Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Kanta-tietojärjestelmä-palvelut : Terveydenhuollon digitalisaation kehityksen arviointi 2010–2024
No full textKanta-tietojärjestelmäpalveluiden arviointi perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio- ja tiedonhallintastrategian 2023-2035 tavoitteisiin. Arvioinnin tavoitteena oli tuottaa kattava analyysi Kanta-palveluiden kehityksestä ja toiminnallisuudesta terveydenhuollon näkökulmasta. Arviointi painottuu mm. kehittämisen kustannuksiin, strategisiin tavoitteisiin ja painopisteisiin sekä palveluiden nykyisiin ja tuleviin toiminnallisuuksiin ja hyötyihin. Lisäksi arvioitiin Kanta-kehittämistä ja siihen liittyvää yhteistyötä.
Arviointi toteutettiin monimenetelmällisesti hyödyntäen kirjallisia lähteitä ja empiiristä aineistoa. Empiirinen aineiston kerättiin teemahaastattelulla ja kyselyllä, joihin osallistettiin laajasti Kanta-palvelujen kehittämiseen ja käyttöön osallistuvia tahoja.
Kanta-palveluiden nykyisiä hyötyjä pidettiin arvioinnissa merkittävinä Tulokset osoittavat, että Kanta on keskeinen terveydenhuollon digitaalinen infrastruktuuri, joka helpottaa potilastietojen jakamista eri organisaatioiden välillä. Tulosten perusteella rahoituksen läpinäkyvyys, lainsäädännön käytännön toteutuksen tehostaminen, strateginen ohjaus ja kehittämiskohteiden analyyttinen priorisointi ovat avainasemassa varmistettaessa Kanta-palveluiden tehokas kehitys ja niiden vastaavuus tuleviin tarpeisiin sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisessa palvelukehityksessä
Liikuntatoimi tilastojen valossa : Perustilastot vuodelta 2023
No full textLiikuntatoimi tilastojen valossa -julkaisuun kootaan opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualueen toimialaan kuuluvia perustilastoja. Tähän julkaisuun on koottu tiedot vuodelta 2023. Julkaisussa ilmenee talousarviossa olevien liikuntatoimen määrärahojen kohdennus ja käyttö.
Opetus- ja kulttuuriministeriö osoittaa valtion tukea kuntien liikuntatoimintaan, liikuntapaikkarakentamiseen, valtakunnallisten ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten toimintaan, liikuntaa edistäville valtakunnallisille järjestöille ja liikunnan aluejärjestöille, seuratoiminnan kehittämiseen, liikunnallisen elämäntavan hankkeisiin elämänkulun eri vaiheissa, huippu-urheilun kehittämiseen, soveltavaan liikuntaan, liikuntatieteeseen ja liikuntatieteelliseen tiedonvälitystoimintaan, antidopingtoimintaan ja liikunnan eettiseen toimintaan sekä liikunta-alan kansainväliseen toimintaan
Alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2024
No full textAlueelliset kehitysnäkymät 1/2024 on ELY-keskusten yhdessä muiden aluekehittäjien kanssa muodostama näkemys alueiden nykytilasta ja lähiajan näkymistä. Katsauksen arviot on tuotettu kuluvan vuoden maaliskuun ja huhtikuun alun aikana.
Talouden taantuma näkyy alueilla työllisyyden heikkenemisenä ja heijastuu varovaisuutena kuluttajien ja yritysten toiminnassa. Venäjän hyökkäyssodan suorat vaikutukset ovat edelleen merkittäviä metsäteollisuuden lisäksi esimerkiksi matkailussa, palveluissa ja logistiikassa. Rakentamisen hiljeneminen kerrannaisvaikutuksineen koskee kaikkia alueita ja kevään lakkoaalto loi uutta epävarmuutta vientiteollisuuteen. Maatilojen kannattavuushaasteet jatkuvat, vaikka tuotantokustannusten nousu on taittunut. Kuntien taloustilanteen vaikeudet sekä hyvinvointialueiden säästötoimet nousevat useilla alueilla merkittäviksi haasteiksi.
