Theseus theses and publications of the Universities of Applied Sciences
Not a member yet
221402 research outputs found
Sort by
Ruokahävikin kirjaamisen kehittäminen
Full text linkRuokahävikki on globaali haaste, jonka vähentämiseen tulee jokaisen ruoka-alalla olevan yrityksen osallistua. Hävikkiä syntyy koko ruokaketjun kaikissa vaiheissa. Opinnäytetyön tilaaja on Suomen suurin hoitopalveluilta tarjoava yritys. Ikääntyneiden ravitsemushoito on suorassa yhteydessä heidän hyvinvointiinsa ja sitä kautta myös ruokahävikin hallintaan. Opinnäytetyön tavoite oli selvittää millä tavalla ruokahävikin kirjaamista voidaan kehittää vastaamaan erilaisissa toimintaympäristöissä tehtävää työtä. Opinnäytetyössä tarkasteltiin eri kohteiden tapoja toimia hävikin kirjaamisessa ja selvitettiin mitkä asiat toimivat ja missä asioissa olisi tarpeellista parantaa. Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää teemahaastattelun keinoin sekä havainnointia. Haastattelut suoritettiin puhelimella, kasvotusten tai Teams- kanavaa käyttäen. Havainnoinnit tehtiin kohteissa, jotka sijaitsivat maantieteellisesti maksimissaan 50 kilometrin päässä opinnäytetyön tekijästä. Haastatteluja järjestettiin kymmenen (10) ja havainnointeja kuudessa (6) kohteessa. Aineistoa analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tulokset osoittivat, että ruokahävikin kirjaaminen onnistuu hyvin ja se oli otettu osaksi päivittäistä työskentelyrutiinia. Ruokahävikin vähentäminen koettiin tärkeäksi ja siihen etsittiin ratkaisuja. Työvälineet hävikin kirjaamiseen olivat pääsääntöisesti kunnossa eikä muitakaan esteitä hävikin kirjaamiselle havaittu. Tulokset antoivat tärkeää tietoa kehittämisen kohteista ruokahävikin kirjaamisessa. Tietoisuuden lisääminen ruokahävikin merkityksestä globaalisti, yhteiskunnallisesti ja yritystasolla on tarpeen, jotta ruokahävikin johtamista voidaan tukea jatkossakin. Sisäisten prosessien tarkastelu osoitti, että asiat ovat hyvin, mutta kehittämistä edelleen tarvitaan. Haasteena on toimeksiantajan kohteiden erilaisuus ja ripoteltu sijainti koko Suomen alueella, mutta tämä toisaalta antaa mahdollisuuden jokaiselle kohteelle luoda oma toimiva tapansa kehittää hävikkityötä
Johtajuuden tukeminen kunnallisessa teatterissa
No full textJulkisen talouden kiristyminen ja vuoden 2023 sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ovat heikentäneet kuntien mahdollisuuksia selviytyä lakisääteisen tehtäviensä järjestämisestä. Taloudelliset paineet ovat pakottaneet kunnat tarkastelemaan toimintaansa kustannustehokkuuden näkökulmasta, mikä on lisännyt tarvetta organisoitua uudelleen ja omaksua osin perinteisen yritystoiminnan toimintatapoja. Tutkimuksessa tarkasteltiin johtajuutta tukevaa organisaatiorakennetta täyskunnallisissa teattereissa organisaatiokulttuurin, -luottamuksen ja -rakenteen näkökulmista. Lisäksi selvitettiin näkemyksiä teatterialan tulevaisuudesta ja alan kehityssuunnista. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää miten teattereiden johtajat ja päälliköt kokevat organisaationsa tukevan johtajuutta ja millaisia rakenteellisia haasteita heidän työssään ilmenee. Tutkimus toteutettiin laadullisen tutkimuksena teemahaastatteluiden avulla. Haastateltavina oli kolmen keskenään samankokoisen teatterin hallinnon johtajia ja päälliköitä. Tutkimuskysymykset koskivat organisaatiokulttuuria ja -rakennetta, johtajuutta, organisaatioluottamuksen rakentumista ja ylläpitämistä sekä tulevaisuuden työkulttuuriin kohdistuvia odotuksia. Tutkimustulosten perusteella työkulttuuri on muuttunut entistä laaja-alaisemmaksi ja vaativammaksi. Työnkuvat edellyttävät moniosaamista, mikä lisää aikapaineita ja heikentää mahdollisuuksia keskittyä johtamiseen ja kehitystyöhön. Tulokset korostavat tarvetta tarkastella organisaatiorakenteita kriittisesti, tunnistaa resurssien todellinen tarve ja jakaa työtehtäviä tarkoituksenmukaisemmin. Yhtenä keskeisenä ratkaisuna esiin nousi vastuun ja vallan jakaminen sekä itseohjautuvuuden lisääminen
Pelipoliisitoiminta - Ennalta estävä toiminta digitaalisessa verkkomaailmassa
Full text linkTässä opinnäytetyössä on selvitetty pelipoliisitoimintaa ennalta estävänä työmuotona digitaalisessa verkkomaailmassa. Työn tavoitteena on toimia myös puheenvuorona pelipoliisitoiminnalle.
