Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Sukupuolitietoinen budjetointi valtionhallinnossa : Hyviä käytäntöjä Ruotsista, Irlannista ja Espanjasta
No full textSukupuolitietoisen budjetoinnin tavoitteena on osoittaa, kuinka budjetointi vaikuttaa sukupuolten tasa-arvoon, sekä edistää tasa-arvoa budjetoinnin avulla. Tämä selvitys esittelee valtionhallinnon sukupuolitietoisen budjetoinnin hyviä käytäntöjä Ruotsista, Espanjasta ja Irlannista sekä arvioi kuinka niitä voidaan hyödyntää Suomessa.
Vertailluissa maissa on käytössä laaja kirjo erilaisia sukupuolitietoisen budjetoinnin käytäntöjä. Budjetin sukupuolivaikutuksia arvioidaan ennalta erilaisten ministeriöille suunnattujen ohjeistusten avulla ja jälkikäteen esimerkiksi arvioimalla vero- ja etuusmuutosten tasa-arvovaikutuksia mikrosimulointimallin avulla. Koko valtion budjetin tasa-arvovaikutusten arviointiin pyritään esimerkiksi luokittelemalla budjetin osia.
Käytäntöjen hyödyntämisessä olennaista on niiden systemaattinen toteutus, vastuunjako ja kansalaisyhteiskunnan rooli. Sukupuolitietoista budjetointia tukevat selkeät tasa-arvotavoitteet, poliittinen tahtotila niiden toteuttamiseksi sekä vahvat tasa-arvoinstituutiot. Tärkeässä roolissa on myös sukupuolittain jaotellun tilastotiedon ja muun tasa-arvotiedon saatavuus.
Tämän selvityksen on tarkoitus tukea työtä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseksi valtionhallinnossa sekä toimia pohjana myöhemmälle kehittämistyölle. Selvityksen loppuun on koottu kuusi suositusta siitä, miten sukupuolitietoista budjetointia valtionhallinnossa voidaan kehittää
Opetus- ja kulttuuriministeriön tulossuunnitelma 2025
No full textOpetus- ja kulttuuriministeriö julkaisee vuosittain tulossuunnitelman, joka ohjaa ministeriön tulevan vuoden toimintaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulossuunnitelma 2025 perustuu kansliapäällikön sekä osastojen ja toimintayksiköiden kanssa marraskuussa 2024 käytyihin tuloskeskusteluihin, joissa on sovittu vuotta 2025 koskevat linjaukset. Linjaukset koskevat sekä ministeriön ja hallinnonalan yhteisiä tavoitteista että toimialakohtaisia tavoitteita. Tulossuunnitelma sisältää myös ministeriön muiden toimintamenojen resurssikehyksen vuodelle 2025.
Tulossuunnitelma on käsitelty kansliapäällikön johtoryhmässä 12.12.2024
Government Resolution on the National Anti-Corruption Strategy and Action Plan 2025−2027
No full textThe National Anti-Corruption Strategy aims to intensify the fight against corruption and, in the long term, to build a society where corruption has no chance of success. The main objectives of the strategy are to engage general government and political actors in the fight against corruption, to promote the identification of corruption and the transparency of decision-making, and to form a national situation picture.
To achieve these objectives, an action plan for 2025–2027 has been drawn up, including a total of 47 scheduled measures that have been assigned to different authorities. The strategy and the action plan are a continuation of what was achieved by the first National Anti-Corruption Strategy and Action Plan (2021–2023). The updated action plan takes into account the continuity of the measures, the international recommendations issued to Finland, and the relevant Government Programme projects and legislative projects.
The inter-ministerial preparation and steering group appointed by the Ministry of Justice in June 2024 was responsible for drawing up the action plan in cooperation with relevant stakeholders. The preparation and steering group will monitor the implementation and report on the progress to the ministerial working group on internal security and administration of justice. The implementation will continue until the end of 2027
Varhaiskasvatuksen digitalisaation tilannekuva 2025
No full textSelvitys kuvaa ensimmäistä kertaa digitalisaation tilaa varhaiskasvatuksessa Suomessa. Raportissa tarkastellaan varhaiskasvatuksen digitaalista toimintaympäristöä, arjen digitaalisia käytäntöjä ja tuen järjestämistä, henkilöstön osaamisen kehittämistä ja täydennyskoulutusta, digitalisaation strategista johtamista ja lakisääteisten velvoitteiden toimeenpanoa sekä digitalisaation tulevaisuuden näkymiä.
