Theseus theses and publications of the Universities of Applied Sciences
Not a member yet
221402 research outputs found
Sort by
Change management in Umicore Finland Oy : a case study of implementation of new SharePoint system
Full text linkThis thesis was commissioned by Umicore Finland Oy. The aim was to examine Umicore Finland Oy’s change management in implementation of the new SharePoint environment and to find change management models to support future changes. The study examined the theory of change management and used a quantitative survey to map the experiences of employees in implementing the new SharePoint environment from a change management perspective. The theoretical framework of the study presented the stages of change and the most commonly used change management models. The quantitative survey was sent to all employees from different organizations and positions. The thesis produced a comprehensive report on change management and its utilization in changes. The conclusion of the work presented the development points that emerged in the survey and offered suggestions for measures to managing and leading future changes.
------------
Tämän ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyön toimeksiantajana oli Umicore Finland Oy. Tavoitteena oli tarkastella Umicore Finland Oy:n muutosjohtamista uuden SharePoint ympäristön käyttöönotossa ja löytää muutosjohtamisen malleja tukemaan tulevaisuuden muutoksia. Tutkimuksessa tarkasteltiin muutosjohtamista käsittelevää teoriaa sekä kartoitettiin kvantitatiivisella kyselyllä henkilöstön kokemuksia uuden SharePoint ympäristön käyttöönotosta muutosjohtamisen näkökulmasta. Työn teoreettinen viitekehys esitteli muutoksen vaiheita sekä yleisimmin käytettyjä muutosjohtamisen malleja. Kvantitatiivinen kyselytutkimus lähetettiin koko henkilöstölle ja siihen vastasi yhteensä 146 työntekijää eri organisaatioista ja eri asemista. Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö tuotti kattavan selvityksen muutosjohtamisesta ja sen hyödyntämisestä muutoksissa. Työn johtopäätöksissä esitettiin kyselytutkimuksessa esiin nousseita kehityskohtia ja tarjotaan toimenpide-ehdotuksia tulevien muutosten hallintaan ja johtamiseen
Joustavuuden vaikutus työntekijäkokemukseen
No full textTässä opinnäytetyössä tutkittiin työajan joustavuuden merkitystä työntekijäkokemukseen ja työntekijän sitoutumiseen julkisen sektorin asiantuntijayhteisössä. Tutkimuksen taustalla oli kohdeorganisaation haaste sitouttaa vaativaa asiantuntijahenkilöstöä tilanteessa, jossa työn kuormittavuus on korkea ja aineelliset palkitsemiskeinot ovat rajallisia. Tavoitteena oli selvittää, millä tavoin työajan joustavuus tukee työntekijöiden arkea ja halua jatkaa nykyisessä työtehtävässä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja havainnoinnilla. Tulokset osoittivat, että työajan joustavuus koettiin keskeiseksi osaksi työntekijäkokemusta. Joustojen merkitys korostui erityisesti työn kuormittavuuden tasapainottajana ja arjen hallinnan mahdollistajana. Työajan joustavuus tuki autonomian kokemusta tarjoamalla työntekijöille vaikutusmahdollisuuksia oman työn rytmittämiseen. Sitoutumisen osalta tulokset osoittivat hajontaa. Osalle vastaajista joustot olivat kriittinen edellytys työssä pysymiselle, kun taas toisille ne toimivat tärkeänä, mutta eivät ratkaisevana tekijänä.
Johtopäätöksenä todettiin, että työajan joustavuus ei näyttäydy tarkastellussa kontekstissa ainoastaan työaikajärjestelynä, vaan strategisena johtamisen välineenä. Tutkimus tuottaa työelämälähtöistä tietoa lähijohtamisen tueksi tilanteisiin, joissa joustot toimivat keskeisenä keinona tukea työhyvinvointia ja henkilöstön pysyvyyttä
Saavutettavan mobiilikäyttöliittymän toteutus chatbotille
Full text linkTässä opinnäytetyössä toteutettiin saavutettava mobiilikäyttöliittymä tekoälypohjaiseen chatbot-sovellukseen vastauksena digitaalisten palveluiden saavutettavuuden kasvavaan tarpeeseen. Työn tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa React Native -teknologialla saavutettava mobiilikäyttöliittymä erityisopiskelijoille. Työ toteutettiin osana koulutuksellista kokonaisuutta ja sen toimeksiantajana toimi Haaga-Helian ammattikorkeakoulun erityisopettaja, minkä vuoksi erityisesti erityisopiskelijoiden tarpeet ja yhdenvertainen käytettävyys olivat keskeisessä roolissa.