Pelipoliisitoiminta on vuonna 2023 käynnistetty erillisrahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä ja torjua lapsiin sekä nuoriin kohdistuvaa haitallista toimintaa digipelimaailmassa. Hanke on saanut rahoituksen vuoden 2027 maaliskuun loppuun saakka. Pelipoliisin tavoitteena on ollut siirtyä ihmisten luokse verkkoon ja näin parantaa saavutettavuuttaan ja toimintavalmiuttaan verkossa.
Nykyaikana entistä useampi nuori viettää vapaa-aikansa verkossa, joten poliisin läsnäolo siellä on osoittautunut merkitykselliseksi nykymaailmassa. Älylaitteet ja pelikonsolit yleistyvät entistä nuoremmilla lapsilla. Peleistä on hyötyä lasten ja nuorten elämässä, mutta on muistettava, että liiallisessa määrin se voi koitua myös haitaksi. Muun muassa WHO on listannut peliriippuvuuden uudeksi tautiluokitukseksi.
Älylaitteisiin liittyy erinäisiä turvallisuusuhkia. Verkossa esiintyy nettikiusaamisen lisäksi myös muun muassa huumausainekauppaa ja seksuaalirikollisuutta. Pelipoliisitoiminnalla pyritään ennalta estämään etenkin lapsiin kohdistuvia seksuaalivälivaltarikoksia, kyberrikollisuutta ja ekstremismiä. Poliisin ja nuorten välinen luottamus on kauaskantoinen. Kun nuori on saanut jo varhaisessa vaiheessa positiivisen kuvan poliisista, kynnys yhteydenottamiselle on matalampi siinä vaiheessa, kun kokee sellaisen tarpeelliseksi.
Opinnäytetyö on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä on käytetty puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Työhön haastateltiin neljää Pohjanmaan poliisilaitoksella peli-poliisitoiminnan parissa työskentelevää henkilöä
Survey for visually impaired young adults from their working life experiences
Full text linkThis was a research developmental based thesis, which was made in cooperation with working life services of the Finnish Federation of Visually Impaired. The thesis was a survey for visually impaired young adults (18-30 years old) about their working life experiences. All the categories in a survey form were related to participation in working life and society. We wanted to find answers; how working life services of the Federation can develop their work to promote target group’s working life participation and what are biggest challenges or possible obstacles which target group has encountered related to this topic. Themes which were present in this survey were working life experiences among visually impaired young adults in general, job seeking experiences, accessibility experiences, working community experiences, possible discrimination experiences and thoughts about future’s working life. In addition, there was also a section about Federation’s working life services, how familiar respondents were with these and how satisfied they had been with these services.
In the analysis, I told the background details from respondents and observed if there can be conclusions made according to quantitative material. From the qualitative material, I found specific themes which were raised up from the responses and made tabulations from those.
