Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Eri syistä maahan muuttaneiden työllistyminen Suomessa
No full textSelvitys tarkastelee eri syistä Suomeen muuttaneiden pärjäämistä työmarkkinoilla. Hyödynnämme Maahanmuuttoviraston tietoja oleskelulupapäätöksistä vuosilta 2011–2021 sekä Tilastokeskuksen laajoja rekisteriaineistoja. Työllisyysaste ja keskitulot vaihtelevat etenkin Suomessa asumisen alkuvaiheessa voimakkaasti eri syistä maahan saapuneiden välillä. Kansainvälisen suojelun, perhesiteen ja opiskelun perusteella saapuneiden sekä EU-kansalaisten työllisyys ja tulot ovat ensimmäisinä Suomessa asuttuina vuosina tyypillisesti matalia. Työluvalla tulleiden työllisyysaste ja työtulot ovat alkuvuosina puolestaan korkeat. Kymmenen vuoden jälkeen työluvalla saapuneiden ja EU-kansalaisten työllisyysaste on noin 80 %, perheen tai opiskelun perusteella saapuneiden noin 70 % ja kansainvälistä suojelua saavien noin 60 %. Ansiotuloissa on suuria eroja vielä kymmenen vuoden jälkeen.
Työluvalla tulleiden työllisyys ja tulot ovat ensimmäisinä vuosina korkeammat kuin samanikäisillä ja samaa sukupuolta olevilla suomalaistaustaisilla samana vuonna, mutta erot häviävät melko pian. Kansainvälisen suojelun sekä perheenyhdistämisen perusteella saapuneiden työtulot ovat aluksi alhaiset ja kymmenen vuoden jälkeenkin vain noin puolet suomalaistaustaisten tuloista. EU-kansalaisten ja opiskelun perusteella tulleiden keskitulot ovat reilut 80 % samanikäisten suomalaistaustaisten tuloista kymmenen vuoden jälkeen
Hållbar tillväxt genom statligt innehav : Statsrådets ägarpolitiska principbeslut 2024
No full textDetta ägarpolitiska principbeslut från statsrådet styr statens verksamhet som aktieägare och gäller alla de aktiebolag där staten är aktieägare. Utgångspunkten för statens ägarpolitik är att statens bolagsinnehav förvaltas ansvarsfullt, professionellt, på ett ändamålsenligt sätt med tanke på ägarintresset och så att ägarvärdet ökar på lång sikt. Med förvaltningen av sitt bolagsinnehav eftersträvar staten ett så gott samhälleligt och ekonomiskt helhetsresultat som möjligt.
Staten respekterar kraven på rättvis konkurrens och säkerställer att den inte genom sin verksamhet åsidosätter privat ägande.
Det ägarpolitiska principbeslutet styr ministerierna när de drar upp sina egna ministerspecifika ägarpolitiska riktlinjer. Sådana riktlinjer är exempelvis fastställande av de strategiska intressena och specialuppgifterna i samarbete med det ministerium som ansvarar för verksamhetsområdet och det ministerium som ansvarar för ägarstyrningen
Valtionhallinnon pilvipalvelulinjaukset
No full textPilvipalvelulinjauksien tavoitteena on tukea valtionhallinnon sekä soveltuvin osin hyvinvointialueiden ja kuntien päätöksentekoa pilvipalvelujen käytössä. Pilvipalveluja hyödyntämällä voidaan edistää julkisen hallinnon digitalisaatiota ja julkisen hallinnon tuottavuutta. Linjausten tarkoituksena on antaa ohjeita pilvipalvelujen turvallisesta käytöstä ja tukea riskienhallinnan päätöksentekoa sekä tarjota suuntaviivoja pilvipalvelujen toteuttamiseen. Linjauksien tarkoituksena on lisäksi selkeyttää henkilötiedon ja salassa pidettävän tiedon käsittelyyn liittyviä periaatteita. Tässä teknisessä päivityksessä julkaistaan täsmennyksiä vuonna 2023 julkaistuihin linjauksiin.
