Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Laajakaistatukiohjelman tarve tulevaisuudessa
No full textHallitusohjelman mukaan ”Hallitus arvioi tarvetta jatkaa laajakaistatukiohjelmaa kiinteiden yhteyksien rakentamiseksi alueille, joille ne eivät rakennu markkinaehtoisesti” (s. 114). Virkatyönä tehty selvitys pyrkii luomaan kuvan tämän hetkisestä markkinatilanteesta sekä mahdollisen valtion tukiohjelman tarpeesta.
Selvityksessä käydään läpi kansalliset ja Euroopan unionin yhteiset laajakaistatavoitteet sekä tämän hetkinen telemarkkinoiden tilanne ja laajakaistaverkkojen saatavuus Suomessa. Selvityksestä käy ilmi, miten markkinaehtoinen ja tuettu rakentaminen eroaa, minkälaisia laajakaistapalveluita on tarjolla ja minne verkkoja voidaan tuetusti rakentaa.
Selvityksestä käy ilmi laajakaistatukiohjelmien alueellinen ja yhteiskunnallinen merkitys. Selvitystä varten järjestettiin marraskuussa 2023 sidosryhmille kuulemistilaisuus, jonka tulokset on esitelty selvityksessä. Myös aikaisempi laajakaistatukiohjelma ja sen vaikutukset sekä suhde kyläverkkohankkeeseen on arvioitu.
Selvityksen lopussa on johtopäätökset, joiden mukaan uudella laajakaistatukiohjelmalla voitaisiin saavuttaa positiivisia vaikutuksia digitalisaation edistämisen näkökulmasta. Lisäksi alueellinen yhdenvertaisuus paranisi ja kuntien elinvoima kasvaisi
Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta
No full textYK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030 ohjaa Suomea ja muita YK:n jäsenmaita kohti kestävää tulevaisuutta. Se tähtää köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen, jossa ympäristö, talous ja ihminen otetaan tasavertaisesti huomioon, ja sisältää 17 tavoitetta, jotka maiden tulisi saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.
Ajallisesti katsottuna tavoitteiden toimeenpanon puoliväli on ylitetty, mutta maailmanlaajuisesti tarkastellen niiden saavuttamisesta ollaan kaukana. Tähän vaaditaan entistä laajempia ja nopeampia toimia. YK:n viimeisimmässä kestävän kehityksen raportissa Suomen arvioidaan olevan pisimmällä tavoitteiden toimeenpanossa. Toisaalta Suomen toiminnalla arvioidaan olevan merkittäviä kielteisiä ulkoisvaikutuksia.
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman tavoitteena on vahva ja välittävä Suomi, joka pärjää maailman myrskyissä. Hallitusohjelman visiossa on keskeisenä periaate, että ihmiset tuntevat osallisuutta ja luottamusta toisiinsa ja heikoimmista pidetään huolta.
Tämä selonteko kuvaa Suomen nykytilanteen Agenda2030:n toteuttamisessa, hallituksen keskeisiä toimia kunkin kestävän kehityksen tavoitteen osalta Suomessa ja maailmanlaajuisesti sekä toimeenpanon organisoinnin ja sen seurannan ja arvioinnin mekanismit. Selonteon laadinnasta on vastannut valtioneuvoston kanslia yhdessä valtionhallinnon kestävän kehityksen koordinaatioverkoston kanssa
Arviomuistio kansallisen julkisten hankintojen tietovarannon perustamisesta ja ostolaskutietojen julkaisemisesta
No full textSuomessa käytetään julkisiin hankintoihin vuosittain kymmeniä miljardeja euroja. Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa on asetettu julkisten hankintojen ja sekä niitä koskevan tietopohjan kehittämiselle lukuisia tavoitteita.
Arviomuistiossa kuvataan laajan sidosryhmäosallistamisen ja kattavan selvitys- ja tutkimuskirjallisuuden pohjalta, millainen hallitusohjelmassa esitetyn kansallisen hankintatietovarannon tulisi olla, millaisia lainsäädännöllisiä sekä teknisiä toimenpiteitä kansallisesti tulisi tehdä hallitusohjelman mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja millaiset perusteet viimeaikaiset selvitykset tarjoavat työn käynnistämiselle.
Arviomuistiossa on tunnistettu julkisiin hankintoihin ja ostoihin liittyvä merkittävä vaikuttavuuspotentiaali organisaatiotasoisen strategisen johtamisen, kansallisen kehittämisen, viranomaistoiminnan, avoimen hallinnon, yritysten toimintaedellytysten, tutkimuksen sekä kansainvälisen yhteistyön näkökulmista. Arviomuistiossa on lisäksi tunnistettu, kuinka merkityksellistä julkisia hankintoja ja ostoja koskevan tietopohjan kehittäminen on julkisia hankintoja koskevien kansallisten ja organisaatiotasoisten tavoitteiden ja toimenpiteiden vaikutusten todentamisessa
Anvisning om räddningsväsendets enhetskoder och anropssignaler
No full textI denna anvisning beskrivs principerna för att skapa räddningsväsendets enhetskoder och anropssignaler.
Syftet med anvisningen är att göra det möjligt att använda enhetskoder och anropssignaler på ett enhetligt och omfattande sätt när det gäller alarmering, kommunikation, skapande av lägesbild samt statistikföring oberoende av var koderna och signalerna används.Den nätverksbaserade nödcentralsverksamheten, räddningsmyndigheternas planerade regionala situations- och ledningsfunktioner, nya funktionella lösningar och teknik har gett upphov till en anvisning som gäller hela landet.
Med hjälp av anvisningen kan man skapa en kortare och enhetlig enhetskod. Koden används om man med hjälp av den specificerar frågor som gäller alarmering, ledning eller annan kommunikation som tjänar räddningsverksamheten. Nödcentralernas arbete och ledningen av räddningsverksamheten underlättas när koderna är så enhetliga som möjligt i hela landet.
Anvisningen är ett offentligt dokument.
Denna anvisning grundar sig på det utkast till anvisning som tagits fram av räddningsverkens partnerskapsnätverk
Oikeusministeriön kirjanpitoyksikön hankintaohje
No full textTämä oikeusministeriön kirjanpitoyksikön hankintaohje käsittelee pääosin pienhankintoja eli tavallisimpia virastoissa toteutettavia hankintoja. Tämä ohje korvaa aiemmin julkaistun Oikeusministeriön hankintaohjeen (25/2020).
Hankintoja ja niissä noudatettavaa menettelyä on yksityiskohtaisemmin käsitelty Julkisten hankintojen käsikirjassa 2023. Valtion virastot ja laitokset vastaavat määrärahojensa puitteissa omista hankinnoistaan
Summary of Sectoral Low-Carbon Roadmaps 2024
No full textThe Programme of Prime Minister Petteri Orpo’s Government outlines that the low-carbon roadmaps prepared in 2020 will be updated. In accordance with government programme, the same 14 sectors that were part of the first roadmap process participated in the update, which was coordinated by the Ministry of Economic Affairs and Employment. The Ministry provided guidance and organised discussions to support the sectors.
It is a relevant time to update the roadmaps, because the coronavirus pandemic, Russia’s invasion of Ukraine, the energy crisis and the unstable economic outlook have caused changes in the operating environment. It is also important to maintain a situation picture of the measures that will be sufficient for Finland to meet its emission reduction obligations and targets.
The roadmaps show that the sectors have made progress in their emission reduction measures compared to 2020, and that emissions from energy production, in particular, have decreased faster than anticipated. However, achieving these reductions requires investments that could be slowed down by an unpredictable regulatory environment, for example.
The results of the work will be used in the preparation of the energy and climate strategy and the industrial policy strategy. The roadmaps have made the linkages between sectors apparent. The flexible process has produced roadmaps that reflect the special characteristics of the sectors and to which they have strong ownership
Sustainable growth through State Ownership : Government Resolution on the State Ownership Policy 2024
No full textThe Government Resolution on the State Ownership Policy directs the State’s actions in its capacity as a shareholder and applies to all limited liability companies in which the State holds interests. State ownership policy is based on sustainable and professional management of the State’s corporate interests in ways that are appropriate and increase the value of state holdings in the long term. As an owner, the State seeks to maximise overall social and financial benefit.
The State respects the requirements of fair competition and ensures that its activities do not displace private ownership.
The Government Resolution on the State Ownership Policy guides the ministries when they determine their positions on various matters related to state ownership. For example, the ministry responsible for the field of activity and the ministry responsible for ownership steering define together the strategic interests and special assignments in respect of the companies involved
NATO as a nuclear alliance : NATO’s nuclear capability and its evolution in the international nuclear order
No full textThe aim of this report is to provide an overview of the structure and trends of the international nuclear order, the basics of NATO's nuclear deterrence and its implementation, and decision-making related to the alliance's nuclear weapons policy. The study will also assess how Finland can participate in NATO's nuclear deterrence policy if it so wishes and what effects NATO membership will have on Finland's arms control policy.
Nuclear deterrence constitutes one part of NATO's deterrence mix, and the Alliance views nuclear weapons as the supreme guarantee of its security. U.S. nuclear weapons form the backbone of NATO's nuclear deterrence, and a small proportion of its nuclear weapons are stationed in allied countries. According to NATO's statements, the purpose of its nuclear deterrence is to preserve peace, prevent coercion and deter military aggression. NATO's focus in recent years has been on developing conventional deterrence, but it is also making moderate changes to its nuclear weapons policy.
NATO’s nuclear deterrence policy has various participatory elements. The Alliance has its own senior body for discussion on nuclear weapons: the Nuclear Planning Group. Non-nuclear allies such as Finland have several opportunities to influence and participate in the alliance's nuclear weapons policy. Importantly, as a member of NATO, Finland can continue its active arms control efforts.This publication is part of the implementation of the Government Plan for Analysis, Assessment and Research. (tietokayttoon.fi) The content is the responsibility of the producers of the information and does not necessarily represent the view of the Government
Ehdonalaisen vapauttamisen ensikertalaisuus : Lausuntotiivistelmä
No full textEhdonalaista vapauttamista koskevan järjestelmän ankaroittamista koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta saatiin lausunto 18 taholta. Noin puolet lausunnonantajista kannatti ehdotettua rikoslain muutosta ja noin puolet suhtautui siihen kriittisemmin.
Muutosta kannattavat katsoivat mm., että muutos tekee järjestelmästä oikeudenmukaisemman. Lisäksi tuotiin esille, että muutoksen myötä järjestelmä vastaisi paremmin muiden maiden lainsäädäntöä. Muutosta kannattavat lausunnonantajat kannattivat muutoksen ulottamista myös nuoriin rikoksentekijöihin.
Kriittisesti esitykseen suhtautuvissa lausunnoissa kyseenalaistettiin perusteluja, joiden mukaan esitetty lainsäädäntö olisi oikeudenmukaisempaa ja uskottavampaa. Lausunnoissa tuotiin esille mm., että esityksestä ei käy selville, mihin perustuu ajatus, että nykyinen järjestelmä ei olisi hyväksyttävä. Lisäksi eräissä lausunnoissa kyseenalaistettiin esityksen hyötyjä rikollisuuden ennaltaehkäisemisessä ja korostettiin sosiaalipoliittisten toimien merkitystä.
Useat korostivat tarvetta varmistaa Rikosseuraamuslaitokselle riittävät resurssit, jotta se kykenee kasvavasta vankimäärästä huolimatta selviytymään tehtävistään asianmukaisesti. Useampi lausunnonantaja katsoi, että henkilötietojen käsittelyä koskevaa säännöstä tulisi täsmentää sen suhteen, mitkä tiedot ovat välttämättömiä ehdonalaisen vapauttamisen ajankohdan määrittelemiseksi
Plan för de offentliga finanserna 2025–2028
No full textSyftet med planen för de offentliga finanserna är att stödja det beslutsfattande som gäller de offentliga finanserna och de mål som ställts för de offentliga finanserna. I planen ingår delar som gäller statsfinanserna, välfärdsområdenas och kommunernas ekonomi samt lagstadgade arbetspensionsanstalter och övriga socialskyddsfonder. Statsrådet gör upp en plan för de offentliga finanserna för valperioden och justerar årligen före utgången av april planen för de följande fyra åren.
Planen för de offentliga finanserna innehåller Finlands stabilitetsprogram samtidigt som den uppfyller EU:s krav på en budgetplan på medellång sikt.
I planen för de offentliga finanserna för 2025–2028 behandlas bland annat utmaningarna inom ekonomin och den ekonomisk-politiska linjen för statsminister Orpos regering. Planen för de offentliga finanserna innehåller även ett rambeslut för statsfinanserna. Ministerierna ska göra upp sina budgetförslag med iakttagande av de beslut som fattats i anslutning till planen för de offentliga finanserna.Sidorna 50 och 84 har uppdaterats 30.4.2024, och materialet ersätter den version som publicerats 25.4.2024