Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Vesienhoidon toimenpiteiden vaikutukset säätövoimaan
No full textEU vesipuitedirektiivin (VPD 2000/60/EY) mukaisesti vesimuodostumien tulee saavuttaa hyvä ekologinen tila. Osa vesivoimatuotannossa olevista vesistöistä on nimetty voimakkaasti muutetuiksi, niissä tavoitteena on hyvä saavutettavissa oleva ekologinen tila. Tilan saavuttaminen voi tarkoittaa toimenpiteitä, jotka rajoittavat vesivoiman tuotantoa, kuten minimivirtaamien ylläpitoa tai kalateiden rakentamista. Näiden toimenpiteiden toteuttamisessa tulee huomioida, etteivät ne aiheuta merkittävää haittaa energiantuotannolle eli niillä ei ole sellaista vaikutusta sähkön tuotantoon ja säätövoiman saatavuuteen, joka voisi vaarantaa sähköntuotannon luotettavuuden.
Hankkeessa selvitettiin miten vesienhoitoon liittyvät ympäristötoimenpiteet vaikuttavat vesivoiman tuotantokapasiteettiin ja säätövoiman tarjontaan myös sähkömarkkinoiden tasolla erilaisten tulevaisuuteen suuntautuvien skenaarioiden valossa.
Raportin tuloksien mukaan arvioidut vesienhoitotoimenpiteet vaikuttavat jossain määrin vesivoiman tuotantoon ja vesivoiman säätökykyyn. Sähkömarkkinatasolla nämä vaikutukset jäävät kuitenkin varsin maltillisiksi. Ympäristörajoitteet voivat lisätä hieman säätövoiman kysyntää muista lähteistä, johtaen tarpeeseen kehittää uusia teknologioita, kuten energian varastointia ja kysyntäjoustoja. Tämä ilmiö linkittyy kuitenkin myös laajempaan energiamarkkinoita koskevaan transitioon.Julkaisu on läpikäynyt ulkopuolisen tieteellisen arvioinnin.
Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.(tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä
Opetus- ja koulutussanasto (OKSA) : 3. laitos
No full textOpetus- ja koulutussanaston (OKSA) kolmas laitos on OKM:n vuonna 2010 käynnistämän sanastotyön uusin tulos. OKSA sisältää noin 840 opetushallinnon alan käsitettä, joille on laadittu terminologiset kuvaukset. Käsitteiden välisiä suhteita kuvataan kaavioilla. Sanaston käsitteille annetaan suomenkieliset termisuositukset, osalle käsitteistä myös ruotsin- ja englanninkieliset vastineet.
OKSAn tavoitteena on tukea verkkopalveluiden ja tietoarkkitehtuurin toteutusta sekä tiedontuottajien, tiedon käyttäjien ja tietojärjestelmien kommunikointia. Sanasto luo siltoja lainsäädännön ja tietotuotannon välille. OKSA helpottaa myös ihmisten välistä viestintää. OKSA palvelee niin OKM:n hallinnonalaa kuin muitakin hallinnonaloja.
OKSAn 2. laitos julkaistiin v. 2021. Sanaston 3. laitokseen on tehty mm. oppivelvollisuuslakiin (1214/2020) ja vuonna 2020 käynnistyneeseen jatkuvan oppimisen sanastotyöhön liittyviä täydennyksiä ja päivityksiä. Uusia käsitteitä on tullut myös seuraaviin aihepiireihin: osaamiskokonaisuudet, varhaiskasvatuksen tuki ja luvat sekä oppimisanalytiikka.
