Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Citizens’ panel on improving the state of nature 2025 : Statement of the citizens’ panel to support the preparation of the national restoration plan
No full textThe Ministry of the Environment organised a citizens’ panel in May-June 2025 to collect people’s views related to improving the state of nature and pass them on to support decision-making.
The citizens’ panel on improving the state of nature supports the preparation of the national restoration plan under the EU’s Nature Restoration Regulation.
The citizens’ panel helped to identify what people consider as important in improving the state of nature and produced the citizens’ view on how the EU’s Nature Restoration Regulation could be implemented in Finland in a way that is acceptable and just.
This publication presents the joint statement produced by the citizens’ panel. The statement is composed of three parts: a description of the current situation with respect to biodiversity loss and Nature Restoration Regulation, views on the most important and welcome means to improve the state of nature, and ways to ensure that restoration measures are implemented in a way that is fair and just. The publication also describes the panel’s mission and how the work was organised.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Ympäristöllisten menettelyjen yhden luukun palvelun tavoitetilan toimintamallit
No full textYmpäristöministeriön elokuussa 2023 asettama yhden luukun palvelujen hanke edistää puhdasta siirtymää kehittämällä ympäristöllisiä menettelyjä. Tavoitteena on edetä kohti yhden luukun mallia, jossa asiointi ja haku tapahtuvat keskitetysti ja digitaalisesti yhden, toimivan ja käyttäjälähtöisen prosessin kautta. Virastouudistus, uudistuva lainsäädäntö sekä meneillään oleva toimintaympäristön muutos edellyttävät ympäristöllisten menettelyjen uudistamista. Tavoitetilan toimintamallit ovat syntyneet työpajatyöskentelyn tuloksena laajassa vuoropuhelussa henkilöstön ja sidosryhmien kanssa vastaamaan uudistamisen tarpeisiin.
Tavoitetilan toimintamallien lähtökohtana on tarjota asiakkaalle kokonaispalvelua, jossa samaan asiointikokonaisuuteen liittyvät ympäristölliset menettelyt tuotetaan toisiinsa kytkeytyvänä kokonaisuutena. Toimintamalli tukee tulevan viraston laaja-alaisen asiantuntemuksen hyödyntämistä ja eri menettelyjen kytkeytymistä toisiinsa. Toimintamalleissa painotetaan ennakollisia menettelyjä sekä tiivistä vuoropuhelua asiakkaiden ja eri sidosryhmien kanssa.
Uudistetut toimintamallit on tarkoitus ottaa käyttöön Lupa- ja valvontaviraston toiminnan käynnistyessä. Kyseessä on merkittävä toiminnallinen ja rakenteellinen uudistus, joka edellyttää ajattelutavan uudistamista, uudenlaisia kyvykkyyksiä, yhdessä tekemistä ja määrätietoista muutoksen läpivientiä
Nappaa hiilestä kiinni : Maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuus vuosina 2020–2024: toimeenpanon yhteenveto
No full textPääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman Osallistava ja osaava Suomi mukaisesti maankäyttösektori kytkettiin hallituskaudella entistä tiiviimmin osaksi kansallisen ilmasto- ja energiapolitiikan suunnittelua ja toimeenpanoa. Maa- ja metsätalousministeriö toteutti vuosina 2020–2024 hallitusohjelman mukaisesti maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuutta, jonka tavoitteena oli vahvistaa maankäyttösektorin ilmastotyöhön liittyvää osaamista ja tietopohjaa sekä tukea maataloustuottajia, metsänomistajia ja muita maankäytöstä päättäviä tahoja ilmastokestävien toimintatapojen kehittämisessä ja käyttöönotossa.
Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma tuli osaksi ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmää, kun uusi ilmastolaki (423/2022) tuli voimaan 1.7.2022. Valtioneuvosto hyväksyi maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman ja antoi sen eduskunnalle selontekona 8.7.2022. Hallitusohjelmaa toteutettiin usealla ennen maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman valmistumista käynnistetyllä ja suunnitellulla toimenpiteellä, jotka nivoutuivat yhteen maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteiden kokonaisuudeksi ja siten tukivat ilmastosuunnitelman valmistelua.
