Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Kalatalouden koulutuksen tulevaisuuden kehittämistarpeet : Kalakoulusta akvaattiseen biotalouteen
No full textSelvityksessä kuvataan kalatalouden elinkeinoja, tutkimus-, kehittämis- ja hanketoimintaa koulutuksen ja vetovoimatyön kannalta. Koulutuksen nykytilaa, osaamistarpeita ja osaavan työvoiman saatavuutta tarkastellaan.
Kalatalousalan vahvaa potentiaalia tukevat strategiset kalatalouselinkeinoja edistävät ohjelmat. Kalatalouskoulutusta kannattelee kolme ammatillisen koulutuksen järjestäjää. Koulutus kärsii vetovoiman ja ammattikorkeakoulutustason puutteesta johtaen osaavan työvoiman puutteeseen.
Tärkeimpänä kehittämistoimenpiteenä ehdotetaan kalatalouden AMK -tasoisen koulutuksen aloittamista osana bio- ja elintarviketekniikan insinöörikoulutusta. Koulutusta ja alan positiivista julkisuuskuvaa edistetään vetovoimakampanjalla. Osaavan työvoiman saatavuus varmistetaan hyödyntämällä JOTPAn rahoitusmahdollisuudet, eri koulutusmenetelmät sekä alanvaihtajien urapolkuvaihtoehdot.
Kalatalouden TKI-toimintaa vahvistetaan ammattikorkeakouluilla ja tiedottamista Kalatalousverkostolla. Kalatalouskoulutusta tuodaan lähemmäksi muun luonnonvara-alan koulutuksen kehittämistä. Kalatalouden koulutus- ja tutkimuspolitiikan edunvalvontaa vahvistetaan.
Koulutuksenjärjestäjät vahvistavat yhteistyötään teemoina opetusmateriaalin tuottaminen, opettajien osaamisfoorumin luominen, yhteisten webinaarien järjestäminen sekä työssäoppimisen, yhteisten opintojen, kansainvälistymisen ja opiskelijoiden tukemismallien jakaminen
Talent Boost 2023–2027 : Programme for international recruitment and work-based and education-based immigration
No full textTalent Boost is an intersectoral programme for international recruitment and work-based and education-based immigration coordinated by the Ministry of Economic Affairs and Employment and the Ministry of Education and Culture. The programme seeks to build a Finnish ecosystem across organisational boundaries in which different parties can work towards common goals in a customer-oriented manner. The previous Talent Boost programme was adopted in summer 2020 and a roadmap for education-based and work-based immigration was completed in autumn 2021. The revised Talent Boost 2023–2027 complies with the priorities of the Programme of Prime Minister Orpo's Government and intensifies the measures already under way.
The programme will target the central government's international recruitment measures more clearly at specific countries and sectors in line with the Government Programme. Talent Boost has three components: 1) Finland's attractiveness: promoting experts and availability and carrying out country branding, 2) efficient and controlled residence permit processes with effective follow-up monitoring and prevention of abuses, 3) improving Finland's retention. Prevention of work-related exploitation is also an integral part of the package, for which an action plan will be drawn up.
The main purpose of Talent Boost is to ensure consistent progress among intersectoral programme partners. The preparation and implementation are directed, coordinated and monitored by an intersectoral steering group chaired alternately by the Permanent Secretaries of the Ministry of Economic Affairs and Employment and the Ministry of Education and Culture. Steering group members include representatives of ministries and agencies that are essential for work-based and education-based immigration as well as representatives of municipalities, cities and higher education institutions. The participants will draw up a mid-term report on the programme implementation and effectiveness for the ministerial working group on employment and entrepreneurship. In addition, programme monitoring and reporting indicators will be created in spring 2024
Kirjallisuuskatsaus maahanmuuttaneiden ja heidän jälkeläistensä poliittis-yhteiskunnallisesta osallistumisesta Suomessa
No full textKansainvälinen muuttoliike ja sen seurauksena tapahtuneet muutokset väestössä muodostavat tällä hetkellä yhden ajankohtaisimmista yhteiskunnallisista kysymyksistä Suomessa. Vuoden 2022 lopussa Suomen väestöstä 9,1 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia eli henkilöitä, joiden vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi oli syntynyt muualla kuin Suomessa. Siten on tärkeää pysyä tiiviisti ajan tasalla siitä, mitä tälle kasvavalle väestöryhmälle kuuluu, eli kuinka he kotoutuvat Suomeen. Vaikka joitain yleisesityksiä ja kokoomateoksia Suomeen muuttaneiden kotoutumisen tilasta on vuosien aikana julkaistu, maahanmuuttaneiden ja heidän jälkeläistensä poliittista osallistumista on tutkittu toistaiseksi vain vähän.
