Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Kaikille sopiva suunnittelu rakennetussa ympäristössä
No full textKaikille sopivan suunnittelun pyrkimyksenä on luoda toimivaa, turvallista ja esteetöntä rakennettua ympäristöä, joka huomioi ihmisten erilaiset tarpeet. Suunnitteluperiaatteen avulla tuotetaan ympäristöjä, jotka mahdollistavat liikkumisen, toimimisen, näkemisen, kuulemisen, ymmärtämisen ja kommunikaation kaikille ihmisille yhdenvertaisesti. Kaikille sopiva suunnittelu on keino yhdenvertaisen ja inklusiivisen yhteiskunnan toteutumiseen.
Kaikille sopivan suunnittelun -käsite syntyi Yhdysvalloissa 1960-70 luvuilla. Käsitteen käyttö vakiintui Pohjoismaissa, kun se määriteltiin vuonna 2006 hyväksytyssä Yhdistyneiden Kansakuntien vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksia koskevassa yleissopimuksessa. Väestön ikääntymisen myötä kaikille sopivan suunnittelun merkitys on kasvanut entisestään ja nykyään suunnitteluperiaatteen katsotaan hyödyttävän laajasti kaikkia yhteiskunnan jäseniä ja parantavan kaikkien elämänlaatua.
Kaikille sopiva suunnittelu on prosessi, joka jatkuu läpi rakennushankkeen aina valmiin rakennuksen tai ympäristön käyttöön asti. Suunnitteluprosessiin liittyy käyttäjien osallistaminen ja kuunteleminen, heidän tarpeidensa ymmärtäminen ja huomioiminen.
Tässä raportissa kuvataan kaikille sopivan suunnittelun periaatteen taustaa, suhdetta muihi
Sosiaali- ja terveysalan kansainvälisen rekrytoinnin laillistamisprosessin ja sitä tukevan koulutuksen asiantuntijaryhmä : Loppuraportti
No full textSosiaali- ja terveysalan kansainvälisen rekrytoinnin laillistamisprosessin ja sitä tukevan koulutuksen asiantuntijaryhmän toimikausi oli 20.2.2023–31.3.2024. Asiantuntijaryhmän tehtävänä oli sosiaali- ja terveysalalla EU/ETA-maiden ulkopuolella koulutuksen suorittaneiden sairaanhoitajien, lääkäreiden ja hammaslääkäreiden laillistamisprosessin ja sitä tukevan koulutuksen mallien, kustannusten jakautumisen sekä ohjaus-, resurssi- ja säädösmuutostarpeiden arviointi ja muutosesitysten valmistelu vastuuministeriöiden yhteistyönä edistettäväksi.
Asiantuntijaryhmän ehdotuksen mukaan sairaanhoitajan laillistukseen tähtäävä toimintamalli koostuisi Valvira päätöksessään edellyttämästä harjoittelusta, kirjallisesta kuulustelusta ja käytännön tenttistä sekä riittävästä kielitaidosta. Lisäksi olisi saatavissa tarvittaessa kuulusteluihin valmentavia opintoja. Lisäksi asiantuntijaryhmä ehdottaa, että sairaanhoitajilla olisi mahdollisuus työskennellä rajoitetutulla toimiluvalla laillistukseen tähtäävän osaamisen täydentämisen aikana.
Asiantuntijaryhmän ehdotuksen mukaan lääkäreiden ja hammaslääkäreiden kuulusteluihin osallistuminen ensimmäisen kerran olisi hakijalle nykyistä hieman edullisempaa. Mikäli kuulustelun joutuu uusimaan, tästä syntyvä kustannus olisi hakijalle taas suurempi kuin nykyisin. Kielitaidon osalta asiantuntijaryhmä katsoo, että kielitaitovaatimus voisi olla nykyistä korkeampi.
Asiantuntijaryhmä ehdottaa, että valtio rahoittaisi pysyvästi laillistukseen tähtäävää osaamisen täydentämistä. Hakijat maksaisivat itse kuulusteluiden kustannukset
Opintojen jatkaminen ammatillisesti eriytyneestä koulutuksesta
No full textAmmatillisesti eriytyneen koulutuksen ensisijainen tavoite on työmarkkinoille siirtyminen, mutta osatavoitteena on opintojen jatkaminen seuraavilla koulutusasteilla. Opintoja jatkavista vastavalmistuneista n. puolet kaikilta koulutustasoilta valmistuneista jatkaa ylemmällä koulutustasolla (jatko-opinnoissa) ja puolet opiskelee samalla tasolla. Korkeakoulusta valmistutaan ammatillista peruskoulutusta useammin työllisiksi opiskelijoiksi.