Positiivista on, että uusiutuvan energiatuotannon ja vihreän siirtymän investoinnit ovat vahvassa kasvussa koko maassa. Nato-jäsenyyden myönteisinä vaikutuksina aluekehityksen kannalta ovat Suomen maariskin pieneneminen ja puolustusteollisuuteen avautuneet mahdollisuudet. Lapissa talouden ja työllisyyden hyvä kehitys jatkuu edelleen matkailun, kaivosteollisuuden ja metsäsektorin vetämänä.
Taloustilanteen heikkenemisen myötä työvoiman kysyntä on hiipunut, minkä myötä avointen työpaikkojen määrä on selvästi alemmalla tasolla kuin vuosi sitten. Työttömien työnhakijoiden määrä on lähtenyt kasvuun ja erityisesti lomautettujen määrä on noussut
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomen saamelaiskulttuuriin : Selvitys Saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle
No full textSelvityksen tarkoituksena on tuottaa tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista saamelaiskulttuuriin Suomen saamelaisten kotiseutualueella. Selvityksen aineistona ovat aiemmissa tutkimushankkeissa tehdyt haastattelut, työpajat sekä tutkimuskirjallisuus. Selvityksessä käsitellään ilmastonmuutoksen nykyisiä ja ennakoituja vaikutuksia saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin ja niihin liittyvään perinteiseen tietoon, saamelaisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä ilmastonmuutoksen oikeudenmukaisuuskysymyksiin saamelaisten kannalta.
Saamelaiskulttuuri on hyvin haavoittuvainen ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Saamelaisväestön poismuutto kotiseutualueelta uhkaa saamelaisten perinteisten elinkeinojen tulevaisuutta sekä mahdollisuuksia sopeutua ilmastonmuutokseen. Saamelaisten elinympäristö ja ilmasto ovat muuttuneet merkittävästi 1990-luvulta lähtien. Saamelaiset ovat sopeutuneet ilmastonmuutokseen, mutta eivät saa sopeutumiseen tukea hallinnosta eivätkä yhteiskunnalta. Saamelaisten terveydestä ja hyvinvoinnista ei ole olemassa riittävästi tietoa. Ilmastonmuutos on jo aiheuttanut saamelaisille terveysriskejä muuttuneen ympäristön ja elintapojen vuoksi. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia saamelaiskulttuuriin sekä terveyteen ja hyvinvointiin tulee seurata säännöllisesti. Ilmastonmuutoksella ja siihen sopeutumisella on ihmisoikeusvaikutuksia sekä vaikutuksia saamelaisten asemaan.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston asettaman saamelaisten totuus- ja sovintokomission työtä. Julkaisun sisällöstä vastaa tiedon tuottaja, eikä tekstisisältö välttämättä edusta komission eikä valtioneuvoston näkemystä
Kuntatalousohjelma vuosille 2025–2028 : Kevät 2024
No full textKuntatalousohjelma vuosille 2025–2028 on laadittu kevään 2024 julkisen talouden suunnitelman (JTS) valmistelun yhteydessä. Kuntatalousohjelma syventää julkisen talouden suunnitelman kuntataloutta koskevaa arviointia. Kuntatalouden tilaa ja hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia kuntien talouteen kuvataan ohjelmassa uusimpien käytössä olevien tietojen ja arvioiden pohjalta. Hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia on arvioitu niiltä osin kuin toimenpiteistä on olemassa hallituksen päätökset ja toimenpiteiden vaikutukset kuntatalouteen ovat tiedossa.