Tässä oikeusministeriön koordinoiman Ulkomaalaistaustaisten ja vieraskielisten suomalaisten yhteiskunnallinen osallistuminen (UTViS) -hankkeen kirjallisuuskatsauksessa kootaan olemassa olevaa tietoa siitä, miten maahanmuuttaneet ja heidän jälkeläisensä osallistuvat suomalaiseen yhteiskuntaan ja politiikkaan vaaleissa, vaalien välillä ja osana kansalaisyhteiskuntaa. Keskiössä on myös julkinen sektori ja se, miten tutkittavien ryhmien yhteiskunnallista osallistumista ja osallisuutta on pyritty tukemaan julkishallinnossa. Kirjallisuuskatsaus toimii paitsi yleisempänä tietolähteenä myös pohjana UTViS-hankkeessa tuotettavalle uudelle tiedolle näistä teemoista.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä
Säkra och sunda arbetsförhållanden samt arbetsförmåga för alla : Policy för arbetsmiljö och välbefinnande i arbetet till år 2030 : Uppdaterades 2024
No full textPolicyn för arbetsmiljö och välbefinnande i arbetet till år 2030 preciserar social- och hälsovårdsministeriets strategi och styr verksamheten vid ministeriet och inom dess förvaltningsområde alla arbetsplatsers arbetsförhållanden skall vara sunda och säkra oberoende hur arbetet utförs.
Arbetslivet, arbetets innehåll, arbetssätten och arbetsformerna samt arbetskraften förändras. Hurdant arbetslivet är och hur människor mår i arbetslivet inverkar inte bara på individernas välbefinnande utan också på organisationernas produktivitet och konkurrenskraft samt samhällets sociala hållbarhet.
Säkerhetsledning och hälsofrämjande ledarskap har en betydande roll i utvecklandet av arbetsmiljön, minskandet av arbetsoförmåga och främjandet av hälsa och välbefinnande. På varje arbetsplats genomför arbetsgivaren, personalen och företagshälsovården i samarbete åtgärder som främjar arbetsförmågan och återgång till arbetet. Särskild vikt bör fästas vid möjligheterna för personer med partiell arbetsförmåga att fortsätta arbeta eller få arbete.
Policyn innehåller tre fokusområden:
Framtida utmaningar för arbetarskyddet och säkerheten och välbefinnandet iarbetet
Trygga och sunda arbetsförhållanden
Främjande av funktions- och arbetsförmåga samt anställbarhet.
För att målen ska nås behövs brett samarbete. Dessa riktlinjer är ett exempel på detta samarbete mellan ministerier, arbetsmarknadsorganisationer och andra arbetslivsaktörer
Quality recommendation to guarantee active and functional ageing and sustainable services in 2024–2027
No full textThe purpose of this quality recommendation is to support the wellbeing services counties and municipalities in preparing for population ageing. The aim is to ensure active and functional ageing along with high-quality and sustainable services. The quality recommendation supports the implementation of the Government Programme, the Act on Care Services for Older Persons, the Social Welfare Act and the amendments made to them. The Ministry of Social Affairs and Health and the Association of Finnish Local and Regional Authorities issued quality recommendations for developing services for older people previously in 2001, 2008, 2013, 2017 and 2020. This quality recommendation is published jointly by the Ministry of Social Affairs and Health, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy and the Association of Finnish Local and Regional Authorities.
The quality recommendation aims to serve as a tool for decision-makers, management, personnel, those conducting supervision and other operators in the wellbeing services counties and municipalities when planning, developing and assessing services. The quality recommendation is also intended for older people themselves and their families and other people close to them.
The recommendations given in the quality recommendation have arisen from different projects carried out under the National Programme on Ageing and the Future Health and Social Services Centres programme, and they draw on research-based data. They provide more general-level guidance, and their implementation leaves room for taking into account the local conditions of the wellbeing services counties and municipalities.
