94500 research outputs found
Sort by
Yritysten_kriittinen_infrastruktuuri_ja_tietoturvastandardit
No full textThe central question of this study is whether companies utilize cybersecurity standards in protecting their critical infrastructure. This is examined particularly through the motives, benefits, and challenges related to the adoption of standards, how these standards support companies’ strategic decision-making, operational security work, staff competence development, and stakeholder collaboration, as well as how the companies’ operating environments and characteristics affect the use of standards.
The study was conducted as a qualitative survey and interview research, analyzing responses from six Finnish companies based on industry, cybersecurity expertise, company size, and respondent role. Survey results were complemented by expert statements from the National Cyber Security Centre, which deepened the understanding of key themes.
The findings indicate that companies do utilize cybersecurity standards to protect their critical infrastructure, but the extent and depth of utilization vary significantly. The effectiveness of the standards is strongly linked to management commitment, the role of skilled personnel, internal communication, and continuous development practices. The balance between strategic and operational activities, as well as industry-specific differences, are highlighted in the application and utilization of the standards.
Particularly emphasized is the importance of standards in directing in-vestments, supporting risk management, developing competence, and strengthening stakeholder collaboration. Industry-specific differences are also reflected in the readiness to respond to cybersecurity incidents, with the best-prepared companies investing in a proactive security culture and comprehensive security work.
The study offers practical recommendations for companies to effectively leverage cybersecurity standards and deepens the understanding of their role in protecting critical infrastructure from the perspectives of strategy, operational activities, competence, and collaboration.
Keywords: cybersecurity standards, critical infrastructure, cybersecurity strategy, cyber readiness, strategic decision-making, risk management, cybersecurity culture.Tutkimuksen keskeinen kysymys on, hyödyntävätkö yritykset tietoturvastandardeja kriittisen infrastruktuurinsa suojaamisessa. Tätä tarkastellaan erityisesti sen kautta, millaisia motiiveja, hyötyjä ja haasteita standardien käyttöönottoon liittyy, miten standardit tukevat yritysten strategista päätöksentekoa, operatiivista turvallisuustyötä, henkilöstön osaamisen kehittämistä ja sidosryhmäyhteistyötä sekä millä tavoin yritysten toimintaympäristö ja ominaisuudet vaikuttavat standardien hyödyntämiseen.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena kysely- ja haastattelututkimuksena, jossa kuuden suomalaisen yrityksen vastauksia analysoitiin toimialan, tietoturvaosaamisen, yrityskoon ja vastaajan aseman perusteella. Kyselytuloksia täydennettiin Kyberturvallisuuskeskuksen asiantuntijalausunnoilla, jotka syvensivät keskeisiä teemoja.
Tulokset osoittavat, että yritykset hyödyntävät tietoturvastandardeja kriittisen infrastruktuurinsa suojaamisessa, mutta hyödyntämisen laajuus ja syvyys vaihtelevat merkittävästi. Standardien vaikuttavuus liittyy vahvasti johdon sitoutumiseen, osaavan henkilöstön rooliin sekä sisäisen viestinnän ja jatkuvan kehittämisen käytäntöihin. Strategisen ja operatiivisen toiminnan tasapaino sekä toimialakohtaiset erot korostuvat standardien soveltamisessa ja hyödyntämisessä.
Erityisesti korostuu standardien merkitys investointien kohdentamisessa, riskienhallinnan tukena, osaamisen kehittämisessä sekä sidosryhmäyhteistyön vahvistamisessa. Toimialakohtaiset erot heijastuvat myös valmiuteen reagoida tietoturvatapahtumiin, jossa parhaiten valmistautuneet yritykset panostavat ennakoivaan tietoturvakulttuuriin ja kokonaisvaltaiseen turvallisuustyöhön.
Tutkimus tarjoaa yrityksille käytännön suosituksia tietoturvastandardien tehokkaaseen hyödyntämiseen ja syventää ymmärrystä niiden roolista kriittisen infrastruktuurin suojaamisessa strategian, operatiivisen toiminnan, osaamisen ja yhteistyön näkökulmista.