Selvityksen tulosten mukaan kunnat ovat vielä hyvin eri vaiheissa digitalisaation toteuttamisessa. Digitalisaation kehittämistä varhaiskasvatuksessa edistää kuntien strategiset valinnat, sitoutuminen pitkäjänteiseen kehittämiseen, henkilöstön osaamisen kehittäminen ja jakaminen, tukirakenteet ja verkostoituminen sekä kohdennettu ja pysyvä resursointi. Kunnissa tarvitaan vielä paljon tietoa, tukea ja koulutusta digitalisaatiosta.
Parhaimmillaan digitalisaatio on jalkautettu osaksi kuntien varhaiskasvatustoimintaa niin, että se huomioi varhaiskasvatuksen ominaislaadun, toimintakulttuurin sekä lapsille ominaisen tavan oppia. Heikoimmillaan kunnista puuttuvat vielä strategiset linjaukset sekä digitaalisen osaamisen tavoitteellinen kehittäminen ja resursointi.
Kuntien digitalisaatioon liittyvään koulutukseen satsaaminen edistää ymmärrystä digitalisaatiosta sekä kykyä puhua asioista asiantuntevasti ja lasten elämismaailmasta käsin. Yhteinen strategia ja jaettu ymmärrys auttavat kuntia keskittymään digitalisaatiossa oleelliseen.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Use of underwater gliders on marine surveillance and observations
No full textCoastal gliders with Passive Acoustic Monitoring (PAM) systems play a pivotal role in studying underwater soundscapes and monitoring marine noise pollution. These silent, buoyancy-driven platforms enable long-term deployments, simultaneously collecting acoustic and environmental data. Additionally, gliders offer a cost-effective, non-invasive, and flexible solution to monitor large spatial and temporal scales, addressing the limitations of traditional moored PAM systems.
In this project, we evaluate the effectiveness of using a glider for underwater listening and acoustic monitoring. Descent and ascent phases of the glider cycle, comprising 72–80% of mission time, are ideal for acoustic recording. Optimizing settings, minimizing surface time, can enhance their suitability for PAM applications. This project also demonstrated their ability to detect specific signals even in stratified environments like the Baltic Sea, underscoring the need for refined acoustic models to address variability due to depth, orientation, and thermocline effects.
As underwater noise pollution remains a global challenge, advancing glider-based PAM systems represents a significant step forward. Beyond environmental monitoring, these systems also contribute to national security by improving the ability to track anthropogenic activities, such as ship traffic, in sensitive or strategic maritime areas.This publication is part of the implementation of research funding of the Scientific Advisory Board for Defence (MATINE). (www.defmin.fi/matine) The content is the responsibility of the producers of the information and does not necessarily represent the view of the Defence Ministry
Hallituksen tarkistettu lainsäädäntöohjelma vaalikaudelle 2023−2027
No full textHallitus hyväksyi 20.6.2024 lainsäädäntöohjelman vaalikaudeksi 2023–2027. Asiakirjaa on tarpeen päivittää hallituskauden puolivälissä. Tämä tarkistettu lainsäädäntöohjelma on hyväksytty 19.6.2025.
Lainsäädäntöohjelmassa on alustavat tiedot hallitusohjelmaa keskeisesti toteuttavista lainvalmisteluhankkeista sekä ministeriöiden muista merkittävistä lainvalmisteluhankkeista. Ohjelmaan sisältyvät hankkeet ovat joko yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti huomattavan merkittäviä tai laajasti poikkihallinnollisia. Ohjelmassa on myös kooste vireillä olevista keskeisistä EU-säädöshankkeista, joiden toimeen- tai täytäntöönpanoon liittyy laajoja kansallisen lainsäädännön muutostarpeita vaalikaudella.
