Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Suositus tiedonhallintamallista
No full textLaissa julkisen hallinnon tiedonhallinnasta (906/2019, tiedonhallintalaki) säädetään tiedonhallintayksikön vastuusta ylläpitää tiedonhallintamallia palvelujen, asiankäsittelyn ja tietoaineistojen hallinnan suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi, tiedonsaantia koskevien oikeuksien ja rajoitusten toteuttamiseksi, moninkertaisen tietojenkeruun vähentämiseksi, tietojärjestelmien ja tietovarantojen yhteentoimivuuden toteuttamiseksi sekä tietoturvallisuuden ylläpitämiseksi.
Tiedonhallinnan toimintaympäristöä kokonaisuutena kuvaavan tiedonhallintamallin ylläpito auttaa viranomaisia hallitsemaan jatkuvasti lisääntyvää tietomäärää sekä hahmottamaan ja hallitsemaan tiedon elinkaarta sekä siten tunnistamaan ja hallitsemaan myös uusien digitaalisten palvelujen käyttämiseen liittyviä riskejä.
Suosituksen tarkoituksena on auttaa tiedonhallintayksiköitä tunnistamaan tiedonhallintamallin laatimisen ja ylläpidon hyötyjä käyttötarkoitusten avulla. Lisäksi kuvataan erilaisia toimintaympäristöjä, joissa tiedonhallintamallin sisältö ja riippuvuudet ovat erilaisia.
Tiedonhallintalautakunta hyväksyi suosituksen 31.1.2024
CBRNE Strategy 2024
No full textThe CBRNE Strategy aims to ensure sufficient national capabilities and readiness across administrative boundaries to counter CBRNE threats by coordinating the planning and activities that the ministries, agencies and other actors in the sector carry out individually and collectively.
Finland must be ready to respond to CBRNE incidents, to prevent CBRNE accidents and the use of CBRNE methods by state actors or non-state actors. The objective is to protect the population and to enable military forces and other authorities to operate in all CBRNE environments.
National preparedness also strengthens NATO’s deterrence and defence, enhances the EU’s preparedness against CBRN threats and improves society’s resilience.
The CBRNE Strategy was updated in a cross-administrative group of authors representing the National CBRNE Committee and the operative-level group of experts working under the committee. A separate, classified action plan of the strategy will be drawn up. The CBRNE Committee supervises the implementation of the strategy objectives, reports on the implementatio
Polkuja tulevaisuuden kansalaistoimintaan : Näkökulmia osallisuuden ja kansalaistoiminnan vahvistamiseen maaseuduilla
No full textMaaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa Ajassa uudistuva maaseutu 2021–2027 korostetaan tarvetta vahvistaa yhteisöllisyyttä ja kansalaistoimintaa maaseutualueilla. Kansalaisyhteiskunnan rooli yhteiskunnallisena toimijana ja hyvinvoinnin edistäjänä on keskeinen maaseutualueilla. Toimintaedellytyksiä haastavat maaseudulla useat samanaikaiset muutossuunnat.
Perinteistä yhdistystoimintaa haastaa aktiivisten toimijoiden ikääntyminen ja väheneminen sekä osallistumistapojen muutokset. Uusien aktiivisten ja nuorten kiinnostus perinteistä yhdistystoimintaa kohtaan on vähentynyt. Neljännen sektorin toiminta vahvistuu myös maaseudulla omilla erityispiirteillään. Esimerkkejä järjestäytyneen yhdistystoiminnan ulkopuolella tapahtuvasta ja usein lyhytkestoisesta verkostomaisesta toiminnasta on talkootraditio, naapuriapu ja kyläturvallisuustoiminta. Neljäs sektori toimii usein kolmannen sektorin ”kyljessä” toimintamuotojen tukien toisiaan. Sosiaalisen median alustojen hyödyntäminen mahdollistaa myös vapaa-ajan asukkaiden ja kotiseudun vaalijoiden aktiivisemman kiinnittymisen ja osallistumisen mökki- ja kotiseutunsa toimintaan. Myös alueiden hallinnolliset muutokset haastavat kansalaistoimintaa. Uudet hyvinvointialueet ja kuntien muuttuva rooli edellyttävät julkisen hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan välisten vuorovaikutus- ja yhteistyörakenteiden kehittämistä.
Julkaisu toimii tausta-aineistona maaseutupoliittisen selonteon valmistelussa
Työllisyyden kuntakokeilujen arviointi
No full textVuonna 2021 käynnistyneiden työllisyyden kuntakoiluiden tilastollinen vaikuttavuusarviointi toteutettiin yksilötason rekisteriaineistolla kahdella menetelmällä. Tulosten mukaan kokeilun vaikutus kohderyhmän palveluprosesseihin ja työllistymiseen jäivät vähäisiksi valtiolliseen TE-palveluun verrattuna yli kahden vuoden seuranta-aikana. Palveluiden ensimmäisen vuoden vähentymistä koskevat havainnot nostavat esille koulutus- ja tiedonjakotarpeen kuntakentässä valmistauduttaessa vuoden 2025 työvoimapalveluvastuun kokonaisvaltaiseen siirtoon kunnille.
Viiden esimerkkialueen prosessiarvioinnissa havaittiin jatkuva pyrkimys henkilökohtaisten palvelujen sekä alueellisen ”työllisyyden ekosysteemin” kehittämiseen. Kehittämistä vaikeutti 2022 toimeenpannun pohjoismaisen työvoimapalvelumallin aiheuttama kuormitus, henkilöstön runsas vaihtuvuus ja sosiaali- ja terveyspalveluiden siirto hyvinvointialueiden vastuulle 2023.
Lisäksi toteutettiin Pirkanmaan työllisyyskokeilun 13 asiakkaan palveluprossin 2 vuoden laadullinen seuranta, tavoitteena arvioida palvelujen tarpeenmukaisuutta ja prosessin edistymistä sekä tunnistaa seurannan keskeisiä kehittämistarpeita
Sosiaali- ja terveysministeriön tilinpäätös- ja toimintakertomus vuodelta 2023
No full textSosiaali- ja terveysministeriö -kirjanpitoyksikön vuoden 2023 tilinpäätös koostuu toimintakertomuksesta, talousarvion toteutumista kuvaavista toteutumalaskelmista, tuottoja ja kuluja kuvaavasta tuotto- ja kululaskelmasta, tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa kuvaavasta taseesta ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista. Tilinpäätökseen sisältyvä toimintakertomus sisältää johdon katsauksen toimintaan sekä raportoinnin ministeriön toiminnan yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta, kuvauksen toiminnallisesta tehokkuudesta, tuotoksista ja laadunhallinnasta sekä henkisten voimavarojen hallinnasta. Toimintakertomus sisältää myös sisäisen valvonnan arviointilausuman, kokonaisarviointien tulokset ja yhteenvedot väärinkäytöksistä
Työperäisen hyväksikäytön vastainen toimenpideohjelma
No full textSuomen työmarkkinoilla on pulaa osaavasta työvoimasta. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman yhtenä keskeisenä tavoitteena on työmarkkinoiden vahvistaminen. Kotimaisten työttömien työnhakijoiden työllistämisen lisäksi tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa. Työvoimaa täydennetään ensisijaisesti EU/ETA-maista, minkä lisäksi kansainvälistä rekrytointia edistetään kohdennetusti myös kolmansista maista. Samalla tulee puuttua ennakoiden ja aktiivisesti työmarkkinoilla esiintyviin väärinkäytöksiin.
Työperusteisen maahanmuuton kehittäminen kestävällä tavalla edellyttää, että ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä torjutaan ennakoiden ja aktiivisesti. Tarvitaan laaja-alaisesti erilaisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että jokainen työntekijä voi tehdä työtä turvallisessa ja oikeudenmukaisessa ympäristössä.
Työperäisen hyväksikäytön vastainen toimenpideohjelma pohjautuu keväällä 2023 hyväksyttyyn valtioneuvoston periaatepäätökseen työperäisen hyväksikäytön ehkäisemisen ja torjumisen strategiasta. Ohjelma sisältää 33 toimenpidettä, joilla vastataan strategiassa kuvattuihin tavoitteisiin ja samalla varmistetaan hallitusohjelmaan sisällytettyjen työperäisen hyväksikäytön vastaisten kirjausten toimeenpan
Säädöskielen ymmärtäminen
No full textRaportissa esitellään tulokset Säädöskielen ymmärtäminen -hankkeesta. Hankkeen tavoitteena oli saada suomen- ja ruotsinkielisten säädöstekstien ymmärtämisestä tieteellistä tietoa, jota voi soveltaa käytäntöön säädöskielen kehittämisessä. Hankkeessa selvitettiin kyselyillä, käytettävyystutkimuksella ja haastatteluilla, miten lukijat ymmärtävät suomen- ja ruotsinkielisiä säädöstekstejä ja mitkä säädöskielen ominaisuudet estävät ja mitkä edistävät säädösten ymmärtämistä. Tuloksista selviää, millaisia eroja säädöstekstien ymmärtämisessä on juristien, muiden ammattimaisten lainsoveltajien ja tavallisten kansalaisten välillä ja ymmärretäänkö suomen- ja ruotsinkielistä lakiversiota eri tavoin. Tietoa saatiin myös siitä, miten hallituksen esityksen säännöskohtaisten perustelujen lukeminen vaikuttaa säädöstekstin ymmärtämiseen ja onko säädösten ymmärtämisessä sääntelyalakohtaisia eroja.
Tulokset auttavat kehittämään säädösteksteistä entistä ymmärrettävämpiä niin maallikoille kuin lainsoveltajille sekä rakentamaan mallia säädösten ymmärrettävyyden arviointiin. Raportin lopussa esitetään viisi tuloksiin perustuvaa suositusta (toimenpide-ehdotusta), joita hyödyntämällä voidaan parantaa kansalaisten ja ammattimaisten lainsoveltajien mahdollisuuksia ymmärtää säädöstekstejä ja näin lisätä kansalaisten oikeusturvaa ja tehostaa viranomaisten toimintaa.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä
Pk-yritysten kumppani haasteissa ja mahdollisuuksissa : Finnveran arvioinnin loppuraportti
No full textFinnvera Oyj on valtion täysin omistama erityistehtäväyhtiö, joka tarjoaa lainoja ja takauksia yritysten vienti-, kasvu- ja muutostilanteiden rahoittamiseen. Yhtiön tehtävänä on riskinjakaminen yksityisten rahoittajien kanssa markkinaehtoisesti.
Kokonaisarvio Finnveran toiminnasta on varsin myönteinen; se on ammattimaisesti hoitanut perustehtävänsä ja saavuttanut omistajan asettamat tavoitteet. Finnveran palveluprosessit ovat tehokkaita ja laadukkaita, ja se nauttii säännöllisesti erinomaista asiakaspalautetta. Finnveran rahoitus vastaa markkinoiden tarpeisiin ja sille asetettuihin elinkeinopoliittisiin tavoitteisiin tehokkaasti. Jatkossa eri instrumenttien (lainat, takaukset) käyttöä tulisi kuitenkin seurata, perustella ja optimoida kohderyhmissä tarkemmin.
Toimintansa kehittämiseksi arviointi suosittelee Finnveralle aktiivisempaa roolia pk-yritysten rahoituksen tarjonnassa esiintyvien puutteiden korjaamisessa, kohdennetun riskinoton lisäämistä pk-rahoituksessa ja vahvempaa roolia puhtaan siirtymän rahoituksessa. Vaikutusten seurantaa ja arviointia on tarvetta vahvistaa ohjauksen tueksi. Yhteistyötä muiden julkisen rahoittajien kanssa tulisi tiivistää ja EU-rahoituksen mahdollisuuksia hyödyntää aktiivisemmin
Kulturpolitisk redogörelse
No full textDen kulturpolitiska redogörelsen är en långsiktig strategi och handlingsplan för detta samhällspolitiska område, utarbetad i enlighet med regeringsprogrammet för statsminister Petteri Orpos regering och överlämnad till riksdagen av regeringen.
Redogörelsen behandlar bevarandet av kulturens grund, dess förnyelse och livskraft samt de verksamhetsförutsättningar som de kulturella och kreativa sektorerna behöver för att deras samhälleligt genomslag ska bli större. Tidsperspektivet för redogörelsen sträcker sig ända in på 2040-talet.
Redogörelsen presenterar en vision för kulturpolitiken, uppdelad i fyra mål. Dessa baseras på en bedömning av vilka sannolika utvecklingsförlopp som har störst betydelse för kulturpolitikens framtid. För att målen ska uppnås anger redogörelsen vilka gemensamma riktlinjer och åtgärder som behövs. Dessa riktlinjer och åtgärder grundar sig på en lägesbild framtagen med hjälp av ett omfattande forsknings- och statistikmaterial, expertutlåtanden, offentliga diskussioner och höranden
Finns’ opinions on foreign and security policy, national defence and security
No full textA Survey commissioned by The Advisothe ry Board of Defence Information (ABDI) explored the opinions of Finnish people on Finnish foreign policy and security policy, defence policy and national defence. There are questions on factors affecting safety and citizens` sense pertaining to security over the next five years. There are also questions about the impacts of various organizations on Finland`s security. The survey also included questions on factors causing concern, preparations against various threats, the future of the European Union, views on Finland`s membership in NATO, confidence in The Defence Force`s ability to counter military threats and Finland`s military cooperation and attitudes towards cooperation between the European Union and NATO and assistance to Ukraine. Altogether 21 questions were asked.
Commissioned by the ABDI, market research company Taloustutkimus Oy carried out the survey. The survey was carried out as a combination of personal interviews as a part of omnibus research and an internet panel by Taloustutkimus Oy. The sample size was 1,112 people. The target group of the study comprised the entire population between the ages of 15 and 79, with the exception of the Åland Islands.
The report comprises a text section with illustrating figures that also present the time sequence of the questions asked in previous surveys