In the end of the analysis, I made conclusions, how working life services of the Federation can continue their work after this survey and what could be the targets to make a possible research or development in the future. Development suggestions were found on the level of individual work and also on the level of influence work in the society
Adapting Coding and QA Practices for Using AI-Assisted Coding Tools in the European Regulated Healthcare Environments
Full text linkThe increasing use of AI-assisted coding tools is reshaping software development, including European regulated healthcare environments. These environments are shaped by regulations and quality requirements, and put great value on safety, reliability, transparency, and traceability of software systems. AI-assisted coding tools offer potential benefits in productivity or creativity; however, existing regulations and standards provide high-level requirements, however, they offer limited practical guidelines on how such tools should be used in daily coding and quality assurance practices. This can cause uncertainty for developers and organizations aiming to balance productivity and regulatory compliance.
The objective of this thesis was to examine how developers can adapt their coding and QA practices when using AI-assisted coding tools in European regulated healthcare environments. The study focused on identifying benefits and risks associated with AI-assisted coding, analyzing how European regulations influence modern healthcare software development, determining necessary adaptations to maintain safety and compliance, and comparing AI-assisted coding with conventional coding in terms of coequalities coverage, and development efficiency. The theoretical framework of this study was based on European healthcare regulations and standards, including MDR/IVDR, IEC 62304, ISO 13485, ISO 14971, GDPR, and the emerging EU AI Act.
The study was implemented using a mix-method approach. Empirical data was collected through six semi-structured interviews with professionals related to software development and quality assurance and through a comparative coding experiment including a prototype cardiovascular report generation system implemented both manually and with AI assistance. The findings indicate that AI-assisted coding improved development in terms of efficiency, especially for routine tasks, however, it introduces risks in reliability, explainability, data security, and increased QA workload. Test coverage remained similar between AI-assisted and manual implementation, with differences in defects, code duplication, and structural code quality.
Based on these findings, a practical developer-oriented framework was created supporting responsible use of AI-assisted coding tools in European regulated healthcare environments. The framework complements existing regulations and standards and provides practical guidelines in data governance, human oversight, review process, testing, traceability, and developer training
Tekoälyavusteinen rekrytointi : mitä tekoälyltä ja ihmiseltä vaaditaan
Full text linkOpinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella reiluuden, vastuullisuuden ja läpinäkyvyyden toteutumista tekoälyavusteisissa rekrytointiprosesseissa sekä tekijöitä, joita periaatteiden käytännön toteuttaminen vaatii. Aihetta tarkastellaan sekä tuoreen tutkimuskirjallisuuden että ajankohtaisen asiantuntijakeskustelun kautta. Työssä yhdistyvät menetelmällisesti integroiva kirjallisuuskatsaus sekä LinkedIn-julkaisuista tehty temaattinen sisällönanalyysi. Kirjallisuuskatsauksella jäsennettiin keskeiset käsitteet sekä viimeaikaiset empiiriset havainnot tekoälyn hyödyistä ja riskeistä rekrytoinnissa. Tutkimusaineisto (N=160) on kerätty Social Searcher ‑hakutyökalun avulla neljän eri julkaisuhaun kokonaisuutena. Valituilla menetelmillä on tavoiteltu sekä ilmiön merkitysten ymmärtämistä että keskustelun rakenteiden, painotusten ja ilmaisutapojen kuvaamista.
Tulokset osoittavat, että vastuullisuus, ihmiskeskeisyys sekä näkemys tekoälystä rekrytoijan tukityökaluna ovat hallitseva teema. Johtopäätöksinä tuodaan esille rekrytoinnin hybridiprosessi, läpinäkyvyys hakijaviestinnässä, vinoumien hallinta, tekoälyn selitettävyys sekä tekoälylukutaidon kehittäminen. Kokonaisuutena opinnäytetyö osoittaa, että tekoäly tehostaa rekrytointia, mutta sen käytön hyväksyttävyys ja laatu rakentuvat ihmisen harkinnan, eettisen hallinnan ja avoimen viestinnän varaan
Vaikuttavuuden osoittaminen kuntouttavassa työtoiminnassa: kirjallisuuskatsaus vaikuttavuusmittareiden soveltuvuudesta kuntouttavaan työtoimintaan
Full text linkTässä opinnäytetyössä tutkitaan kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuuden osoittamista sekä vaikuttavuusmittareiden soveltuvuutta kuntouttavaan työtoimintaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisia mittareita kuntouttavassa työtoiminnassa käytetään vaikuttavuuden osoittamiseen ja kuinka soveltuvia osallisuusindikaattori, Kykyviisari, GAS-menetelmä ja Sovari ovat kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuuden osoittamiseen. Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantajan Kymenlaakson hyvinvointialueen työelämäpalveluiden hyödynnettäväksi.