Asiasanat: tietoturvastandardit, yritysten kriittinen infrastruktuuri, kybertur-vallisuusstrategia, kybervalmius, strateginen päätöksenteko, riskienhallinta, tietoturvakulttuuriei tietoa saavutettavuudestaunknown accessibilit
Pakkomuuttajien moninkertainen haavoittuvuus ammattilaisten kuvaamana
No full textTässä luvussa tarkastelen äskettäin Suomeen muuttaneiden parissa työskentelevien ammattilaisten näkemyksiä asiakkaidensa haavoittuvuudesta ja haavoittuvasta asemasta. Ammattilaisten työtehtävät sijoittuvat
palveluihin, joiden asiakkaina olevat henkilöt ovat joko hakemassa turvapaikkaa tai oleskelulupaa perhesiteen perusteella, tai he ovat saaneet lähivuosina oleskeluluvan edellä mainituilla perusteilla tai saapuneet Suomeen kiintiöpakolaisina. Tutkimuksen empiirisenä aineistona ovat ammattilaisten ryhmäkeskustelut ja yksilöhaastattelut. Aineisto keskistyy vanhempien, nuorten ja lasten haavoittuvuuden tai haavoittuvan aseman kuvaamiseen Suomessa ja erityisesti heidän roolissaan perhepalveluiden, lastensuojelun ja perhekotien- sekä perheryhmäkotien palveluiden käyttäjinä.peerReviewe
From observation to entries into the conversation : Instructors' practices for displaying engagement in learners' small-group activities in a video-mediated crisis management course
No full textThis study investigates practices by which instructors guide and support learners' small-group activities in video-mediated environments. Drawing on data from screen-recordings of sessions in crisis management training and using conversation analysis (CA), our aim is to unravel the sequential and temporal organization of moments when an instructor who has turned off their camera and microphone enters the conversation (i.e., produces an ‘entry’) and thereby displays engagement in the ongoing activity. The analysis shows how the entries are prompted by the learners' actions and established via the instructor's utilization of verbal (i.e., spoken and written), embodied and screen-based resources. Furthermore, we illustrate how instructor entries may have diverse functions in the overall pedagogical activity. They can be produced to 1) support and affiliate with the learners' discussion, 2) guide them in their work, or 3) correct some aspect of the pedagogical activity. The study shows how instructors can use different affordances of video-mediated environments to produce an entry into the learners' ongoing conversation and support task accomplishment.peerReviewe
Introduction : Blockchain, Metaverse, and Digital Payments
No full textThe development of blockchain, metaverse, and digital payment technologies has pushed the boundaries of digital transformation even further—from financials to many other industries, most notably healthcare and education. Blockchain technology is widely recognized as a distributed ledger records transactions in a secured decentralized manner, thus eliminating the need for central control. Initially developed to support cryptocurrencies like Bitcoin, blockchain’s applications have expanded significantly in recent years. For example, it enables the execution of smart contracts and secure data management in finance, supply chain management, and healthcare. Its innovative features like decentralization, immutability, transparency, and security make it a breakthrough in ensuring tamper-proof and reliable record-keeping (Beck et al., 2017). Blockchain also addresses privacy and security challenges, making it suitable for diverse applications from personal data processing in compliance with General Data Protection Regulations (GDPR) (Nofer et al., 2020) to Internet of Things (IoT) integrations (Ghiro et al., 2021).nonPeerReviewe
Derrida and Arendt on Witnessing, Historical Memory, and Imagination
