinen ja käytännönläheinen tekoälykoulutusohjelma voi vahvistaa merkittävästi henkilöstön itsearvioitua tekoälyosaamista ja tukea tekoälyn aktiivisempaa hyödyntämistä tietotyössä.The purpose of this bachelor’s thesis was to examine the impact of an artificial intelligence training program on participants’ self-assessed AI competence in a knowledge-intensive organization. The study focused specifically on the use of generative artificial intelligence and Microsoft 365 Copilot in daily knowledge work. The research was motivated by the observation that the business potential of AI cannot be fully realized without sufficient employee competence and confidence in using AI-based tools.
The study was conducted as a quantitative comparative before–after study. The research data were collected using a self-assessment questionnaire administered to participants of an AI training program implemented at Despro Engineering Oy. The questionnaire was completed at two measurement points: at the beginning of the training program and after its completion. The survey measured participants’ perceived level of AI and Copilot competence, confidence in using Copilot, frequency of use in work tasks, understanding of AI possibilities across different organizational roles, motivation to adopt AI, and overall user profile in relation to AI usage. The same questionnaire was used in both measurements to ensure comparability of results.
The results indicate that the AI training program had a positive effect on participants’ self-assessed AI competence. Mean scores increased across all measured dimensions during the training period. The most significant improvements were observed in participants’ perceived competence level and their understanding of Microsoft 365 Copilot’s potential across different work roles. In addition, participants’ confidence in using Copilot and the frequency of AI usage in daily work increased noticeably. Motivation to adopt AI was already high at the beginning of the program and remained at a high level after the training.
The results of the user profile analysis further support these findings, as participants shifted predominantly from beginner-level profiles toward more advanced exploratory and expert user profiles. Based on the findings, it can be concluded that a structured and practice-oriented AI training program can significantly enhance employees’ self-assessed AI competence and support the integration of AI tools into everyday knowledge work
Fysioterapia osaksi muistikuntoutujan ja omaishoitajan yhteistä arkea : ryhmätoiminta luontoympäristössä
Full text linkVäestön ikääntyessä ja muistisairaiden määrän lisääntyessä muistisairaudesta on tullut uusi kansantauti ja merkittävä haaste sekä kansanterveydelle että -taloudelle. Muistisairaus vaikuttaa ihmisen toimintakykyyn ja hahmottamiseen, ihmissuhteisiin, sosiaaliseen vuorovaikutukseen sekä mielen hyvinvointiin. Myös omaishoitajien hyvinvointia uhkaavia riskitekijöitä on paljon. Fysioterapialla voidaan vaikuttaa monipuolisesti sekä muistikuntoutujan että omaishoitajan toimintakykyyn ja arjessa pärjäämiseen.
Opinnäytetyö oli menetelmältään toiminnallinen ja se toteutettiin yhteistyössä Pirkanmaan muistiyhdistyksen kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena ja tarkoituksena oli luoda muistikuntoutujan ja omaishoitajan yhteistä arkea tukeva fysioterapiakokonaisuus. Opinnäytetyössä selvitettiin vaikuttavimmat fysioterapeuttiset menetelmät ikääntyneiden muistikuntoutuksessa, huomioiden omaishoitajat. Tämän pohjalta suunniteltiin ja toteutettiin muistikuntoutujille sekä heidän omaishoitajilleen ulkona tapahtuva fysioterapiakokonaisuus sekä työkirja itsenäisen harjoittelun tueksi.
Vaikuttavimmat fysioterapeuttiset menetelmät ikääntyneiden muistikuntoutuksessa ovat mielekäs, monipuolinen ja aktiivinen liikunta sekä terveelliset elintavat. Kuntoutuksessa on tärkeää huomioida myös sosiaaliset suhteet ja omaishoitajan kuormitus ja voimavarat.