Aineiston tuli vastata sisällöllisesti opinnäytetyön tutkimuskysymyksiin. Aineistoa ei kuitenkaan haluttu rajata liikaa, sillä alustavien tietokantahakujen perusteella tiedettiin, että kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuutta ja mittareita sen osoittamiseen ei ole merkittävästi tutkittu. Aineistohaussa käytettiin eri tietokantoja. Kirjallisuuskatsaukseen valittu aineisto on julkaistu viimeisen kahdentoista vuoden aikana. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksissa tuli ilmi, että kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuuden seuranta on haastavaa ja sen osoittamiseen tarvitaan sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä ja mittareita. Kirjallisuuskatsaus osoittaa, että vaikuttavuusmittareita käytetään kyllä, mutta ei systemaattisesti. Käytöstä puuttuvat yhteiset mittarit, joita voisi hyödyntää palveluiden yhdenvertaisessa vaikuttavuuden osoittamisessa sekä palveluiden kehittämisessä. Kirjallisuuskatsauksen aineisto osoittaa, kuinka työllisyystoimenpiteisiin osallistuneet, joilla on jo alkujaankin merkittävimpiä hyvinvoinnin puutteita, hyötyvät työllistymistoimenpiteisiin osallistumisesta. Kirjallisuuskatsauksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että vain työllisyysvaikutusten tarkastelu antaa eittämättä liian kapean katsontakuvan kuntouttavasta työtoiminnasta ja sen arvioinnista. Työllisyysvaikutusten lisäksi olisi tärkeää arvioida ja mitata myös toiminnan muita vaikutuksia. Työllisyystoimenpiteiden muusta vaikuttavuudesta on huomattavasti vähemmän tietoa kuin niiden vaikutuksesta työllistymiseen.
Tutkimusaineiston perusteella Kykyviisari, GAS-menetelmä, osallisuusindikaattori ja Sovari soveltuvat heikossa työmarkkina-asemassa olevien kanssa tehtävään työhön työllisyydenhoidon piirissä, työpajatoiminnassa sekä kuntoutuksen sektorilla. Aineisto osoittaa, että mittarit tuovat esiin erilaisia näkökulmia vaikuttavuuden arviointiin sekä vahvuuksia ja esteitä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että mittareiden hyödyntäminen asiakastyössä edellyttää myös käytännön edellytyksiä, asiantuntijuutta sekä organisaation tukea.