Päivitetyt valtionhallinnon pilvipalvelulinjaukset koskevat seuraavia aihealueita:
1. Ensisijaisesti pilveen (Cloud 1st) strategia
2. Pilvi- ja ekosysteemiratkaisut EU/ETA-alueelta
3. Valtion yhteiset pilvi- ja ekosysteemiratkaisut
4. Kilpailutukset ja hankinnat valtionhallinnon yhteisillä hankintasopimuksilla
5. Pilvipalvelujen hankinta, käyttöönotto ja hyödyntäminen
6. Julkinen tieto julkisessa pilvipalvelussa
7. Salassa pidettävä tieto julkisessa pilvipalvelussa
8. Henkilötieto julkisessa pilvipalvelussa
9. Turvallisuusluokan IV tieto julkisessa pilvipalvelussaSivua 9 on päivitetty 1.11.2024 ja aineisto korvaa aikaisemmin, 24.9.2024 julkaistun version
Vapaaehtoisten ilmastotoimien rooli ja kansainvälisen viitekehyksen muutoksen vaikutukset Suomelle
No full textYritykset ja muut toimijat voivat omassa arvoketjussaan toteutettujen päästövähennystoimenpiteiden lisäksi toteuttaa vapaaehtoisia ilmastotoimia arvoketjunsa ulkopuolella, esimerkiksi ostamalla ilmastoyksiköitä. Hankkiessaan ilmastoyksiköitä toimijat voivat tehdä erilaisia väittämiä, kuten kumoutumis- ja ilmastotukiväittämiä. Vapaaehtoisia ilmastotoimia koskevat ohjeet ja sääntely kehittyvät jatkuvasti, vaikuttaen vapaaehtoisten ilmastotoimien reunaehtoihin ja näiden toimien rooliin kansallisten ja kansainvälisten tavoitteiden saavuttamisessa. Tässä hankkeessa on analysoitu keskeisiä muutostekijöitä ja tunnistettu kuusi mahdollista hiilimarkkinan kehityssuuntaa. Tunnistettuja kehityssuuntia ovat ilmastotukiväittämien yleistyminen, tuotteiden hiilineutraalisuus-väittämien vähentyminen, organisaatiotason hiilineutraalisuusväittämien yleistyminen, ei-yksikköpohjaisten väittämien suosion yleistyminen, nettonollatavoitteiden yleistyminen sekä ilmastoyksiköiden ominaisuuksien eriytyminen. Hiilimarkkinoiden kehityssuunnat vaikuttavat myös kotimaassa toteutettuihin hillintätoimiin, ja niiden arvioidaan pääasiassa edistävän hillintätoimien toteuttamista Suomessa. Suomen kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta paras kehityssuuntien yhdistelmä olisi suomalaisyritysten nettonollatavoitteiden ja kotimaisiin yksiköihin perustuvien ilmastotukiväittämien lisääntyminen.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä
Ilmastovuosikertomus 2024
No full textIlmastolain mukaan valtioneuvosto antaa ilmastovuosikertomuksen eduskunnalle vuosittain. Siinä tarkastellaan päästö- ja nielukehitystä, toimien riittävyyttä päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi, lisätoimien tarvetta sekä keskipitkän aikavälin ja maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmien tavoitteiden ja toimien toteutumista. Lisäksi käsitellään sopeutumissuunnitelmaan sisältyvien toimien riittävyyttä ja toteutumista.
Vuonna 2023 kokonaispäästöt ilman maankäyttösektoria laskivat edellisvuoteen verrattuna. Päästökauppasektorin päästöt vähenivät selvästi edellisvuodesta. Myös taakanjakosektorin päästöt laskivat, ja ne ovat pysyneet Suomelle asetettujen kiintiöiden puitteissa myös 2023.
Maankäyttösektori oli vuonna 2023 pieni nettonielu. Nettopäästöt, eli kaikkien sektoreiden (ml. maankäyttösektori) yhteenlasketut päästöt ja nielut, laskivat vuonna 2023 edellisvuodesta.
Ilman merkittäviä lisätoimia maankäyttösektorilla on todennäköistä, ettei Suomi saavuta EU:n LULUCF-asetuksen mukaisia velvoitteita ilman mahdollisia LULUCF-yksiköiden ostoja muista jäsenmaista. Mikäli LULUCF- sektorin vajetta ei saada katettua, siirtyy vaje katettavaksi taakanjakosektorilla. Päästövähennystahti ei ole riittävä ilmastolain vuoden 2030 päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi. Kansallisen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen edellyttää lisätoimia maankäyttösektorilla sekä muilla sektoreilla.
Ilmastovuosikertomus 2024 verkkojulkaisuna ympäristöministeriön verkkosivuilla.</a
Rangaistuksen määräämistä koskevan sääntelyn tarkistaminen : Lausuntotiivistelmä
No full textEsitysluonnoksessa ehdotettiin, että rikoksen tekeminen osana rikollisverkoston toimintaa säädettäisiin koventamisperusteeksi. Viittätoista vuotta nuoremman henkilön käyttäminen välikappaleena tahallisen rikoksen tekemisessä säädettäisiin rangaistavaksi erillisenä rikoksena. Rangaistuksen koventamisperusteeksi säädettäisiin myös henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen tekeminen erityisen nöyryyttävällä tavalla. Lausunto tai ilmoitus siitä, että lausuttavaa ei ole, saatiin 28 taholta.
Iso osa lausunnonantajista piti yleisesti kannatettavana säätää rikollisverkostojen toimintaan liittyvä koventamisperuste. Useat lausunnonantajat suhtautuivat mainittuun perusratkaisuun myös hyvin kielteisesti. Enemmistö lausunnonantajista piti esitysluonnoksessa kuvattua rikollisverkoston määritelmää liian epäselvänä tai rajallisena.
Lausunnonantajien enemmistö piti yleisesti kannatettavana säätää erillisenä rikoksena rangaistavaksi viittätoista vuotta nuoremman henkilön käyttäminen rikokseen. Tarpeellisena pidettiin säännöksen alan laajentamista esimerkiksi siten, että se soveltuisi myös muihin syyntakeettomiin, kaikkiin alle 18-vuotiaisiin ja teon yritykseen.
Lausunnonantajien enemmistö piti yleisesti kannatettavana säätää rikoksen tekeminen erityisen nöyryyttävällä tavalla koventamisperusteeksi. Suuri osa lausunnonantajista edellytti säännöksen perustelujen selventämistä
Vuoroasumista koskeva selvitys
No full textUseampi lapsi asuu vuorotellen kahdessa kodissa saman tai kahden eri kunnan alueella. Tässä selvityksessä tarkasteltiin toisen kunnan järjestämän varhaiskasvatuksen kustannusten korvaamisen käytäntöjä, vuoroasumistilanteen vaikutuksia esi- ja perusopetuksen kuljetusetuuteen sekä lähikouluperiaatteen mahdollisen laajentumisen vaikutuksia.
Toisen kunnan lasten osuus kuntien varhaiskasvatuksessa on pieni, mutta ilmiö tunnistetaan. Kustannusten korvaamiselle ei ole vakiintuneita käytäntöjä. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain säännös kahden kunnan alueella järjestettävän varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista koettiin pääosin toimivaksi. Kuntien välisten kustannusten korvaamisen osalta toivotaan selkeämpää lainsäädäntöä.
Kuljetusetuus vuoroasumistilanteissa molempiin koteihin on harvinainen. Suurimmassa osassa kuntia kuljetuksia toisen kunnan alueelle ei korvata. Kyselyyn vastanneet kunnat arvioivat, ettei kuljetusetuuden tarjoamista kahteen kotiin vuoroasumisen vuoksi tulisi turvata lainsäädännöllä. Kuljetusetuuden laajentamisen mahdolliset lapsi- ja perhevaikutukset arvioitiin pääosin positiivisiksi ja kustannusvaikutukset olisivat kunnille merkittäviä.
Kunnat kokivat, ettei lainsäädännöllä tulisi turvata vuoroasumistilanteissa huoltajien mahdollisuutta valita lapsen lähikoulua lähi- tai etähuoltajan asuinpaikan perusteella. Kunnille muutoksella koettiin olevan negatiiviset vaikutukset, eivätkä vaikutukset perheille ja lapsille ole yksiselitteisiä
Rekommendation om minimikrav på informationssäkerhet
No full textI lagen om informationshantering inom den offentliga förvaltningen (906/2019) finns bestämmelser om ansvar avseende informationssäkerhetsåtgärder som gäller informationshanteringsenheter och myndigheter inom den offentliga förvaltningen samt privatpersoner, privaträttsliga sammanslutningar och sådana offentligrättsliga samfund som inte är myndigheter till den del dessa sköter offentliga förvaltningsuppgifter.
Denna rekommendation från informationshanteringsnämnden handlar om de minimikrav på informationssäkerhet som ställs i informationshanteringslagen och som alla organisationer inom den offentliga förvaltningen åtminstone ska uppfylla. Ett av de minimikraven är att organisationerna bör identifiera och bedöma informationssäkerhetsrisker och vidta åtgärder för att minska riskerna så att de ligger på en godtagbar nivå.
I första hand riktar sig rekommendationen till informationshanteringsenheterna och myndigheterna i lagen om informationshantering, men den kan också tillämpas av andra aktörer som behandlar myndighetshandlingar
Denna rekommendation ersätter rekommendationssamlingarna om tillämpningen av vissa bestämmelser om informationssäkerhet (FM 2021:72, FM 2020:77 och FM 2020:21).
Informationshanteringsnämnden godkände rekommendationen den 31 januari 2024
Sysselsättningsöversikt, april 2024
No full textSysselsättningsöversikten innehåller statistik om utvecklingen av arbetslösheten, de lediga jobben och tjänsterna. Statistik uppdateras månatligen. Uppgifterna samlas in genom arbets- och näringsbyråernas kundserviceregister
Työpoliittinen aikakauskirja 2024:3
No full textSisältö:
Kaksinkertaiset viiveet, työmarkkinamielikuvat ja todellisuus; Heikki Räisänen
Yhteiskunnalliset yritykset yhteiskunnan ja työn muutosagentteina; Nina Rilla, Mika Nieminen
Vuokratyöntekijöiden työkyvyn johtaminen sisäpiiri–ulkopiiri-teorian kautta tarkasteltuna; Riitta Kärkkäinen, Susanna Mattila, Kati Ylikahri
Työkuormituksen hallinta vahvistaa työpaikan kriisinkestävyyttä; Kati Karhula, Satu Pakarinen, Anne Punakallio, Janne Halonen, Satu Mänttäri, Irmeli Pehkonen, Maria Sihvola, Pihla Säynäjäkangas, Mikael Sallinen
Miten toimintaohjelmilla ja hankkeilla on edistetty vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien työllistymistä? Sofia Nevakivi
Miten suomalainen työelämä vastaa Teollisuus 5.0 -murrokseen? Arto Reiman, Jari Kaivo-Oja, Esa-Pekka Takala, Elina Parviainen
OECD:n vihreiden töiden luokitus ja analyysi vaatii pureksimista; Heikki Räisänen
Kansainvälisen aikuisten taitotutkimuksen (PIAAC II) aineisto kerättiin koronapandemian jälkimainingeissa – tuloksia on luvassa joulukuussa; Maija Lyly-YrjänäinenTähän julkaisuun sisältyvä aineisto on tiedotusvälineiden vapaasti käytettävissä. Lainattaessa on lähde kuitenkin mainittava. Tekijän nimellä julkaistut artikkelit edustavat kirjoittajien omia näkemyksiä, jotka eivät välttämättä vastaa ministeriön kantaa.
Julkaisua on päivitetty 14.10.2024 ja aineisto korvaa aikaisemmin, 10.10.2024 julkaistun versio