Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Ohje tiealueella työskentelyyn pelastustoimen tehtävillä
No full textTiealueella työskentely pelastustoimen tehtävillä -ohjeen tarkoituksena on edistää viranomaisten ja muiden toimijoiden työturvallisuutta pelastustoimen tehtävillä sekä yhdenmukaistaa tiealueilla tapahtuvan työskentelyn käytäntöjä. Ohjeessa kuvatuilla valtakunnallisesti yhdenmukaisilla ja ennakoitavilla toimintamalleilla pyritään myös parantamaan muiden tienkäyttäjien turvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta.
Ohjeessa kuvataan muun muassa tiealueella työskentelyä ohjaavia säädöksiä, työskentelyn turvallisuutta, johtovastuun määräytymistä, toimintamalleja ja viranomaisten välistä yhteistyötä. Ohjeessa ei käsitellä hälytysajoa tai ajoneuvon käsittelyä, eikä varsinaisen pelastustoiminnan työmenetelmiä.
Valtakunnallinen ohje antaa puitteet pelastuslaitosten henkilöstön työskentelyyn tiealueella. Pelastuslaitosten tulee tarvittaessa laatia alueen uhkien edellyttämät, tätä ohjetta tarkentavat perusoperaatiomallien kuvaukset sekä turva- ja menetelmäohjeet. Ohjeistuksessa voidaan kuvata myös alueella olevan erityiskaluston käyttö tiealueella toimiessa
Työvoima- ja koulutustarpeen ennakointi strategisen yhteiskuntapolitiikan välineenä
No full textSelvityksessä tarkastellaan Suomen kansallisten viranomaisten vuosina 1979–2021 julkaisemien työvoima- ja koulutustarpeen ennakointiraporttien laatua päätöksenteon näkökulmasta. Selvityksen alussa luodaan katsaus ennakoinnin instituutioiden ja ennakointitiedon rakentumisen periaatteiden historialliseen kehitykseen. Tämän jälkeen arvioidaan ennakointitiedon laatua hankkeessa kehitetyn arviointikehikon avulla, joka koostuu neljästä ulottuvuudesta: läpinäkyvyys, uskottavuus, toiminnallistaminen ja lukijaystävällisyys.
Ennakointiraporteissa tunnistetaan useita ennakointitiedon laatuun liittyviä vahvuuksia ja heikkouksia, ja laadussa havaitaan eroja eri aikakausina julkaistujen raporttien välillä. Ennakointiraportit ovat olleet virkamieskäyttöön suunniteltuina pääasiassa tarkoituksenmukaisen läpinäkyviä, uskottavia ja lukijaystävällisiä. Ne eivät kuitenkaan ole palvelleet hyvin ennakointimenetelmien kriittistä arviointia tai tiedon laajempaa leviämistä yhteiskunnassa.
Toimenpidesuosituksina esitetään ennakointitiedon monimuotoisempaa raportointia eri kohderyhmille sekä ennakointihankkeiden tiiviimpää kytkemistä toisiinsa raporteissa. Lisäksi esitetään suosituksia määrällisen ja laadullisen ennakoinnin menetelmien kehittämiseksi ja keskinäisen roolin selkeyttämiseksi sekä ennakoinnin asiantuntijoiden ja hyödyntäjien verkostoitumisen ja poikkihallinnollisen koordinaation lisäämiseksi.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä
Hallituksen lainsäädäntöohjelma vaalikaudelle 2023−2027
No full textHallituksen lainsäädäntöohjelman tavoitteena on luoda yleisen tason kokonaiskuva vaalikaudella 2023–2027 tehtävästä lainsäädäntötyöstä. Lainsäädäntöohjelmassa on alustavat tiedot hallitusohjelmaa keskeisesti toteuttavista lainvalmisteluhankkeista sekä ministeriöiden muista merkittävistä lainvalmisteluhankkeista. Ohjelmaan sisältyvät hankkeet ovat joko yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti huomattavan merkittäviä tai laajasti poikkihallinnollisia. Ohjelmassa on myös kooste vireillä olevista keskeisistä EU-säädöshankkeista, joiden toimeen- tai täytäntöönpanoon liittyy laajoja kansallisen lainsäädännön muutostarpeita vaalikaudella.
Hallitus arvioi lainsäädäntöohjelman toteutumista ja muutostarpeita hallituskauden aikana. Lainsäädäntöohjelma täsmentyy eduskunnalle istuntokausittain annettavissa lainsäädäntösuunnitelmissa.
Tarkemmat tiedot yksittäisistä lainsäädäntöhankkeista ovat saatavilla valtioneuvoston hanketietojärjestelmässä
Bättre arbetsförmåga i Finland 2023–2027 : Främjande av arbets- och funktionsförmågan hos befolkningen i arbetsför ålder
No full textProgrammet Bättre arbetsförmåga i Finland 2023–2027 ingår i regeringsprogrammet. Målet är att främja arbets- och funktionsförmågan hos befolkningen i arbetsför ålder, minska invalidpensionerna och förbättra arbetshälsan. Programmets målsättningar grundar sig på statsminister Petteri Orpos regeringsprogram.