Työssä keskityttiin saavutettavan käyttöliittymän rakenteeseen, selkeisiin komponentteihin sekä siihen, kuinka sovellus mukautuu erilaisiin käyttötilanteisiin ja käyttäjäryhmien tarpeisiin. Tavoitteena ei ollut ainoastaan tarjota keskustelutoiminnallisuus chatbotin kanssa, vaan varmistaa, että käyttöliittymä toimii yhdenvertaisesti mahdollisimman monelle eri käyttäjälle. Saavutettavuus huomioitiin muun muassa semanttisessa rakenteessa, navigoinnissa, tekstien luettavuudessa ja dynaamisten sisältöjen esittämisessä. Projekti rajattiin toimivaksi prototyypiksi, eikä työ sisällä julkaisuprosessia.
Sovelluksen käyttöliittymä koostuu keskustelunäkymästä, keskusteluhistoriasta, asetuksista sekä ohje- ja saavutettavuusselostesivuista. Chatbotin kanssa keskustelun lisäksi sovellus sisältää toimintoja, kuten vanhojen keskustelujen selaaminen ja jatkaminen. Saavutettavuusominaisuuksista keskeisimpiä ovat looginen navigointirakenne sekä tekstien ja painikkeiden kuvaustekstit.
Opinnäytetyön lopputuloksena syntyi toimiva proof of concept -tason prototyyppi, joka täyttää keskeiset saavutettavuuden vaatimukset iOS-ympäristössä ja toimii lähtökohtana sovelluksen jatkokehitykselle. Parhaiten onnistuneita osa-alueita olivat semanttisen rakenteen suunnittelu, looginen navigointi ja käyttöliittymäkomponenttien saavutettavuus. Kehityskohteita ovat muun muassa Android-laitteiden saavutettavuuden arviointi sekä dynaamisten ilmoitusten yhdenmukaistaminen eri alustoilla. Jatkokehityksessä sovellusta voidaan laajentaa tuottamalla valmiimpi visuaalinen ilme sekä arvioimalla saavutettavuutta laajemmin eri käyttöjärjestelmissä
Hyvän hallinnon perusteiden toteutuminen Kelan asiakaspalvelussa - palveluasiantuntijoiden näkökulma
Full text linkTässä opinnäytetyössä selvitettiin, miten hallintolain mukaiset hyvän hallinnon perusteet toteutuivat Kelan asiakaspalvelussa palveluasiantuntijoiden näkökulmasta. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti palveluperiaatteeseen, palvelun asianmukaisuuteen sekä neuvontaan, koska ne ovat palveluasiantuntijan työssä keskeisimpiä asiakaskohtaamisiin vaikuttavia osa‑alueita. Työn tavoitteena oli tunnistaa ne hyvän hallinnon osa‑alueet, jotka toteutuivat parhaiten, sekä ne, joissa palveluasiantuntijoiden mielestä oli eniten kehittämistarpeita.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä empiirisenä oikeustutkimuksena sähköisen kyselyn avulla, joka suunnattiin viiden eri asiakaspalveluyksikön palveluryhmille. Kyselyyn vastasi 73 palveluasiantuntijaa. Aineisto analysoitiin kuvailevin menetelmin ja esitettiin prosenttijakaumien avulla.
Tulosten perusteella hyvän hallinnon keskeiset velvoitteet, kuten asiakkaiden asianmukainen palvelu, palvelutarpeen selvittäminen sekä asiakkaan elämäntilanteen huomioiminen, toteutuivat pääosin hyvin. Parhaiten koettiin toteutuvan asiakkaiden neuvonta ja ohjaus etuuksiin liittyen. Myös asiakkaiden ohjaaminen tarvittaessa toisille viranomaisille koettiin pääosin sujuvaksi.