Asiasanat: kirjallisuuskatsaus, kuntouttava työtoiminta, vaikuttavuu
OKR-mallin käyttöönotto tiedolla johtamisen tukena : strategian jalkauttaminen ja ketteryyden vahvistaminen tavoitteiden hallinnassa
Full text linkStrategian jalkauttaminen on monille organisaatioille merkittävä haaste, sillä strategiset tavoitteet jäävät usein vain ylätasolle, eivätkä konkretisoidu arjen toiminnaksi. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten OKR-malli (Objectives and Key Results) voi tukea strategian jalkauttamista ja ketteryyden vahvistamista organisaatiossa tiedolla johtamisen näkökulmasta. Tutkimus keskittyi OKR-mallin käyttöönottoon ja sen vaikutuksiin esihenkilötyöhön, sekä henkilöstön kokemuksiin.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu strategisen johtamisen, ketterän johtamisen, tiedolla johtamisen sekä OKR-mallin kirjallisuuteen. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä yhdistäen kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tutkimusote. Kvalitatiivinen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla esihenkilöhaastatteluilla ja kvantitatiivinen aineisto sähköisellä henkilöstölle kohdistetulla kyselyllä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin ja kuvailevan tilastollisen analyysin avulla.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että OKR-malli on parantanut strategian näkyvyyttä ja tavoitteiden mitattavuutta, erityisesti esihenkilötasolla. Henkilöstön osalta mallin periaatteet tunnetaan, mutta sen koettu hyöty arjen työssä on vielä koettu rajalliseksi. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että OKR-mallin onnistunut juurruttaminen edellyttää johdon aktiivista tukea, vahvaa viestintää, yhtenäisiä prosesseja sekä tiimitason osallistamisen vahvistamista
Mukautetun kalenteritoteutuksen kehittäminen React Nativella
Full text linkInsinöörityön tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa mukautettu kalenterikomponentti osana PalliaKid-mobiilisovellusta React Nativella. PalliaKid on Euroopan unionin Horizon Europe -ohjelmasta rahoitettu tutkimushanke, jonka tavoitteena on kehittää uusia interventioita lasten ja nuorten palliatiiviseen hoitoon. Sovelluksen frontend-kehityksestä vastasi Metropolia Ammattikorkeakoulun alainen Helsinki XR Center.
Tavoitteena oli toteuttaa kolmiportainen kalenterinäkymä, joka sisältää vuosi-, kuukausi- ja viikkonäkymät. Kalenterissa tapaamiset, oireet ja toimintapisteet näkyvät samassa paikassa, ja sen tuli toimia sujuvasti mobiililaitteella. Kalenteri rakennettiin alusta asti ilman valmista kalenterikirjastoa, koska päiväsolujen visualisointi edellytti sellaista muokattavuutta, jota valmiit kirjastot eivät tarjonneet. Työssä käytettiin React Nativea ja Expoa käyttöliittymän rakentamiseen, Day.js-kirjastoa päivämäärälogiikkaan ja Redux Toolkitia tilanhallintaan. Sovelluksen taustajärjestelmänä toimii FHIR-standardin mukainen Clinical Data Repository.
Lopputuloksena kalenterikomponentti valmistui ja se on osa PalliaKid-sovelluksen hoitajapuolta. Kolmiportainen näkymähierarkia, päiväsolujen visualisointi, CRUD-toiminnot ja suorituskyky täyttivät pääosin asetetut vaatimukset. Isoimmaksi haasteeksi osoittautui suorituskykyoptimointi, joka vaati odotettua syvempää perehtymistä Reactin renderöintimalliin. Ratkaisussa hyödynnettiin React.memo, useMemo- ja useCallback-mekanismeja sekä FlatListin konfigurointia. Selvimmät jatkokehityskohteet ovat erillinen päivänäkymä, offline-tuki, saavutettavuus ja automaattinen testaus
Rikostaustaisten naisten näkemyksiä naiserityisistä palveluista, niiden vaikuttavuudesta ja kehittämistarpeista
Full text linkOpinnäytetyössä tarkasteltiin rikostaustaisten naisten kokemuksia naiserityisistä palveluista sekä niiden koetusta vaikuttavuudesta ja kehittämistarpeista. Lisäksi selvitettiin ammattilaisten näkemyksiä naiserityisestä työstä ja palveluiden toteutumisesta Rikosseuraamuslaitoksen, julkisen sektorin sekä järjestöjen toiminnassa. Tavoitteena oli tuoda esiin naisten kokemuksia ja näkemyksiä palveluiden kehittämiseksi rikosseuraamusten aikana ja niiden jälkeen. Teoreettisena viitekehyksenä oli käsitys naiserityisestä työotteesta sukupuolisensitiivisenä, elämäntilanteen huomioivana lähestymistapana sekä ymmärrys rikostaustaisten erityisen haavoittuvasta asemasta.