Toteutuksen tavoitteena oli luoda mielekäs, käytännöllinen ja helposti lähestyttävä kokonaisuus, joka innostaa liikkumaan luonnossa. Palautekyselyn tuloksien perusteella tässä onnistuttiin. Jatkotutkimuksia tarvittaisiin etenkin parina toimimisen vaikuttavuudesta muistikuntoutuksessa, omaishoitajien jaksamista tukevista menetelmistä sekä luonnon hyvinvointivaikutuksista muistisairauden hoidossa
Kun turvallisuus horjuu : Väkivalta ja sen uhka osana lastensuojelun sijaishuollon työtä
Full text linkTässä opinnäytetyössä tarkasteltiin lastensuojelun sijaishuollossa työskentelevien ammattilaisten kokemaa fyysistä väkivaltaa ja sen uhkaa sekä näiden vaikutuksia työhyvinvointiin ja ammattieettiseen pohdintaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa lastensuojelun sijaishuollossa esiintyvistä väkivallan muodoista ja niiden yleisyydestä sekä työntekijöiden kokemasta työhyvinvoinnista ja siihen liittyvistä ammattieettisistä pohdinnoista.
Tutkimusmenetelmäksi valikoitui kyselytutkimus, joka sisälsi sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Kyselyä jaettiin sosiaalisen median alustalla sosionomeille suunnatussa ammatillisessa ryhmässä. Tutkimukseen vastasi 172 lastensuojelun sijaishuollossa työskentelevää ammattilaista. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin työssä esiintyvää väkivaltaa, lastensuojelun sijaishuoltoa, työssäjaksamista sekä ammattietiikkaa.
Tulokset osoittavat, että väkivalta on monille työntekijöille osa työn arkea ja se vaikuttaa turvallisuudentunteeseen, työn kuormittavuuteen ja ammattieettiseen pohdintaan. Kyselyyn vastanneet kuvasivat, että työyhteisön tuki, selkeät toimintamallit ja säännölliset koulutukset tukevat työntekijöitä. Sen sijaan resurssipula, haastavat asiakastilanteet ja henkilökunnan vaihtuvuus lisäävät kuormitusta.
Tulokset korostavat ammattieettisen pohdinnan merkitystä lastensuojelun sijaishuollon vaativassa työssä sekä tarvetta kehittää työntekijöiden turvallisuutta ja työhyvinvointia tukevia rakenteita.
Opinnäytetyö tuo esiin myös jatkotutkimuksen tarpeen työntekijöihin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja työssä jaksamisen tukemiseksi
Suomen evankelisluterilaisen kirkon papin rippisalaisuus ja vaitiolovelvollisuus
No full textTämän tutkimuksen taustana on ollut Suomen evankelisluterilaisen kirkon pappien pohdinta rippisalaisuuden asemasta suhteessa lainsäädäntöön. Missä asioissa papin tulee toteuttaa ilmoittamisvelvollisuutta? Missä asioissa hänen tulee pysyä ehdottomasti vaiti? Mikä on rippisalaisuuden sisältö ja asema suhteessa muuhun lainsäädäntöön?
Tutkimuksessa keskeisimmät käsitteet ovat rippi ja sielunhoito. Ne määritellään kirkkolaissa. Tutkimuksessa on kerätty tietoa erilaisista lähteistä ja vertailtu monenlaisten lakien sisältöä. Niiden suhdetta kirkkolakiin ja kirkkojärjestykseen on pohdittu monipuolisesti.
Tutkimuksessa päädyttiin siihen, ettei lainsäädäntö ole yksiselitteistä. Se, mitä säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä, on ristiriidassa muiden lakien säätämän ilmoitusvelvollisuuden kanssa. Papit tarvitsevat lisäkoulutusta asiaan liittyen. Toisaalta tiedostettiin myös se, ettei asiasta puhuminen ole yksinkertaista, sillä rippiin liittyvä vaitiolovelvollisuus on ehdoton. Sen vuoksi myös tutkimuksen tekeminen on haastavaa