Eniten kehitettävää palveluasiantuntijoiden mielestä oli asiakaspalveluohjeiden selkeydessä ja saatavuudessa sekä asiakkaiden itsenäisen asioinnin tukemisessa. Lisäksi palveluiden saavutettavuudessa ja saatavuudessa nähtiin osittain parannettavaa. Tulokset osoittivat, että palveluasiantuntijoiden työvälineet, kuten taustatuki, tukivat asiakastyötä hyvin, mutta asiakaspalvelulle suunnatun ohjeistuksen selkeyttä tulisi lisätä.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voitiin päätellä, että hallintolain 7 §:n ja 8 §:n mukaiset velvoitteet toteutuivat palveluasiantuntijoiden näkökulmasta kokonaisuutena hyvin. Ohjeistuksen kehittäminen ja asiakkaiden ohjauksen yhdenmukaistaminen voisivat edelleen vahvistaa hyvän hallinnon toteutumista Kelan asiakaspalvelussa
Ratsupoliisin hevosten koulutus ja eettisyys : hevosten koulutuksen, hyvinvoinnin ja eettisyyden yhteys ratsupoliisissa
Full text linkTässä opinnäytetyössä tutkittiin Helsingin ratsupoliisin toimintaa ja sen eettisyyttä, poliisihevosten koulutusta sekä hevosten kokonaisvaltaista hyvinvointia osana poliisin operatiivista toimintaa. Opinnäytetyö sai alkunsa ratsupoliisitoimintaan kohdistuvasta ajoittaisesta yhteiskunnallisesta ja eettisestä keskustelusta, jossa etenkin hevosten käyttö poliisin joukkojenhallintatehtävissä on herättänyt monia mielipiteitä. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, miten ratsupoliisitoimintaa kehitetään jatkuvasti muuttuvien lakien ja eläinten pitoon liittyvien hyvinvointiasetus-ten vaatimusten mukaisesti. Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin ratsupoliisin hevosten koulutusta, käyttöä ja toiminnan kehittämistä eettisesti kestävällä tavalla.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja sen aineisto koostui asiantuntijahaastatteluista, viranomaislähteistä sekä aiemmasta tutkimus- ja kirjallisuusaineistosta. Haastatteluaineisto perustui Helsingin ratsupoliisissa työskentelevien sekä aiemmin pitkän uran ratsupoliisissa tehneen konstaapelin näkemyksiin ja kokemuksiin poliisihevosten koulutuksesta ja hyvinvoinnista, joita täydensi eläinlääkäri-eläintenkouluttajan asiantuntijanäkemykset. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksen tulosten perusteella ratsupoliisissa huolehditaan systemaattisesti hevosten lajinomaisten käyttäytymistarpeiden täyttämisestä, kuormituksen hallinnasta ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Poliisihevosten valinta perustuu tarkkoihin kriteereihin, jotta valitut hevoset ovat luonteeltaan ja ominaisuuksiltaan sellaisia, että ne sietävät virkatehtäviin liittyviä yllättäviä ja kuormittavia tilanteita harrastehevosia paremmin. Tämän myötä poliisihevoset eivät altistu yhtä helposti haitalliselle stressille, eikä niiden hyvinvointi vaarannu.
