Theseus theses and publications of the Universities of Applied Sciences
Not a member yet
221402 research outputs found
Sort by
Hälytysten lisääminen asiakkaiden hallintaan
Full text linkOpinnäytetyön aiheena oli lisätä poikkeamahälytysten hallinta toimeksiantajayrityksen asiakkaiden hallintaan. Aiemmin kyseinen ominaisuus oli toteutettu Ruby on Railsilla, mutta uusi toteutus haluttiin siirtää React Adminin puolelle. Ominaisuuden avulla haluttiin parantaa käyttäjien asiakaskokemusta sekä helpottaa toimeksiantajayrityksen henkilöstön työmäärää.
Työ toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jonka lopputuloksena syntyi uusi toiminnallisuus. Uusi toiminnallisuus toteutettiin React Adminilla, ja siihen on tuotu kaikki toimeksiantajayrityksen toivomat ominaisuudet. Toteutettu ominaisuus voidaan ottaa toimeksiantajayrityksellä käyttöön sellaisenaan.
Tuloksena valmistunut ratkaisu säästää toimeksiantajahenkilöstön työaikaa sekä parantaa yrityksen asiakkaiden tyytyväisyyttä.The topic of the thesis was to add deviation alert management to the client management side of the client company. Previously, this feature had been implemented using Ruby on Rails, but the client wanted to migrate the new implementation to React Admin. The aim was to use this feature to improve the user experience and reduce the workload of the client company's employees.
The work was carried out as a functional thesis, resulting in a new functionality. The new functionality was implemented with React Admin and includes all the features requested by the client company. The implemented feature can be used by the client company as it is.
The final solution will save the client's employees' working hours and improve customer satisfaction
Intuition merkitys hoitotyössä
Full text linkOpinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää intuition merkitystä hoitotyössä kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla. Opinnäytetyön tilaajana on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyössämme käymme läpi intuitiota ja hiljaista tietoa sekä sitä, miten se vaikuttaa päätöksentekoon hoitotyössä. Työmme lisää tietoutta aiheesta sekä tuo esiin intuition merkitystä tutkitun tiedon rinnalla.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksena. Työhön valikoitui seitsemän tutkimusta, joista yksi oli suomenkielinen ja kuusi englanninkielisiä. Haasteena työssä oli suomenkielisten lähteiden ja tutkimuksien puuttuminen, kansainvälisesti aihetta on tutkittu enemmän. Työhömme valikoitui useita yli kymmenen vuotta vanhoja tutkimuksia, mutta aiheena intuitio ei vanhene, minkä vuoksi koemme tiedon olevan sisällöllisesti luotettavaa. Opinnäytetyössämme etsimme vastauksia kysymykseen ”intuition merkitys hoitotyössä”.
Tutkimuksista selvisi, että intuitio vaikuttaa merkittävästi hoitajan työskentelyyn ja päätöksentekoon. Erityisesti tilanteissa, joissa aikaa on vähän tai tilanne muuten haasteellinen, näkyy intuitioon luottaminen hoitajan työskentelyssä. Intuition koetaan kuitenkin olevan hoitoalan harmaalla alueella, eli siitä tiedetään ja sitä on tutkittu, mutta siihen luottamista osana hoitotyön päätöksentekoa ei pidetä luotettavana. Se ei kuulu osaksi hoitotyön opintoja, vaan tiedot uusille hoitajille siirtyvät usein hiljaisena tietona kokeneimmilta hoitajilta. Se, miten nämä tiedot otetaan vastaan ja kuinka niitä yksilö päättää käyttää, on vaihtelevaa. Tulisi kuitenkin muistaa, etteivät tutkittuun tietoon perustuva tieto ja intuitiivinen ajattelu sekä toimiminen ole toisiaan poissulkevia vaan tutkimuksien valossa enemmän toisiaan vahvistavia. Hoitajan ammatillinen itseluottamus koettiin kohentuvan hyvän intuitiivisen ajattelun vuoksi.