Korkeakoulutuksen jälkeen opintoja jatketaan työllisinä opiskelijoina useammin kuin ammatillisen peruskoulutuksen jälkeen, mikä heijastaa yleistä eroa tutkintojen tuottamassa työllisyydessä. Jatko-opintoihin sijoittuminen on kaikissa tarkastelluissa tutkinnoissa yleisempää korkeammilla arvosanoilla perusasteen päättäneillä. Valmistumisen jälkeinen työllistyminen ei ole yhteydessä peruskoulun opintomenestykseen ja jatkaminen saman tasoisissa opinnoissa on yhteydessä peruskoulun opintomenestykseen vain korkeakoulututkinnon suorittaneilla
Oikeusministeriön vastuullisuusraportti vuodesta 2023
No full textOikeusministeriön kestävän kehityksen visio vuodelle 2030 on demokraattinen, perus- ja ihmisoikeudet turvaava oikeusvaltio sekä kestävä oikeushallinto. Oikeusministeriön kestävyys- ja vastuullisuustyö toteuttaa hallituksen visiota vahvasta ja välittävästä Suomesta, jossa on vahva demokratia ja itsenäinen oikeusvaltio ja jossa jokaista arvostetaan tasavertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Kestävyys- ja vastuullisuustyön painopistealueet ovat Perus- ja ihmisoikeudet turvaava demokraattinen ja yhdenvertainen yhteiskunta, Toimiva oikeusvaltio sekä Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä oikeushallinto.
Kestävyyttä ja vastuullisuutta edistetään osana ministeriön perustehtäviä, kuten säädösvalmistelussa, hallitusohjelmahankkeiden toimeenpanossa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyvät teemat huomioidaan myös hallinnonalan tulosohjauksessa, talousarviovalmistelussa, hankinnoissa sekä osana ministeriön toiminnan kehittämistä. Työ nuoriso- ja jengirikollisuuden torjumiseksi ja vähentämiseksi jatkui kertomusvuonna. Lisäksi oikeusministeriö asetti työryhmän valmistelemaan ja koordinoimaan kansallista ohjelmaa demokratian ja osallistumisen edistämiseksi. Myös kansalaisjärjestöstrategian valmistelu käynnistyi. Oikeusavun, yleisen edunvalvonnan sekä talous- ja velkaneuvonnan palvelujen järjestämistä varten perustetaan uusi virasto.
Oikeusministeriön vastuullisuusraportti koostaa tietoa siitä, miten oikeusministeriö on merkittävimmin edesauttanut YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman (Agenda2030) tavoitteiden toteuttamista vuoden 2023 näkökulmasta. Vastuullisuusraportti hyväksyttiin ministeriön osastopäällikkökokouksessa 16.4.2024
Selvitys tuulivoimaloiden ja asutuksen väliseen etäisyyteen vaikuttavista ohjauskeinoista ja tuulivoiman paikallisesta hyväksyttävyydestä Suomessa ja vertailumaissa
No full textPetteri Orpon hallitusohjelman kirjausten mukaan hallitus toteuttaa tuulivoimarakentamisen oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi kansallisten etäisyyssääntöjen määrittelyn ja käyttöönoton. Hallitusohjelman tavoitteena on tuulivoiman toimintaedellytysten kehittäminen hallitusohjelman lähtökohtien edellyttämästä sähköntuotannon lisäystarpeesta huolehtien. Lisäksi hallitusohjelman mukaan pyritään samalla yhteensovittamaan tuulivoiman sosiaalinen hyväksyttävyys ja investointien toteutumiselle suotuisa toimintaympäristö.