Johtopäätöksenä voitiin todeta, että ratsupoliisin toiminta on eettisesti perusteltua silloin, kun hevosten hyvinvointi asetetaan toiminnan keskiöön ja käyttö perustuu todelliseen operatiiviseen tarpeeseen. Ratsupoliisin hevosten koulutus, hoito ja kuormituksen hallinta muodostavat kokonaisuuden, joka tukee sekä eläinten hyvinvointia että poliisin toimintakykyä. Tutkimus osoitti, että ratsupoliisilla on edelleen perusteltu rooli suomalaisessa poliisitoiminnassa, kun toimintaa kehitetään jatkuvasti eettisistä ja hyvinvoinnillisista lähtökohdista käsin
Tauottajamallin implementointi leikkaustoimintaan : tutkimuksellinen kehittämistyö
Full text linkSosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö asettaa leikkausyksiköille samanaikaisesti ristiriitaisia vaatimuksia operatiivisen tehokkuuden lisäämisestä, kustannusten hallinnasta sekä henkilöstön työhyvinvoinnin tukemisesta. Taukojen toteutumisen puutteet voivat heikentää sekä toiminnan sujuvuutta että henkilöstön jaksamista. Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli tarkastella tauottajan roolin vaikutuksia leikkausyksikön operatiivisen toiminnan tehokkuuteen ja hoitohenkilökunnan taukojen toteutumiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin konstruktiivisen tutkimusotteen mukaisena tutkimuksellisena kehittämistyönä. Kehittämisprosessi eteni pilotoinnista saadun palautteen analysoinnista mallin jatkokehittämiseen, implementointiin ja vaikuttavuuden arviointiin. Työssä hyödynnettiin monimenetelmällistä lähestymistapaa, jossa määrällinen aineisto koostui leikkaussalien käyttöasteista, vaihtoaikamuuttujista sekä taukojen toteutumisen seurannasta. Laadullinen aineisto kerättiin anonyymilla palautekyselyllä ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulosten perusteella tauottajamallin käyttöönotto oli yhteydessä leikkaussalien käyttöasteen ja käyttötuntien kasvuun sekä potilasvaihdon kokonaisvaihtoajan lyhenemiseen ja vaihtelun vähenemiseen. Kirurgisten vaihtoaikojen keskiarvot eivät merkittävästi muuttuneet, mutta vaihtelun tasaantuminen viittasi prosessin ennakoitavuuden lisääntyneen. Taukojen toteutuminen lisääntyi selvästi ja suurin osa tauoista toteutui tauottajan avulla. Laadulliset tulokset osoittivat mallin lisänneen koettua oikeudenmukaisuutta ja työssäjaksamista, mutta myös mallin riippuvuuden riittävästä resursoinnista, koordinoinnista sekä johdon tuesta.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tauottajamalli toimii tarkoituksenmukaisena rakenteellisena ratkaisuna, joka tukee samanaikaisesti operatiivista sujuvuutta ja henkilöstön työssäjaksamista leikkausyksikössä. Tutkimuksellinen kehittämistyö osoittaa, että suunnitelmallinen tauotus voidaan integroida osaksi päivittäistä toimintaa siten, että tauot tukevat prosessien vakautta ja henkilöstön palautumista
Alfa‑PVP‑myrkytyksen oireet ja tunnistaminen ensihoidossa
Full text linkTämän opinnäyteyön aiheena on alfa-PVP:n myrkytyksen oireet ja niiden tunnistaminen ensihoidossa. Erilaisten huumausaineiden käyttö näyttäytyy vahvasti sosiaali- ja terveysalla. Useiden erilaisten huumausaineiden ja niiden mukana tulevan laajan oirekirjon ansiosta huumausaineita käyttävien potilaiden tutkiminen ja hoitaminen voi olla haastavaa. Lisäksi uusia huumausaineita tulee jatkuvasti lisää, mikä hankaloittaa tilannetta.
Tämä opinnäytetyö keskittyy alfa-PVP-nimiseen huumausaineeseen ja sen myrkytyksen aiheuttamiin oireisiin sekä käytöksen muutoksiin. Tavoite on tukea ensihoitajien työtä lisäämällä tietoa alfa-PVP:n laajasta oirekirjosta. Opinnäytetyön tutkimuskysymys on seuraava: mitä oireita alfa-PVP-myrkytys aiheuttaa?
Opinnäytetyö toteutettiin kartoittavana kirjallisuuskatsauksena. Tietoa haettiin tieteellisten julkaisujen hakupalveluista. Tutkimusaineistoon valikoitui yhdeksän artikkelia. Tutkimusaineisto kerättiin siten, että se vastaa tutkimuskysymykseen.
Aineistot luettiin useaan kertaan, jonka jälkeen aineistot analysoitiin induktiivisesti siirtämällä tutkimusten kaikki alfa-PVP:hen liittyvät oireet Excel-taulukkoon, jossa muodostettiin opinnäytetyön ylä- ja alaluokat. Tutkimustulosten mukaan alfa-PVP:n myrkytys voi aiheuttaa moninaisia oireita, joista isoimpina ryhminä psyykkiset-, ja verenkiertoelimistön-, neurologiset- sekä erilaiset käytöksen muutokset.
Alfa-PVP:llä on laaja kirjo oireita, joita ensihoitajan on hyvä ymmärtää kohdatessaan potilaan. Kun ensihoitaja tapaa alfa-PVP:tä käyttäneen potilaan onkin hyvä tulla tilanteeseen valmistautuneena ja laajan oirekuvan mahdollisuus tiedostaen.