No full textIn her writings on the 1961 trial of Adolf Eichmann Hannah Arendt regards the manifestation of traumatic hysteria and the breakdown of narrative language among some of the witnesses as a disturbance of the juridical process that primarily serves the national spectacle of suffering. Arendt’s intransigent position on what belongs in the courtroom contrasts with Jacques Derrida’s point about the irreducible difference between juridical testimony and ethical witnessing. For Derrida, the ethical witness cannot ever authenticate or validate their testimony by providing conclusive evidence; in contrast to the courtroom witness, their speech is interwoven with uncertainty and hence inseparable from the call to the listener to believe them. While it might seem, then, that Derrida’s and Arendt’s writings on witnessing have no common ground, I suggest that a more productive philosophical juxtaposition of their approaches needs to look beyond Arendt’s canonical trial report and include her ‘notes on the margins’ such as her letters and essays from the 1940s, the preface she wrote for the English edition of the Frankfurt Trial, and her texts on imagination. This essay develops a reading of Derrida’s and Arendt’s ideas on witnessing, facilitated by the former’s poetic (and political) idiom of ‘unsealing,’ in the hope of foregrounding resonances and connections between them.peerReviewe
Kirja-arvostelu: Chole Dalton (suom Ari Väntänen): Ystävänä jänis
No full textKirja-arvostelu teoksesta Chole Dalton: Ystävänä jänis, suom. Ari Väntänen, Atena, 2025nonPeerReviewedei tietoa saavutettavuudestaunknown accessibilit
Sosiaalitoiminta Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiön Kaipolan tehtailla 1953-1980
No full textei tietoa saavutettavuudestaunknown accessibilit
Koulutyön koetun kuormittavuuden yhteys lasten ja nuorten elämäntyytyväisyyteen - WHO-Koululaistutkimuksen 2022 tuloksia
No full textSuomalaisten lasten ja nuorten elämäntyytyväisyys on ollut laskussa ja myös koulutyön koettu kuormittavuus on lisääntynyt 2000-luvun aikana. Erityisesti huolta aiheuttaa tyttöjen huonontunut tilanne. Tämän pro gradu –tutkielman tarkoituksena oli tutkia, miten lasten ja nuorten koulutyön koettu kuormittavuus on yhteydessä heidän elämäntyytyväisyyteensä. Lisäksi tarkasteltiin, miten sukupuoli, luokka-aste, kouluviihtyvyys sekä omilta luokkalaisilta, opettajilta ja vanhemmilta saatu kouluun liittyvä sosiaalinen tuki selittävät tätä yhteyttä. Työssä tutkittiin tarkemmin myös tyttöjen ja poikien välisiä eroja koetun koulukuormittavuuden ja elämäntyytyväisyyden välisessä yhteydessä.
Poikkileikkaustutkimuksen aineistona käytettiin WHO-Koululaistutkimuksen vuoden 2022 kyselyvastauksia 5.-, 7.- ja 9.-luokkalaisilta suomalaisilta lapsilta ja nuorilta (n=3582). Analyysimenetelminä käytettiin ristiintaulukointia, Khiin neliö -testiä, luottamusvälitarkasteluja sekä binääristä logistista regressioanalyysia. Analyyseissa elämäntyytyväisyyttä tarkasteltiin kaksiluokkaisena, jossa vastaukset jaettiin korkean elämäntyytyväisyyden sekä matalan tai kohtalaisen elämäntyytyväisyyden luokkiin.
Koulutyön koetulla kuormittavuudella oli yhteys lasten ja nuorten elämäntyytyväisyyteen (p<0,001). Mitä alhaisempaa koettu koulukuormittavuus oli, sitä todennäköisemmin elämäntyytyväisyyden koettiin olevan korkeaa. Korkea elämäntyytyväisyys oli yleisempää ei lainkaan, vähän ja jonkin verran koulukuormittuneilla verrattaessa paljon koulukuormittuneisiin. Koetun koulukuormittavuuden yhteys elämäntyytyväisyyteen säilyi, kun malliin lisättiin sukupuoli, luokka-aste sekä kouluun liittyvän sosiaalisen tuen eri muodot. Kun malliin lisättiin kouluviihtyvyys, yhteys heikentyi: jonkin verran ja paljon koulukuormittuneiden välillä ei enää ollut eroa korkean elämäntyytyväisyyden todennäköisyydessä. Tytöillä koettu koulukuormittavuus oli vahvemmin yhteydessä elämäntyytyväisyyteen kuin pojilla. Paljon koulukuormittuneista tytöistä vain joka kolmas (37 %) vastasi elämäntyytyväisyytensä olevan korkeaa, kun puolestaan paljon koulukuormittuneista pojista useampi kuin joka toinen (59 %) vastasi samoin.
