Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Genomförandeplan för den nationella barnstrategin för statsminister Orpos regeringsperiod : Statsrådets principbeslut
No full textFinlands första nationella barnstrategi bereddes i parlamentariskt samarbete och publicerades den 23 februari 2021 (Statsrådets publikationer 2021:9). Genom barnstrategin skapas ett barn- och familjevänligt Finland som respekterar barnets rättigheter. Genom barnstrategin tryggas ett målinriktat och konsekvent genomförande av de skyldigheter i fråga om grundläggande och mänskliga rättigheter som gäller barn över regeringsperioderna.
Varje regering ska göra upp och verkställa en noggrannare genomförandeplan för att främja riktlinjerna i strategin under sin regeringsperiod. Den första genomförandeplanen publicerades hösten 2021 och uppföljningsrapporten våren 2023.
Genomförandeplanen för statsminister Petteri Orpos regering godkändes vid statsrådets allmänna sammanträde den 6 juni 2024.
I denna publikation presenteras de 34 åtgärder som ingår i genomförandeplanen. Sju av åtgärderna är långsiktiga åtgärder som genomförs av en förvaltningsövergripande barnstrategigrupp och ministeriernas egna åtgärder som genomförs under 27 regeringsperioder. Åtgärderna har skrivits in i planen i enlighet med delhelheterna i den nationella barnstrategin. I planen redogörs dessutom för den nationella barnstrategins samband med andra program och strategier som verkställs under regeringsperioden för statsminister Orpos regering
Elontila : Elinikäisen ohjauksen kansallinen arviointi 2023–2024
No full textELONTILA-arviointitutkimuksessa muodostettiin systemaattinen kuva suomalaisen elinikäisen ohjauksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kokonaisuudesta sekä arvioitiin sen toimivuutta.
Arviointitutkimuksen tulokset osoittavat, että oppilaiden ja opiskelijoiden yleinen mielikuva on, että ohjausta on saatavilla, mikäli sille on tarvetta. Ohjauksen saavutettavuuden tavoitteet eivät kuitenkaan vielä toteudu kaikkialla ja kaikkien oppilas- ja opiskelijaryhmien kohdalla. Oppilaan- ja opinto-ohjaajat kantavat edelleen oppilaitoksissa pääasiallisen ohjausvastuun ja ohjausvastuun jakautuminen on usein epäselvää.
Tarkasteltaessa työllisyyspalveluissa toteutettavaa elinikäistä ohjausta palveluita on yleisesti ottaen tarjolla laajasti, mutta asiakkaan päätymiseen soveltuvimman työllisyyspalvelun piiriin sisältyy sattumanvaraisuutta. Tähän vaikuttaa esimerkiksi se, että palveluprosessit eivät ole aina kaikin osin julkisesti kuvattuja. Pienillä paikkakunnilla TNO-palveluja on muita rajatummin saatavissa.
Nuorten ohjauspalveluiden nuorilähtöisyys ja matala kynnys edistävät palveluiden saavutettavuutta. Kaikkineen käyttäjien kokemukset Ohjaamoista, työpajoista ja etsivästä nuorisotyöstä ovat myönteisiä. Pienten kuntien kohdalla maantieteelliset etäisyydet rajoittavat palvelujen saavutettavuutta.
Liittyy julkaisuun Ehdotus elinikäisen ohjauksen seurantakehikoksi : Suuntaviivoja kansallisen tason seurantaan</a
Sysselsättningsöversikt, juli 2024
No full textSysselsättningsöversikten innehåller statistik om utvecklingen av arbetslösheten, de lediga jobben och tjänsterna. Statistik uppdateras månatligen. Uppgifterna samlas in genom arbets- och näringsbyråernas kundserviceregister
Yhteenveto toimialojen vähähiilitiekartoista 2024
No full textPetteri Orpon hallituksen ohjelmassa linjataan vuonna 2020 laadittujen vähähiilitiekarttojen päivityksestä. Linjauksen mukaiseen päivitykseen osallistuivat työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) koordinoimana samat 14 toimialaa, jotka olivat mukana ensimmäisessä tiekarttaprosessissa. Toimialojen tukena TEM tarjosi ohjeistusta sekä järjesti keskustelutilaisuuksia.
Tiekarttojen päivityksen tarve on ajankohtainen, sillä esimerkiksi koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, energiakriisi ja epävakaat talousnäkymät ovat aiheuttaneet muutoksia toimintaympäristössä. Lisäksi on tärkeää ylläpitää tilannekuvaa Suomen päästövähennystavoitteiden ja -velvoitteiden saavuttamisen kannalta riittävistä toimista.
Tiekartat osoittavat, että toimialat ovat edenneet päästövähennystoimissaan verrattuna vuoteen 2020 ja etenkin energiantuotannon päästöt ovat vähentyneet ennakoitua nopeammin. Toteutuakseen päästövähennykset edellyttävät kuitenkin investointeja, joita voi jarruttaa esimerkiksi vaikeasti ennustettava sääntely-ympäristö.