Lainsäädäntöohjelma täsmentyy eduskunnalle istuntokausittain annettavissa lainsäädäntösuunnitelmissa.
Tarkemmat tiedot yksittäisistä lainsäädäntöhankkeista ovat saatavilla valtioneuvoston hanketietopalvelussa.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order|
Lasten ja nuorten yhdenvertainen Suomi? : Selvitys alle 30-vuotiaiden etnisen yhdenvertaisuuden toteutumisesta Suomessa
No full textYhdenvertaisuuden toteutuminen heijastaa koko yhteiskunnan hyvinvointia: onnistummeko tarjoamaan hyvinvointia väestössämme vain joillekin, vai ovatko elämän mahdollisuudet kaikkien ulottuvilla, alkuperästä ja etnisyydestä riippumatta?
Tämä selvitys on valtioneuvoston kanslian tilaama ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttama katsaus alle 30-vuotiaiden etnisen yhdenvertaisuuden toteutumisesta Suomessa tuoreen tutkimuksen valossa. Selvityksen taustana on Perusoikeusseuranta.fi-sivuston indikaattoritiedot lasten ja nuorten perus- ja ihmisoikeuksista Suomessa, joita tämä selvitys täydentää etnisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
Selvitys tuo esiin monenlaisia syntyperään tai etnisyyteen liittyviä väestöryhmien välisiä eroja ja eriarvoisuuksia lapsilla ja nuorilla elämän eri osa-alueilla, kuten koulutuksessa ja työelämässä, terveydessä ja hyvinvoinnissa, osallisuudessa, perhe-elämässä ja henkilökohtaisen vapauden toteutumisessa. Selvitys tarjoaa myös toimenpidesuosituksia tietopohjaisen kehittämisen ja päätöksenteon tueksi.
Suomessa tapahtuvaa tietotuotantoa tulee kehittää väestömme kulttuurisen moninaisuuden huomioivaksi. Tiedonkeruu esimerkiksi syrjinnästä ja väestösuhteista on tärkeää. Tietopohjaa tarvitaan väestössämme vallitsevien etnisten eriarvoisuuksien tunnistamiseksi ja kaventamiseksi, jotta yhteiskunnan koheesio ja Suomen kokonaishyvinvointi ja -turvallisuus kasvaisi
Tuomioistuinten ruotsinkielisen palvelun kehittämishanke : Yhteenveto vastauksista kaksikielisille tuomioistuimille suunnattuun kyselyyn
No full textOikeusministeriö asetti toimikaudelle 1.4.2024–31.3.2025 tuomioistuinten ruotsinkielisen palvelun kehittämishankkeen, joka toteutettiin yhteistyössä Tuomioistuinviraston kanssa.
Tuomioistuinvirasto toteutti osana hanketta kyselyn kaksikielisille tuomioistuimille. Kyselyssä selvitettiin laajasti kaksikielisten tuomioistuinten ruotsinkielisten toimintojen toteuttamiseen liittyviä haasteita, toiveita, ratkaisuehdotuksia ja käytänteitä. Kyselyllä selvitettiin myös muun muassa vastaajien arvioita käsittelykielen valintaan vaikuttavista seikoista eri asiaryhmissä, vastaajien arvioita kielellisistä oikeuksista luopumisista sekä huomioita käräjäoikeusuudistuksen vaikutuksista ruotsinkieliseen toimintaan.
Useiden kyselyvastaajien mukaan tuomioistuimissa kehittämistä vaatisivat muun muassa kielikoulutukseen, perehdytykseen, henkilöstön rekrytointiin, henkilöstöpolitiikkaan, tietojärjestelmiin ja tukimateriaaleihin sekä ruotsinkielisten toimintojen järjestämiseen liittyvät kysymykset. Lisäksi vastaajat nostivat esiin haasteita, jotka koskivat myös tuomioistuinlaitoksen ulkopuolisia toimijoita.
