Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Förverkligas barnets rätt till hälsa? : Barnombudsmannens årsberättelse 2023
No full textLapsiasiavaltuutettu antaa lain lapsiasiavaltuutetusta 3 §:n 1 momentin mukaisesti valtioneuvostolle kertomuksen toimialaltaan.
Kertomuksen alussa on lapsiasiavaltuutetun esipuhe ja kannanotto ”Vakavasti väkivaltaiset ja itsetuhoiset lapset tarvitsevat hybridiyksiköiden apua”. Kertomus sisältää arvion lasten oikeuksien toteutumisesta sekä lasten hyvinvoinnin ja elinolojen kehityksestä vuonna 2023. Kertomuksen lopussa kuvataan lapsiasiavaltuutetun toimiston toimintaa vuonna 2023
Lomautusjärjestelmän toimivuus ja mahdolliset kehityskohteet
No full textTutkimuksessa tarkastellaan Suomen lomautusjärjestelmää erilaisista näkökulmista hyödyntäen asiantuntijahaastatteluita, työnantajakyselyä, yritys- ja työntekijätason rekisteriaineistojen tilastollista analyysiä sekä yritysten lomautuksia kuvaavaa teoreettista mallia.
Lomautettujen osuus työvoimasta on keskimäärin alle prosentin, mutta lomautusten määrä vaihtelee suhdanteiden myötä huomattavasti. Lomautukset ovat yleisiä erityisesti rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden ammattiryhmässä sekä teollisuuden ja rakentamisen toimialoilla.
Työnantajat kokevat lomautukset toimivana keinona reagoida tilapäiseksi arvioituun työvoiman tarpeen vähenemiseen. Työnantajat käyttävät lomautuksia pitääkseen kiinni niille tärkeästä työvoimasta. Työntekijöiden näkökulmasta lomauttaminen koetaan usein irtisanomista parempana vaihtoehtona. Lomautetut palaavat lähes aina takaisin lomauttaneelle työnantajalle.
Lomautukset keskittyvät osaan työntekijöistä ja työnantajista, mikä viittaa siihen, että lomautuksia ei käytetä pelkästään yllättävissä tai poikkeuksellisissa tilanteissa. Osalle työnantajista lomauttaminen on osa tavanomaiseen kausivaihteluun sopeutumista, mikä ei ole järjestelmän tarkoitus.
Lomautusten keskittymistä voitaisiin vähentää jonkinlaisella lomautuksiin liittyvällä työnantajan omavastuulla. Suhteellisen pienikin työnantajalle lomautuksesta koituva kustannus saattaisi vähentää toistuvia lomautuksia ilman, että se oleellisesti heikentäisi lomautusjärjestelmän käyttöä syvissä taantumissa tai talouskriiseissä irtisanomisten sijaan.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä
Impacts and practical implementation of the Koto-SIB experiment
No full textThe report assesses the effectiveness of the Koto-SIB experiment carried out in 2016-2019 as well as the cost-effectiveness and practical implementation of the integration experiment and operating models.
The first part assesses the effectiveness of the Koto-SIB experiment with the help of a randomised research design created as part of the experiment. For the participants, the Koto-SIB significantly facilitated their entry into the labour market, increased the taxes they paid and reduced the income transfers they received. The earned income of immigrants drawn to the test group during the three years following randomisation was, on average, EUR 4500 (18 per cent) higher than in the control group. During the same period, the test group members paid an average of EUR 1330 more taxes and received EUR 1340 less income transfers than the control group members. Over a period of three years, the Koto-SIB programme saved for the public sector an average of EUR 2670 (12 per cent) per each immigrant that was picked to the experiment.
The second part assesses the implementation of the experiment and the effectiveness of the impact-investing model in TE services, based on an analysis of written material and interviews with various actors. According to the interviewees, the key means of overcoming barriers to finding employment were investment in individual services, development of language skills and facilitation of encounters between employers and employment seekers. In terms of language learning, it was considered important to learn the language at the workplace and to support language learning
Suomen kansantalouden materiaalivirrat ja niiden vaikutukset : Toteutunut kehitys ja kiertotalouden skenaariot vuodelle 2035
No full textTutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä kiertotalouden potentiaalista vaikuttaa Suomen luonnonvarojen käyttöön ja niistä aiheutuviin ympäristö- ja talousvaikutuksiin.
Viimeaikaisen kehityksen lisäksi arvioitiin kolmea luonnonvarojen käytön skenaariota vuodelle 2035. Niihin lisättiin kiertotaloustoimenpiteitä vaiheittain siten, että kunniahimoisin skenaario pyrki saavuttamaan Suomen kiertotalouden strategisen ohjelman luonnonvaratavoitteiden lisäksi myös Suomen hiilineutraalisuustavoitteen.
Tulosten perusteella kiertotalouden strategisessa ohjelmassa asetut luonnonvaratavoitteet ovat osin saavutettavissa. Tällöin Suomen raaka-aineiden kokonaiskulutus vuonna 2035 ei ylitä vuoden 2015 tasoa, ja materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuu vuodesta 2015. Myös hiilineutraalisuus voidaan saavuttaa vuoteen 2035 mennessä työssä hahmoteltujen oletuksien ja lisätoimien toteutuessa. Puhdas energiasiirtymä vähentää Suomen päästöjä ja luonnonvarojen käyttöä merkittävästi jo nykyisten päätösten toteutuessa perusskenaariossa. Kiertotaloustoimenpiteet edistävät edelleen päästöjen laskua ja vahvistavat nieluja.
Suomen raaka-aineiden kulutus asukasta kohden säilyy kiertotaloustoimenpiteistä huolimatta globaalisti erittäin korkealla tasolla ja resurssituottavuudessa jäädään kauas EU-maiden keskiarvosta. Kiertotalouden toteutukseen tarvitaan lisää kunnianhimoa ja toimintaa tukevia ohjauskeinoja.
Julkaisu on päivitetty 22.3.2024, s. 21, 23, 43, 89
General Government Fiscal Plan for 2025-2028
No full textThe purpose of the General Government Fiscal Plan is to support decision-making related to general government finances as well as achieving the targets set for the general government finances. The plan contains sections related to central government finances, wellbeing services county finances, local government finances, statutory earnings-related pension funds and other social security funds. The Government prepares the General Government Fiscal Plan for the parliamentary term and revises it annually for the following four years by the end of April.
The General Government Fiscal Plan also includes Finland’s Stability Programme, and it meets the EU’s requirement for a medium-term fiscal plan.
The General Government Fiscal Plan 2025–2028 covers, among other things, the economic policy line of Prime Minister Orpo’s Government and the economic challenges. The General Government Fiscal Plan also includes the central government spending limits decision. Ministries must prepare their budget proposals in accordance with the decisions made in the context of the General Government Fiscal Plan.Pages 50 and 86 were updated on 30 April 2024 and this version replaces the previous one published on 26 April 2024
Kansalaisjärjestöstrategia 2023–2027 : Valtioneuvoston periaatepäätös kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten kehittämisestä
No full textValtioneuvoston periaatepäätöksessä linjataan kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten kehittämisestä hallitusohjelmakaudella 2023–2027. Aktiivinen ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta on kansalaisjärjestöineen keskeinen osa toimivaa demokraattista yhteiskuntaa. Periaatepäätös hyväksyttiin valtioneuvoston yleisistunnossa 6.6.2024.
Kansalaisjärjestöt edistävät ihmisten hyvinvointia, demokratiaa ja osallisuutta, lisäävät luottamusta sekä vahvistavat yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja kriisinkestävyyttä. Koska kansalaisjärjestöjen toimintaympäristö muuttuu, niillä on tarve ja vastuu kehittää varainhankinnan kaltaista toimintaa, lisätä yhteistyötä ja uudistaa rakenteita. Periaatepäätöksellä edistetään kansalaisjärjestöjen omaa varainhankintaa, kehitetään kansalaisjärjestöjä koskevaa valtionavustustoimintaa ja puretaan kansalaisjärjestöjä kuormittavaa byrokratiaa.
Periaatepäätös valmisteltiin poikkihallinnollisessa työryhmässä, joka hyödynsi aiempia selvityksiä ja suosituksia, kuuli kansalaisjärjestöjä ja muita asiantuntijoita sekä kokosi kirjallisuuskatsauksen. Työryhmä keräsi julkiselta hallinnolta ja kansalaisjärjestöiltä palautetta kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten kehittämisestä. Periaatepäätöstä käsiteltiin myös sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon ministerityöryhmässä
Selvitys valtakunnallisesta apurahajärjestelmästä ja valmistumisen jälkeisistä kannustimista
No full textTämä selvitys tarkastelee vaihtoehtoja valtakunnallisen apurahajärjestelmän toteuttamiseksi, ja ehdottaa keinoja, joilla julkinen valta voisi kannustaa kansainvälisiä opiskelijoita jäämään Suomeen valmistumisensa jälkeen. Selvityksen taustalla on hallitusohjelman kirjaukset näiden selvittämisestä ja hallituksen esitys, joka muuttaa EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukuvuosimaksut kustannukset kattaviksi syksyllä 2026.
Suomen nykyiset apurahajärjestelmät ovat korkeakoulukohtaisia ja vaikeaselkoisia ulkomaalaisen opiskelijan näkökulmasta. Esitämme, että apurahoja koskevien tietojen tulisi olla nähtävissä sähköisesti ja ajantasaisesti yhdestä paikasta koulutusohjelmasta riippumatta. Tieto mahdollisesta apurahasta tulisi näkyviin opiskelijalle opiskelijavalinnan pisteytyksen rinnalle jokaista hakukohdetta koskien. Ehdotettu malli ei ota kantaa apurahan määrään tai muihin ehtoihin, vaan säilyttää autonomian korkeakouluilla.
On epätodennäköistä, että kansainvälisten opiskelijoiden Suomeen työllistymistä voitaisiin nostaa kustannustehokkaasti “opintolainahyvityksen” kaltaisen instrumentin avulla. Opiskelijoiden työllistymistä voitaisiin kuitenkin tukea uusin toimin opintojen aikaisen harjoittelutuen ja valmistumisen yhteyteen sijoittuvan lyhytaikaisen työllistymistuen avulla. Ehdotetut toimenpiteet ovat kuitenkin kustannusvaikutuksiltaan epävarmoja, ja näiden vaikuttavuutta tulisi arvioida ennen laajempaa käyttöä satunnaistettujen kokeilujen avulla
Työpoliittinen aikakauskirja 2/2024
No full textTässä numerossamme Timo Aarrevaara ja Paula Tulppo kirjoittavat Kemin äkillisestä rakennemuutoksesta elinkeinorakenteen epäjatkuvuuskohtana. Arja Haapakorpi, Heidi Lehtovaara, Tuija Koivunen ja Pasi Pyöriä käsittelevät artikkelissaan anonyymia ja kulttuurisensitiivistä rekrytointia maahanmuuttajataustaisten työllistymisen edistäjänä. Harri Ketamo, Anu Passi-Rauste, Irene Impiö ja Petri Pekkola esittelevät tekoälyn hyödyntämistä alueellisen osaamisvarannon digitaalisen kaksosen rakentamisessa ja simuloinnissa. Paula Alanen ja Jarmila Rajas kirjoittavat osatyökykyisten rekrytoinnin toimivista keinoista, lisäarvosta ja kehittämistarpeista. Taru Aihinen, Tiina Koivula ja Jenna Siltala käsittelevät työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua asiakkaiden ja TE-asiantuntijoiden näkökulmasta
Detection and Localization of Weapons Grade Plutonium with an Array of NaI Detectors
No full textAn array of scintillators is a multipurpose sensitive detection system of photons and neutrons while also providing directional sensitivity. Several simulations were performed with Geant4 software to optimize the design of such an array for neutrons. A crucial design criterion was an excellent detection and localization capability, and the system must be practical for operational field work. A large array, containing four 4 L NaI detectors, can fulfil these criteria. Such an array, clad with 3 - 5 cm of PVC, has a neutron counting efficiency which is of the same order of magnitude as the state-of-the art commercial neutron detectors based on helium tubes or plastic (LiF/ZnS). For a count time of 12 minutes, the array can detect 4 kg of weapons grade plutonium at a distance of 50 m. The detection time can be essentially shortened down to a few minutes by increasing the thickness of the PVC up to 10 cm.This publication is part of the implementation of research funding of the Scientific Advisory Board for Defence (MATINE). (www.defmin.fi/matine) The content is the responsibility of the producers of the information and does not necessarily represent the view of the Defence Ministry
De riksomfattande målen för ordnandet av social- och hälsovården
No full textAnsvaret för att ordna social- och hälsovården samt räddningsväsendet övergick till 21 välfärdsområden den 1 januari 2023. Vid sidan om välfärdsområdena kvarstod organiseringsansvaret hos Helsingfors stad och i fråga om den specialiserade sjukvården hos HUS-sammanslutningen. Bestämmelser om de riksomfattande målen för social- och hälsovården finns i 22 § i lagen om ordnande av social- och hälsovård (612/2021).
De första riksomfattande målen för social- och hälsovården 2023–2026 offentliggjordes i december 2022. Dessa mål har uppdaterats utifrån statsminister Petteri Orpos regeringsprogram och den nationella servicereformen. Det finns sammanlagt åtta riksomfattande mål för social- och hälsovården. Kärnan i målen för social- och hälsovården är likabehandling, kostnadseffektivitet, samarbete och information.
Under den här regeringsperioden ska välfärdsområdenas styrningsstrukturer utvecklas och förtydligas. De riksomfattande målen ska framöver utarbetas under samordning av finansministeriet så att de gäller välfärdsområdenas samtliga uppgifter. Statsrådets gemensamma mål för välfärdsområdena ersätter vid ikraftträdandet de mål som träder i kraft nu