Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten strategia 2026–2030
No full textYhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten strategia 2026–2030 uudistaa ja laajentaa aiemman Yhteiskunnallisten yritysten strategian vastaamaan EU:n yhteisötalouden suositusta. Siinä huomioidaan myös kansallisia kehittämistarpeita. Tulevaisuuskuvana on, että Suomessa on kasvava ja vaikuttava yhteisötalous, joka lisää työllisyyttä, osallisuutta sekä ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää kasvua. Painopisteitä ovat yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten tunnettuus, toiminta avoimilla markkinoilla sekä lähitalouden ekosysteemien kehittäminen. Yhteisötaloutta kehitetään toimialakohtaisesti erityisesti sosiaali- ja terveysalalla sekä kiertotaloudessa. Työllisyyden ja osaamisen vahvistaminen, yhteiskunnallisten innovaatioiden skaalaaminen ja juurruttaminen sekä toimintaedellytysten parantaminen ovat tärkeitä kehittämisalueita. Erityistä huomiota tulee kiinnittää rahoituksen saatavuuteen, julkisiin hankintoihin osallistumiseen sekä verotuksen ennakoivuuteen. Tiedon lisääminen niin ohjauksen ja neuvonnan kuin tilastoinnin ja tutkimuksen keinoin vahvistaa yhteisötaloutta ja yhteiskunnallisia yrityksiä. Strategian toimeenpanemiseksi laaditaan toimintaohjelma.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Pelastustoimen palveluiden ja talouden tila koskien vuotta 2023 : Sisäministeriön vuosittainen selvitys
No full textSisäministeriö vastaa hyvinvointialueiden ohjauksesta pelastustoimen järjestämislaissa todetun mukaisesti. Järjestämislain 15 §:n mukaan sisäministeriö laatii vuosittain valtakunnallisen selvityksen, jossa arvioidaan tarpeita ja uhkia vastaavien pelastustoimen palvelujen toteutumista ja rahoituksen tason riittävyyttä. Selvitys muodostaa pohja-aineiston myös ministeriön vuosittain hyvinvointialueiden kanssa käytäville neuvotteluille.
Selvityksen tarkoituksena on muodostaa valtakunnallinen tilannekuva pelastustoimen palveluiden ja talouden tilasta. Palveluiden toteumaa koskevien tietojen pohjalta arvioidaan pelastustoimen talouden tilaa sekä toimialan kehittämistarpeita. Rahoituksen riittävyyden arviointi on mahdollista toteuttaa vasta seuraavan vuoden selvityksessä vuonna 2025.
Selvityksessä pelastustoimen palveluiden toteumaa ja palveluiden järjestämisen edellytyksiä tarkastellaan valtakunnallisten strategisten tavoitteiden viitekehyksessä.
Pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisytyötä on kehitetty edelleen ja palveluiden saavutettavuus on parantunut viimeisen kolmen vuoden aikana. Myönteistä on myös hälytystehtävien määrän väheneminen. Pelastustoiminnan palvelutaso on pysynyt valtakunnallisesti hyvällä tasolla, mutta toimintavalmiusajoissa ja pelastustoiminnan suorituskyvyissä on eroja alueiden välillä. Kriittisin palveluiden saatavuuteen ja laatuun vaikuttava tekijä on yhä osaavan päätoimisen ja sopimushenkilöstön saatavuus. Myös väestönsuojeluun varautumisessa on yhä puutteita. Selvityksessä on tunnistettu useita toimenpide-ehdotuksia palveluiden kehittämiseksi vastaamaan muuttunutta toiminta- ja turvallisuusympäristöä.
Pelastustoimen keskeisimmät kehittämistarpeet liittyvät pelastajien riittävyyden ja saatavuuden varmistamiseen (pelastajien lisätarve) sekä kansallisten ICT-palveluiden kehittämiseen ja käyttöönottoon. Lisäksi pelastustoimen tulee vahvistaa pelastustoimen kansallisia ja kansainvälisiä suorituskykyjä Suomen turvallisuusympäristön muututtua epävakaaksi
Kausiasutus saaristoisilla hyvinvointialueilla : Kausiasukkaiden pelastus- ja terveyspalvelujen käyttö ja niistä aiheutuneet kustannukset
No full textVarsinais-Suomi, Etelä-Savo, Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa ovat saaristoisia hyvinvointialueita, jotka saavat sosiaali- ja terveyspalvelujen korotettua rahoitusta saaristokuntien saaristossa asuvan väestön määrän mukaan. Sen sijaan pelastuspalvelujen rahoituksessa ei huomioida saaristoisuutta.
