Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Kansallisten sodan oikeussääntöjen käsikirjojen valmistelu : esiselvitys päätöksenteon tueksi
No full textEsiselvityksessä kartoitetaan kansallisten sodan oikeussääntöjen käsikirjojen valmisteluprosessia. Käsikirjat ovat tyypillisesti valtion asevoimien tai puolustushallinnon julkaisemia asiakirjoja, jotka kuvaavat sodan oikeussääntöihin liittyvää valtiokäytäntöä ja kansallista tulkintaa. Suomella ei toistaiseksi ole tällaista käsikirjaa.
Esiselvityksen on toteuttanut HTM Irina Nieminen ulkoministeriön kansainvälisen oikeuden yksikön toimeksiannosta. Esiselvityksen tavoitteena on antaa ulkoministeriölle ja muille mahdollisen käsikirjahankkeen kannalta keskeisille tahoille tarvittavaa tietoa kansallisista käsikirjoista ja niiden valmisteluprosesseista mahdollisen kansallisen sodan oikeussääntöjen käsikirjan valmistelua koskevan päätöksenteon tueksi. Selvityksessä arvioidaan, miten laajasta hankkeesta on kysymys ja miten se olisi parhaiten toteutettavissa.
Johtopäätöksissä kannustetaan käsikirjahankkeen toteuttamiseen. Selvityksessä ei kuitenkaan esitetä kannanottoa siitä, millainen kansallisen sodan oikeussääntöjen käsikirjan tulisi olla. Varsinaisen kansallisen käsikirjan tarpeen määrittely ja muiden keskeisten rajausten tekeminen jäävät tulevan päätöksenteon ja mahdollisen käsikirjan valmistelusta vastaavien tahojen tehtäväksi.
Esiselvitys on toteutettu itsenäisesti eivätkä johtopäätökset välttämättä edusta ulkoministeriön näkemyksiä.navigointi mahdollistataulukot saavutettavialooginen lukemisjärjesty
”Jag vill att mitt folks liv ska bli bättre” : Sammanfattning av förslagen från sanningsoch försoningskommissionen för samer
No full textStatsrådet tillsatte en sannings- och försoningskommission för samer 2021 tillsammans med sametinget och skoltarnas byastämma. Kommissionen skulle fastställa och bedöma historisk och modern diskriminering av samer, inklusive assimilationspolitik, och kränkningar av deras rättigheter samt utreda hur dessa fortfarande påverkar. Kommissionen skulle föreslå hur man kan främja kontakten mellan samerna och finska staten samt emellan samerna. Uppgiften var också att öka medvetenheten om samerna som Finlands urfolk. Kommissionen konstaterar att livsutrymmet för den samiska kulturen och samernas traditionella näringar krymper från en generation till den följande. De samer som kommissionen hörde och de sakkunniga som rapporterade till kommissionen förde med sig samma budskap: de samiska gemenskaperna är oroliga för sin framtid. Livsutrymmet för samernas traditionella näringar krymper i och med att klimatförändringen, industriella markanvändningsformer, turismen och militariseringen framskrider. De samiska språken allt mer hotade, men trots detta är enare-, skolt- och nordsamiska som talas i Finland fortfarande modersmål och återhämtar sig. Kommissionen tar i sin rapport fram de samiska gemenskapernas flerspråkighet, kulturella mångfald och gränsöverskridande karaktär som ett samiskt folk i fyra stater. Kommissionen lägger fram flera förslag i sin rapport för att förbättra samernas ställning och betonar Finlands roll som en stat som grundades i ett land för två folk, samer och finländare.Denna publikation har utarbetats som en del av arbetet i den sannings- och försoningskommission för samer som tillsatts av statsrådet. Sannings- och försoningskommission för samer ansvarar för innehållet i publikationen. Textinnehållet återspeglar inte nödvändigtvis statsrådets ståndpunkt.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
No full textMaanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta sekä maanpuolustuksesta. Mukana on myös kysymyksiä turvallisuuteen ja turvallisuudentunteeseen vaikuttavista tekijöistä, turvallisuuden kehittymisestä seuraavan viiden vuoden aikana, sekä eri tahojen vaikutuksesta Suomen turvallisuuteen. Lisäksi kysytään huolta aiheuttavista tekijöistä, Euroopan unionin tulevaisuudesta, suhtautumisesta Suomen Nato-jäsenyyteen, Puolustusvoimien kyvystä torjua sotilaallisia uhkia, Ukrainan auttamisesta, sekä yhteiskunnan ja yksilön kriisinkestävyydestä. Kysymyksiä on kaikkiaan 19, joista kolme kokonaan uusia.
Tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy MTS:n toimeksiannosta. Tutkimus toteutettiin yhdistelmänä Omnibus-tutkimuksen henkilökohtaisia haastatteluja sekä Taloustutkimuksen internet-paneelissa. Tutkimuksen otos on 1 072 henkilöä. Tutkimuksen kohderyhmänä on maamme 15–79-vuotias väestö Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta.
Raportti koostuu tekstiosasta ja sitä täydentävistä kuvista, joissa näkyvät myös aiemmin esitettyjen kysymysten aikasarjat. Kuvat on tehty Taloustutkimus Oy:ssa. Osa kysymyksistä muodostaa yhtenäisen aikasarjan vuodesta 1964.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible
Management Plan for the Bear Population in Finland
No full textThe main objectives of the Management Plan for the Bear Population in Finland are to preserve the favourable conservation status of the bear population, while taking into account economic, social and cultural requirements and impacts and special regional characteristics, and to make sure that bears do not lose their fear of humans.
Preserving the favourable conservation status of the bear population is concerned with safeguarding the viability of the bear population while taking into account the different needs and views of the people living in or close to bear habitats and social sustainability. The Management Plan for the Bear Population describes the key measures that aim to preserve a viable bear population as part of the Finnish natural environment and ecosystems, enable sustainable hunting of bears for population management purposes and address the economic and social challenges caused by bears, such as damages to reindeer and domestic animals. The plan also responds to international obligations concerning Finland.
In the management plan, 1,400 individuals is regarded as the reference value for the favourable conservation status of the Finnish bear population.
The bear population management area is divided into the reindeer herding area, and into the eastern, central, western and southern areas outside the reindeer herding area. The population management areas have objectives and measures that support both the wider, national management of the bear population and this management plan’s main objectives.
Finland’s third Management Plan for the Bear Population was drawn up in spring 2025 as part of official duties under the lead of the Ministry of Agriculture and Forestry and in cooperation with the Finnish Wildlife Agency. The Natural Resources Institute Finland also supported the preparation process. The new plan is based on the 2022 Management Plan for the Bear Population.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Kansallinen ruokastrategia 2040 : Onnellisen ruuan maa
No full textStrategia on laajan sidosryhmäyhteistyön tulos, joka luo yhteisen suunnan suomalaisen ruokajärjestelmän kehittämiselle pitkällä aikavälillä. Sen taustalla ovat globaalit haasteet, kuten ilmastonmuutos, geopoliittinen epävakaus ja teknologiset murrokset. Strategian tarkoituksena on rakentaa ennakoiva, kestävä ja kannattava ruokajärjestelmä, joka turvaa huoltovarmuuden, vähentää negatiivisia ympäristövaikutuksia, vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja edistää väestön terveyttä. Strategiaa toteutetaan nelivuotisilla toimeenpanosuunnitelmilla.
Tavoitteena on, että vuoteen 2040 mennessä Suomesta tulee johtava kestävien ruokajärjestelmien kehittäjä ja uudistaja. Suomi tunnetaan maailmalla ruokamaana. Suomessa ruokaa tuotetaan kestävästi ja kannattavasti sekä kotimaan markkinoille että vientiin. Kansainvälistyminen ja viennin kasvu perustuvat korkeaan jalostusasteeseen ja ruokateknologioihin.