Jatkotutkimusehdotuksena nousi tarve suomenkielisiin lisätutkimuksiin aiheesta sekä hoitajien lisäkoulutuksen ja tiedon lisäämiseen intuition merkityksestä hoitotyössä. Tärkeää olisi mielestämme korostaa sitä, etteivät tutkittu tieto ja intuitiivinen ajattelu osana hoitotyötä ole toisiaan poissulkevia. Yhdessä ne lisäävät nopeaa reagointia vaihteleviin tilanteisiin sekä potilasturvallisuutta
Työhyvinvoinnin kehittäminen varhaiskasvatuksessa: Pallo on sinulla!
Full text linkTässä opinnäytetyössä tarkasteltiin varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvointia. Mielenkiinto varhaiskasvatuksen työhyvinvoinnin kehittämiseen syntyi niin vallalla olevasta varhaiskasvatuksen henkilöstön kokemasta paineesta yhteiskunnallisesta näkökulmasta kuin omasta kiinnostuksesta tukea henkilöstöä ennaltaehkäisevästi. Opinnäytetyön kohteena olevan varhaiskasvatusyksikön henkilöstökyselyistä oli noussut tarve kehittää työhyvinvointia, mikä tuki päätöstä kohdistaa tutkimuksellinen kehittämistyö kyseisen yksikön työhyvinvoinnin kehittämiseen.
Varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvointiin vaikuttavat jatkuvassa muutoksessa olevat työolot, jossa painetta aiheuttaa niin lainsäädännön tarkentuminen, huoltajien muuttuvat tarpeet, lasten lisääntyvät tuen tarpeet kuin resurssipula. Varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen tuleva muutos vuonna 2030, jolloin lastenhoitajien tarve vähenee ja varhaiskasvatuksen opettajien ja -sosionomien tarve lisääntyy, vaikuttaa jo nyt omalta osaltaan henkilöstön työhyvinvointiin. Kevan tilastojen mukaan varhaiskasvatushenkilöstöllä oli vuonna 2024 kohonnut työkyvyttömyysriski ja enemmän sairauspoissaoloja muuhun kunta-alaan verrattuna.
Kehittämistyössä työpajatyöskentelyn avulla henkilöstön ideat ja kokemukset saivat tulla esiin. Työpajatyöskentelyssä henkilöstöä osallistettiin keskustelemaan ja tuottamaan visuaalisesti ideoita DRAMMA-mallin mukaisista teemoista, jotka ovat työstä irrottautuminen, rentoutuminen, omaehtoisuus, taidon hallinta, merkityksellisyys ja yhteenkuuluvuus. Henkilöstö osallistui vapaaehtoisesti työpajoihin ja sen jälkeen työhyvinvointikyselyyn.
Monimenetelmäisen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia keinoja henkilöstöllä on oman työhyvinvoinnin ylläpitämiseen ja millaisia ideoita työhyvinvoinnin kehittämiseksi nousisi. Kerätty aineisto analysoitiin ensin DRAMMA-mallin teemojen mukaan deduktiivisen sisällönanalyysin keinoin, minkä jälkeen jatkettiin induktiivisella sisällönanalyysillä nousevien teemojen mukaan.