Viidennes Suomen yli puolesta miljoonasta vapaa-ajan asunnosta sijaitsee saaristoalueilla, ja yli puolet näistä sijoittuu edellä mainituille saaristoisille hyvinvointialueille. Näillä hyvinvointialueilla on paljon kausiasukkaita, joiden kotikunta sijaitsee näiden alueiden ulkopuolella. Kausiasukkaat käyttävät vapaa-ajan asunnolla oleskellessaan paikallisen hyvinvointialueen pelastuspalveluja sekä sosiaali- ja terveyspalveluja, joista aiheutuu kustannuksia näille saaristoisille hyvinvointialueille.
Selvityksessä tarkastellaan kausiasutusta hyvinvointialueittain vapaa-ajan asuntojen ja kausiasukkaiden määrien perusteella. Lisäksi analysoidaan kausiasukkaiden vaikutuksia pelastuspalvelujen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöön sekä niistä aiheutuviin kustannuksiin. Tarkastelua havainnollistetaan tapausesimerkeillä, jotka kuvaavat valmiuden ylläpitoa pelastustoimessa ja perusterveydenhuollossa.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order|fi=matemaattiset tai kemialliset kaavat saavutettavia|sv=matematiska eller kemiska formler tillgängliga|en=math or chemistry content accessible
Utkast till budgetplan 2026
No full textMedlemsstaterna i euroområdet tillställer i enlighet med Europaparlamentets och rådets förordning (EU) nr 473/2013 (förordningen om gemensamma bestämmelser för övervakning och bedömning av utkast till budgetplaner och säkerställande av korrigering av alltför stora underskott i medlemsstater i euroområdet) EU sina utkast till budgetplaner för det kommande året (Draft Budgetary Plan, DBP) senast den 15 oktober.
Utkasten till budgetplaner ingår i EU:s samordnade tillsynsförfarande som genomförs varje höst. Utkastet till budgetplanen inkluderar uppgifter om makroekonomiska prognoser och antaganden, målen för den offentliga ekonomin, inkomst- och utgiftsprognoserna då politiken förblir oförändrad, inkomst- och utgiftsmålsättningarna, beslutsbaserade åtgärder som ingår i budgetpropositionen, målen i unionens tillväxt- och sysselsättningsstrategi och de landsspecifika rekommendationerna och utkastet till budgetplanen, samt Finlands första medelfristiga plan som publicerades den 10 oktober 2024 och en bilaga om metoder. Utkastet till budgetplanen för 2026 baserar sig på regeringens proposition om statsbudgeten för 2026 som till stora delar grundar sig på rambeslutet från våren 2025 och tilläggsbudgetarna för 2025.
Sidorna 23, 29, 31 och 33 har uppdaterats 10.10.2025, och materialet ersätter den version som publicerats 2.10.2025.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Konkarit töihin – Suomen malli ja sen kokeilu : 55+ -hankkeen loppuraportti
No full textTyöministeri Arto Satonen ja sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen nimittivät keväällä 2024 Jari Lindströmin selvityshenkilöksi tehtävänään selvittää, miten yli 55-vuotiaiden työllistymistä voitaisiin edistää ja työuria jatkaa. Selvitys oli kaksivaiheinen.
Tässä julkaisussa kuvataan selvityshenkilön suositukset työssä olevien työssä jatkamisen edistämiseksi ja työttömien työhön pääsemiseksi sekä ehdotus kokeiluksi, joka tukee alimman eläkeiän saavuttaneiden tai sitä lähestyvien työntekijöiden työurien jatkumista. Ehdotuksen keskiössä on toimintamalli, joka tarjoaa yksilöllisen ja tavoitteellisen tuen työurasuunnitteluun sekä työnantajalle että työntekijälle. Selvityshenkilö esittää, että ikääntyneiden työllistymistä edistetään kokeiluehdotuksesta ja suosituksista koostuvana kokonaisuutena.
Julkaisussa kuvataan myös Singaporen siltatyömalli ja tarkastellaan sen hyödynnettävyyttä suomalaisessa järjestelmässä.
Selvitystehtävän taustalla ovat pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman työllisyystavoite, tavoite torjua ikäsyrjintää ja poistaa iäkkäämpien henkilöiden työllistymisen esteitä, kansallinen TYÖ2030–Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma sekä Työkykyinen Suomi 2023–2027 -ohjelma.