Strategia sisältää neljä päämäärää: kannattavuus ja reiluus, huoltovarmuus, luonnon kantokyky sekä ruokakulttuuri ja hyvinvointi. Näitä tukevat viisi valmiutta: innovaatioiden ja teknologioiden kehittäminen, osaamisen vahvistaminen, investointikyky, yhteistyöekosysteemit ja hallinnon rooli aktiivisena mahdollistajana. Ruokastrategian toteuttamisessa jokaisella ruokajärjestelmän toimijalla on vastuu yhteisten päämäärien saavuttamiseksi.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
”Haaʹlääm, što meeran jieʹllem puârran” : Õʹhtt eǩeässmõš säʹmmlai tuõtt vuõtt - da suåvâdvuõtt komissio eʹtǩǩõõzzin
No full textRiikksuåvtõs piiji säʹmmlai tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissio õõutâst Sääʹmtiiʹǧǧin da Saaʹmi siidsåbbrin eeʹjj 2021. Tõt õõlǥi aiccâd da ärvvtõõllâd historiallaš da ânnʼjõž čårstummuž, mieʹldd looǥǥeeʹl suddeempolitiikk, di vuõiggâdvuõđi neuʹrrummšid, da čiõlǥted, mäʹhtt täk õinn vaaikte. Komissio õõlǥi eʹtǩǩeed, mäʹhtt õhttvuõđ säʹmmlai da riikk kõõskâst di säʹmmlai kõõsk vueiʹtet oouʹdeed. Tuâjjan õõlǥi še lââʹzzted tieʹttemvuõđ säʹmmlain Lääʹddjânnam alggmeeran. Komissio tuâtt, što sääʹmkulttuur da äʹrbbvuõđlaž jieʹllemvuõʹjji jieʹllemsââʹjj ǩeäʒʒan puõlvvõõǥǥâst nobba. Komissio kuullâm säʹmmla da tõõzz raportâsttam äʹšštobddi puʹhtte seämma saaǥǥ: sääʹmõutstõõzz kueʹdde tuõđlânji huõl sij pueʹttiääiʹjest. Säʹmmlai äʹrbbvuõđlaž jieʹllemvuõʹjji jieʹllemsââʹjj ǩeäʒʒan, ko äimmõsmuuttâs, industriallaš mäddââʹnnemnääʹl, maatkčummuš da militarisaatio ouddne. Sääʹmǩiõl lie šõddâm vaarvuâlžen, mâʹst huõlǩani Lääʹddjânnmest mainstum aanar-, nuõrtt- da tâʹvvsääʹmǩiõl lie õinn še jieʹnnǩiõl da jällʼje. Komissio pohtt rapoortstes ouʹdde sääʹmõutstõõzzi määŋgǩiõllsažvuõđ, määŋgkulttuursažvuõđ da pâiʹlrajjsažvuõđ õhttân Sääʹm meeran neellj riikkâst. Komissio tuejjad rapoortstes määŋgid eʹtǩǩõõzzid säʹmmlai sââʹj pueʹreem diõtt da teäddad Lääʹddjânnam kueiʹt meer, säʹmmlai da läʹddlai, jânnma vuâđđuum riikkân.Tät čõõđtõs lij vikkum čõõđ pieʹǩǩen riikksuåvtõõzz šiõtteem säʹmmlai tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissio tuâj. Čõõđtõõzz siiskõõzzâst vaʹsttad säʹmmlai tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissio, ij-ǥa teʹksttsiiskõs vieʹltǩâni eettkâstt riikksuåvtõõzz vuäinnmõõžž.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
“I want a better life for my people” : A summary of the proposals given by the Sámi Truth and Reconciliation Commission in Finland
No full textThe Government appointed the Truth and Reconciliation Commission Concerning the Sámi People in cooperation with the Sámi Parliament and the Skolt Sámi Siida Council in 2021. The purpose of the Commission was to identify and assess historical and current discrimination, including the assimilation policy, and violations of rights, and to find out how their impact still continues. The Commission was given the task of proposing ways to promote links between the Sámi and the state of Finland and among the Sámi people, and to raise awareness about the Sámi as the indigenous people of Finland. The Commission notes that the space for the Sámi culture and their traditional livelihoods is declining from one generation to another. The Sámi individuals heard by the Commission and the experts who reported to it had the same message: the Sámi communities are seriously worried about their future. The space for the traditional livelihoods of the Sámi is declining as a result of the advance of climate change, industrial forms of land use, tourism and militarisation. Although the Sámi languages have become endangered, Inari, Skolt and Northern Sámi still continue to be mother tongues and are recovering. In its report, the Commission highlights the multilingual, multicultural and cross-border Sámi communities as one Sámi people living in four states. In its report, the Commission makes a number of proposals for improving the status of the Sámi and emphasises that Finland is a country established on the land of two peoples, the Sámi and the Finns.This publication was produced as part of the work of the Government-appointed Truth and Reconciliation Commission Concerning the Sámi People. Its content is the responsibility of the Sámi Truth and Reconciliation Commission in Finland and does not necessarily represent the views of the Government.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Arbete i områden med fallrisk inom räddningsväsendet
No full textRäddningsverken ska tillämpa denna anvisning på sådana situationer inom räddningsverksamheten där det kan finnas risk för fall. Syftet med anvisningen är att definiera begrepp som anknyter till arbete i områden med fallrisk och att främja säkerheten i arbetet för de personer som deltar i räddningsverksamhet. I anvisningen fästs vikt vid lagstiftning, redskap och arbetssätt som har att göra med arbete i områden med fallrisk. Anvisningen ger stöd för planering, utbildning, anskaffning av materiel och attitydfostran när det gäller arbete i områden med fallrisk inom räddningsväsendet.