Raportin luvuissa käydään läpi maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuuden tausta ja tavoitteet, resurssointi, työn organisointi ministeriössä ja kokonaisuuden sisältö. Viimeisessä luvussa nostetaan esille myös millaisia haasteita sihteeristössä työskennelleet asiantuntijat ovat näiden neljän vuoden aikana kohdanneet ja millaisia oppeja he ovat kerryttäneet.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible
Programmet för norra Finland
No full textI enlighet med regeringsprogrammet för statsminister Petteri Orpos regering har man under ledning av statsrådets kansli berett ett program för norra Finland. Arbetet med att genomföra programmet sträcker sig över hela regeringsperioden. En del av de strategiska åtgärderna är planerade att genomföras under de följande valperioderna.
På grund av Rysslands anfallskrig mot Ukraina, Finlands medlemskap i Nato, energikrisen och betoningen på försörjningsberedskapen har Finlands geopolitiska läge förändrats och den norra regionens strategiska betydelse ökat. I det förändrade läget är den norra regionens livskraft allt viktigare för Finland och hela Norden.
Programmet har tagits fram i nära samarbete med landskapen i norra Finland, regionens andra utvecklingsaktörer, ministerierna och centrala berörda grupper. Det har tagits fram en lägesbild av programområdet och gjorts en sammanställning av de pågående strategi- och programarbeten som hänför sig till programmet för norra Finland. Målet med programmet är att fullt ut ta tillvara möjligheterna i norra Finland särskilt med tanke på ekonomisk tillväxt, regional livskraft, investeringar, kompetensutveckling och tillgången till arbetskraft. Ett ytterligare mål är att främja Finlands försörjningsberedskap och självförsörjning i det förändrade säkerhetspolitiska läget och stärka säkerheten inom det nordiska samarbetet och EU- och Natosamarbetet med hänsyn till den nya geopolitiken.
Programmet för östra Finland</a
Säsongsbosättningen i välfärdsområden med karaktär av skärgård : Säsongsinvånarnas användning av räddnings- och hälsovårdstjänster och kostnaderna för dem
No full textEgentliga Finland, Södra Savolax, Österbotten och Norra Österbotten är välfärdsområden med karaktär av skärgård som får ökad finansiering för social- och hälsovårdstjänster på basis av antalet invånare i skärgårdskommunerna. Däremot beaktas inte skärgårdskaraktären i finansieringen av räddningstjänsterna.
En femtedel av Finlands över en halv miljon fritidsbostäder finns i skärgårdsområdena och över hälften av dem finns i ovan nämnda välfärdsområden med karaktär av skärgård. I dessa välfärdsområden finns det många säsongsinvånare vars hemkommun ligger utanför dessa områden. När säsongsinvånarna vistas i sina fritidsbostäder använder de det lokala välfärdsområdets räddningstjänster samt social- och hälsovårdstjänster som orsakar kostnader för dessa välfärdsområden med karaktär av skärgård.
I denna utredning granskas säsongsbosättningen enligt välfärdsområde på basis av antalet fritidsbostäder och säsongsinvånare. Dessutom analyseras säsongsinvånarnas effekt på användningen av räddningstjänster och social- och hälsovårdstjänster samt hur kostnaderna för dessa påverkas. Granskningen åskådliggörs med exempelfall som beskriver hur beredskapen inom räddningsväsendet och primärvården upprätthålls.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Puolustusministeriön taloussääntö 2025 : Puolustusministeriön kirjanpitoyksikkö (KPY 250)
No full textPuolustusministeriön kirjanpitoyksikön (KPY 250) taloussääntö on päivitetty. Tämä taloussääntö korvaa aiemman VN/26661/2023-PLM-1 taloussäännön. Tätä taloussääntöä noudatetaan puolustusministeriön kirjanpitoyksikössä (tunnus 250).
