Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Aserikoksia koskevan sääntelyn muuttaminen : Työryhmämietintö
No full textTyöryhmä on toimeksiantonsa mukaisesti arvioinut aserikoksia koskevan rikoslain 41 luvun ja valmistellut tarvittavat lainsäädäntömuutokset, joilla toteutetaan myös hallitusohjelman aserikoksia koskevat toimenpidekirjaukset ja joiden myötä nykyinen luku korvattaisiin uudella.
Uutena rikoksena säädettäisiin rangaistavaksi ampuma-aseen käsittely vakavaa rikollista toimintaa varten, josta tuomittaisiin enintään neljän vuoden vankeusrangaistus. Ampuma-aseen lainaaminen tai luovuttaminen järjestäytyneelle rikollisryhmälle tai sen yrittäminen katsottaisiin jatkossa sellaiseksi rikokseksi. Uuden rikoksen selvittämisessä voitaisiin käyttää myös telekuuntelua.
Ampuma-aseen mukana pitäminen yleisellä paikalla tai kulkuneuvossa ehdotetaan lisättäväksi törkeän ampuma-aserikoksen tekotavaksi. Mainitun rikoksen vähimmäisrangaistus korotettaisiin kahdeksi vuodeksi vankeutta. Nämä muutokset liittyisivät hallitusohjelmakirjauksiin.
Hallitusohjelmakirjauksiin liittyvinä muutoksina vaarallisen esineen hallussapidon enimmäisrangaistus korotettaisiin kahdeksi vuodeksi vankeutta ja toisen vakavaan vahingoittamiseen soveltuvan esineen hallussapidon enimmäisrangaistus korotettaisiin yhdeksi vuodeksi vankeutta.
Eräitä lähinnä hallinnollisten velvoitteiden rikkomisiksi luonnehdittavia tekotapoja siirrettäisiin ampuma-aserikoksen puolelta lievän ampuma-aserikoksen puolelle. Samalla viimeksi mainittuun rikokseen liitettäisiin vankeusuhka, teosta voitaisiin jatkossa tuomita sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta
Selvitys Portaat Luomuun -ohjelman toiminnasta ja vaikuttavuudesta
No full textSelvitys osoittaa, että Portaat Luomuun -ohjelmalle on edelleen tarvetta. Sitä tarvitaan mm. tukemaan luomun käytön lisääntymistä ja edistämään ruokapalvelutoimijoiden tiedonsaantia luomusta. Ohjelman avulla myös tietoisuus ja tunnettuus luomusta laajenevat.
Ohjelman ja Luomua-merkin tunnettuuden ja näkyvyyden lisäämiseksi tarvitaan edelleen toimenpiteitä kuluttajien suuntaan, mutta erityisesti ammattikeittiöiden suuntaan. Ammattikeittiöiden suuntaan tehtävä tunnettuuden lisääminen on kustannustehokkaampaa ja sillä on helpommin osoitettavissa oleva yhteys luomun käytön lisääntymiseen. Ajatukset ohjelman sertifioinnista ja auditoinnista eivät saa laajaa kannatusta ohjelman asiakkaiden parissa.
Portaat Luomuun -ohjelman kehittämistä tulisi tehdä erityisesti ohjelman tavoitteista lähtien. Ohjelman hallintomallin ja toiminnan tulisi tukea sen päätavoitetta, joka tällä hetkellä on luomutuotteiden kysynnän ja kulutuksen lisääminen.
Mikäli luomun käytön lisääminen halutaan pitää toiminnan päätavoitteena, nykyisen kaltainen toimintamalli eli toimijoiden tukeminen, sparraus ja tiedonvälitys toimii tästä näkökulmasta hyvin. Suurin osa ohjelman asiakkuuksista tällöin todennäköisesti jatkuu.
Toimintaa jatkettaessa nykyisen kaltaisella toimintamallilla, on syytä kiinnittää huomiota myös niihin ohjelman asiakkaisiin, jotka olisivat valmiita sertifioituun ohjelmaan. Usein haussa tällöin on markkinoinnillinen hyöty. On hyvä harkita mahdollisuutta sisällyttää ohjelmaan jonkinlainen markkinoinnillista lisäarvoa tuova ominaisuus.