Kuntatalousohjelman tarkoituksena on arvioida kuntatalouden tilaa ja kuntien mahdollisuuksia selvitä peruspalvelujen järjestämisestä julkisen talouden suunnitelman mukaisilla toimenpiteillä. Kuntatalousohjelman painopiste on kuntatalouden kehitysnäkymien ja hallituksen kuntatalouteen vaikuttavien toimenpiteiden tarkastelussa. Toimenpiteiden vaikutuksia arvioidaan koko kuntatalouden lisäksi kuntakokoryhmittäin sekä rahoitusperiaatteen toteutumisen näkökulmasta vuoteen 2028 asti.
Kuntatalousohjelma on valmisteltu valtiovarainministeriön nimeämässä sihteeristössä, jossa ovat mukana kaikki keskeiset kuntien tehtävälainsäädäntöä ja kuntatalouteen vaikuttavia valtion toimenpiteitä valmistelevat ministeriöt sekä Suomen Kuntaliitto. Valtion ja kuntien välinen neuvottelu on käyty Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa sekä sille valmistelutyötä tekevässä talousjaostossa. Hallitus on käsitellyt kuntatalousohjelman kevään 2024 julkisen talouden suunnitelmaa koskevissa neuvotteluissa
Työllisyyskatsaus, syyskuu 2024
No full textTyöllisyyskatsaus sisältää tilastoja työttömyyden, avoimien työpaikkojen ja palveluiden kehityksestä. Tilastot päivittyvät kuukausittain. Tiedot kerätään TE-toimistojen asiakaspalvelurekisteristä
Varmuusvankeuden käyttöönotto ja elinkautisvankien vapauttamismenettelyn kehittäminen : Arviomuistio
No full textPääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että varmuusvankeus otetaan käyttöön, minkä lisäksi väkivaltariskin arviointia kehitetään ja sen merkitystä osana vangin vapauttamisharkintaa vahvistetaan olennaisesti. Arviomuistiossa tarkastellaan vaihtoehtoisia ratkaisuja hallitusohjelman kirjausten toteuttamiseksi ja tehdään alustavia ehdotuksia säädösmuutoksiksi.
Arviomuistiossa käsitellään pituudeltaan määräämättömiä seuraamuksia koskevaa kotimaista lainsäädäntöhistoriaa sekä perus- ja ihmisoikeuksien mainituille seuraamuksille asettamia reunaehtoja. Lisäksi selvitetään eräiden muiden maiden lainsäädännössä käytössä olevien vastaavien seuraamusten sisältöä ja soveltamiskäytäntöä.
Arviomuistiossa esitetään kaksi erilaista sääntelyvaihtoehtoa vaarallisimpia rikoksentekijöitä varten tarkoitetun uuden seuraamuksen eli varmuusvankeuden toteuttamiseksi. Lisäksi arviomuistiossa käsitellään vakavien rikosten uusimisriskiä koskevien asiantuntija-arvioiden aseman kehittämistä elinkautisvankien vapauttamisharkinnassa ja esitetään muutoksia vapauttamismenettelyä koskevaan sääntelyyn
Hallituksen vuosikertomus 2023 : Liite 4 Valtion yhtiöomistus
No full textValtioneuvosto antaa eduskunnalle hallituksen vuosikertomuksen perustuslain 46 §:ssä säädettynä kertomuksena hallituksen toiminnasta, valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta sekä niistä toimista, joihin hallitus on eduskunnan päätösten johdosta ryhtynyt. Hallituksen vuosikertomuksesta säädetään tarkemmin valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 9 a §:ssä sekä valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) 17 ja 18 §:ssä.
