Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Ekonomisk översikt : Hösten 2025
No full textI fjol ökade Finlands bruttonationalprodukt (BNP) med 0,4 procent på årsnivå, och den ekonomiska återhämtningen fortsätter. Den lägre inflationen, nedgången i räntenivån och ändringarna av inkomstbeskattningen ökar konsumtionen. Återhämtningen inom byggandet, energiomställningen och försvarsupphandlingarna ökar investeringarna. Den ekonomiska tillväxten belastas av USA:s förhöjda tullar och den allmänna osäkerheten. BNP växer med 1,0 procent 2025, 1,4 procent 2026 och 1,7 procent 2027. Sysselsättningen ökar endast från 2026–2027 i och med den positiva ekonomiska utvecklingen. Arbetslöshetsgraden sjunker från 9,4 procent 2025 till 8,4 procent under 2027.
Det svaga utgångsläget och den långsamma ekonomiska tillväxten belastar de offentliga finanserna i år. Den förväntade ekonomiska tillväxten under de närmaste åren och regeringens anpassningsåtgärder minskar endast måttligt underskottet, då utgifterna ökar till följd av de växande investeringarna i försvaret, utgifterna för omsorg och vård samt kostnaderna för skuldhanteringen. De offentliga samfundens underskott är i år 4,3 procent i förhållandet till BNP och minskar till cirka 3,6 procent 2026 och vidare till cirka 3 procent i slutet av prognosperioden. Skuldkvoten stabiliseras tillfälligt 2027, varefter den vänder uppåt på nytt och överstiger 90 procent 2029.
Se Ekonomisk översikt, hösten 2025 som en onlinepublikation på finansministeriets webbplats.Publikation uppdaterades den 23 september 2025, s. 116.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible
Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta
No full textTeollisuuden toimintaympäristössä on moni asia muutoksessa. Hallitus katsoo, että tässä tilanteessa Suomen teollisuuspolitiikan isosta kuvasta ja pitkän aikavälin linjauksista on syytä käydä keskustelua poliittisten päättäjien kesken. Hallitus toivoo, että keskustelu tukee jaetun näkemyksen muodostamista Suomen teollisuuden menestymisen tekijöistä.
Selonteko perustuu teollisuuspoliittiseen strategiaan, joka laadittiin työ- ja elinkeinoministeriön johdolla ja luovutettiin elinkeinoministeri Wille Rydmanille joulukuussa 2024. Strategia sisältää vientiteollisuudelle olennaiset politiikkakokonaisuudet, kuten logistiikan, ja sen tavoitteena on kasvuhakuisten, työllistävien ja vientiin tähtäävien yritysten kasvu sekä työpaikkojen säilyminen Suomessa. Strategia antaa kokonaiskuvan hallituksen teollisuuspolitiikan painopisteistä ja keinoista sekä tarkastelee Suomen kannalta keskeisimpiä EU:n teollisuuspolitiikan kysymyksiä ja kytkee ne kansallisen teollisuuspolitiikan kontekstiin
Statens resereglemente 2025
No full textPublikationen innehåller tjänste- och arbetskollektivavtalet av den 7 maj 2025 om ersättning för tjänstemäns och anställdes resekostnader, sådant det lyder ändrat för dagtraktamentens, måltidersättningars och kilometerersättningars del genom det preciserande tjänste- och arbetskollektivavtalet av den 13 november 2024.
Tjänste- och kollektivavtalet gäller tills den 29 februari 2028, men dagtraktamenten, måltidsersättningarna och kilometerersättningarna för 2026 ska överenskommas skilt i slutet av 2025 i enlighet med tidigare praxis.
Statens resereglemente 2025 som nätpublikation på finansministeriets webbplats.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Hyvinvointialuereformin etenemisen ja siihen liittyvän ohjauskokonaisuuden kehittämistyö : Alivaltiosihteerin toimeksiannon ensimmäisen tehtävän loppuraportti
No full textPääministeri Orpon hallituksen hallitusohjelmassa tunnistetaan tarve hyvinvointi-alueiden ohjausrakenteiden kehittämiselle ja selkeyttämiselle. Muuttuneessa toimintaympäristössä valtioneuvosto odottaa hyvinvointialueilta nopeita uudistuksia ja talouden tasapainotusta, ja hyvinvointialueet kaipaavat yhtenäistä valtion ohjausta.