Opetushallituksen ylläpitämän Opetushallinnon sanaston ja OKSAn ruotsin- ja englanninkielisiä termejä on yhtenäistetty erityisesti perusopetuksen osalta sekä ammatillisen koulutuksen ruotsin termien osalta. OKSAn 3. laitokseen on päivitetty myös erityisesti varhaiskasvatuksen ruotsin- ja englanninkielisiä termejä.3. laito
Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2024
No full textTyöllisyyskatsaus sisältää tilastoja työttömyyden, avoimien työpaikkojen ja palveluiden kehityksestä. Tilastot päivittyvät kuukausittain. Tiedot kerätään TE-toimistojen asiakaspalvelurekisteristä
Finland’s Medium-Term Plan 2025–2028 : National Medium-Term Fiscal-Structural Plan
No full textFinland’s Medium-Term Plan 2025–2028 meets the requirement for Member States to submit a national medium-term fiscal-structural plan set by the EU's new fiscal policy rules that entered into force on 30 April 2024 (Regulation (EU) 2024/1263 of the European Parliament and of the Council).
The net expenditure path for 2025–2028 (i.e. the permitted growth rate for nominal net primary expenditure) presented in Finland’s plan is based on an extension of the adjustment period to seven years. The set of reforms and investments underpinning the extension is made up of parts of Finland’s Recovery and Resilience Plan (RRP) and two parts of the social security reform. The net expenditure path set out in the plan is compatible with the measures outlined in the Government Programme and in the General Government Fiscal Plan for 2025–2028, which will strengthen general government finances by a total of about EUR 9 billion. The Government is committed to implementing these measures in full. Together with the effects sought by the Government’s labour market reforms, these measures will ensure that Finland complies with its net expenditure path.Pages 43, 50, 51, 52 and 53 were updated on 13.12.2024 and this version replaces the previous one published on 29.10.2024
Finland’s Medium-Term Plan 2025–2028 : National Medium-Term Fiscal-Structural Plan
No full textFinland’s Medium-Term Plan 2025–2028 meets the requirement for Member States to submit a national medium-term fiscal-structural plan set by the EU's new fiscal policy rules that entered into force on 30 April 2024 (Regulation (EU) 2024/1263 of the European Parliament and of the Council).
The net expenditure path for 2025–2028 (i.e. the permitted growth rate for nominal net primary expenditure) presented in Finland’s plan is based on an extension of the adjustment period to seven years. The set of reforms and investments underpinning the extension is made up of parts of Finland’s Recovery and Resilience Plan (RRP) and two parts of the social security reform. The net expenditure path set out in the plan is compatible with the measures outlined in the Government Programme and in the General Government Fiscal Plan for 2025–2028, which will strengthen general government finances by a total of about EUR 9 billion. The Government is committed to implementing these measures in full. Together with the effects sought by the Government’s labour market reforms, these measures will ensure that Finland complies with its net expenditure path.This version is replaced by new, modified material
Liikenne- ja viestintäministeriön vastuullisuusraportti 2023 : Ministeriön vuoden 2023 toimet kestävän kehityksen Agenda2030-tavoitteiden saavuttamiseksi
No full textLiikenne- ja viestintäministeriön vastuullisuusraportissa kerrotaan, miten ministeriö on edistänyt YK:n kestävän kehityksen Agenda2030-tavoitteiden saavuttamista vuonna 2023.
Liikenne- ja viestintäministeriö ja hallinnonalan virastot edistävät toiminnallaan kestävän kehityksen tavoitteita ja vastuullisuutta. Ekologisen kestävyyden parantamisessa ja ilmastonmuutoksen hidastamisessa liikenteen, etenkin tieliikenteen, päästöjen vähentäminen on keskeistä. Toimenpiteet liittyvät fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen, autokannan uudistamiseen ja liikennejärjestelmän tehostamiseen, mikä tarkoittaa muun muassa kestävien liikkumismuotojen osuuden lisäämistä ja logistiikan tehostamista tiedon avulla. Taloudellisen kestävyyden näkökulmasta digitaalisilla yhteyksillä, liikenteellä ja viestinnällä on keskeinen merkitys elinkeinoelämän kilpailukyvylle ja uudistumiselle sekä koko Suomen elinvoimalle ja hyvinvoinnille. Sosiaalisen kestävyyden kannalta ministeriön työ varmistaa ihmisten perustarpeiden toteutumista. Toimet liittyvät esimerkiksi liikenneturvallisuuteen sekä liikenne- ja digitaalisten palveluiden esteettömyyteen.