Selvityksen tekemistä on tukenut työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijoista muodostettu ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimi alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä
Effektiv användning av AI inom statsförvaltningen : En guide inför förändringsresan för dem som utvecklar verksamheten vid sin organisation
No full textGuiden ”Effektiv användning av AI inom statsförvaltningen” riktar sig till de ämbetsverk och inrättningar inom statsförvaltningen som vill utveckla sin verksamhet med hjälp av artificiell intelligens (AI). Guiden bidrar till förståelse av hur potentialen hos AI kan utnyttjas inom statsförvaltningen med sikte på bättre produktivitet, riskhantering och optimering av kostnader. Syftet är också att uppmuntra organisationerna att lära sig använda och få bättre förståelse av AI.
AI-system klassificeras i fyra olika riskkategorier enligt AI-förordningen. I guiden behandlas ansvarskrav och AI:s roll som en del av lösningen, med betoning på iakttagandet av principerna för ansvarsfull AI.
Styrningen av AI kräver ny kompetens och AI-kunnighet. De viktigaste principerna är ansvarsfullhet, hållbarhet och transparens. Guiden innehåller konkreta råd och exempel som gäller olika användningsområden och styrmodeller.
Denna guide har utarbetats i samarbete med Statens center för informations- och kommunikationsteknik Valtoris kunder och inom ramen för samarbetsgruppen för molnfrågor, som lyder under Valtoris kunddelegation. Guiden kompletterar finansministeriets tidigare anvisningar om utnyttjande av generativ artificiell intelligens (AI) som stöd och hjälpmedel i arbetet inom den offentliga förvaltningen.fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images
Ympäristömeludirektiivin mukaisten meluselvitysten valmistelu ja raportointi : Tie- ja raideliikenne
No full textOpas koskee ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta annetun direktiivin 2002/49/EY mukaisia tie- ja raideliikenteen meluselvityksiä.
Oppaassa esitetään yhtenäinen käytäntö meluselvitysprosessin läpiviemiseen ja tulosten raportointiin tavoitteena parantaa meluselvityksen lähtötietojen laatua, sekä saada selvitys ja raportointi tehtyä mahdollisimman tarkoituksenmukaisella ja kustannustehokkaalla tavalla.
Opasta voidaan hyödyntää myös muiden laaja-alaisempien meluselvitysten laadinnassa.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order|Kuvien tai kuvioiden tarkkuus tai kontrasti on puutteellinen tai tekstien pistekoko on liian pientä
Sakkomenettelyn soveltamisalan laajentaminen : Työryhmän mietintö
No full textOikeusministeriö asetti lokakuussa 2024 työryhmän arvioimaan sakkomenettelyn kokonaisuudistusta rikosprosessin nopeuttamiseksi ja sujuvoittamiseksi. Työryhmän tavoitteena oli selvittää sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain soveltamisalan laajentamismahdollisuudet, lain muut muutostarpeet menettelyn yksinkertaistamiseksi ja sujuvoittamiseksi ja sakon muuntorangaistuksen käytön laajentamismahdollisuudet. Työryhmän ehdotuksista ei tullut aiheutua kokonaisuudessaan rikosprosessin toimijoille lisäkustannuksia. Työryhmän tuli valmistella ehdotukset tarvittaviksi lainsäädäntömuutoksiksi hallituksen esityksen muotoon. Työryhmän työ jatkuu hankkeen toisessa vaiheessa menettely- ja muutoksenhakusäännösten uudistamisella.
Työryhmä ehdottaa, että sakkomenettelylain soveltamisalaa laajennettaisiin siten, että menettelyssä voitaisiin käsitellä rikosasiat, joista voi seurata enintään kaksi vuotta vankeutta. Kuitenkin tiettyjä henkeä ja terveyttä suojaavia rikostunnusmerkistöjä rajattaisiin soveltamisalan ulkopuolelle. Lisäksi menettelyssä voitaisiin määrätä enintään 5 000 euron suuruinen menettämisseuraamus ja asian selvittämisestä aiheutuneet päihdetutkimuskustannukset sekä ratkaista asianomistajan yksityisoikeudellinen vaatimus. Poliisi voisi jatkossa ratkaista asiat, joista säädetty ankarin rangaistus on enintään kuusi kuukautta vankeutta. Loput asiat ratkaisisi syyttäjä.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Henkilötietojen käsittelyn ehdot (JYSE/JIT - Henkilötiedot 2025)
No full text”JYSE/JIT Henkilötietojen käsittelyn ehdot 2025” ja ”JYSE/JIT Henkilötietojen käsittelytoimien kuvaus 2025” (myöhemmin tekstissä ”liite” tai ”liitteet”) ovat yhteisiä liitteitä käytettäväksi osana ”Julkisten hankintojen yleisiä sopimusehtoja” (JYSE Tavarat 2025 ja JYSE Palvelut 2025) ja ”Julkisen hallinnon IT-hankintojen yleisiä sopimusehtoja” (JIT 2025).