Aineisto tutkimukseen kerättiin kaksivaiheisesti. Rikostaustaisten naisten haastattelut (N=12) toteutettiin yhteistyössä Rikosseuraamuslaitoksen ja järjestötoimijan kanssa. Haastatteluista muodostetut alustavat teemat esiteltiin ammattilaisille ja opiskelijoille etäyhteyksin järjestetyssä keskustelutilaisuudessa, joka toimi opinnäytetyön kehittämistehtävänä. Tilaisuudessa osallistujat (N=39) keskustelivat annetuista teemoista pienryhmissä, ja osallistujien dokumentoimat muistiinpanot muodostivat toisen tutkimusaineiston. Aineistot analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Haastatteluaineiston keskeisenä tutkimustuloksena naiserityinen työote näyttäytyi vahvimmin järjestötoimijoiden tarjoamissa palveluissa ja Rikosseuraamuslaitoksen tarjoama tuki koettiin riittämättömäksi. Tietoisuus naiserityisyydestä oli vaihtelevaa. Vain naisille suunnattujen palveluiden lisäksi rikostaustaiset naiset liittivät naiserityisyyteen esimerkiksi traumatietoisuuden, kohtaamisen taidot ja turvallisuuden tunteen. Naiserityisen työotteen ohessa palveluissa tulisi tunnistaa ja huomioida myös yksilöllisiä tuen tarpeita paremmin liittyen esimerkiksi arjenhallintaan, hyvinvointiin, rikosten ja päihteidenkäytön käsittelyyn, vanhemmuuteen ja sosiaalisiin suhteisiin sekä vapautumisen valmisteluun. Lisäksi kokemusasiantuntijoita toivottiin hyödynnettävän palveluissa ja niiden kehittämisessä nykyistä enemmän. Ammattilaisten näkemykset vahvistivat samat kehittämistarpeet. Ammattilaiset myös näkivät kohtaamisen ja asiakkaan osallistamisen merkitykselliseksi yksilöllisten palvelutarpeiden tunnistamisessa. Molemmissa aineistoissa merkittävimmäksi haasteeksi naiserityisyyden toteutumiselle näyttäytyi resurssien ja osaamisen riittämättömyys. Tulosten perusteella naiserityisyyteen liittyvää osaamista ja palveluiden tuntemusta tulisi lisätä ja vahvistaa entisestään, jotta palveluiden tavoitettavuutta ja vaikuttavuutta voitaisiin parantaa. Näin voitaisiin myös vaikuttaa rikosten uusimisriskiin.The thesis examined the experiences of women with criminal backgrounds regarding gender-specific services, as well as their perceived effectiveness and development needs. In addition, the study explored professionals’ views on gender-specific work and the implementation of such services within the Prison and Probation Service of Finland, the public sector, and non-governmental organizations. The aim was to highlight women’s experiences and perspectives to support the development of services during and after criminal sanctions. The theoretical framework was grounded in an understanding of gender-specific approaches as gender-sensitive, attentive to life situations, and informed by the recognition of the particularly vulnerable position of women with criminal backgrounds.
The research data were collected in two phases. Interviews with women with criminal background (N=12) were conducted in cooperation with the Prison and Probation service and a third-sector organization. The preliminary themes derived from these interviews were presented to professionals and students during an online discussion session, which served as the development task of the thesis. In this session, participants (N=39) discussed the themes in small groups, and the notes they documented formed the second part of the research material. The data were analyzed using inductive content analysis.
The interview findings indicated that gender-specific practice was most evident in the services provided by third-sector organizations, while the support offered by the Prison and Probation Service was perceived as insufficient. Awareness of gender-specific approaches varied. In addition to services exclusively for women, the participants associated gender-specificity with such elements as trauma-informed practice, interpersonal skills, and a sense of safety. Alongside a gender-specific approach, services should also better recognize and address individual support needs related, for example, to everyday life management, wellbeing, addressing crime and substance use, parenting, social relationships, and preparation for release. Participants also expressed a desire for greater involvement of experts by experience in service provision and development. Professionals’ views supported the same development needs. They also emphasized the importance of meaningful encounters and client involvement in identifying individual service needs. In both data sets, the greatest challenge to implementing gender-specific practices was the lack of resources and expertise. Based on the findings, knowledge related to gender-specificness and awareness of available services should be further strengthened in order to improve service accessibility and effectiveness. This could also help reduce the risk of reoffending