Vuoden 2025 alusta on nimetty hyvinvointialueiden kansallisen ohjauksen määräaikainen alivaltiosihteeri. Alivaltiosihteerin tehtävien tavoitteena on luoda edellytykset hyvinvointialuereformin etenemiselle ja vauhdittamiselle hyvinvointialueilla niin, että kansalaisille voidaan turvata riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut valtion rahoituksen puitteissa.
Alivaltiosihteerin ensimmäisen tehtävän tuloksena syntyi maaliskuussa 2025 hyvinvointialuereformin etenemisen ja siihen liittyvän ohjauskokonaisuuden kehittämisehdotus, jonka päätarkoituksena on edistää reformia johdonmukaisesti, palveluita uudistaen ja luottamusta vahvistaen. Päätarkoitus saavutetaan kehittämistyön myötä, mikäli toimeenpanon olettamat pitävät ja riskit pystytään hallitsemaan. Tässä dokumentissa ehdotetaan kehittämiskokonaisuutta, johon kuuluvat tausta-analyysi, johtopäätökset ja alustava esitys työsuunnitelmista.
Kehittämisehdotusten käsittely ja toimeenpano tapahtuvat osana ministeriöiden virkatyötä yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa. Erityistä huomioita kiinnitetään ohjausyhteistyön poikkihallinnollisiin kysymyksiin. Työn poliittisena ohjausryhmänä toimii kestävän hyvinvointiyhteiskunnan ministerityöryhmä, jonka puheenjohtajana toimii ministeri Kaisa Juuso
Elintarvikeviennin kasvua tukeva rakenne ja valtion tehtävä vienninedistämisessä : Selvityshenkilöraportti 21.1.2025
No full textMaa- ja metsätalousministeriön tilaaman selvityksen elintarvikevientiyritysten kansainvälistymisen palveluista mukaan Suomen hallituksen tavoite elintarvikeviennin kaksinkertaistamisesta vuoteen 2031 mennessä edellyttää vientipalveluiden turvaamista.
Selvitys esittää tarkoituksenmukaisinta tapaa järjestää vientiyritysten tarvitsemat palvelut ja toimivinta muotoa valtiolle näiden palveluiden tuotannossa. Selvitys korostaa, että valtion tulisi keskittyä hyödyntämään olemassa olevia rakenteita, kuten Business Finlandia, eikä luoda uusia rakenteita.
Keskeiset havainnot ja suositukset:
1) Valtio keskittyy elintarvikeviennin mahdollistamiseen ja edistämiseen.
2) Nykyisten rakenteiden kehittäminen ja vahvistaminen on ensisijaista.
3) "Yhden luukun" -periaatteen mukaisesti palvelujen sijoituspaikka olisi ulkoministeriö,.
4) Business Finlandin ulkomaanverkostojen siirtäminen ulkoministeriön vastuulle yhtiömuotoisena on suositeltavaa.
Selvityksen mukaan maa- ja metsätalousministeriö olisi sisällöllisen tilaajan roolissa ja ulkoministeriö palvelujen tuottajana
Plan för de offentliga finanserna för 2026–2029
No full textSyftet med planen för de offentliga finanserna är att stödja det beslutsfattande som gäller de offentliga finanserna och de mål som ställts för de offentliga finanserna. I planen ingår delar som gäller statsfinanserna, välfärdsområdenas och kommunernas ekonomi samt lagstadgade arbetspensionsanstalter och övriga socialskyddsfonder. Statsrådet gör upp en plan för de offentliga finanserna för valperioden och justerar årligen före utgången av april planen för de följande fyra åren.