Selvityksessä tarkastellaan lainopillisesta näkökulmasta maatuulivoimalan ja asutuksen välisen etäisyyden määrittämiseen vaikuttavia ohjauskeinoja Suomessa sekä seitsemässä muussa Euroopan maassa. Tuulivoimalan ja asutuksen välinen etäisyys määritetään Suomessa tapauskohtaisesti ja vaikutusperusteisesti suunniteltua tuulivoimahanketta koskevissa kaavoitus- ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyissä. Kaavoituksen vaikutusten arviointi sekä tarvittaessa hankkeen erillinen ympäristövaikutusten arviointi ovat keskeisiä menettelyjä tuulivoiman sijainnin sekä voimalan ja asutuksen välisen etäisyyden ohjauksessa. Tarkempaan voimalan ja asutuksen välisen etäisyyden määritykseen vaikuttaa suunnittelussa ja lupamenettelyissä huomioon otettava tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista antaman asetus
Oikeus osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen : YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen kansallinen toimintaohjelma 2023–2027
No full textYK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen kansallisessa toimintaohjelmassa on määritelty ne toimenpiteet, joilla vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa edistetään eri hallinnonaloilla kolmannella toimintaohjelmakaudella 2023–2027. Toimintaohjelmatyötä on koordinoinut ja yhteensovittanut vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE, jossa ovat edustettuina vammaisjärjestöt sekä vammaisten henkilöiden oikeuksien kannalta keskeiset ministeriöt ja sidosryhmät. Toimintaohjelmaa laadittaessa on kuultu vammaisjärjestöjä ja muita sidosryhmiä ja näin saatu heiltä tietoa niistä vammaisyleissopimuksen mukaisista asioista, joita toimintaohjelmassa tulisi edistää. Toimintaohjelma koostuu 13 sisältöalueesta ja 75 toimenpiteestä. Toimenpiteiden toteutumista seurataan toimintaohjelmakauden aikana ja arvioidaan toimintaohjelmakauden päättyessä. Toimintaohjelmassa korostuvat vammaisten henkilöiden osallisuus ja yhdenvertaisuus. Ohjelmatyössä on erityisesti haluttu korostaa vammaisten naisten ja lasten oikeuksia sekä intersektionaalista näkökulmaa. Taloudellisesti haastavina aikoina on katsottu olevan erityisen tärkeää arvioida hankkeiden vaikutuksia ja yhteisvaikutuksia vammaisten henkilöiden oikeuksiin. Yhtenä toimintaohjelman tärkeänä tavoitteena on lisätä tietoisuutta vammaisten henkilöiden oikeuksista
Viranomaisia koskevat seuraamukset tietosuojalainsäädännön rikkomisesta : Arviomuistio
No full textArviomuistiossa selvitetään EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen sekä tietosuojalain ja rikosasioiden tietosuojalain mukaisen seuraamusjärjestelmän toimivuutta siltä osin kuin on kyse virkamiehiin ja muihin julkista tehtävää hoitaviin henkilöihin kohdistuvista seuraamuksista. Selvitys kattaa pääosin tietosuojalain ja rikosasioiden tietosuojalain rikosoikeudelliset rangaistussäännökset sekä tietosuojarikosta ja virkarikoksia koskevan oikeuskäytännön. Selvitys kattaa lisäksi tietosuojavaltuutetun viranomaisiin kohdistamia toimenpiteitä.
Arviomuistiossa tarkastellaan lisäksi valtiosääntöoikeudellisia ja oikeusjärjestelmän johdonmukaisuutta koskevia näkökohtia, jotka olisi huomioitava siinä tapauksessa, että tietosuojalainsäädännön rikkomiseen liittyvää seuraamusjärjestelmää haluttaisiin kehittää siten, että viranomaiselle voitaisiin määrätä hallinnollinen seuraamusmaksu.
Selvityksessä ei oteta kantaa siihen, tulisiko rikoslakia muuttaa. Siinä ei myöskään arvioida seuraamusjärjestelmän valintaan liittyviä tarkoituksenmukaisuutta ja järjestelmän tehokkuutta koskevia kysymyksiä
Itsehoitolääkkeiden myyntikanavan laajentamisen arviointi : Työryhmän muistio
No full textTyöryhmän tuli tarkastella Orpon hallitusohjelman mukaisesti joidenkin yleisimmin käytettyjen itsehoitolääkkeiden myynnin laajentamista apteekkien ulkopuolelle Fimean tekemän selvityksen pohjalta.
Tässä selvityksessä kuvataan myyntikanavat, hinnoittelu, verotus, valvonta sekä lääkeneuvontaa ja -informaatiota itsehoitolääkkeiden kontekstissa. Selvityksessä kuvataan yleisimmin käytettyjen itsehoitolääkkeiden käyttöaiheet.