Induktiivisen analyysin tuloksena aineistosta nousi kahdeksan teemaa, jotka muotoutuivat Työhyvinvointikorteiksi. Virkistystoiminta kuvastaa työhyvinvoinnillista yhteistä toimintaa, johon jokainen voi liittyä vapaaehtoisesti eikä se liity työhön. Taukojen kehittäminen nousi keskeiseksi teemaksi, osallistujat kokivat, että taukotilaa tulisi kehittää ja taukoja tulisi arvostaa. Tunneilmapiiriin kiteytyvät positiiviset tunteet, joita jokainen haluaisi kohdata työssään ja joita jokainen voi tuoda yhteisöön. Oman ajan vaaliminen nousi merkitykselliseksi yksilöiden kehittämisen kohteeksi. Taidon hallinta on niin työssä kuin vapaa-ajalla tapahtuvaa mielekästä uuden oppimista, mikä ei liity kuitenkaan työhön. Palautumisen laatuun panostaminen koettiin tärkeäksi, samoin tietoinen työstä irrottautuminen. Luonto koettiin merkittävänä rentouden ja palautumisen paikkana
Papilloomavirusinfektio ja sen yhteys kohdunkaulan syöpään: verkko-oppimismateriaali sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoille
Full text linkPapilloomavirusinfektio (HPV) on yksi yleisimmistä sukupuoliteitse tarttuvista infektioista ja merkittävä kohdunkaulan syövän riskitekijä. Hoitotyön ammattilaisilla on keskeinen tehtävä HPV-infektion ennaltaehkäisyssä terveyden edistämisen ja potilasohjauksen kautta. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden tietoa papilloomavirusinfektiosta, sen yhteydestä kohdunkaulan syöpään sekä ehkäisystä tuottamalla verkko-oppimismateriaali Karelia-ammattikorkeakoulun käyttöön. Opinnäytetyön tuloksena syntyi verkko-oppimismateriaali, joka tukee sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden HPV-infektiota koskevaa osaamista ja ennaltaehkäisevän hoitotyön valmiuksia. Materiaali soveltuu käytettäväksi Karelia-ammattikorkeakoulun opetuksessa, ja sitä voidaan jatkossa päivittää sekä hyödyntää laajemmin terveysalan koulutuksessa
ScriptableObjectien hyödyntäminen tehtäväjärjestelmässä
Full text linkInsinöörityö toteutettiin yhteistyössä startup-yrityksen kanssa, jonka tavoitteena oli kehittää nopeatempoinen, rampage-tyylinen mobiilipeli. Pelin rakenne perustuu lyhytkestoisiin mutta intensiivisiin tasoihin, joita tarvitaan suuri määrä. Kehityksen aikana tasojen määrä, logiikka ja niihin liittyvä data muuttuvat jatkuvasti, joten tarvittiin joustava ja helposti muokattava pohja tehtäväjärjestelmälle. Ratkaisun tuli myös kestää asiakkaan myöhempiä vaatimusmuutoksia ilman merkittäviä ohjelmistoteknisiä muutoksia.
Tätä tarkoitusta varten valittiin Unity-pelimoottorin ScriptableObject-komponentti. ScriptableObject toimii keskitettynä tietovarastona kaikelle tehtäviin liittyvälle datalle ja mahdollistaa uusien tehtävien lisäämisen peliin ilman ylimääräistä ohjelmointia. Järjestelmä on modularisoitu siten, että uusi tehtävä käsitellään automaattisesti, ja kehittäjän vastuulle jää vain serialisoitujen kenttien täyttäminen.
Järjestelmän rajapintana toimi pelin Service Locator-arkkitehtuuriin liitetty Manager-komponentti, joka hallinnoi kaikkia Quest-tyyppisiä ScriptableObjecteja joka päivittää niiden dataa pelin ajon aikana. Päivityksen yhteydessä käytettiin paikallista JSON-pohjaista tallennusta, jonka lataaminen ja kirjoittaminen tapahtui taustalla ilman, että pelaaja huomaa sitä.
Jokainen Unity-scene oli yhteydessä vastaavaan ScriptableObjectiin, mikä varmistaa pelin toimivuuden ja datan eheyden. Kehittäjän vastuulle jäi ainoastaan määritellyn kohtaus-nimeämisprotokollan noudattaminen.
Olen käyttänyt OpenAI:n ChatGPT:n versiota 5 tutkimusasetelman ideoinnissa ja työn jäsentelyssä ja otsikoinnissa. Olen käyttänyt samaa ohjelmaa myös tekstini kieliasun viimeistelyyn ja lähdeviitteiden muotoiluun. Opinnäytetyön tekijänä olen vastuussa kaikesta opinnäytteeni sisällöstä.This final year project was carried out as part of a new start-up project developing a fast-paced, rampage-style mobile game where each level is short and action-intensive. Due to rapid gameplay, many levels are required. Level logic and data are expected to evolve throughout development, which creates the need for a flexible quest system that can be easily modified without major code changes as the client’s requirements shift.