Liitteet on tarkoitettu hankintoihin, joissa toimittaja (käsittelijä) tulee käsittelemään tilaajan henkilötietoja tilaajan (rekisterinpitäjän) lukuun osana hankittavaa palvelua.
”JYSE/JIT Henkilötietojen käsittelyn ehdot 2025” sisältävät EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen perustuvia ehtoja henkilötietojen käsittelylle. Henkilötietojen käsittelyehtoja suositellaan käytettäväksi soveltamisjärjestyksessä ennen muita yleisiä sopimusehtoja.
Tilaajan henkilötietojen käsittelyä varten on tehty lisäksi erillinen lomake ”Henkilötietojen käsittelytoimien kuvaus 2025” . Lomake on tarkoitettu mallipohjaksi, joka tilaajan tulee muokata omaan hankintaansa soveltuvaksi. Lomakkeessa on tarkoitus kuvata konkreettisesti, mitä tilaajan henkilötietoja tietoja ja miten toimittaja käsittelee tuottaessaan sopimuksen mukaista palvelua. Liite on tarkoitettu käytettäväksi ”JYSE/JIT Henkilötietojen käsittelyn ehtojen 2025” rinnalla.
Edellä mainitut henkilötietojen käsittelyn ehdot ja henkilötietojen käsittelytoimien kuvaus on toteutettu osana JYSE- ja JIT-sopimusehtojen uudistamista. Valtiovarainministeriön ylläpitämät sopimusehdot liitteineen julkaistaan alkukeväästä 2025. Sopimusehdot liitteineen on päivitetty laajassa yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin kesken
Suomen valtion saamelaispolitiikka itsenäisyyden ajalla komiteamietintöjen valossa : Historiallinen selvitys saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle
No full textSelvitys tarkastelee valtion ja saamelaisten suhteita Suomen itsenäistymisen aikana viiden komiteamietinnön (1905, 1938, 1952, 1973 ja 1990) kautta. Tekstissä käydään läpi arkistoja ja muita historiallisia aineistoja, valtioneuvoston asiakirjoja, saamelaisvaltuuskunnan ja -käräjien arkistoa sekä lehtiaineistoja. Vaikka Suomessa ei ollut samanlaista näkyvää sulauttamispolitiikkaa kuin Norjassa ja Ruotsissa, saamelaisille ei ennen 1970-lukua myönnetty kielellisiä tai kulttuurisia erityisoikeuksia. Kouluopetuksessa kaiken lähtökohtana oli suomen kieli ja suomalaisen yhteiskunnan arvot eli suomalaiset määrittelivät saamelaisten tarpeet ja ratkaisut. Valtionhallinnon passiivisuus kehittää saamelaisten oikeuksia muuttui 1970-luvun vaihteessa, kun saamelaiskomitean lisäksi se perusti saamelaisvaltuuskunnan (1973), joka oli ensimmäinen demokraattisesti valittu saamelaisten edustuselin Pohjoismaissa. Saamelaisten lainsäädännöllinen tilanne kehittyi suotuisasti 1990-luvulla, kun säädettiin tärkeitä kouluasetuksia sekä saamen kielilaki (1992) ja saamelaiskäräjälaki (1995). Saamelaiset tunnustettiin alkuperäiskansaksi perustuslaissa (2000). Keskustelu saamelaisen alkuperäiskansan oikeuksista synnytti kuitenkin vastaliikkeen, jossa muut paikalliset alkoivat vaatia samoja oikeuksia. Yli 40 vuotta kestänyt konflikti on johtanut saamelaisten oikeuksia koskevan lainsäädännön pysähtymiseen.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston asettaman saamelaisten totuus- ja sovintokomission työtä. Julkaisun sisällöstä vastaa tiedon tuottaja, eikä tekstisisältö välttämättä edusta komission eikä valtioneuvoston näkemystä.
Tämän version korvaa uusi, muutettu aineisto osoitteessa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-639-6</a