Työn tuloksia hyödynnetään energia- ja ilmastostrategian sekä teollisuuspoliittisen strategian valmistelussa. Tiekartat ovat tuoneet näkyväksi yhtymäpintoja toimialojen välillä. Joustava prosessi on tuottanut tiekarttoja, jotka heijastelevat toimialojen erityispiirteitä ja joihin niillä on vahva omistajuus
Utredning om vilka konsekvenser slopandet av det andra inhemska språket som obligatoriskt ämne i studentexamen har för språkkunskaperna i Finland
No full textTämä selvitys toisen kotimaisen kielen ylioppilastutkinnon pakollisuuden poistamisen vaikutuksista Suomen kielitaidon kannalta on laadittu opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Luvut 6 ja 7.2 (ruotsiksi) on kirjoittanut Yvonne Nummela.
Selvityksessä esitellään toisen kotimaisen kielen koulutusjatkumoa peruskoulusta korkeakouluihin kuvaamalla osaamistavoitteita ja niiden saavuttamista sekä osin myös oppijoiden motivaatiota. Lisäksi tarkastellaan ylioppilastutkinnon toisen kotimaisen kielen kirjoittajamääriä ja ylioppilastutkinnossa osoitettua näiden kielten osaamista.
Toisen kotimaisen kielen muuttuminen valinnaiseksi ylioppilastutkinnossa on vaikuttanut erityisesti ruotsin osaamiseen. Ruotsin taidon heikentyminen näkyy kaikilla kouluasteilla. Se aiheuttaa haasteita korkeakouluissa, joissa kaikkien opiskelijoiden tulee osoittaa ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa vähintään taitotasolla B1.
Toimenpide-ehdotuksina esitetään, että toisen kotimaisen kielen osaamisen vahvistamiseksi tarvitaan pitkäjänteistä ja suunnitelmallista kaikki kouluasteet kattavaa kehittämistyötä. Peruskoulussa Opetushallituksella tulisi olla mahdollisuus seurata opetussuunnitelman toteuttamista. Ylioppilastutkintoon olisi tärkeää saada suullinen koe mukaan mahdollisimman pian. Korkeakouluille olisi luotava valtakunnalliset suositukset yhdenmukaisista arviointikäytänteistä ja -kriteereistä
Museoiden valtionosuusjärjestelmän uudistuksen ja museopoliittisen ohjelman 2030 arviointi
No full textEduskunta hyväksyi uuden museolain vuonna 2019 ja edellytti, että valtakunnallisten ja alueellisten vastuumuseoiden rahoituksen riittävyyttä ja alueellisten vastuumuseoiden määrää ja toimintaa arvioidaan osana laajempaa uudistuksen seurantaa.
Arvioinnin tietoperusta koostuu asiakirja-analyysista, asiantuntijahaastatteluista, sähköisen kyselyn tuloksista ja sidosryhmille järjestetyistä keskustelutilaisuuksista.
Arvioinnissa havaittiin, että museolain uudistusta ja sen taustalla ollutta museopoliittista ohjelmaa voidaan pitää varsin onnistuneina. Sekä laki että ohjelma ovat osaltaan selkeyttäneet valtakunnallisten ja alueellisten vastuumuseoiden strategista tehtävää ja korostaneet toiminnan vaikuttavuuden merkitystä.
Keskeisin haaste liittyy vastuumuseoiden rahoituksen ja kasvavien vastuiden yhteensovittamiseen etenkin alueellisten vastuumuseoiden kohdalla. Vaikka museoiden valtionosuudet ovat kasvaneet uudistusten myötä, eivät henkilötyövuodet ole kasvaneet samassa suhteessa. Lisäksi vastuumuseoiden uusien tehtävien määrittely ja niille asetetut konkreettiset tavoitteet ovat jääneet osalle museoista hieman epämääräisiksi. Samoin toiminnan raportointi ja seuranta kohdistuvat liiaksi teknisiin suoritteisiin toiminnan laadun ja tuloksellisuuden sijaan. Näitten tekijöiden takia vastuumuseoiden parissa esiintyy jonkin verran epävarmuutta siitä, mitä vastuumuseotyö käytännössä tarkoittaa
Tietosuojalainsäädännön kokonaisuudistuksen koordinaatioryhmän väliraportti : Lausuntotiivistelmä
No full textOikeusministeriön asettama koordinaatioryhmä julkaisi 17.6.2024 tietosuojalainsäädännön kokonaisuudistuksen esiselvitystyönä väliraportin, jossa kuvataan ministeriöittäin sellaisia henkilötietojen käsittelyä koskevia säännöksiä, jotka voivat vaikuttaa viranomaisten tiedon liikkuvuuteen tai julkisten palveluiden järjestämiseen. Oikeusministeriö järjesti 17.6.–30.8.2024 lausuntokierroksen tietosuojalainsäädännön kokonaisuudistuksen koordinaatioryhmän väliraporttiin liittyvistä lainsäädäntöä koskevista kysymyksistä. Lausuntoa pyydettiin 162 taholta. Lausunto tai ilmoitus siitä, että lausuttavaa ei ole, saatiin 80 taholta.
Tietosuojalainsäädännön kokonaisuudistusta pidettiin lausunnoissa yleisesti kannatettavana ja väliraporttia kattavasti laadittuna. Tietosuojan yleissäädöksien eli yleisen tietosuoja-asetuksen ja tietosuojalain osalta osa lausunnonantajista kiinnitti huomiota tulkintahaasteisiin. Lausuntopalautteessa tuotiin esiin muun muassa haasteet, miten tietosuojan yleissääntelyä tulisi tulkita yhdessä muun hallinnon yleislainsäädännön, kuten tiedonhallintalain ja julkisuuslain kanssa. Valtaosa lausunnonantajista katsoi, että yleisen tietosuoja-asetuksen sallimaa sääntelyliikkumavaraa on käytetty tarkoituksenmukaisesti. Viranomaisten henkilötietojen käsittelyä koskevan kansallisen erityissääntelyn osalta lausuntopalautteessa nostettiin esiin haasteita, jotka liittyvät viranomaisten salassa pidettävien tietojen saantiin ja luovuttamiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilötietojen käsittelyyn
Liikuntatutkimuksen suunta-asiakirja
No full textOpetus- ja kulttuuriministeriön avustamien liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden valtionavustukset jaetaan vuodesta 2024 lähtien Suomen Akatemian Liikuntatutkimuksen akatemiaohjelmasta ACTIVE, jonka teemat määritellään ministeriön liikuntatutkimuksen suunta-asiakirjan mukaan.
Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa vuodesta 2025 lähtien liikuntatieteellisiä tutkimushankkeita seuraavilta teema-alueilta:
1. Liikunnallinen elämäntapa ja fyysinen kunto sekä liikkumisen ja liikunnan vaikutukset ja vaikutusmekanismit.
2. Liikkumisen, liikunnan ja urheilun yhdenvertainen saavutettavuus, osallisuus ja yhteisöllisyys sekä vastuullisuus ja ekologinen kestävyys.
3. Kilpa- ja huippu-urheilun tuloksellisuus ja eettisyys.
Lisäksi huomioidaan tutkimuksen relevanssi rahoitettavien teema-alueiden edistämiseksi, tutkimuksen korkea tieteellinen taso, sovellettavuusarvo liikkumista, liikuntaa ja urheilua koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä käytännön edistämistyöhön, tutkimuksen innovatiivisuus ja uutuusarvo, tutkimusryhmän pätevyys tutkimuksen toteuttamiseksi sekä tutkimuksen viestintäsuunnitelma.
Rahoitettavalle tutkimukselle on eduksi tulevaisuuden muutostekijöiden huomioiminen, tutkimuksen monitieteisyys ja yhteistyö tieteenalojen välillä. Lisäksi eduksi katsotaan vuorovaikutus tutkimustulosten hyödyntämisen kannalta keskeisten toimijoiden kanssa
Hallituksen vuosikertomus 2023 : Liite 1 Ministeriöiden tuloksellisuuden kuvaukset
No full textValtioneuvosto antaa eduskunnalle hallituksen vuosikertomuksen perustuslain 46 §:ssä säädettynä kertomuksena hallituksen toiminnasta, valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta sekä niistä toimista, joihin hallitus on eduskunnan päätösten johdosta ryhtynyt. Hallituksen vuosikertomuksesta säädetään tarkemmin valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 9 a §:ssä sekä valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) 17 ja 18 §:ssä.
Talousarviolain 18 §:ssä edellytetään, että hallituksen vuosikertomukseen otettavien valtiontalouden ja valtion taloudenhoidon sekä toiminnan tuloksellisuuden kuvausten tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot talousarvion noudattamisesta, valtion tuotoista ja kuluista, valtion taloudellisesta asemasta sekä tuloksellisuudesta (oikea ja riittävä kuva). Säädöstasolla kertomuksen sisältöä määrittävät erityisesti myös valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992) vaatimukset. Hallituksen vuosikertomus vuodelta 2023 muodostuu viidestä osasta:
Hallituksen vuosikertomus
Liite 1 Ministeriöiden tuloksellisuuden kuvaukset
Liite 2 Tilinpäätöslaskelmat
Liite 3 Toimenpiteet eduskunnan lausumien ja kannanottojen johdosta
Liite 4 Valtion yhtiöomistus
</ul
Finland’s policies on procedures for the promulgation of the mandatory instruments of the International Maritime Organization (IMO) and for ensuring the compliance of the maritime administration
No full textThe Ministry of Transport and Communications appointed a national preparation and coordination group for auditing in accordance with the International Maritime Organization (IMO) auditing framework (IMSAS) for 2024, which prepared this publication.
The publication outlines the procedures by which Finland will ensure the national approval and implementation of mandatory obligations through national legislation and the conformity of maritime administration in accordance with the IMO Recommendation on the governance strategy of the III Code.
The policies include:
1. Background, objectives and scope in accordance with the IMO III Code.
2. Procedures for setting targets and resources for the maritime administration, measuring its performance and monitoring its compliance, and continuously improving the administration by using the review procedure.
3. A description of the ministries and agencies operating in maritime administration, the process for the national adoption and implementation of IMO regulation, and the operative actors and tasks of maritime administration