Valtioneuvoston kanslian johdolla on tehty ministeriöiden kanssa yhteistyössä valtioneuvoston yhteinen taloussääntömalli, joka korvaa aiemmin vuonna 2023 valtioneuvoston yhteisessä julkaisuarkistossa (Valto) julkaistun valtioneuvoston taloussääntömallin. Taloussääntömalliin on lisätty Valtiokonttorin määräyksen (VK/3106/2024) mukaisesti kaksi uutta lukua talouspakotteiden huomioimiseen liittyen (luvut 4. ja 6.2), tehty Valtiokonttorin määräyksen (VK/126615/00.00.00.01/2021) mukaiset muutokset koskien investointien suunnittelua ja seurantaa (luku 3.8) sekä päivitetty Valtiokonttorin ohjeen (VK/3502/2024) mukaisesti maksuaikakorttien vaihtumisesta aiheutuneet muutokset (luku 5.4). Lisäksi on tehty muita yksittäisiä muutoksia.
Puolustusministeriön kirjanpitoyksikön päivitetyssä taloussäännössä on hyödynnetty taloussääntömallin yhteisiä tekstiosuuksia täydentäen ja muuttaen niitä tarvittavilta osin
Annual Climate Report 2025
No full textThe Annual Climate Report is submitted every year per the Climate Act. The Report examines trends in emissions and sinks, sufficiency of planned measures to achieve targets, need for further measures, and implementation of measures in the Medium-term Climate Plan and Climate Plan for the Land Use Sector. The measures in the National Adaption Plan are also discussed.
In 2024, total emissions excluding LULUCF decreased compared to 2023. Emissions from the emissions trading sector decreased significantly. Emissions from the effort-sharing sector also decreased. However, they exceeded the annual emission allocation set for Finland for 2024.
The LULUCF sector was a source of emissions in 2024. Net emissions, i.e. the combined emissions and sinks of all sectors (including LULUCF), decreased slightly in 2024 compared to the previous year.
Without additional measures in the land use sector, it is likely that Finland will not meet its obligations under the EU LULUCF Regulation. If the deficit cannot be covered, it will transfer to the effort-sharing sector. In the additional measures scenario, the 2030 and 2040 emission reduction targets of the Climate Change Act will be met if CCUS solutions are included. Achieving the national climate neutrality target will require further action in LULUCF as well as in other sectors.
Annual Climate Report 2025 as an online publication on the Ministry of the Environment's website.navigointi mahdollistataulukot saavutettavialooginen lukemisjärjesty
Velkakonversio yrityssaneerauksessa : Lausuntotiivistelmä
No full textTyöryhmän tehtävänä oli valmistella hallituksen esityksen muotoon laadittu ehdotus, jolla mahdollistetaan velkakonversio yrityssaneerauksessa ja toteutetaan muut siihen liittyvät lainsäädäntömuutokset. Ehdotuksella pantaisiin täytäntöön pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman kirjaukset velkakonversion käyttöönotosta yrityssaneerauksessa.
Lausunnonantajat kannattavat velkakonversiota koskevan sääntelyn lisäämistä yrityksen saneerauksesta annettuun lakiin ja suhtautuvat mietinnön mukaiseen hallituksen esityksen luonnokseen pääosin myönteisesti. Yleisestä kannatettavuudesta huolimatta joitakin varauksellisia huomioita esitettiin erityisesti julkisoikeudellisten velkojien, osakkeenomistajien sekä optio- ja muiden erityisten oikeuksien haltijoiden asemasta velkakonversiossa.
Useat lausunnonantajat toivat esille, että mahdollisuus velkakonversioon tuo yrityssaneerauksen maksunsaantijärjestyksen lähemmäksi konkurssin maksusaantijärjestystä. Ehdotetun muutoksen voidaan katsoa heijastavan vallitsevaa oikeustilaa paremmin rahoitusteorian lähtökohtia ja vastaavan kansainvälisten institutionaalisten sijoittajien odotuksia.
Lisäksi lausuntopalautteessa nousi esiin, että arvopaperimarkkinalain mukaisesta tarjousvelvollisuudesta tulisi säätää poikkeus velkakonversiotilanteita varten.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Merimiinojen tunnistus pohjakartoituskuvista
No full textTässä tutkimuksessa tarkasteltiin kahta syväoppimismenetelmää, konvoluutioverkkoa (CNN) ja Vision Transformeria (ViT), merimiinojen tunnistamiseksi Itämeren pohjakartoituskuvissa. Tavoitteena oli kehittää automaattinen työkalu, joka pystyisi erottamaan miinat (sodanaikaiset ja harjoitusmiinat) muista pohjassa olevista kohteista, kuten kivistä ja hylyistä. Tutkimuksessa hyödynnettiin esiopetettua VGG16-mallia ja ViT-B/16-mallia, jotka ovat suosittuja syväoppimismalleja kuvantunnistuksessa.