Med hjälp av olika slags åtgärder av olika typer av aktörer tryggas en fungerande servicehelhet för personer i arbetsför ålder, även med beaktande av äldre personer, för att främja och stödja arbetsförmågan. På så vis stärks också samarbetet mellan välfärdsområdena och andra aktörer som producerar tjänster för personer i arbetsför ålder. Företagshälsovården utvecklas så att den bättre motsvarar det förändrade arbetslivets behov. Företagshälsovårdens roll som specialsakkunnig i fråga om att främja och stödja arbetsförmågan stärks. Det utvecklingsarbete som sker på arbetsplatserna ska också stödjas. För att uppnå målen bör effektiva handlingsmodeller spridas och yrkesverksamma personers kompetens i fråga om arbetsförmågan stärkas. Därtill bör sektorsövergripande och multiprofessionella nätverk som främjar arbetsförmåga och sysselsättning samt samverkan mellan olika aktörer utvecklas.
Programmet Bättre arbetsförmåga i Finland 2023–2027 omfattar olika åtgärdshelheter inom social- och hälsovårdsministeriets ansvarsområde för att främja genomförandet av målen och åtgärderna. Arbets- och näringsministeriets och undervisnings- och kulturministeriets åtgärder för att främja och stödja arbetsförmågan har beaktats i programmet
Onko siviilivalmiudelle tarvetta Suomessa? : Siviilivalmiuden käsite, käyttö ja lisäarvo osana kansallista varautumista
No full textTässä hankkeessa selvitettiin siviilivalmiuden käsitettä ja soveltamista osana suomalaista varautumis- ja valmiusjärjestelmää sekä tarkasteltiin käsitteen käyttöä Euroopan unionissa, Natossa, Pohjoismaiden neuvostossa ja verrokkimaissa.
Tutkimus osoittaa, että siviilivalmiuden käsitteellä ei ole Suomessa vakiintunutta asemaa ja määritelmää. Käsite voidaan ymmärtää yhteiskunnan prosessina tai tilana, jolla vastataan tunnistettuihin uhkiin ei-sotilaallisesti. Siviilivalmius on korostuneesti Nato-yhteyksissä hyödynnetty käsite. Siviilivalmiutta kuvastavia toimintoja on useissa kansainvälisissä verrokkimaissa, vaikkei niitä kutsuttaisi tällä käsitteellä. Suomessa käsitettä on käytetty kuvaamaan pelastustoimen varautumis- ja valmiustyötä sekä Nato-rauhankumppanuuteen ja -jäsenyyteen sisältynyttä siviilivalmiusyhteistyötä.
Tutkimuksessa tehdyissä haastatteluissa, kyselyssä ja työpajakeskustelussa todettiin siviilivalmiuskäsitteen ja soveltamisalan vaativan selkeyttämistä. Selvityksen pohjalta suositellaan kansallisen terminologian yhteensovittamista kansainväliseen käsitteistöön, siviilivalmiuden roolin tarkastelua osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuusstrategian laadintaa ja valmiuslain uudistamista, yhteisymmärryksen kasvattamista tarvittavista toimenpiteistä, eri tahojen intressien tasapuolisuutta kehitystyössä sekä käsitteiden merkitysten moninaisuuden huomiointia.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä
Valtion matkustussääntö 2024
No full textJulkaisu sisältää virkamiesten ja työntekijöiden matkakustannusten korvaamisesta 24.2.2023 tehdyn virka- ja työehtosopimuksen sellaisena kuin sitä on muutettu päivärahojen, ateriakorvauksen ja kilometrikorvausten osalta 8.11.2023 tehdyllä tarkentavalla virka- ja työehtosopimuksella.
Virka- ja työehtosopimus on voimassa 28.2.2025 saakka. Päivärahat, ateriakorvaus ja kilometrikorvaukset vuodelle 2025 sovitaan erikseen loppuvuonna 2024 aikaisempaa käytäntöä vastaavasti.
Valtion matkustussääntö 2024 verkkojulkaisuna valtiovarainministeriön verkkosivuilla.</a
Työkykyinen Suomi 2023–2027 : Työikäisen väestön työ- ja toimintakyvyn edistäminen
No full textTyökykyinen Suomi 2023–2027 on hallitusohjelmaan kirjattu työkykyohjelma. Sen tavoitteena on työikäisen väestön työ- ja toimintakyvyn edistäminen, työkyvyttömyyseläkkeiden vähentäminen ja työssä jaksamisen parantaminen. Tavoitteet perustuvat pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan.
Erilaisten ja eri toimijoiden toimenpiteiden toteuttamisella varmistetaan työikäisille, huomioiden myös ikääntyvät, toimiva työkyvyn edistämisen ja tukemisen palvelukokonaisuus, vahvistetaan yhteistyötä hyvinvointialueiden ja muiden työikäisten palveluita tuottavien toimijoiden välillä sekä kehitetään työterveyshuoltoa vastaamaan paremmin työelämän murrosta. Työterveyshuollon roolia työkyvyn edistämisen ja tukemisen erityisosaajana vahvistetaan ja työpaikoilla tapahtuvaa kehittämistyötä tuetaan. Tavoitteet toteutuvat vaikuttavien toimintamallien levittämisen, ammattilaisten työkykyosaamisen vahvistamisen, monialaisten ja -ammatillisten työkykyä ja työllistymistä edistävien verkostojen kehittämisen sekä yhteistoimijuuden lisäämisen avulla.