To meet these demands, Unity’s ScriptableObject system was selected as the foundation of the quest architecture. ScriptableObjects serve as lightweight data containers that define all quest-related information, and new quests can be added to the game without additional programming. The system is modular: when a new quest asset is created, the architecture automatically recognizes and processes it, requiring the developer only to fill in the serialized fields.
A Quest Manager component, integrated into the project’s Service Locator architecture, functions as the central interface for managing all quest ScriptableObjects. It updates quest data at runtime and handles loading and saving through local JSON-based storage, ensuring that player progress is preserved seamlessly.
Each Unity scene was linked to its corresponding quest ScriptableObject through a naming convention. This ensures that the gameplay logic remains synchronized with the correct quest data, leaving the developer responsible only for following the established scene-naming protocol.
Carrying out the project, I used OpenAI’s ChatGPT (version 5) to support the ideation of the research design and the structuring and titling of this thesis. I also used the tool to assist in refining the language of the text and formatting the references. As the author of this thesis, I am fully responsible for all of its content
Päätelaitteiden tietoturvan kehittäminen
Full text linkTämä opinnäytetyö tarkastelee päätelaiteturvallisuuden nykytilaa Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa (POKE) ja kehittää systemaattisen mallin päätelaitteiden turvallisuuden vahvistamiseksi nykyaikaisten kyberturvallisuusviitekehysten mukaisesti. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa hyödynnettiin sisäisiä ohjeita, tietoturvakäytänteitä, dokumentoituja prosesseja ja teknisiä ohjeistuksia. Aineisto analysoitiin temaattisen sisällönanalyysin avulla ja sitä verrattiin NIST Cybersecurity Framework 2.0 -malliin, ISO/IEC 27001:2022-standardiin sekä Zero Trust -arkkitehtuuriin (NIST SP 800‑207). Tulokset osoittavat, että tutkittavassa organisaatiossa on käytössä useita keskeisiä tietoturvakontrolleja, kuten Intune-pohjainen laitehallinta, compliance-tarkastelut, Microsoft Defender -ratkaisut sekä riskiperusteinen monivaiheinen tunnistautuminen. Analyysi kuitenkin paljasti kehittämistarpeita, jotka liittyvät laitteiden standardointiin, käyttäjäriippuvaisiin ylläpitotoimiin, hajanaiseen ohjeistukseen sekä johdon rajalliseen tilannekuvaan. Näiden haasteiden ratkaisemiseksi työ esittää neljä keskeistä kehitystoimenpidettä: päätelaitteiden minimivaatimustason määrittäminen, laitetilan hyödyntäminen pääsynhallinnan ehtona, yhtenäisen tietoturvan tilannekuvan käyttöönotto sekä proaktiivisten poikkeamaprosessien vahvistaminen. Opinnäytetyön johtopäätöksenä todetaan, että tutkittavassa organisaatio päätelaiteturvallisuus on teknisesti vahvaa, mutta rakenteellisesti hajanaista. Yhdistämällä olemassa olevat kontrollit koherentiksi, riskiperusteiseksi ja Zero Trust -mallin mukaiseksi kokonaisuudeksi organisaatio voi merkittävästi parantaa resilienssiään, hallittavuuttaan ja pitkän aikavälin tietoturvakypsyyttään
Liikunnan merkitys potilaan hyvinvointiin syövän lääkehoidon aikana
Full text linkTämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata liikunnan vaikutuksia potilaan hyvinvointiin syövän lääkehoidon aikana. Tavoitteena oli tuottaa ajantasaista ja koottua tietoa siitä, miten fyysinen aktiivisuus vaikuttaa lääkehoitoa saavien syöpäpotilaiden hyvinvointiin. Syöpä koskettaa yhä useampaa ihmistä – joka kolmas suomalainen sairastuu siihen elinaikanaan. Syövän lääkehoito on usein kuormittavaa, ja siksi potilaalle voi olla merkityksellistä tietää, miten omaan vointiinsa voi itse vaikuttaa.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja aineisto haettiin kansainvälisistä tietokannoista (ProQuest, PubMed, Ebsco, Science Direct) sekä manuaalisilla hauilla. Lopulliseen tarkasteluun valikoitui vuosilta 2020-2025 yhdeksän kvantitatiivista tutkimusta, joissa osassa oli yhdistetty myös kvalitatiivisia osioita. Tutkimusten tulokset pelkistettiin, minkä jälkeen keskenään samankaltaiset tulokset ryhmiteltiin alaluokiksi, ja edelleen ylä-luokiksi ja pääluokiksi. Opinnäytetyön keskeisiä käsitteitä ovat syöpä, hyvinvointi, liikunta, kemoterapia ja syöpäsairaan sairaanhoito.