Valtiokonttori suosittaa kaikkia valtion virastoja laatimaan toiminnastaan vastuullisuusraportin vuosittain. Agenda2030-tavoitteet ovat Valtiokonttorin ohjeistaman vastuullisuusraportoinnin perusta
Suomalaisen poronhoitolainsäädännön ja paliskuntajärjestelmän vaikutukset saamelaiseen poronhoitoon ja siidajärjestelmään : Selvitys saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle
No full textVaikka saamelainen poronhoito on monella tapaa saamelaisten toimeentulon, kulttuurin ja yhteiskunnan kivijalka, on sen oikeudellinen asema Suomen lainsäädännössä heikko. Paliskuntajärjestelmä on luotu suomalaisen poronhoitomallin pohjalle eikä siinä ole otettu huomioon saamelaisten perinteistä poronhoidon hallintamallia eli siidajärjestelmää. Saamelaista poronhoitoa tai siidajärjestelmää ei ole vieläkään tunnustettu Suomen poronhoitolaissa. Myös saamelaisten maaoikeudet ovat edelleen ratkaisematta.
Poronhoitolainsäädännöllä on kolonialistisia vaikutuksia saamelaiselle poronhoidolle, sillä se mahdollistaa saamelaisten laidunmaihin kohdistuvat oikeudenloukkaukset sekä heikentää saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista. Poronhoitolaki estää perinteisen saamelaisen poronhoidon harjoittamisen siidajärjestelmän mukaisesti ja mahdollistaa saamelaisiin kohdistuvat laidunaluevaltaukset Näkkälän paliskunnassa. Kaivostoiminnan lupamenettelyissä on vakavia puutteita siidojen oikeusaseman näkökulmasta kuten Käsivarren alueen malminetsintävaraukset ja niihin liittyvät ihmisoikeuskomiteoiden päätökset osoittavat. Metsähakkuut ovat aiheuttaneet Inarin alueen paliskunnissa laidunaluemenetyksiä, joiden vaikutuksia ilmastonmuutos pahentaa. Lisäksi saamelaisten vähemmistöasema Paliskuntain yhdistyksessä vaikeuttaa saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista poronhoidon hallinnossa.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston asettaman saamelaisten totuus- ja sovintokomission työtä. Julkaisun sisällöstä vastaa tiedon tuottaja, eikä tekstisisältö välttämättä edusta komission eikä valtioneuvoston näkemystä
Budget review 2024 : Review on central government budget, January 2024
No full textThis publication examines the 2024 Budget, which Parliament approved in December 2023. The aim is to provide a concise description of the central themes of the 2024 Budget. The Budget is based on an independent economic forecast produced by the Economics Department at the Ministry of Finance in autumn 2023. The economic outlook based on the December forecast is discussed in Chapter 2.
Prime Minister Orpo’s Government commits to permanently strengthening general government finances during the parliamentary term through a set of actions that will strengthen general government finances by a net amount of EUR 6 billion at the level of 2027. General government expenditure will be adjusted by decisions of the Government by a net amount of approximately EUR 4 billion. In addition, the Government has outlined structural policy measures aimed at strengthening general government finances by approximately EUR 2 billion at the level of 2027. The expenditure-related policies outlined in the Government Programme will generate net savings of approximately EUR 0.7 billion in central government on-budget activities in 2024.