Kyselyssä esiin nostetut haasteet ilmenevät yksittäisen tuomioistuimen toiminnassa. Haasteiden ratkaiseminen ja kehittämisehdotuksiin tarttuminen vaativat toimenpiteitä sekä yksittäisiltä tuomioistuimilta, Tuomioistuinvirastolta, oikeusministeriöltä että muilta toimijoilta
Opetuksen ja oppimisen kansainvälinen tutkimus – TALIS Starting Strong 2024 : Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstön ja johtajien ensituloksia
No full textTALIS Starting Strong 2024 (Starting Strong Teaching and Learning International Survey) on kansainvälinen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstön ja johtajien tutkimus, jossa oli mukana 17 maata ja aluetta. Suomessa kyselyyn vastasi 1 389 henkilökunnan jäsentä ja 204 johtajaa yhteensä 204 toimipaikasta. Tutkimuksessa kerättiin tietoa muun muassa varhaiskasvatus- ja esiopetushenkilöstön käyttämistä leikki- ja opetuskäytännöistä, ammatillisen osaamisen kehittämisestä, työtyytyväisyydestä ja toimintaympäristön kehittämisestä sekä työperäisestä stressistä. Henkilöstö ja johtajat olivat tyytyväisiä työhönsä ja toimipaikan sujuvaan yhteistyöhön. Työ koettiin monipuolisena ja mielekkäänä. Henkilöstölle stressiä aiheutti erityistä tukea tarvitsevien lasten tarpeisiin vastaaminen ja henkilöstön poissaolot. Johtajille stressiä aiheutti henkilöstöresurssien puute, hallinnollisten tehtävien määrä ja toimipaikan henkilöstön johtaminen. Osallistuminen ammatillisen osaamisen kehittämiseen jäi vähäiseksi sekä henkilöstöllä että johtajilla aikataulu- ja henkilöstöresurssien puutteen vuoksi. Henkilöstö ei kokenut saavansa yhteiskunnalta ansaitsemaansa arvostusta, johon syynä oli usein matala palkkataso. Työn mielekkyyden säilymiseksi on olennaista kiinnittää huomiota henkilöstön ja johtajien työhyvinvointiin, jottei riskinä tulevaisuudessa ole työn pedagogisen laadun heikentyminen.Julkaisu on päivitetty 7.1.2026, s. 4.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma 2024–2027 : Perus- ja ihmisoikeudet osana oikeusvaltiota
No full textNeljäs kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma vuosille 2024–2027 hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä 20.11.2025. Ohjelmalla pyritään vahvistamaan oikeusvaltion perusrakenteita ja edistämään perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa. Tavoitteena on myös lisätä tietoa oikeusvaltioperiaatteesta sekä perus- ja ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion välisestä yhteydestä.
Toimintaohjelmassa avataan oikeusvaltiokäsitteen sisältöä muun muassa Venetsian toimikunnan oikeusvaltion tarkistuslistan ja EU:n oikeusvaltiokäsityksen kautta. Ohjelman perustana ovat Suomen saamat kansainväliset ihmisoikeussuositukset, ylimpien laillisuusvalvojien havainnot sekä kansainväliset oikeusvaltioarviot, kuten Euroopan komission oikeusvaltiokertomukset.
Ohjelma sisältää 55 hanketta, joiden valinnassa on huomioitu hallitusohjelman linjaukset. Hankkeita on kaikilta ministeriöiden hallinnonaloilta. Toimintaohjelmassa esitetään hankkeiden otsikot ja vastuuministeriöt, ja tarkemmat kuvaukset sisältyvät liitteeseen. Hankkeet on jaettu kuuteen kokonaisuuteen:
1. Oikeuslaitoksen riippumattomuuden vahvistaminen
2. Oikeussuojan saatavuus ja pääsy oikeuksiin
3. Oikeuksien yhdenvertainen toteutuminen
4. Tiedon lisääminen ihmisoikeuksista ja oikeusvaltiosta
5. Oikeuksien toteutumisen seuranta
6. Demokratia, hyvä hallinto ja sananvapausnavigointi mahdollistakuvilla vaihtoehtoiset kuvauksettaulukot saavutettavialooginen lukemisjärjesty