Planen för de offentliga finanserna innehåller samtidigt en lägesrapport över Finlands medelfristiga plan samtidigt som den uppfyller EU:s krav på en budgetplan på medellång sikt. I planen för de offentliga finanserna för 2026–2029 behandlas bland annat den ekonomisk-politiska linjen för statsminister Orpos regering och utvecklingen inom den offentliga ekonomin. Planen för de offentliga finanserna innehåller även ett rambeslut för statsfinanserna. Ministerierna ska göra upp sina budgetförslag med iakttagande av de beslut som fattats i anslutning till planen för de offentliga finanserna
Kansallinen 6G-tiekartta : Suomen askelmerkit 2030-luvulle seuraavan sukupolven matkaviestinteknologioiden kehittämiseen ja käyttöönottoon
No full textLiikenne- ja viestintäministeriö asetti 10.5.2024 poikkihallinnollisen ja sidosryhmiä osallistavan 6G-viestintäteknologioiden edistämisen työryhmän. Työryhmän tavoitteena on ollut Suomen kansallisen 6G-tiekartan valmistelu sekä tiedonvaihdon ja yhteistyön edistäminen tulevan sukupolven langattomien verkkoteknologioiden osalta. Työryhmän toimikausi päättyi 31.5.2025.
Suomi on matkaviestinverkkojen pioneerimaa ja Suomen tavoitteena on olla maailman kärkijoukoissa myös seuraavien sukupolvien mobiiliverkkojen kehittäjänä ja hyödyntäjänä. Kansallisessa 6G-tiekartassa muodostetaan ajantasainen kansallinen tilannekuva ja tunnistetaan siihen liittyvät Suomen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Tiekartassa kuvataan 6G:hen liittyvää kansainvälistä viitekehystä sekä muodostetaan Suomen tavoitetila 2030-luvulle ja tunnistetaan tämän edistämiseksi keskeiset avainaskelmerkit vuosille 2025–2030. Tunnistetut avainaskelmerkit liittyvät taajuus- ja regulaatiotyöhön, verkkoturvallisuuteen, standardointiin sekä TKI-toimintaan ja yritysten kilpailukykyyn.
Työryhmän työ tukee Suomen kansainvälistä 6G-vaikuttamistyötä. Kansallinen 6G-tiekartta antaa myös tärkeitä syötteitä liikenne- ja viestintäministeriön käynnistämälle turvallisuutta ja uutta talouskasvua tietoverkoista (TUUTTI) -hankkeelle sekä muille ajankohtaisille digitalisaatioon ja viestintäpolitiikkaan liittyville hankkeille. Samalla TUUTTI-hanke mahdollistaa tiekartan tavoitteiden jatkoseurannan
Joustoturvan perusteet, osatekijät ja päätelmät Suomelle : Selvityshenkilöiden raportti
No full textTyöministerin toimeksiannosta laaditussa selvityshenkilöraportissa analysoidaan joustoturvaa ja sen osatekijöitä: työsuhdeturvaa koskevaa sääntelyä, työttömyysturvaa sekä aktiivista työvoimapolitiikkaa. Raportti koostuu kirjallisuusanalyysista joustoturvan ja sen osatekijöiden roolista ja vaikutuksista. Tämän jälkeen raportti tarkastelee keskeisten verrokkimaiden taloudellista ja työmarkkinasuoriutumista. Edelleen analysoidaan joustoturvan yksityiskohtaisin indikaattorein maavertailuja etenkin Tanskan, Hollannin ja Ruotsin kanssa. Vertailu tiivistyy osin Tanskan ja Suomen yksityiskohtaisempaan tarkasteluun.
Tilastoaineiston perusteella Suomi on työsuhdeturvassa keskitason sääntelyn maa. Työttömyysturvassa kattavuus on hyvä, mutta etuustasot eivät yllä joustoturvamallin mukaisiksi. Kauimpana Suomi on kuitenkin joustoturvasta aktiivisessa työvoimapolitiikassa.
Selvitysraportissa laaditaan politiikkaskenaarioita, joiden vaikutuksia julkiseen talouteen ja työllisyyteen arvioidaan. Analyysiosien, skenaariotarkastelujen ja niiden vaikutusten arvioinnin perusteella selvitysraportissa esitetään ehdotukset, joilla Suomi voisi siirtyä joustoturvan mukaiseen työmarkkinamalliin. Tämän arvioidaan voivan toteutua jatkovalmistelun jälkeen useiden vaalikausien kuluessa. Laaja rakenteellinen työttömyys hidastaa joustoturvamallin toteutumista.
Esimerkinomaiset yksityiskohtaisemmat ehdotukset konkretisoivat joustoturvan toteuttamisen mahdollisuutta. Ehdotukset lisäävät pitkällä aikavälillä (2028–2040) työllisyyttä noin 77 000 henkilöllä ja kustannukset kasvavat vuoden 2040 tasossa noin 300 miljoonaa euroa. Pitkällä aikavälillä julkisen talouden tilanne kuitenkin jonkin verran paranee. Vaikutusarvioihin sisältyy useita epävarmuuksia. Keskeistä on kolmen politiikka-alueen tasapaino. Siinä aktiivista työvoimapolitiikkaa on lisättävä merkittävästi ja työttömyysturvan tasoa on kohennettava, työsuhdeturvassa toteutetut ja valmisteilla olevat uudistukset riittävät joustoturvan perustasoon.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
JYSE 2025 VAROR : Allmänna avtalsvillkor för offentlig upphandling av varor
No full textFinansministeriet svarar för de allmänna avtalsvillkoren för offentlig upphandling (JYSE). I villkoren beaktas de krav som upphandlingslagen ställer på kontrakt i den mån det är möjligt i fråga om allmänna villkor. De allmänna avtalsvillkoren är avsedda att användas som standardavtalsvillkor i upphandlingskontrakt mellan upphandlande enheter och leverantörer.
De allmänna avtalsvillkoren kan komplettera villkoren i det egentliga upphandlingskontraktet. Det finns separata avtalsvillkor för varor och tjänster:
- JYSE 2025 VAROR
- JYSE 2025TJÄNSTER
De allmänna avtalsvillkoren för offentlig upphandling används i stor utsträckning. Detta anses ha bidragit till att de som tillhandahåller tjänster och varor allmänt känner till de villkor som iakttas i avtalen vid offentlig upphandling.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Yhteistyöllä vaikuttavampia kuulemisia : Lasten ja nuorten osallistumista ja vaikuttamista tukevan palvelukokonaisuuden loppuraportti
No full textValtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva Oy toteutti syksyllä 2024 oikeusministeriön toimeksiannosta lasten ja nuorten osallistumista ja vaikuttamista tukevan palvelukokonaisuuden. Toimeksiannon keskeisenä tavoitteena oli tukea kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelman toimenpiteen nro 33 toteutusta eli kehittää lasten monipuolisia osallistumistapoja.
Motiva Oy suunnitteli ja kokeili kolmea eri keinoa lasten ja nuorten kuulemisessa – Mentimeter-kyselyä, Digiraati-verkkopalvelua sekä Erätauko nuorille -dialogeja – kansallisessa ohjelmassa demokratian ja osallistumisen edistämiseksi (”demokratiaohjelma”) ja lakihankkeessa koskien puhelimen käyttöä kouluissa. Osallistumisen keinojen suunnittelu ja toteutus tehtiin tiiviissä yhteistyössä hankevalmistelijoiden ja -asiantuntijoiden kanssa.
Demokratiaohjelman kuulemisissa tavoitettiin yhteensä 170 lasta ja nuorta 12:n eri järjestön tai harrastusryhmän sekä yhden ammattioppilaitoksen kautta. Puhelimen käyttö kouluissa -kuulemisissa tavoitettiin 921 lasta ja nuorta 21 eri opetuksen järjestäjän eli 21 kunnan alueelta.
Tähän raporttiin on koottu toteutettujen kuulemisten oppeja niin menetelmien kuin käytännön toteutuksen näkökulmasta. Lisäksi esitetään suosituksia lasten ja nuorten osallistumisen ja kuulemisen keinojen kehittämiseksi valtionhallinnon hankkeissa ja ohjelmatyössä