Tämä tutkimus antoi viitteitä siitä, että lasten ja nuorten elämäntyytyväisyyttä voitaisiin parantaa alentamalla koulutyön koettua kuormittavuutta. Oleellista on tarkastella ja kehittää myös kouluviihtyvyyttä, sillä se näyttäisi liittyvän sekä koetun koulukuormittavuuden ja elämäntyytyväisyyden väliseen yhteyteen että itsessään elämäntyytyväisyyteen. Lisäksi huomion kiinnittäminen erityisesti tyttöjen kokemaan koulukuormittavuuteen ja siihen, miten tytöt viihtyvät koulussa, voivat olla olennaisia tekijöitä tyttöjen elämäntyytyväisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Asiasanat: elämäntyytyväisyys, koulutyön koettu kuormittavuus, lapset ja nuoret, kouluikäiset, kouluviihtyvyysLife satisfaction has been decreasing and schoolwork pressure increasing among Finnish adolescents in the 21st century. Especially concerns have risen on girls declined situation. The purpose of this study was to examine the association of schoolwork pressure with life satisfaction among Finnish children and adolescents. In addition, we examined how gender, school grade, school satisfaction and the social support regarding school from classmates, teachers and parents affected this association. The association was also studied separately for girls and boys.
The data used for this cross-sectional study were from the Health Behaviour in School-aged Children Finland survey 2022. This study analyzed the anonymous questionnaire results from 5th, 7th and 9th grade students from Finnish children and adolescents (n=3582). Chi-square crosstabulation, confidence interval analysis and multilevel binary logistic regression were used as this study’s analytic methods. For the analysis, life satisfaction was dichotomized into two groups: high life satisfaction and low or moderate life satisfaction.
This study found that schoolwork pressure had an association with children’s and adolescents’ life satisfaction (p<0,001). The lower the experienced pressure from school was, the more likely it was for the person to experience high life satisfaction. High life satisfaction was more common with adolescents who felt not at all, a little or some pressure from schoolwork compared to those who experienced it a lot. The association between school pressure and life satisfaction remained similar when gender, grade and different school related social support were added to the model. However, when school satisfaction was added to the model, the association between school pressure and life satisfaction weakened. Between adolescents who experienced some and a lot of school pressure there was no longer statistically significant difference regarding their answers concerning high life satisfaction. The association between school pressure and life satisfaction was also stronger for girls than boys, as for students experiencing a lot of school pressure, more than half (59 %) of the boys answered their life satisfaction to be high, but only every third (37 %) of the girls answered the same.
This research gave implications that children’s and adolescents’ life satisfaction could be improved by lowering their pressure related to schoolwork. Furthermore, it would be relevant to study and improve adolescents’ school satisfaction, as it seems to be connected to the association between schoolwork pressure and life satisfaction, as well as life satisfaction in itself. In addition, paying attention especially to girls’ schoolwork pressure and school satisfaction, might be important factors on promoting girls’ life satisfaction and general wellbeing.
Key words: life satisfaction, schoolwork pressure, children and adolescents, school-aged children, school satisfactionei tietoa saavutettavuudestaunknown accessibilit
Kehystäminen kampanjaviestinnässä: Nuorille suunnatut sosiaalisen median rataturvallisuuskampanjat 2017–2024
No full textKampanjaviestinnästä on muodostunut merkittävä yhteiskunnallisen vaikuttamisen väline. Yhteiskunnallisten kampanjoiden avulla pyritään vaikuttamaan laajojen yleisöjen asenteisiin, käyttäytymiseen tai ajatteluun hyödyntämällä erilaisia viestintäkanavia ja -strategioita. Liikenneturvallisuuskampanjoilla on ollut merkittävä rooli turvallisuutta tukevien käytänteiden ja asenteiden edistämisessä sekä onnettomuuksien ehkäisyssä. Tässä maisterintutkielmassa analysoitiin integratiivisen kehysanalyysin avulla nuorille suunnatuissa rataturvallisuuskampanjoissa hyödynnettyjä vaikuttamisen keinoja vuosien 2017–2024 välillä.