Tulosten mukaan liikunta on turvallista suurimmalle osalle syöpäpotilaista ja sillä on merkittäviä myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin hoitojen aikana. Fyysisellä aktiivisuudella todettiin olevan yhteys parempaan toimintakykyyn, vähentyneeseen hoitoväsymykseen, lievempään pahoinvointiin ja parempaan unenlaatuun. Lisäksi liikunta vähensi ahdistusta ja masennusoireita sekä tuki potilaiden kokemaa elämänlaatua. Useissa tutkimuksissa korostui myös liikunnan rooli potilaan voimaantumisessa ja selviytymiskeinojen vahvistamisessa. Liikunnan hyötyjen todettiin ulottuvan sekä fyysisiin että psyykkisiin terveysulottuvuuksiin, ja osassa tutkimuksista vaikutusten havaittiin jatkuvan vielä pitkään hoitojen päättymisen jälkeen. Sairaanhoitajan ohjeistuksen ja opastuksen merkitys potilaan liikunnan lisäämiseksi voisi olla luonteva jatkotutkimuskohde
Poliisin viestintä ja julkisuuskuva mediassa Elokapinan Myrskyvaroitus-kampanjan aikaan kesällä 2024
No full textTämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää miten poliisin toiminta ja viestintä näkyivät mediassa Elokapinan Myrskyvaroitus-kampanjan yhteydessä, rajoittiko lainsäädäntö poliisin viestintää, miten Elokapinan ja poliisin viesti painottui eri medioissa ja miten eri mediat asennoituivat poliisiin ja Elokapinaan kesällä 2024.
Median ja poliisin julkisuuskuvasta on aiemmin tehty tutkimusta ainakin Poliisiammattikorkeakoulussa tutkimusryhmän 2022 julkaisemien kahden tutkimuksen verran, sekä pro gradu -tutkielma 2010.
Tutkimusmetodi tässä työssä on historiallistieteellinen lehdistötutkimus. Metodin käytössä työ nojaa Pekka Suvannon 1977 julkaistuun artikkeliin Sanomalehdistö historian tutkimuksen lähteenä, joka on julkaistu kattavassa historiatieteiden metodioppaassa Yleisen historian lähteet ja niiden käyttö. Analyysimenetelmistä käytämme kohde- ja asenneanalyysejä.
Tutkimuksen lähteenä ovat kolmen suomalaisen median, Helsingin Sanomien, Ylen uutisten ja Iltalehden internetissä toukokuusta heinäkuuhun ulottuvalla ajanjaksolla Elokapinan Myrskyvaroitus-kampanjaa koskevat julkaistut uutiset, uutisanalyysit ja haastattelut. Tutkimuksen lähteenä oli yhteensä 49 yksittäistä julkaistua tekstiä, joista 19 Helsingin Sanomista, 25 Yleltä ja viisi Iltalehdestä.
Poliisin toiminta ja viestintä näkyivät medioissa laajasti, ja lainsäädäntö rajoitti lähdeaineiston perusteella viestintää ainoastaan kerran.