Kolme tunnistusskenaariota testattiin: luokittelu neljään luokkaan (miinat, kivet, hylyt ja miinan tapaiset kohteet eli MILCO), luokittelu kahteen luokkaan (miinat vastaan muut) sekä yhdistetty luokittelu (miinat/MILCO verrattuna kiviin/hylyihin). VGG16-malli suoriutui hyvin kivien tunnistuksessa, mutta oli heikompi miinojen ja MILCO-luokan erottamisessa. ViT-malli tunnisti MILCO-luokan paremmin, mutta teki enemmän virheitä kivien ja MILCO-luokkien välillä. Kokonaisuutena molemmat mallit osoittautuivat lupaaviksi työkaluiksi miinanetsinnässä, mikä voisi parantaa prosessia ja vähentää kustannuksia verrattuna perinteisiin menetelmiin.
Tutkimuksessa analysoitiin myös luokittelun epävarmuutta ROC- ja AUC-menetelmillä, ja näiden tulokset olivat yhteneviä luokittelutulosten kanssa. Lisäksi tarkasteltiin mallien aktivointikarttoja, jotka voisivat auttaa kohteiden tarkemmassa paikantamisessa pohjakartoituskuvissa. Vaikka tutkimus osoitti syväoppimismenetelmien potentiaalin merimiinojen tunnistamisessa, haasteena on erityisesti kivien ja miinojen erottaminen toisistaan nykyisillä pohjakartoituskuvilla. Parannusta voisi saavuttaa kaikuluotaimen taajuuden ja ääniaallon muodon säädöllä, jolloin miinat erottuisivat paremmin
Tulevaisuusselonteon 1. osa : Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045
No full textTulevaisuusselonteon 1. osa on toimintaympäristöä systeemisenä kokonaisuutena katsova, laaja-alainen, systemaattinen ja osallistava skenaariotyö. Siinä tuotetaan valtioneuvoston yhteinen ennakointi- ja toimintaympäristötieto kaikkien ministeriöiden poikkihallinnollisessa yhteistyössä virkatyönä. Selontekotyön valmistelulla on luotu perusta valtioneuvoston strategisen ennakoinnin toimintatavalle, ministeriöiden yhteiselle ja jatkuvalle ennakoinnille sekä toimintaympäristön seurannalle. Tulevaisuusselonteon valmistelu tukee ensisijaisesti mahdollisiin vaihtoehtoisiin tulevaisuuden kehityskulkuihin varautumisessa eduskunnan ponsien mukaisesti.
Tulevaisuusselonteon 1. osa sisältää strategisen toimintaympäristöanalyysin, toimintaympäristön kehitykseen liittyvän epävarmuuden systemaattisen ja strukturoidun analyysin vaihtoehtoisista kehityskuluista tulevaisuuteen, neljä skenaariota vuonna 2045 sekä niihin johtavat skenaariopolut, nostoja skenaarioiden vaikutuksista (riskit/uhat, mahdollisuudet) ja niihin varautumisesta tänä päivänä sekä skenaarioista riippumattomista välttämättömistä toimista tulevaisuusvalmiuden kehittämiseksi. Skenaariot muodostavat pitkän aikavälin systeemisen kokonaiskuvan mahdollisista geopoliittisista, teknologisista, taloudellisista, yhteiskunnallisista, ympäristöllisistä ja lainsäädännöllisistä kehityskuluista. Selonteko sisältää myös villejä kortteja sekä nostoja tulevaisuuteen liittyvistä toiveista ja huolista. Selonteko on tehty laajasti yhteiskuntaa osallistaen.
Tulevaisuusselonteko on tarkoitettu hallituksen ja koko valtioneuvoston strategisen päätöksenteon tueksi. Valtioneuvostossa tuotettu jaettu ymmärrys strategisen toimintaympäristön kokonaiskuvasta tukee päätöksenteon yhtenäisyyden, johdonmukaisuuden ja pitkäjänteisyyden toteutumista.
Tulevaisuusselonteon 1. osa verkkojulkaisuna Valtioneuvoston verkkosivuilla.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order