The key themes of the quality recommendation are promoting active ageing and the working careers and functional capacity of older people; participating in voluntary work; using technology in promoting wellbeing; housing and the age-friendliness of living environments; providing services in a sustainable manner; using quality indicators for monitoring quality and effectiveness; and making scenario calculations based on an estimated number of clients
Sujuva kasvatus- ja koulutustietojen hyödyntäminen : Selvitysryhmän loppuraportti
No full textTämä julkaisu sisältää selvityksen kasvatus- ja koulutustietojen tuottamisen ja hyödyntämisen nykytilasta sekä joukon toimenpide-ehdotuksia kasvatus- ja koulutustietojen hyödyntämisen sujuvoittamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriön selvitystehtävän toimeksiannon mukaisesti.
Selvityksessä kuvataan kasvatus- ja koulutusalan eri toimijoiden esille nostamia tiedon tuottamisen ja hyödyntämisen nykytilan esteitä ja haasteita, mitkä pohjautuvat selvityksen yhteydessä kahdella kyselyllä ja työpajamuotoisessa sidosryhmätapaamisessa kerättyihin tietoihin. Selvitys sisältää analyysin kasvatus- ja koulutustietojen tuottamista ja hyödyntämistä ohjaavasta lainsäädännöstä sekä kasvatus- ja koulutusalan toimijoiden tehtävistä, vastuista ja velvollisuuksista niissä.
Selvityksessä esitetään konkreettisia toimenpide-ehdotuksia kasvatus- ja koulutustietojen hyödyntämisen sujuvoittamiseksi muun muassa oikeudellisen, organisatorisen, semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden näkökulmasta. Selvityksen yksi keskeinen johtopäätös on, että kasvatuksen- ja koulutustietojen sujuva hyödyntäminen edellyttää koko hallinnonalan kattavaa valtakunnallista visiota eli tavoitetilan kuvausta.
Kasvatus- ja koulutustietojen hyödyntämisen nykytilan haasteiden sekä niitä vastaavien toimenpide-ehdotusten lisäksi selvityksellä pyritään lisäämään hallinnonalan toimijoiden yhteistä ymmärrystä kasvatus- ja koulutusalan tiedonhallinnan ja digitalisaation toimintaympäristöstä
Arviomuistio poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden henkilötietojen käsittelystä keskitetyn kansallisen tietojärjestelmän avulla
No full textValtiovarainministeriön laatima arviomuistio käsittelee poliittisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä koskevaa tietojen käsittelyä keskitetyn kansallisen tietojärjestelmän avulla. Arviomuistiossa kuvataan ja arvioidaan sellaisten tietojen käsittelyn nykytilaa, joiden perusteella rahanpesulain mukaiset ilmoitusvelvolliset pystyvät toteamaan asiakkaan tai asiakkaan tosiasiallisen edunsaajan poliittisesti vaikutusvaltaiseksi henkilöksi tai tällaisen henkilön perheenjäseneksi tai yhtiökumppaniksi. Erityisesti arvioinnissa on otettu huomioon henkilötietojen käsittely tietosuojasääntelyn ja kansallisen sääntelyliikkumavaran kannalta. Arviomuistiossa kuvataan mahdollisia toteuttamisvaihtoehtoja ja niiden keskeisiä vaikutuksia henkilötietojensuojaan henkilötietojen keräämisen ja tallentamisen kannalta, sekä mahdollisia vaihtoehtoja rekisterinpitäjäksi.
Tavoitteena on parantaa rahanpesulain mukaisten ilmoitusvelvollisten välttämättömien asiakkaan tuntemiseen tarvittavien tietojen saatavuutta, kattavuutta, luotettavuutta ja ajantasaisuutta. Tietojen oikeellisuuden varmistamiseksi on arvioitu sekä lakisääteisen ilmoitusvelvollisuuden asettamista eri tahoille tai vaihtoehtoisesti tietojen keräämistä jo olemassa olevista tietokannoista. Myös tietopyynnöistä perittävien maksujen kohtuullisuutta on arvioitu
Yritysten korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyö Suomessa : Yhteistyön tiivistäminen kehittämiskohteena
No full textYritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyön vahvistaminen on viime vuosina korostunut innovaatiopolitiikan tavoitteissa. Yhteistyön kautta tutkimuksessa tuotettu osaaminen tukee elinkeinoelämän ja yhteiskunnan uudistumista. Erityisen suuri merkitys yhteistyöllä on uusien teknologisten ratkaisujen kehittämisessä yhteiskunnallisiin haasteisiin. Julkaisussa tarkastellaan tilastotietojen valossa yritysten vuorovaikutusta ja sen kehittymistä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa.