Ylen uutisointi on ollut lähdeaineiston perusteella poliisimyönteistä, erityisesti neljässä kohdin. Helsingin Sanomat on suhtautunut aktivisteihin myönteisemmin ja poliisiin kriittisemmin, erityisesti neljässä kohtaa. Iltalehden uutisoinnissa painotusta ei havaittu, mutta Iltalehti nosti ainoana esiin mielenosoituksista kärsineen kansalaisen näkökulman.
Kahden lähdeaineistoon kuuluneen jutun perusteella mielenosoituskampanja ei vaikuttanut poliisin julkisuuskuvaan merkittävästi ja tätä tukevat ennen ja jälkeen mielenosoituskampanjan julkaistut Poliisibarometrit.
Lisätutkimus voisi laajentaa tarkastelua aineistollisesti, esimerkiksi pääkirjoituksiin, uusiin medioihin, kuten MTV:hen, ajallisesti, esimerkiksi vuoteen 2025 tai haastatteluin ja kyselytutkimuksin, joita voisi kohdistaa aktivisteihin, journalisteihin tai poliiseihin
Esihenkilötyön merkitys työntekijän psyykkisen työhyvinvoinnin tukemisessa : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Full text linkTämän opinnäytetyön tarkoitus oli tarkastella esihenkilötyön merkitystä työntekijöiden psyykkiselle työhyvinvoinnille sekä selvittää, millä käytännöillä tätä työhyvinvointia voi tukea. Työn tavoitteena oli tämän perusteella muodostaa synteesi tutkittavasta aiheesta, josta olisi hyötyä henkilöstöhallinnolle ja esihenkilöille.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, sillä aiheesta oli jo saatavilla runsaasti monipuolista kirjallisuutta. Työssä koottiin ja analysoitiin aiheeseen liittyviä tutkimuksia ja asiantuntijalähteitä. Työn tietoperusta muodostui psyykkisen työhyvinvoinnin eri osa-alueiden kuvaamisesta sekä esihenkilötyön ja johtamisen teoriasta. Teoriatiedon pohjalta analysoitiin sitä, miten esihenkilötyö vaikuttaa työntekijöiden psyykkiseen työhyvinvointiin.
Kirjallisuuden perusteella esihenkilötyöllä on merkittävä vaikutus työntekijöiden psyykkiseen työhyvinvointiin. Vaikutus ilmenee erityisesti työn tavoitteiden ja organisoinnin selkeyttämisessä, työn kuormituksen ja voimavarojen tasapainossa, arjen vuorovaikutuksessa sekä psykologisen turvallisuuden luomisessa työyhteisössä. Hyvien johtamiskäytäntöjen avulla voidaan vahvistaa psyykkistä työhyvinvointia tukevia ja kuormitusta ehkäiseviä keskeisiä voimavaratekijöitä. Psyykkistä kuormitusta lisää työhön liittyvät epäselvät odotukset, tuen puute sekä kontrolloiva johtaminen. Pitkäkestoisesti jatkuva kuormitus voi johtaa työuupumukseen. Työntekijöiden psyykkisen työhyvinvoinnin tukeminen on työntekijöiden, esihenkilöiden sekä organisaation yhteinen tehtävä.
Esihenkilötyön merkitys korostuu erityisesti arjen johtamiskäytännöissä, joiden avulla työn psyykkiset kuormitustekijät voidaan tunnistaa ja niihin reagoida riittävän varhaisessa vaiheessa. Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan päätellä, että keskeisiä keinoja työntekijöiden psyykkisen työhyvinvoinnin edistämisessä ovat esihenkilötyön kehittäminen ja hyvien johtamiskäytäntöjen noudattaminen. Tämä sisältää muun muassa esihenkilöiden kouluttamisen kuormituksen merkkien tunnistamiseen sekä avoimen ja selkeän johtamistyylin
Responsible practices in the recruitment and engagement of international students in Finnish higher education : Case: Seinäjoki University of Applied Sciences
Full text linknavigointi mahdollistalooginen lukemisjärjesty