Selvityksessä muodostettiin kolme apteekkien ulkopuoliseen myyntiin laajennettavissa olevaa itsehoitolääkevalikoimaa, ja arvioitiin alustavasti myynnin laajentamisen edellytyksiä ja vaadittuja muutoksia. Valikoimat jakautuivat 1) ei-neuvontaa vaativiin lääkeaineisiin, 2) neuvontaa vaativiin lääkeaineisiin ja 3) riskilääkeluokitukseen kuuluviin lääkeaineisiin.
Työryhmän näkemyksen mukaan itsehoitolääkkeiden myynnin laajentaminen apteekkien ulkopuoliseen myyntiin tulee tehdä hallitusti, lääke- ja lääkitysturvallisuus varmistaen. Lääkeneuvonnan ja -informaation merkitys lääkehoidon onnistumisessa tunnistettiin tärkeäksi, ja niiden saatavuus tulee varmistaa. Myynnin laajentaminen voidaan toteuttaa joko osana laajempaa apteekkisääntelyn kokonaisuudistusta tai erillisenä itsenäisenä jakelukanavauudistuksena
Suositus automaattisen ratkaisumenettelyn käyttöönotosta ja käytöstä : Tiedonhallintalain 6 a luvun säännösten soveltamiseksi
No full textSuosituksessa automaattisen ratkaisumenettelyn käyttöönotosta ja käytöstä esitetään hyviä käytäntöjä ja esimerkkejä julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain (906/2019, myöhemmin tiedonhallintalaki) 6 a luvussa säädettyjen vaatimusten toteuttamiseksi. Suositus on tarkoitettu sekä automaattisen päätöksenteon kehittämistä suunnitteleville että ennen 1.5.2023 käyttöönotettujen automaattisten ratkaisumenettelyjen vastuuviranomaisille.
Suositus esittää yleiskuvauksen automaattisesta ratkaisumenettelystä ja sen käyttöönoton edellytyksistä. Lisäksi suositukseen on muodostettu kuva menettelyyn sovellettavasta muusta sääntelystä sekä menettelyn liittymistä muuhun viranomaisen toimintaan ja tiedonhallinnan toimintaympäristöön.
Suosituksessa on erityisesti korostettu automaattisen ratkaisumenettelyn osapuolten vastuiden määrittelyä, menettelyn dokumentointia sekä laadunvarmistamista ja -valvontaa koskevia vaatimuksia. Suosituksen liitteenä on lisäksi mallipohja automaattista ratkaisumenettelyssä käytettävien käsittelysääntöjen kuvaamisesta.
Suosituksessa viitataan tarpeellisin osin muihin ajantasaisiin aihekohtaisiin tiedonhallintalautakunnan suosituksiin.
Tiedonhallintalautakunta hyväksyi suosituksen 23.11.2023
Virkarikossääntelyn kehittämistarpeista - erityistarkastelussa henkilöpiiri ja blankosääntelytekniikka oikeuskäytännön valossa
No full textSelvityksessä tarkastellaan virkavastuujärjestelmää ja erityisesti virkarikoksia koskevaa sääntelyä sekä niiden kehittämistarpeita, kun huomioidaan perustuslakivaliokunnan esittämät huomiot epäsymmetriaongelmista erityisesti henkilöpiirin osalta. Selvityksen mielenkiinto kohdistuu siihen, mikä virkavastuun perusidea on, keitä sääntelyn piiriin kuuluu sekä siihen onko sääntelytekniikka nykyisellään toimiva.
Selvityksessä tarkastellaan lainopillisesti virkarikossääntelyn henkilöllistä soveltamisalaa ja virkarikoksien tunnusmerkistöjä. Selvityksessä on tarkasteltu virkavastuusääntelyn toteutumista määrällisesti ja laadullisesti. Pääpaino tarkastelussa on alempien oikeusasteiden oikeuskäytännön kuvaamisessa. Selvitys sisältää myös kuvauksen keskeisten verrokkimaiden sääntelystä.
Selvityksen tuloksena on, että henkilöpiiriin liittyy useita epäsymmetriaongelmia. Ehdotuksena on, että määrittelyjä siirrettäisiin rikosoikeudellisesta sääntelystä hallinto-oikeudelliseen. Vastaavasti blankosääntelyn kehittämiseksi virkavelvollisuuksien osoittaminen virkamiehille ja muille virkavastuullisille tulisi standardisoida.
Julkaisun sisällöstä vastaa tekijä, eikä tekstisisältö välttämättä edusta oikeusministeriön näkemystä. Oikeusministeriö on rahoittanut selvityksen ja se julkaistaan oikeusministeriön julkaisusarjassa