Ohjelmaan osallistumisesta on ollut erilaisia hyötyjä. Toimintaa kehitettäessä on hyvä huomioida, että näitä ohjelman asiakkaiden tärkeiksi kokemia hyötyjä saadaan sisällytettyä myös tulevaisuuden ohjelmaan. Lisäksi Portaat Luomuun –ravintoloiden yhteistyötä ja näkyvyyttä voisi kehittää esimerkiksi kampanjoiden tai yhteismarkkinoinnin avulla (esim. Luomuravintolaviikko).
Erityisesti Luomua-merkin käytön ja mahdollisen kehittämisen näkökulmasta on syytä huomioida EU-vaatimusten muuttuminen lähivuosina, kun luodaan lainsäädäntöä, joka tähtää harhaanjohtavien ympäristöväitteiden sääntelyyn (green claims). Tämän myötä yleisten ympäristöväittämien käyttöön tullee muutoksia ja se tuonee mukanaan tiukennuksia kuluttajille suunnattujen tuotteiden ja palveluiden kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyvien logojen käyttöön
Saaristo kansallisena rikkautena : Saaristo- ja vesistöalueiden valtakunnallinen kehittämisohjelma vuosille 2024–2027
No full textSaaristoalueiden kehittämistä ohjaa visio hyvinvoivasta saaristosta nyt ja tulevaisuudessa. Kehitystyössä visio johdattaa kohti ohjelman neljää strategista tavoitetta:
1. Saaristo on fyysisesti ja digitaalisesti saavutettava. Tavoitteen alla käsitellään toimivia ja luotettavia tietoliikenne- ja puhelinyhteyksiä, toimivaa saaristoliikennettä ja alemman tieverkon kuntoa.
2. Saariston palvelut on turvattu. Tavoitteen alla käsitellään saavutettavia palveluita sekä palvelutuotannon kokeiluja ja innovatiivisia ratkaisuja.
3. Saaristo on monipuolinen elinkeinojen harjoittamisen ympäristö. Tavoitteen alla käsitellään rahoituskanavien hyödyntämistä ja verkostoitumista, matkailun ympärivuotisuutta sekä kalatalouden hyviä edellytyksiä.
4. Saariston luonto ja ympäristö voivat hyvin. Tavoitteen alla käsitellään yhteiskunnan tietoisuutta saaristo- ja vesistöalueiden suojelun kysymyksissä, innovatiivisia ratkaisuja ja kokeiluja jäte- ja vesihuollossa sekä öljyntorjuntavalmiuksia.
Kokonaisturvallisuus huomioidaan ohjelmassa osana strategisia tavoitteita. Tavoitteiden toteutuminen edesauttaa kokonaisturvallisuutta koko maassa.
Saaristojen kehittämistyö perustuu paikkasensitiivisyyteen, eli herkkyyteen tunnistaa saaristojen erilaiset luonteet ja siten tarpeet räätälöidyille kehittämistoimille. Paikkasensitiivisyyden edistämiseksi saaristo-ohjelmassa kannustetaan paikallisten saaristo-ohjelmien laadintaan
Finland's Integrated National Energy and Climate Plan Update
No full textFinland’s Integrated Energy and Climate Plan Update includes national targets and the related policy measures to achieve the EU’s energy and climate targets for 2030. The Energy and Climate Plan addresses all five dimensions of the EU Energy Union: decarbonisation, energy efficiency, energy security, internal energy market and research, innovation and competitiveness.
The EU has set Finland a national objective to reduce greenhouse gas emissions not part of the emissions trading system by 50% from the 2005 level by 2030. At the same time, emissions from the land use sector should be smaller than the calculated removals by carbon sinks. Finland aims to increase the proportion of renewable energy to at least 62% of the total final energy consumption. With regard to energy efficiency, the Plan states that final energy consumption will not exceed 239.6 TWh in 2030, in accordance with the requirements of the Energy Efficiency Directive.