Jatkotutkimuksissa olisi tärkeää tarkastella alfa-PVP-myrkytyksen ilmenemistä ja hoitoa ensihoidon näkökulmasta. Lisäksi tarvitaan lisää tutkimusta alfa-PVP:n pitkäaikaisen käytön aiheuttamista oireista ja ongelmista.This study aimed to scope symptoms of alpha-PVP poisoning and bring awareness of these symptoms and behavioral changes to the personnel of emergency medical services. Alpha-PVP is a new type of synthetic drug which is increasing in popularity in the Finnish drug market.
The study was conducted with scoping approach and as a literature review. These data were obtained by completing a search in three different databases: PubMed, CINAHL and Science direct. In addition, manual search was performed. These searches resulted in nine studies included in the review. The selected studies were thoroughly analyzed, and the symptoms were listed.
The results showed that alpha-PVP poisoning has a wide range of symptoms for emergency care to identify. For this study, symptoms were divided into five categories. Psychological symptoms were mentioned in nearly every study, while hallucinations and psychotic episodes were the most frequently mentioned. Behavioral changes included agitation, violence and confusion. The findings imply that most users suffer from cardiovascular symptoms, such as tachycardia and elevated blood pressure. Also, more severe effects such as ventricular tachycardia and cardiac arrest were recorded. Neurological symptoms included seizures and loss of consciousness. Most common other physiological symptoms mentioned were hyperthermia and excessive sweating.
Overall, the study suggests that alpha-PVP can cause extensive symptoms in its user. It is important for emergency medical services personnel to be aware and prepared for variable findings in clinical examinations. Further studies on the subject from the perspective of emergency medical services could yield important information. Also, the long-term effects of alpha-PVP usage are not yet well understood
Muotoiltu työntekijäkokemus – Sujuvaa ja merkityksellistä työarkea palvelumuotoilun keinoin
Full text linkTyöelämä on murroksessa digitalisaation, etä- ja hybridityön yleistymisen ja nopeiden toimintaympäristön muutosten keskellä. Organisaatiot tarvitsevat ratkaisuja, jotka tekevät työstä sujuvaa ja merkityksellistä sekä tukevat yksilön hyvinvointia ja organisaation uudistumiskykyä. Työntekijäkokemus on noussut keskeiseksi kehittämiskohteeksi.
Opinnäytetyön lähtökohtana oli havainto, että työntekijäkokemusta kehitetään edelleen perinteisin menetelmin, kuten kyselyillä, jolloin tulokset voivat jäädä pinnallisiksi. Työn tavoitteena oli selvittää, miten palvelumuotoilun keinoin voidaan tukea osallistavaa ja vaikuttavaa työntekijäkokemuksen kehittämistä suomalaisissa organisaatioissa. Osatavoitteina oli tunnistaa kehittämistarpeet, määrittää työntekijäkokemuksen keskeiset osa-alueet ja tutkia, miten palvelumuotoilun mahdollisuudet ja ulkoisen kumppanin hyöty tunnistetaan sisäisessä kehittämisessä. Työn toimeksiantajana toimi muotoilutoimisto Palvelumuotoilu Palo.
Teoreettinen viitekehys sisältää työntekijäkokemuksen keskeiset kansainväliset teoriat ja mallit sekä ajankohtaiset kotimaiset lähteet. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja työhön sisältyi kehittämistuotoksia. Keskeisiä menetelmiä olivat teemahaastattelut, samankaltaisuuskaavio, yhteiskehittäminen, työpajat, konseptointi, prototypointi ja pilotointi.
Tutkimukseen haastateltiin organisaatioiden HR- ja kehitysjohtoa. Kehittämistarpeet liittyvät perehdytykseen, johtamiseen, vuorovaikutukseen, hyvinvointiin, työympäristöön, oppimiseen, urakehitykseen ja muutoskyvykkyyteen.