Räddningsverken arbetar utifrån en riskkartläggning planer, föreskrifter och/eller anvisningar som kompletterar denna anvisning.
I beredningen av anvisningen deltog Finlands Brandbefälsförbunds kommission för arbete på hög höjd.
Denna anvisning är den andra upplagan av den svenska anvisningen SM 2022-27. I uppdateringsarbetet har förändrats dokumentets utseende och korrigerats översättningsfel i avsnitt 4.2 och 4.3.looginen lukemisjärjestysnavigointi mahdollist
Suomen arktinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka : Ulkoministerin linjaus, marraskuu 2025
No full textSuomen tavoitteena on vakaa ja turvallinen arktinen alue, jolla nojaudutaan kansainvälisen oikeuden ja kestävän kehityksen periaatteisiin. Arktisen alueen tulevaisuutta rakennettaessa avainroolissa ovat alkuperäiskansat ja alueen oma väestö.
Kiristynyt suurvaltakilpailu, Euroopan turvallisuustilanteen muuttuminen ja nopeutuva ilmastonmuutos heijastuvat voimakkaasti arktiselle alueelle. Toimintaympäristön muutokset edellyttävät Suomelta arktisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteiden ja keinojen kirkastamista.
Arktisen alueen vakaus ja turvallisuus rakentuvat monenkeskiselle yhteistyölle. Suomelle läheisiä kumppaneita niin Natossa kuin Arktisessa neuvostossa ovat muut Pohjoismaat sekä Kanada ja Yhdysvallat. Suomi vahvistaa osaltaan Naton pelotetta ja puolustusta arktisella alueella. Arktisen alueen vakauden ja kestävän kehityksen kannalta Euroopan unioni on Suomelle tärkeä viitekehys.
Suomella on huomattavaa arktista ja kylmän ilmanalan osaamista, jota tarjoamme myös kumppaneidemme käyttöön arktisen alueen kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi.
Tämä arktisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaus täydentää Suomen arktisen politiikan strategiaa (2021) ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa (2024).navigointi mahdollistalooginen lukemisjärjesty
Suomalaisten kohtalot Neuvostoliitossa 1917–1964 : Tutkimushankkeen loppuraportti
No full textKansallisarkistossa on vuosina 2020–2025 toteutettu tutkimushanke, joka on selvittänyt suomalaisten kohtaloita Neuvostoliitossa vuosina 1917–1964. Hankkeen tavoitteena on ollut tutkia, keitä venäjänsuomalaiset olivat ja mitä heille tapahtui erityisesti neuvostohistorian äärimmäisinä vuosina 1937–1938.
Tutkimuksen tuloksena on syntynyt muun muassa laaja tietokanta, joka sisältää henkilö- ja tuomiotietoja 38 000 Suomen kansalaisesta. Erityisesti vuosien 1937–1938 suuren terrorin tapahtumat ja uhrimäärät ovat tarkentuneet: Stalinin käynnistämissä vaino-operaatioissa tuomittiin lähes 6 200 suomalaista, joista yli 4 700 teloitettiin. Kun mukaan lasketaan spekulatiiviset tapaukset ja inkerinsuomalaiset, nousee suuren terrorin aikana tuomittujen suomalaisten kokonaismäärä jopa 11 000–12 000 henkilöön.
Hankkeen tutkijat ja sen asiantuntijaverkosto ovat julkaisseet lukuisia tekstejä Neuvostoliitossa eri aikakausina eläneistä suomalaisista sekä heidän traagisista, mutta myös arkisista kohtaloistaan.
Tutkimustulokset ovat merkittäviä sekä historiatieteellisesti että laajemmin yhteiskunnallisesti. Ne ovat levinneet kattavasti yhteiskuntaan hankkeen omien julkaisujen sekä erilaisten journalististen ja taiteellisten yhteistyöhankkeiden kautta. Hanke on saanut satoja kansalaiskirjeitä ja ylläpitänyt jatkuvaa vuorovaikutusta historiasta kiinnostuneiden kansalaisten kanssa.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order