Yhteistyö on yleisintä yrityksillä, joilla on omaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Korkean teknologian toimialoilla yritykset tekevät yhteistyötä useimmiten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa, ammattikorkeakoulujen kanssa puolestaan korkean keskitason teknologian toimialoilla sekä palvelualoilla. Yhteistyö on yleisempää suurilla kuin pienillä yrityksillä sekä yrityksillä, jotka toimivat kansainvälisillä markkinoilla verrattuna ainoastaan kotimarkkinoilla toimiviin yrityksiin.
Vuorovaikutus tuottaa yritysten näkemysten mukaan monenlaisia hyötyjä. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa toimineet yritykset kokivat yhteistyön johtaneen useimmiten tietopohjan ja osaamisen vahvistumiseen sekä tulevaisuuden kehitystrendien ja markkinoiden ymmärtämiseen. Ammattikorkeakoulujen kanssa merkittävimmäksi yhteistyön tulokseksi nousi uusien ja paranneltujen tuotteiden kehittäminen
Toimenpide-ehdotukset terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi
No full textKansallisen terveys- ja hyvinvointiohjelman asiantuntijaryhmän tehtävänä oli koostaa tutkimusnäyttöön pohjautuvia vaikuttavia keinoja Terveydeksi-ohjelmaan. Ohjelman tavoitteena on vähentää keskeisten kansansairauksien ja niiden riskitekijöiden aiheuttamaa hyvinvointivajetta ja tautitaakkaa, lisätä työ- ja toimintakykyä sekä vähentää väestöryhmien välisiä eroja terveys- ja hyvinvointiongelmissa vuoteen 2028 mennessä. Tavoitteena on myös vähentää sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta pitkällä aikavälillä.
Asiantuntijaryhmä tuotti 30 toimenpide-ehdotusta, jotka jakautuivat viiteen kokonaisuuteen. Jokaiselle ehdotukselle on esitetty perustelu, tutkimusviitteet, joihin ehdotus perustuu sekä mittareita, joilla toimenpiteen toteutusta ja vaikutuksia voidaan arvioida. Viisi kokonaisuutta ovat: 1) Ravinnosta terveyttä ja hyvinvointia 2) Lasten ja nuorten elinympäristöstä terveyttä ja hyvinvointia 3) Yhteisöllisyyden lisääminen ja yksinäisyyden ehkäisy 4) Palvelut 5) Lainsäädäntö ja verotus
Lisäksi asiantuntijaryhmä teki suunnitelman ohjelman ja sen toimenpiteiden seurantaan ja vaikutusten arvioimiseksi
Latausinfratukien vaikuttavuuden arviointi : Loppuraportti
No full textLoppuraportissa analysoidaan Energiaviraston myöntämän julkisen latausinfran tuen sekä Asumisen kehittämis- ja rahoituskeskuksen (Ara) myöntämän asuinkiinteistöjen yksityisen latausinfran tuen kohdentumista sekä tukien vaikutuksia ajoneuvokantaan ja henkilöautoliikenteen päästöihin.
Yksityisen latausinfran tuki on kohdistunut voimakkaasti sisemmille kaupunkialueille. Tilastollisen analyysin mukaan ladattavien autojen määrä on lisääntynyt nopeammin tukea hakeneissa tilastoruuduissa verrattuna mahdollisimman samankaltaisiin, tukea hakemattomiin vertailuruutuihin. Kyselytutkimuksen perusteella tuen vaikutus oli etenkin aikaistaa investointeja. Skenaariomallinnuksen mukaan vuoteen 2022 mennessä myönnettyjen tukien vaikutus päästöihin on korkeintaan 88 tuhatta tonnia CO2-ekvivalenttia, jolloin päästövähennyksen hinta on vähintään 370 €/tCO2-ekv.
Julkisen latausinfran tuki on kohdistunut hyvin laajalle alueelle. Maakuntatasolla tarkasteltuna hankkeiden osuudet seuraavat vahvasti liikennemäärien osuutta. Tuettujen hankkeiden määrä vastaa suurta osaa etenkin julkisista teho- ja suurteholatauspisteistä. Tilastollisen analyysin mukaan lyhyempi etäisyys julkisten teholatauspisteiden välillä pääväylien varrella on positiivisesti yhteydessä väyliä käyttävien kotitalouksien todennäköisyyteen hankkia sähköauto.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä