Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
EU i korthet
No full textVilka länder är EU-medlemsländer? Hur föddes EU och hur fattar EU beslut? I broschyren EU i korthet hittar du information om EU:s beslutsfattande och verksamhet.3:e reviderade upplaga
Nationell riskbedömning av penningtvätt och finansiering av terrorism inom NPO-sektorn 2024
No full textDen nationella riskbedömningen av penningtvätt och finansiering av terrorism inom NPO-sektorn 2024 har utarbetats i inrikesministeriets NPO-projektgrupp. I riskbedömningen beskrivs hot, sårbarheter och risker beträffande penningtvätt och finansiering av terrorism i icke-vinstdrivande organisationers (NPO-sektorns) verksamhet. I riskbedömningen granskas dessutom risker förknippade med penningtvätt och finansiering av terrorism med anknytning till de utvalda fenomenen inom NPO-sektorn.
I utarbetandet av NPO-sektorns riskbedömning deltog myndighetsaktörer, övervakare enligt penningtvättslagen samt aktörer av olika storlek inom NPO-sektorn. I NPO-projektarbetsgruppen ingick förutom det koordinerande ministeriet sakkunniga från finansministeriet, utrikesministeriet, arbets- och näringsministeriet, Centralkriminalpolisens central för utredning av penningtvätt, Skyddspolisen, Polisstyrelsen samt Polisstyrelsens Lotteriförvaltning, Patent- och registerstyrelsen, Skatteförvaltningen och Skatteförvaltningens enhet för utredning av grå ekonomi
Turvallisia ja terveellisiä työoloja sekä työkykyä kaikille : Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2030 : Päivitetty 2024
No full textTyöympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2030 täsmentävät sosiaali- ja terveysministeriön strategiaa ja ohjaavat ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa, jotta työ olisi terveellistä ja turvallista kaikilla työpaikoilla työnteon muodosta riippumatta.
Työelämä, työn sisältö, työn tekemisen tavat ja muodot sekä työvoima muuttuvat. Se, millaista työelämä on ja miten työelämässä voidaan, vaikuttaa yksilöiden hyvinvoinnin lisäksi organisaatioiden tuottavuuteen ja kilpailukykyyn sekä yhteiskunnan sosiaaliseen kestävyyteen.
Turvallisuusjohtamisella sekä työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtamisella on merkittävä rooli työympäristön kehittämisessä, työkyvyttömyyden vähentämisessä sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Jokaisella työpaikalla työnantaja, henkilöstö ja työterveyshuolto toteuttavat työkykyä ja työhön paluuta edistäviä toimenpiteitä yhteistyössä. Osatyökykyisten henkilöiden työssä pysymiseen ja työllistymiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Linjauksissa on kolme painopistettä:
Työsuojelua, työturvallisuutta ja työhyvinvointia koskevat tulevaisuuden haasteet
Turvalliset ja terveelliset työolot
Toiminta- ja työkyvyn sekä työllistymiskyvyn edistäminen.
Tavoitteiden toteutumiseksi tarvitaan laajaa yhteistyötä. Nämä Linjaukset ovat esimerkki tällaisesta yhteistyöstä ministeriöiden, työmarkkinajärjestöjen ja muiden työelämätoimijoiden kesken
Tupakasta ja nikotiinista vieroitus : Suositukset hyvinvointialueille
No full textTupakointi on yksi merkittävimmistä kansanterveysuhkista ja yleisin ennenaikaiseen kuolemaan johtava, ehkäistävissä oleva syy. Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö haittaa keskeisten kansansairauksien ehkäisyä ja hoitoa sekä hidastaa paranemista ja toipumista sairauksista. Käytön lopettamista tukemalla ja aloittamista ehkäisemällä saavutetaan kustannussäästöjä terveydenhuollossa ja koko yhteiskunnassa.
Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos laativat yhdessä suositukset tupakasta ja nikotiinista vieroituksesta hyvinvointialueille tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmän ehdotuksen mukaisesti. Tavoitteena on tukea ja edistää tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön loppumista vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää systemaattisten ja määrätietoisten toimien jatkamista ja kehittämistä sekä uusien toimenpiteiden käyttöönottoa.
Suosituksissa on kuusi osa-aluetta: rakenteet, tietojohtaminen, osaamisen vahvistaminen, viestintä, hyvät käytännöt ja erityisen tuen tarpeessa olevat. Osa-alueiden avulla hyvinvointialueiden on mahdollista tarkistaa oman tupakka- ja nikotiinivieroituksensa järjestämistavat ja tunnistaa mahdolliset kehittämiskohteet. Suositus sisältää esimerkkikuvauksen tupakasta ja nikotiinista vieroituksen rakenteiselle kirjaamiselle. Suositus on tarkoitettu hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille
Minne uudet työpaikat syntyivät vuonna 2023?
No full textAnalyysissa käsitellään uusien työpaikkojen syntyä Suomessa toimipaikkojen tasolla vuonna 2023. Uuden työpaikan syntyä vertaillaan muista syistä toteutettuihin rekrytointeihin eli poistuman ja vaihtuvuuden korvaamiseksi tehtyihin rekrytointeihin. Toimialoista eniten toteutuneita rekrytointeja suhteessa alan työllisyyteen oli koulutuksen alalla, mutta myös taiteet, viihde ja virkistys, majoitus- ja ravitsemustoiminta sekä terveys- ja sosiaalipalvelut ylsivät yli 30 %:n tasoon suhteessa alan työllisyyteen. Kokonaisuutena yleisin käytetty hakukanava oli TE-toimisto, sitten oma henkilöstö. Hakukanavan merkityksessä työpaikan täytölle TE-toimisto oli tärkein korvausrekrytoinnissa, mutta sosiaalinen media otti kärkipaikan uusien työpaikkojen osalta. Työssä olevia rekrytoidaan selvästi muita yleisemmin vakinaisiin ja kokoaikaisiin töihin
Esitys pörssiyhtiöiden hallintoelinten jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta annetun direktiivin täytäntöönpanosta : Lausuntotiivistelmä
No full textHieman yli puolet lausunnonantajista kannattaa direktiivin säännösten täytäntöönpanoon ehdotettua mallia, jonka tavoitteena on panna direktiivi täytäntöön vähimmäisvaatimuksin ja jättää tilaa itsesääntelylle. Toisaalta noin puolet lausunnonantajista pitää ehdotettua soveltamisalaa liian kapeana tai toivoi täytäntöönpanoon korkeampaa tavoitetasoa.
Suurin osa lausunnonantajista kannattaa direktiivin mukaista 40 prosentin kiintiötavoitetta. Usea lausunnonantaja tuo esiin, että direktiivin liitteessä olevat pyöristyssäännöt olisi hyvä saattaa laintasolle. Myös ehdotettu raportointimalli saa valtaosalta lausunnonantajista kannatusta. Osa kuitenkin kiinnittää huomiota seuraamusjärjestelmän puutteellisuuteen tai epäselvyyteen.
Jäsenvaltio-optioiden käyttäminen jakaa lausunnonantajien mielipiteitä. Option käyttämistä kannattavat lausunnonantajat pitävät hyvänä, että optioiden käyttö jättää tilaa itsesääntelylle. Option käyttämättä jättämistä kannattavat katsovat, että säännösten käyttöönotto nopeuttaisi sukupuolijakauman kehitystä.
Lähes kaikki lausunnonantajat kannattavat ehdotusta siitä, että Keskuskauppakamari toimisi sukupuolten tasapuolista edustusta pörssiyhtiöissä edistävänä, analysoivana, seuraavana ja tukevana toimielimenä. Osa lausunnonantajista kannattaa kuitenkin lisäksi tasa-arvovaltuutetun nimeämistä tehtävään Keskuskauppakamarin ohella
Sosiaalihuollon porrasteisuus uusissa sote-rakenteissa : Nykytila ja ehdotukset
No full textSelvityshenkilöt kokosivat sosiaalihuollon porrasteisuuden tilannekuvaa haastattelemalla ja järjestämällä skenaariotyöpajoja, joihin osallistui neljältä yhteistyöalueelta 119 sote-johtoa edustavaa henkilöä. Näkemyksiä porrasteisuudesta pohdittiin kolmen skenaarion pohjalta: terveydenhuoltolähtöinen, sosiaalihuoltolähtöinen ja sote-integraatioon pohjautuva malli. Etelä-Suomessa työskentely tapahtui toisin, koska YTA-tasoisen porrastuksen mahdollisuudet ovat erilaiset Uudenmaan erillislain vuoksi.
Hyvinvointialueilla on menossa muutos, jossa palveluja kootaan yhteen, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja integroidaan ja keskitetään. Sosiaalihuollossa ei ole käytetty porrastuskäsitettä, mutta asia on tuttu ja keskustelu sen pohjalta luontevaa. Yhteistyöalue on vielä vieras ja näkemykset sen tuomasta lisäarvosta sosiaalipalveluille haparoivia.
Selvityshenkilöt ehdottavat, että porrastuskäsite otetaan käyttöön, mutta sosiaalihuollon omista lähtökohdista huolehtien muun muassa asiakassuhteen jatkuvuudesta ja lähipalveluista. Jos halutaan porrastuksen etenevän, vaatii se lainsäädännön selkiyttämistä ja kansallista tukea eri tavoilla. Pääehdotus on, että sosiaalihuoltolain 33 a § pohjalta nimetään välittömästi määräaikainen toimielin kokoaman tietopohjaa ja tekemään suosituksia YTA-tasoisesti järjestettävistä sosiaalipalveluista sekä kansallisesti keskitettävistä palveluista.
Muut ehdotukset koskevat yksityisiä palveluntuottajia, sote-valmiuskeskuksia, erikoistumis- ja jatkokoulutuksia sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa
Suomen malli tilausohjelmapalveluiden investointivelvoitteeksi
No full textSelvityksen tavoitteena oli arvioida tilausohjelmapalveluille kohdistettavan investointi- tai maksuvelvoitteen käyttöönoton ja eri toteuttamisvaihtoehtojen (suora investointivelvoite, rahastomalli sekä investointivelvoitteen ja rahaston hybridimalli) taloudellisia vaikutuksia kotimaiselle audiovisuaaliselle markkinalle ja alan kasvumahdollisuuksille.
Selvityksen lähtökohtana on ollut, että AVMS-direktiivin mahdollistama velvoite pyrittäisiin toteuttamaan Suomessa tavalla, joka haittaa mahdollisimman vähän jo nyt mittavia investointeja tekevien kotimaisten kaupallisten toimijoiden asemaa, mutta kannustaa kansainvälisiä toimijoita osallistumaan tuotantojen rahoittamiseen Suomessa.
Maista, joiden av-sektori muistuttaa Suomen av-sektoria, on perehdytty erityisesti Hollannissa ja Tanskassa toteutettuihin malleihin sekä Norjassa suunniteltuun malliin.
Selvityksen mukaan ns. porrastettu hybridimalli voisi toimia Suomessa tavalla, joka toteuttaa direktiivin tavoitteita kotimaisen ja eurooppalaisen sisällön vahvistamisen osalta ja on oikeasuhtainen ja syrjimätön, vahingoittamatta kotimaisten kaupallisten toimijoiden liiketoimintaa.
Direktiivin mukaan velvoitteessa edellytettävä oikeasuhtaisuus ja syrjimättömyys on otettavissa huomioon porrastamalla maksuja niin, että riittävän suuri toteutuvien suorien investointien määrä poistaa maksuvelvoitteen kokonaan. Toteutettavaksi esitettävän mallin arvioidaan generoivan vuositasolla noin 9 miljoonaa euroa maksuja. Mallin aiheuttama kasvu toimialalle olisi arviolta 20–25 miljoonaa euroa vuodessa
Konst, kultur och ett mångfaldigt Finland : Undervisnings- och kulturministeriets åtgärdsprogram för att främja mångfald inom konst och kultur
No full textUndervisnings- och kulturministeriets åtgärdsprogram för att främja mångfald inom konst och kultur grundar sig på slutrapporten från en arbetsgrupp som tillsatts av ministeriet (2021). Målet med programmet är att beakta den ökande mångfalden bland befolkningen i Finland i all planering och allt beslutsfattande inom konst- och kulturpolitik. Programmets genomgående principer är att främja likabehandling och jämställdhet, identifiering av kulturarvets mångfald och stärkande av dialogen mellan olika kulturer. Med hjälp av programmet skall man även göra det möjligt för alla som bor i Finland att öka sina kunskaper och färdigheter och utnyttja dem i arbetet och på fritiden.
Programmet omfattar sex åtgärdshelheter som främjar kulturell mångfald, likabehandling och integration i det kulturpolitiska arbetet (strategier, finansiering, resultat- och målstyrning), vid ämbetsverk inom förvaltningsområdet och nationella konstinstitutioner samt i samarbetet med sammanslutningar inom kulturbranschen. Stärkandet av kunskapsbasen och de åtgärder som vidtas inom statsrådet är en viktig del av programmet.
Genomförandet av programmet följs upp som en del av styrningen och ledningen av förvaltningsområdet med hjälp av bland annat indikatorer, undersökningar och utredningar. Programmet uppdateras utifrån de behov som uppstår i samband med ministeriets och statsrådets strategiarbete samt utifrån dialogen och utvecklingsarbetet med företrädare för kulturbranschen
Sujuvan elämän seutukaupungit : Seutukaupunkiohjelman toimeenpano-ohjelma 2024–2027
No full textValtioneuvoston 19.10.2023 asettama Kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä päätti kokouksessaan 25.10.2023 asettaa seutukaupunkijaoston. Jaoston tehtävänä on toteuttaa ja koordinoida seutukaupunkiohjelman toimeenpanoa sekä vahvistamaan seutukaupunkien ja valtion kumppanuutta osana kaupunkipolitiikan kokonaisuutta.
Jaosto on päivittänyt seutukaupunkiohjelman toimeenpano-ohjelman. Toimeenpano-ohjelma rakentuu seutukaupunkien omaehtoiselle kehittämiselle, verkostomaiselle kehittämiselle sekä kumppanuudelle ja sopimuksellisuudelle. Toimeenpano-ohjelma sisältää kuusi toimenpidettä