Työkykyinen Suomi 2023–2027 sisältää sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla olevia kokonaisuuksia, joilla vaikutetaan tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumiseen. Työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön työkykyä edistävät ja tukevat toimet on huomioitu ohjelmassa
Kolttasaamelaisten yhteisöjen kieli- ja koulutustilanne 1850-luvulta 2020-luvulle
No full textKoltansaamen kielen kielisosiologisen tilanteen kehitys ja kolttasaamelaisten kouluhistoria 1850-luvulta 2020-luvulle voidaan jakaa viiteen selkeään aikakauteen:
1. Koltansaame oli kaikkien kolttasaamelaisten yhteisöjen pääasiallinen kieliensimmäiseen maailmansotaan saakka. Kolttasaamelaiset ottivat 1800-luvun loppupuolelta lähtien osaa Venäjän ortodoksisen kirkon järjestämään koulutukseen. Vuonna 1905 Norjassa alkoi norjankielinen koulupakko, joka tähtäsi norjalaistamiseen.
2. Vuonna 1920 Suomen Petsamossa otettiin käyttöön kolttasaamelaisten kielelliseenja kulttuurilliseen assimiloimiseen pyrkivät toimintatavat, joihin kuului suomenkielinen koulujärjestelmä. Neuvostoliitossa 1920- ja 1930-luvuilla koltansaamea kehitettiin ja sen käyttöä edistettiin. Positiivinen kehitys loppui Stalinin vainoihin 1937, joita seurasi vuosikymmeniä jatkunut assimilaatiovaihe.
3. Toisen maailmansodan ja evakon jälkeen lasten kielellinen assimiloiminen jatkuisuomenkielisissä kouluissa Inarissa. Etelä-Inarissa kielenvaihto suomeen alkoi 1950-luvulla.
4. Vasta 1970-luvulla koltansaamea alettiin opettaa Sevettijärven koulussa. Kielenvaihtosuomeen alkoi kuitenkin myös Sevettijärvellä 1970-luvun kuluessa.
5. 1990-luvulla alkoi kielenelvytys. Perustettiin kielipesiä, ja 2010-luvulla alettiinsuunnata kielenopetusta myös aikuisille. Koltansaamen yliopisto-opetus alkoi. Tätä kautta kieli on saanut uusia eri-ikäisiä puhujia.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston asettaman saamelaisten totuus- ja sovintokomission työtä. Julkaisun sisällöstä vastaa tiedon tuottaja, eikä tekstisisältö välttämättä edusta komission eikä valtioneuvoston näkemyst
Huumausainetestaus työelämässä
No full textHuumausainetestaus työelämässä -ohje korvaa vuonna 2006 julkaistun samannimisen ohjeen.
Yksityisyyden suojasta työelämässä annettu laki (759/2004) uudistui vuonna 2004. Lakiin lisättiin säännökset työnantajan oikeudesta käsitellä työnhakijoiden ja työntekijöiden huumausaineiden käyttöä koskevia tietoja. Samalla työterveyshuoltolakiin (1383/2001) lisättiin säännökset huumausainetestien tekemisestä työterveyshuollossa ja työnantajan velvollisuudesta laatia yhteistyössä henkilöstön kanssa kirjallinen päihdeohjelma. Työterveyshuoltolain nojalla on annettu valtioneuvoston asetus huumausainetestien tekemisestä (218/2005), jossa säädetään huumausainetestien käytännön toteuttamisesta. Viime vuosina kyseisiin lakeihin on tehty lisäyksiä ja täsmennyksiä.
Tässä ohjeessa on kuvattu hyvät menettelytavat huumausainetestaukseen työelämässä. Ohjeeseen on selkeytetty ja täydennetty edellisessä ohjeessa epäselviksi tai puutteelliseksi jääneitä ohjeistuksia ja siinä on huomioitu edellisen ohjeen jälkeen tehdyt lainsäädäntömuutokset. Ohjeen tarkoitus on varmistaa, että huumausaineiden testausprosessi kokonaisuudessaan suoritetaan säädösten mukaisesti ja saadaan mahdollisimman luotettava kuva testattavan huumausaineiden käytöstä. Samalla tarkoituksena on varmistaa, että testattavan yksityisyyden suoja sekä muut perusoikeudet huomioidaan asianmukaisesti.Sivua 59 (Liite I) on päivitetty 21.10.2024 ja aineisto korvaa aikaisemmin, 20.5.2024 julkaistun version
Employment Bulletin, September 2024
No full textThe Employment Bulletin contains statistics on unemployment, open job vacancies, and employment service developments. Statistics updates on a monthly basis. The data is collected from the customer service registry used by the TE offices