Tutkielman tavoitteena oli kuvata ja ymmärtää, millaisia vaikuttamisen keinoja hyödynnetään nuorille suunnatuissa rataturvallisuuskampanjoissa sosiaalisen median kontekstissa. Vaikuttamista lähestyttiin tutkielmassa kehysteorian näkökulmasta. Tutkielmassa tarkasteltiin, miten nuorten riskikäyttäytymistä kehystetään nuorille suunnatuissa rataturvallisuuskampanjoissa sosiaalisessa mediassa vuosien 2017–2024 välillä, ja millaisten tunteisiin tai järkeen vetoavien kehystämisen tapojen kautta nuorten asenteisiin ja käyttäytymiseen pyrittiin vaikuttamaan.
Tutkielmassa kehysteoriaa ja integratiivista kehysanalyysia hyödynnettiin kampanjoiden visuaalisten ja verbaalisten vaikuttamisen keinojen tarkasteluun. Aineisto muodostui kolmesta suomalaisesta nuorille suunnatusta rataturvallisuuskampanjasta, joiden tavoitteena oli vähentää luvatonta liikkumista rautatiealueella ja, jotka näkyivät sosiaalisessa mediassa. Kampanjoiden kohderyhmänä toimi nuoret, erityisesti nuoret pojat sekä miehet. Aineisto kerättiin manuaalisesti sosiaalisesta mediasta ja verkosta. Lisäksi osa aineistosta saatiin kampanjan toteuttajilta Väyläviraston kautta.
Nuorten riskikäyttäytymistä kehystettiin kolmen vallitsevan kehyksen kautta: turvallisuusuhan kehys, sosiaalisen paineen kehys sekä vastuukehys. Nämä kehykset rakentuivat erilaisten tunnevetoomusten ja rationaalisten vetoomusten varaan. Tunnevetoomuksia tunnistettiin yhteensä kuusi: pelottelu, uhkailu, syyllistäminen, narratiivien hyödyntäminen, huumorin hyödyntäminen ja arvoihin vetoaminen. Rationaalisia vetoomuksia tunnistettiin puolestaan viisi: tilastotietojen, faktatietojen, esimerkkien ja syy-seuraussuhteiden esittäminen sekä toimintaohjeiden antaminen. Tulokset osoittavat, että rataturvallisuuskampanjoissa hyödynnettiin monipuolisesti sekä tunnevetoomuksia että rationaalisia vetoomuksia. Kam-panjoiden viestinnässä korostuivat kuitenkin tunnevetoomukset rationaalisten vetoomusten sijaan.
Tämä tutkielma lisää ymmärrystä ja tietoa siitä, millaisia vaikuttamisen keinoja hyödynnetään sosiaalisessa mediassa toteutetuissa nuorille suunnatuissa rataturvallisuuskampanjoissa. Sen tuloksia ja johtopäätöksiä voidaan soveltaa nuorille kohdennettujen liikenneturvallisuuskampanjoiden suunnitteluun ja vaikuttamisen keinojen valintaan.ei tietoa saavutettavuudestaunknown accessibilit
Temporal dynamics of perceptual integrity and semantic congruency during color-word processing : An ERP and decoding study
No full textVisual word recognition involves both perceptual and semantic processes, yet how both factors interact during early and late stages of neural processing remains unclear. In this study, we employed event-related potentials (ERPs) and multivariate pattern analysis (MVPA; decoding) to investigate the temporal dynamics of color-word congruency (congruent vs. incongruent) and font completeness (complete vs. incomplete) in a modified Stroop experiment. 26 participants (13 males; aged 19–28 years old; M = 21.8, SD = 2.5) viewed Chinese color words presented in either matching or mismatching font color, with font forms being either intact or degraded. The ERP results revealed that N170 amplitudes were significantly influenced by font integrity and marginally by color congruency, with a notable interaction between the two factors. Additionally, N2 amplitudes showed a significant main effect of font integrity only. P3 amplitudes were modulated by both factors independently, without interaction, while LPP responses were significantly affected only by color congruency. MVPA results further demonstrated that font integrity could be decoded from around 150 to 600 ms, while color congruency could be decoded reliably from approximately 360 to 800 ms. Moreover, the decoding analysis did not reveal an interaction similar to that observed in the ERP results between congruent and incongruent conditions across different perceptual contexts. These findings support a two-stage processing model, in which early perceptual features are processed prior to semantic congruency integration. The combination of ERP and MVPA highlights the distinct temporal profiles underlying perceptual and semantic processing in visual word recognition.peerReviewe