Talousarviolain 18 §:ssä edellytetään, että hallituksen vuosikertomukseen otettavien valtiontalouden ja valtion taloudenhoidon sekä toiminnan tuloksellisuuden kuvausten tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot talousarvion noudattamisesta, valtion tuotoista ja kuluista, valtion taloudellisesta asemasta sekä tuloksellisuudesta (oikea ja riittävä kuva). Säädöstasolla kertomuksen sisältöä määrittävät erityisesti myös valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992) vaatimukset. Hallituksen vuosikertomus vuodelta 2023 muodostuu viidestä osasta:
Hallituksen vuosikertomus
Liite 1 Ministeriöiden tuloksellisuuden kuvaukset
Liite 2 Tilinpäätöslaskelmat
Liite 3 Toimenpiteet eduskunnan lausumien ja kannanottojen johdosta
Liite 4 Valtion yhtiöomistus
</ul
Redogörelse för internationella ekonomiska relationer och utvecklingssamarbete
No full textRedogörelsen för internationella ekonomiska relationer och utvecklingssamarbete kompletterar den utrikes- och säkerhetspolitiska redogörelsen med mer detaljerade åtgärder. Målet är att bättre stödja Finlands handels och ekonomiska intressen på utvecklingsmarknaderna och öka ländernas ekonomiska oberoende genom att stärka deras ansvar för sin utveckling.
Den exportfrämjande verksamheten utvecklas för att stödja i synnerhet små och medelstora företags behov. Finland främjar världshandelns förutsägbarhet, regelbasering och kristålighet genom att intensifiera samarbetet med likasinnade länder.
Utvecklingssamarbetet fokuserar allt mer på finansiering av samarbete som stöder handeln. Prioriteringar i Finlands utvecklingspolitik är stärkande av kvinnors och flickors rättigheter samt deras sexuella och reproduktiva hälsa och rättigheter, vilket är centralt även i fråga om att styra befolkningstillväxten, samt utbildning och klimatåtgärder. En allt större regional andel av arbetet koncentreras till Ukraina. Som villkor för utvecklingssamarbetet fastställs att partnerlandet tar emot sina egna medborgare och stöder den internationella regelbaserade ordningen.
Finland främjar tillsammans med utvecklingsländerna kommersiella möjligheter som gagnar båda parter. Finlands mål är att öka den privata sektorns medverkan samt att stärka utvecklingsländernas egen privata och offentliga finansiering
Aurinkokennoenergiamoduulit 3D-pintojen integrointiin
No full textProjektin tavoitteena oli tutkia ylivalun soveltuvuutta keveiden ja taipuisien aurinkokennojen kanssa, joka mahdollistaisi 3D muotoiltujen autonomisten energiamoduulien valmistamisen, joita ei tarvitse erikseen ladata. Ylivalun avulla kenno voidaan muokata haluttuun muotoon ja samalla siihen voidaan liittää kiinnityssysteemejä, kuten esimerkiksi solkia. Lisäksi kevyt ylivalumateriaali tukee ohutta kennoa lisäämättä kuitenkaan sen painoa merkittävästi. Tavoitteena oli löytää kaupallisesti saatavia aurinkokennoja, testata niiden ylivalumahdollisuutta, löytää ylivaluun ja kennoon sopivat ylivalumateriaalit, mitata aurinkokennojen sähköistä toimintaa erilaisissa olosuhteissa ja ikääntymistä. Materiaalien osalta projektissa käytettiin amorfisesta piistä valmistettuja kaupallisia aurinkokennoja niihen helpon saatavuuden takia ja ylivalumateriaalina testattiin kahta materiaalia; polykarbonaattia ja termoplastista polyuretaania. Ylivaluprosessissa etsittiin materiaaleille sopivat prosessiparametrit ja huomattiin, että termoplastinen polyuretaani oli soveliaampi materiaali aurinkokennojen kanssa. Lopuksi ylivalettuja kennoja testattiin eri valaisuolosuhteissa, taivutussäteillä, ylivalun puoleisuutta, niille tehtiin erilaisia kiihdytettyjä rasitustestejä sääkaapeissa sekä tutkittiin naarmuntumisen ja likaantumisen vaikutusta kennon toimintaan.Tämä julkaisu on toteutettu osana Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan (MATINEn) tutkimusrahoituksen toimeenpanoa. (www.defmin.fi/matine) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta puolustusministeriön näkemystä