Johtopäätöksenä todetaan, että palvelumuotoilu tarjoaa vaikuttavan ja joustavan lähestymistavan työntekijäkokemuksen kehittämiseen, mutta organisaatiot eivät vielä tunnista sen mahdollisuuksia sisäisessä kehittämisessä. Muotoilun arvo avautuu parhaiten pienten kokeilujen, selkeän viestinnän ja matalan kynnyksen työkalujen kautta. Tätä tarkoitusta varten työssä syntyi vaikuttavan työntekijäkokemuksen malli, toimeksiantajalle asiakasprofiilit ja muotoiluoppaan konsepti sekä organisaatioille suunnattu työntekijäkokemuksen muotoilun miniopas.Work life is undergoing a transformation driven by digitalization, remote and hybrid work, and rapid changes in the operating environment. Organizations need solutions that create a seamless and meaningful work experience while supporting individual well-being and organizational renewal. As a result, employee experience (EX) has become a key area of development.
This thesis stems from the observation that EX is still commonly developed through traditional means such as surveys, which may lead to superficial results. The objective was to examine how service design can support participatory, high-impact development of employee experience in Finnish organizations. Sub-objectives included identifying development needs, defining the key elements of employee experience, and exploring how the potential of service design and the benefits of an external partner are recognized in internal development. The commissioner was the design agency Palvelumuotoilu Palo.
The theoretical framework consists of international theories and models of employee experience alongside current Finnish sources. The study was conducted as qualitative research and included development outputs. Key methods included semi‑structured interviews, affinity mapping, co‑creation, workshops, concept design, prototyping, and piloting.
Interviews were conducted with HR and development leaders. The development needs relate to onboarding, leadership, communication and interpersonal skills, well-being, work environment, learning, career development and thriving through change.
In conclusion, service design offers an impactful and flexible approach to designing employee experience. However, its potential in organisational development is not widely recognised. The value of human-centered design becomes visible through small-scale experimentation, clear communication and practical, low-threshold tools. To support this, the thesis produced an EX Impact Model, customer profiles and a concept for a design guide for the commissioner, as well as a concise employee experience design guide for organisations
Rhode-brändin brändimielikuvan rakentuminen digitaalisen markkinointiviestinnän avulla
Full text linkTämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten Rhode-brändi rakentaa brändimielikuvaansa digitaalisen markkinointiviestinnän avulla. Rhode on yhdysvaltalaisen vaikuttajan Hailey Bieberin perustama kauneusalan brändi, joka keskittyy erityisesti ihonhoitotuotteisiin ja markkinoi brändiään vahvasti sosiaalisen median kautta. Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti visuaalisia ja kielellisiä keinoja, joita Rhode käyttää markkinointiviestinnässään sekä vaikuttajamarkkinoinnin roolia ja vastuullisuuden ja inklusiivisuuden ilmentymistä. Rhode valittiin tutkimuskohteeksi sen ajankohtaisuuden sekä nopeasti kasvaneen näkyvyyden vuoksi.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja menetelmänä käytettiin sisällönanalyysia. Aineisto koostui Rhoden Instagram- ja TikTok-julkaisuista sekä verkkosivujen sisällöistä vuosilta 2024–2025. Aineistosta tunnistettiin keskeisiä teemoja, jotka toistuivat brändin digitaalisissa markkinointikanavissa.
Tulosten perusteella Rhode hyödyntää brändimielikuvan rakentamisessa minimalistista visuaalista estetiikkaa, pehmeitä sävyjä sekä samaistuttavaa, helposti lähestyttävää kieltä. Brändi pyrkii luomaan kuluttajalle mielikuvan ihailtavasta elämäntavasta ja identiteetistä, johon Rhode sisältyy. Vaikuttajamarkkinointi osoittautui myös keskeiseksi osaksi strategiaa ja yhteistyöt tehtiin vaikuttajien kanssa, jotka heijastavat brändin arvoja ja visuaalista tyyliä. Lisäksi Rhode viestii hienovaraisesti vastuullisuudesta ja inklusiivisuudesta, mikä voi vahvistaa brändin aitoutta ja samaistuttavuutta sekä kasvattaa sen suosiota.