The appropriations in the 2024 Budget amount to EUR 87.9 billion. The central government on-budget deficit is projected to amount to approximately EUR 11.4 billion. Compared to the actual 2023 Budget, the expenditure will increase by EUR 6.5 billion. The most significant factors contributing to the increase in appropriations include legislative and agreement-based index adjustments in 2024, interest expenditure and changes in the central government funding of the wellbeing services counties
Etäyhteyksien käytön edistäminen yleisissä tuomioistuimissa : Lausuntotiivistelmä
No full textOikeusministeriössä laadittu luonnos hallituksen esitykseksi etäyhteysien edistämisestä oli lausuntokierroksella 9.1.–20.2.2024. Lausunto saatiin 39 taholta.
Lausunnoissa pidetään esitysluonnosta tarpeellisena. Tavoitetta edistää etäyhteyksien käyttämisen pidetään kannatettavana, samoin sääntelyn yhtenäistämistä.
Lausunnoissa pidetään perusteltuna sitä, että ratkaisukokoonpanon osallistuminen istuntosalista käsin säilyisi pääsääntönä, mutta poikkeamisen mahdollistamista pidetään hyvänä. Kannat eroavat siinä, kuinka poikkeuksellista sen olisi oltava.
Etäoikeudenkäynnin julkisuuden osalta moni lausunnonantaja pitää teknologianeutraalia sääntelytapaa hyvänä. Toisaalta esiin nostetaan käytännön ongelmia.
Videokuulemiselle asetettujen lisäedellytysten kumoamista pidetään lausunnoissa kannatettavana. Myös puhelinkuulemisen käyttöalan laajentamista kannatetaan.
Säätämistä asianosaisen pakollisesta etäosallistumisesta pidetään perusteltuna. Osassa lausuntoja kuitenkin kehotetaan supistamaan pykälien soveltamisalaa.
Pakkokeinojen ja poissaoloseuraamusten ulottamista etäosallistumistilanteisiin pidetään lausunnoissa pääosin hyvänä ja loogisena. Asianosaisten mahdollisuus etäosallistua tunnustamisoikeudenkäyntiin saa lausunnoissa kannatusta. Lisäksi lausunnoissa korostetaan tarvetta varmistaa etäyhteyksien ja käytössä olevien tietoliikennejärjestelmien laatu
Maailman paras julkinen hallinto? : Julkisen hallinnon strategian merkitys suomalaiselle hallinnon kehittämiselle
No full textPääministeri Marinin hallitusohjelmassa asetettiin tavoite, jonka mukaan Suomessa on tulevaisuudessa maailman paras julkinen hallinto. Tätä tavoitetta tukemaan vuosina 2019–2020 laadittiin koko julkisen hallinnon käsittävä yhteinen strategia. Tämän selvityshankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa julkisen hallinnon uudistumisen tilasta ja julkisen hallinnon strategian integroitumisen asteesta osaksi julkisten organisaatioiden toimintaa.
Hankkeessa tarkasteltiin, millainen on strategiamuotoisen ohjauksen soveltuvuus julkisen hallinnon systeemiseen uudistamiseen, miten julkishallinnon organisaatiot ovat vastanneet hallinnon tunnistettuihin kehittämistarpeisiin ja systeemisen uudistamisen edistämisen mahdollistamiseen nähden, millaisena strategian valmistelu ja toimeenpano on koettu sekä miten strategian toimeenpanoa on seurattu ja arvioitu.
Selvityksen perusteella julkisen hallinnon yhteinen strategia on laajasti koettu ajankohtaiseksi ja tarpeelliseksi. Kuitenkin strategian sisältö on jäänyt tuntemattomiksi julkisen hallinnon keskuudessa. Samoin strategian toimeenpano on jäänyt vajavaiseksi, koska toimeenpanoa ei varsinaisesti resursoitu erikseen. Strategian päivitykseen toivottiin perustuvan mahdollisimman laajalle osallistamiselle, julkisen hallinnon kannalta relevantteihin konkreettisiin tavoitteisiin sekä niiden kytkemiseen julkisten palveluiden kehittämiseen.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä