Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Budjettikatsaus 2024 : Katsaus valtion talousarvioon, tammikuu 2024
No full textTässä julkaisussa tarkastellaan vuoden 2024 talousarviota, jonka eduskunta hyväksyi joulukuussa 2023. Tarkoituksena on tarjota tiivis kuvaus valtion budjetin keskeisistä teemoista vuonna 2024. Talousarvio pohjautuu valtiovarainministeriön kansantalousosaston riippumattomaan talousennusteeseen syksyltä 2023. Joulukuun ennusteen mukaisia talouden näkymiä on käsitelty luvussa 2.
Pääministeri Orpon hallitus sitoutuu vaalikauden aikana vahvistamaan julkista taloutta pysyvästi toimenpidekokonaisuudella, joka vahvistaa julkista taloutta nettomääräisesti
6 mrd. euroa vuoden 2027 tasolla. Julkisen talouden menoja sopeutetaan hallituksen päätöksin nettomääräisesti noin 4 mrd. euroa, minkä lisäksi hallitus on linjannut rakennepoliittisista toimista, joilla tavoitellaan julkisen talouden vahvistumista noin
2 mrd. eurolla vuoden 2027 tasolla. Hallitusohjelman menolinjaukset tuottavat nettomääräisesti noin 0,7 mrd. euron säästövaikutuksen valtion budjettitalouteen
vuonna 2024.
Vuoden 2024 talousarvion määrärahat ovat 87,9 mrd. euroa. Valtion budjettitalouden alijäämäksi ennakoidaan noin 11,4 mrd. euroa. Menotaso nousee vuoden 2023 varsinaiseen talousarvioon nähden 6,5 mrd. euroa. Määrärahatason kasvua selittävät suurimpina tekijöinä mm. vuoden 2024 lakisääteiset ja sopimusperusteiset indeksitarkistukset, korkomenot sekä muutokset hyvinvointialueiden valtion rahoituksessa
Right to social inclusion and equality : The National Action Plan on the UN Convention on the Rights of Persons with Disabilities 2023–2027
No full textThe National Action Plan on the UN Convention on the Rights of Persons with Disabilities identifies the measures that will be taken to promote the implementation of the Convention in different administrative branches during the third Action Plan period 2023–2027. Work on the Action Plan has been coordinated and adapted by VANE (the Advisory Board for the Rights of Persons with Disabilities), the members of which include representatives of disability organisations and the ministries and stakeholders in a key role regarding the rights of persons with disabilities. Disability organisations and persons with disabilities were consulted during the process of drawing up the Action Plan to obtain information about those issues referred to in the Convention which the Action Plan should promote. The Action Plan consists of 13 content areas and 75 measures. The implementation of the measures will be monitored during the Action Plan period and evaluated at the end of the period. The Action Plan emphasises the inclusion and equality of persons with disabilities. In the programme work, particular emphasis has been placed on the rights of women and children with disabilities and the intersectional perspective. In economically challenging times, it has been considered particularly important to assess the impacts and combined impacts of projects on the rights of persons with disabilities. One important objective of the Action Plan is to raise awareness of the rights of persons with disabilities
Working group recommendations on the reform of the Foreign Service
No full textOn 30 August 2023, Minister for Foreign Affairs Elina Valtonen appointed an internal working group at the Minister for Foreign Affairs to prepare a reform of the Foreign Service in accordance with the Government Programme. The deadline was set at 1 December 2023. The reform is needed because of the fundamental change in the foreign and security policy environment.
The working group gives recommendations regarding six themes: management, resources, practices, competence development, organisation, and network of missions. The reform will be budget neutral.
The recommendations aim to strengthen the Foreign Service’s capacity. The working group recommends a simpler structure of management groups and changes to the management culture. Annual targets set by the management should guide a flexible allocation of resources. Department heads should have a stronger role. Practices should be improved by streamlining time-consuming processes and by promoting digitalisation. Strategic human resources planning should be improved. There should be stronger efforts to develop the competence of personnel. A Euro-Atlantic department and two new units, one for EU affairs and one for strategy and policy planning, should be created. The working group recommends better business advice services, stronger exertion of influence in technology foreign policy and more efficient guidance of UN affairs. The resources of the mission network should be focused on countries of strategic importance to Finland. The administrative burden of missions should be eased
Oppimisanalytiikan viitekehys : Hyvät käytännöt oppimisanalytiikan käyttöönotossa ja hyödyntämisessä
No full textTämä oppimisanalytiikan kansallinen viitekehys pyrkii jäsentämään oppimisanalytiikan keskeisiä näkökulmia analytiikan tekemisen tueksi Suomessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) asettama asiantuntijaryhmä on laatinut viitekehyksen yhteisten määritelmien, pelisääntöjen ja parhaiden käytäntöjen löytämiseksi, ja se on tarkoitettu apuvälineeksi niin oppimisanalytiikan käyttöönottoa harkitseville kuin prosessin jo aloittaneillekin. Kyseessä on viitekehyksen toinen päivitetty painos, jossa aiempaa sisältöä on täydennetty erityisesti standardien osalta. Lisäksi tietosuojaa ja käsitteistöä koskevia osuuksia on laajennettu ja tarkennettu.
Viitekehys on jaettu viiteen osa-alueeseen, jotka yhdessä johdantoluvun ja sanaston kanssa pyrkivät luomaan laajan kokonaiskuvan aiheesta. Viitekehyksen kolme ensimmäistä osaa syventävät johdanto-osan pohjatietoja, ja ne antavat lukijalle monipuolisen katsauksen oppimisanalytiikan käyttöönoton vaiheisiin tavoitteiden asettamisesta aina analytiikkajärjestelmien hankintaan ja käyttöön asti – elinkaariajattelua unohtamatta. Uutena sisältönä tässä päivitetyssä painoksessa on tietopaketti xAPI-standardista oppimisanalytiikan tukena. Viimeinen osa-alue listaa tärkeimpiä lainsäädännöllisiä ja eettisiä kysymyksiä, joiden toivotaan helpottavan oppimisanalytiikan käytön eettisyyden tai lainmukaisuuden arviointia sekä lisäävän keskustelua analytiikan käyttämisestä.2. muokattu paino
Kansallisen aluekehittämisen toimintamallin arviointi
No full textKansallisen aluekehittämisen toimintamalli perustuu kumppanuuteen, mikä mahdollistaa eri sektoreiden ja toimijoiden välisen yhteistyön. Tämä lähestymistapa on luonut luottamuspääomaa ja vahvistanut yhteistyörakenteita. Taloudelliset kannustimet ja informaatio-ohjaus ovat osoittautuneet tehokkaiksi ohjausvälineiksi. Normiohjauksen merkitys on vähentynyt.
Aluekehittämisen koordinaatiota haastaa ministeriöiden omien strategioiden ensisijaisuus suhteessa aluekehittämispäätöksen kaltaisiin poikkihallinnollisiin pyrkimyksiin. Lisäksi aluekehittämisen toimijakentän ja aluejakojen pirstoutuminen avaa kansallisen aluekehittämisen toimintamallin ja sen koordinaation kehittämiseen uusia näkymiä. Hyvinvointialueiden ja työllisyysalueiden ja rooli aluekehityksessä on merkittävä, mutta niiden integroiminen aluekehittämisen toimintamalliin vaatii strategista otetta ja uusia toimintatapoja.
Aluekehittämisen mallia kehitettäessä on tärkeää kiinnittää huomiota politiikkaintegraation mahdollisuuksiin ja edellytyksiin. Politikkaintegraatio tarkoittaisi aluekehittämispäätöksen ohjausvoiman ja velvoittavuuden vahvistamista. Lisäksi ministeriöiden välistä yhteistyötä olisi vahvistettava kansallisen tason linjausten muodostamiseksi. Tätä tukisi aluekehittämisen valtioneuvostotasoisuuden vahvistaminen
Förslag till uppföljningsramverk för livslång vägledning : Riktlinjer för uppföljning på nationell nivå
No full textFörslaget till uppföljningsramverk för livslång vägledning innehåller uppföljningens objekt, kriterier och uppföljningsuppgifter med informationskällor. Det finns sex teman som har valts ut baserat på tidigare forskningsdata, Nationella strategin för livslång handledning (LIV) och olika rekommendationer.
Det första temat är kundernas erfarenheter av livslång vägledning, som inkluderar kundernas erfarenheter av vägledningstjänster samt kundernas upplevelser om framtiden och livets betydelse. Övriga teman är den livslånga vägledningens servicesystem, den livslånga vägledningens samhällskontext, jämställdhet och likabehandling i livslång vägledning, ekologi i livslång vägledning samt uppföljning av den livslånga vägledningens policy och politiska styrning.
Informationskällorna har kartlagts så att informationen kan samlas in nationellt och periodiskt samt är öppet tillgänglig. Ramverket är en analytisk strukturering av informationskällor som lämpar sig för uppföljning på nationell nivå. Den livslånga vägledningen är bunden till värderingar, mål och utgångspunkter som betonas sektorspecifikt. De centrala processerna förverkligas i interaktionssituationer, i olika verksamhetskontexter samt möjliggörs av dessa.
Rapporten presenterar god internationell praxis som kan utnyttjas i den finländska uppföljningen, utvärderingen och kvalitetsutvecklingen av livslång vägledning
RED III : Kestävyyskriteerityöryhmän loppuraportti
No full textTyö- ja elinkeinoministeriön 31.10.2023 asettaman työryhmän tehtävänä oli arvioida sitä, mitä uutta sääntelyä nykyiseen lainsäädäntöön tarvitaan päivitetyn uusiutuvan energian direktiivin (EU) 2023/2413 ja siinä asetettujen bioenergian kestävyyskriteerien ja kaskadikäytön periaatteen toimeenpanossa. Suurin työ painottui metsäbiomassaa koskevien vaatimusten arviointiin, sillä niihin kohdistuu direktiivissä suurimmat muutokset.
Direktiivi annettiin 18.10.2023 ja sen keskeisin tavoite on uusiutuvan energian EU:ta koskevan yleistavoitteen nosto 42,5 prosenttiin vuodelle 2030. Direktiivillä tiukennetaan biomassan energiatuotannon kestävyyskriteerejä, jotta pienennetään bioenergian kestämättömän tuotannon riskiä. Jäsenvaltioiden tulee varmistaa direktiivin mukaisen kaskadikäyttöperiaatteen soveltaminen keskittyen tukijärjestelmiin. Jäsenvaltioiden on saatettava direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset pääosin voimaan viimeistään 21.5.2025.
Päivitetyt metsäbiomassan kestävyyskriteerit sisältävät paljon kansallista liikkumavaraa, joka on huomioitu työryhmän työssä. Työryhmä arvioi, että Suomi täyttää direktiivin maatason kestävyysvaatimukset. Työryhmä on kuitenkin tunnistanut, että tiettyjä kestävyyden osa-alueita voitaisiin vielä kehittää, jotta direktiivin vaatimustenmukaisuus tulisi vielä paremmin katetuksi. Lisäksi työryhmä on antanut joukon ehdotuksia, joita tulisi ottaa huomioon laajennettaessa voimassa olevan lainsäädännön soveltamisalaa kattamaan direktiivin vaatimukset
Tuottavuuden kasvu uudessa ympäristössä : Miten vihreä siirtymä ja geopolitiikka vaikuttavat tuottavuuteen?
No full textTuottavuuskasvun hidastuminen on ollut yksi Suomen keskeisimmistä taloudellisista haasteista finanssikriisin jälkeen. Vaikka työn tuottavuuden kasvu on hidastunut länsimaissa yleisesti, ero tuottavuuden eturintamamaihin on viime vuosina kasvanut.
Tuottavuuden lisäksi palkat ovat nousseet viimeisen kymmenen vuoden ajan verrokkimaita hitaammin, joten tuottavuuskasvun ongelmat eivät ole muodostuneet kustannuskilpailukykyongelmiksi.
Tuottavuuskasvun hidastuminen on seurausta useista tekijöistä, jotka liittyvät globaalin toimintaympäristön muutoksiin ja kotimaisiin rakenteellisiin ongelmiin. Suomen taloudessa on kuitenkin lupaavia merkkejä. Yritysten investoinnit aineelliseen pääomaan eivät yritysten rakennetilastojen perusteella eroa merkittävästi verrokkimaiden tasosta. Lisäksi pienten ja keskisuurten yritysten panostukset T&K-toimintaan ovat kansainvälisesti korkealla tasolla. Haasteena T&K-toiminnan kasvulle on koulutetun työvoiman saatavuus.
Suomen talous kohtaa myös nousevia globaaleja haasteita, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen ja sen torjuntaan sekä muuttuvaan geopoliittiseen ympäristöön. Näihin haasteisiin vastaaminen voi heikentää tuottavuuskehitystä, jos niihin ei vastata tehokkaasti. Vihreällä siirtymällä voi olla myös työn tuottavuutta parantavia vaikutuksia. Myös teollisuuspolitiikkaa voidaan tarvita vihreän siirtymän ja geopoliittisten ongelmien ratkaisemiseksi.
Taustaraportit:
Tuottavuuden ja kustannuskilpailukyvyn kehitys Suomessa
Työn tuottavuus, investoinnit ja investointien mittaus aineistoista
Suomen yritysten t&k-toiminta vertailussa: OECD-hankkeen Suomi-analyysi
Koulutuksesta, osaamisesta ja osaavan työvoiman saatavuudesta
Tutkimus- ja kehittämistoiminta, sen rahoitus ja työntekijät
Productivity and Green Transition in Finland
Julkiset T&K-menot ja osaavan työvoiman tarjonta</a
Turvallisia ja terveellisiä työoloja sekä työkykyä kaikille : Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2030 : Toimeenpanosuunnitelma vuosille 2024–2027
No full textTyöympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2030 ”Turvallisia ja terveellisiä työoloja sekä työkykyä kaikille” (jäljempänä ”Linjaukset”) on julkaistu 15.3.2019. Linjaukset täsmentävät sosiaali- ja terveysministeriön (STM) strategiaa ja ohjaavat ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa, jotta työ olisi terveellistä ja turvallista kaikilla työpaikoilla työnteon muodosta riippumatta.
Linjauksissa on kolme painopistettä:
Työsuojelua, työturvallisuutta ja työhyvinvointia koskevat tulevaisuuden haasteet.
Turvalliset ja terveelliset työolot.
Toiminta- ja työkyvyn sekä työllistymiskyvyn edistäminen.
Tämän toimeenpanosuunnitelman avulla konkretisoidaan niitä toimia, joiden avulla sosiaali- ja terveysministeriö ja sen yhteistyökumppanit yhdessä edistävät painopisteiden tavoitteiden saavuttamista vuosina 2024–2027.
Toimeenpanosuunnitelman laatimiseen on osallistunut laaja työelämävaikuttajien joukko ministeriöistä työmarkkinajärjestöihin, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioihin ja muihin työelämätoimijoihin. Kuluneet vuodet ovat muovanneet hyvinkin nopeasti työelämää sekä tuoneet mukanaan uusia haasteita niin yksilön, organisaation kuin johtamisenkin näkökulmasta
Alternativ till rivning: Fokus på de mångsidiga värdena i det befintliga byggnadsbeståndet
No full textByggnaderna är vår nationalförmögenhet. Till dem har man bundit ekonomiskt kapital och dyra material. De är värdefulla på grund av användningsmöjligheter samt sociala och kulturella orsaker. Dessa värden bevaras bäst när man underhåller och använder det befintliga byggnadsbeståndet. Då är också belastningen på miljön så liten som möjligt.
Olika värden läggs i vågskålen när behovet av byggnaden upphör eller minskar. Den här artikeln synliggör olika värden och hjälper till att bedöma hållbarheten i beslut som gäller det befintliga byggnadsbeståndet