Johtopäätöksenä työ osoittaa, että Rhode rakentaa brändimielikuvaansa strategisesti ja johdonmukaisesti esimerkiksi visuaalisen identiteetin, kielen, vaikuttajamarkkinoinnin ja arvolähtöisen viestinnän avulla, mikä voi selittää sen nopeaa kasvua ja laajaa kiinnostusta
Palvelevan johtamisen soveltaminen nykypäivän työelämässä : SWOT-analyysi ja työntekijäkokemuksiin perustuvat näkökulmat hyvästä esihenkilötyöstä
Full text linkTämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa palvelevasta johtamisesta ja sen soveltuvuudesta nykypäivän työelämään, sekä tarkastella sen käytännön toteuttamista esihenkilötyössä. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuspainotteisena työnä. Työn toimeksiantajana toimi valmennusyhtiö NoMind Oy. Palveleva johtaminen on Suomessa edelleen melko vähän tutkittu ilmiö, mikä korostaa aiheen ajankohtaisuutta. Teoreettinen viitekehys käsitteli nykypäivän johtamista, johtajan roolia, johtamisen kehittämisen tarvetta sekä palvelevan johtamisen keskeisiä käsitteitä. Kirjallisuuteen perustuva SWOT-analyysi jäsensi palvelevan johtamisen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat suhteessa tämän päivän työelämään. Empiirinen aineisto kerättiin neljän kokeneen työntekijän teemahaastatteluilla, joiden teemat pohjautuivat Laubin, Lidenin ym. ja Spearsin määritelmiin palvelevan johtamisen ominaisuuksista ja ulottuvuuksista.
Kirjallisuuteen perustuvan SWOT-analyysin tulokset osoittivat, että nykypäivän verkostomainen ja pirstaleinen työelämä lisää tarvetta inhimilliselle johtamiselle, joka tukee yhteistyötä, psykologista turvallisuutta ja osaamisen kehittämistä. Palveleva johtaminen vastaa näihin tarpeisiin, sillä sen ytimessä on työntekijöiden arvostaminen, kasvun tukeminen, yhteisöllisyyden rakentaminen ja kaikkien sidosryhmien edun palveleminen. Sen on todettu edistävän työntekijöiden hyvinvointia, psykologista turvallisuutta, työn imua, sitoutumista ja merkityksellisyyden kokemusta. Haasteiksi nousivat käsitteen epäselvä määrittely, vaikea mitattavuus, puutteellinen tutkimustieto, soveltamisen vaativuus ja esihenkilötyöhön kohdistuvat kasvavat odotukset. Teemahaastattelujen perusteella hyvä esihenkilötyö ilmeni aktiivisena vuorovaikutuksena, kasvun mahdollistamisena, palautteenannon merkityksellisyytenä, psykologisena turvallisuutena sekä luottamuksena ja autonomian tukemisena. Nämä teemat olivat vahvasti linjassa palvelevan johtamisen teorian kanssa. Kehittämiskohteiksi nousivat puutteellinen palautekulttuuri ja vähäinen arkinen vuorovaikutus.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että palveleva johtaminen tarjoaa ajankohtaisen viitekehyksen suomalaisen esihenkilötyön kehittämiseen. Sen onnistunut soveltaminen edellyttää syvällistä ymmärrystä mallin periaatteista, esihenkilön kykyä reflektoida omaa toimintaansa sekä koko organisaation sitoutumista palvelevan johtamisen periaatteiden toteuttamiseen. Lisäksi tarvitaan myös lisää tutkimustietoa palvelevasta johtamisesta ja sen soveltamisesta käytäntöön eli esihenkilöiden koulutusta ja konkreettisia käytänteitä, joiden avulla tuetaan ja kehitetään hyvän esihenkilötyön elementtejä eli vuorovaikutusta, työntekijöiden ammatillista kasvua, psykologista turvallisuutta, palautekulttuuria sekä autonomiaa. Palveleva johtaminen soveltuu erityisen hyvin verkostomaisiin asiantuntijaorganisaatioihin, mutta sen soveltuvuus ei kuitenkaan riipu toimialasta tai rakenteista, vaan enemminkin jaetusta asenteesta, joka perustuu ensisijaisesti ajatukseen, että ihmiset ovat itsessään arvokkaita ja ansaitsevat tulla kohdelluksi hyvin. Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää esihenkilötyön kehittämisessä sekä palvelevan johtamisen käytännön oppaan laatimisessa.
Avainsanat Palveleva johtaminen, johtajuus, esihenkilötaido