Finland’s Energy and Climate Plan Update outlines the impact of the confirmed policy measures on the projected development of greenhouse gas emissions, renewable energy and energy efficiency until 2040. The Plan also describes the impact of the planned policy measures on the energy system, greenhouse gas emissions and removal of carbon dioxide by carbon sinks. Moreover, the Plan assesses the impact of the planned and existing policy measures on future investment needs, thereby considering the effects of the EU’s Fit for 55 package (Fit for 55) and the REPower Plan that raise the ambition of the EU’s climate and energy policy and speed up the clean energy transition
Työehtosopimusten kattavuus vuonna 2021/2022
No full textTyöehtosopimusten kattavuudella tarkoitetaan järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa olevien palkansaajien osuutta työehtosopimusten sopimusalan kaikista palkansaajista. Suomessa tämä osuus on tärkeä kriteeri yleissitovuuspäätöksissä. Mikäli osuus on vähintään noin puolet, sopimus todetaan yleissitovaksi, kaikkia sopimusalan työsuhteita koskevaksi.
Työehtosopimusten vahvistamislautakunnan päätökset ja niiden perustelut muodostavat tutkimuksen perusaineiston. Tilastotiedot ovat vuodelta 2021 ja tutkimus koskee vuosina 2021/kevät 2022 solmittuja sopimuksia.
Työehtosopimusten kattavuus yksityisellä sektorilla oli kaikkiaan 64 % (65,2 % v. 2017). Tämän verran yksityisellä sektorilla työskentelevistä palkansaajista toimi järjestäytyneiden yritysten palveluksessa vuonna 2021. Lukumääräisesti heitä oli kaikkiaan 943 708 (945 252 v. 2017). Yleissitovuuden perusteella työehtosopimusten piiriin tuli lisäksi 292 319 (269 311 v. 2017) palkansaajaa ja kaikkiaan yksityisellä sektorilla oli työehtosopimusten piirissä 1 236 027 palkansaajaa (1 214 563 v. 2017) vuonna 2021.
Sopimusten ulkopuolelle jäi 237 630 palkansaajaa ja sopimusten piiriin kuului 83,9 % yksityisen sektorin palkansaajista. Kun otetaan huomioon myös julkinen sektori, jolla sopimukset kattavat kaikki palkansaajat, kuului v. 2021 työehtosopimusten piiriin 88,8 % palkansaajista. Osuus oli sama v. 2017
Statsrådets redogörelse om genomförandet av FN:s handlingsprogram för hållbar utveckling Agenda 2030
No full textFN:s handlingsprogram för hållbar utveckling Agenda2030 styr Finland och andra FN-medlemsländer mot en hållbar framtid. Målet med programmet är att utrota fattigdom och att styra mot en hållbar utveckling där miljön, ekonomin och människan beaktas på lika villkor, och det innehåller 17 mål som länderna ska uppnå före 2030.
Tidsmässigt har genomförandet av målen kommit halvväggs redan tidigare, men globalt sett är man långt ifrån att uppnå målen. Det krävs allt större och snabbare åtgärder. I FN:s senaste rapport om hållbar utveckling bedöms Finland vara längst i genomförandet av målen. Å andra sidan bedöms Finlands verksamhet ha betydande negativa externa effekter.
Målet i statsminister Petteri Orpos regeringsprogram är ett starkt och engagerat Finland som tar sig genom världens stormar. En central princip i regeringsprogrammets vision är att människor ska känna delaktighet och förtroende för varandra och att de svagaste ska tas om hand.
Denna redogörelse beskriver läget för genomförandet av Agenda 2030 i Finland i dag, organiseringen av det nationella genomförandet, regeringens väsentliga åtgärder för varje mål för hållbar utveckling såväl i Finland som globalt samt mekanismerna för uppföljning och bedömning av genomförandet. Statsrådets kansli har tillsammans med statsförvaltningens samordningsnätverk för hållbar utveckling svarat för utarbetandet av redogörelsen
Puolustusministeriön kirjanpitoyksikön (KPY 250) tilinpäätös 2023 : Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat
No full textPuolustusministeriön kirjanpitoyksikön vuoden 2023 tilinpäätös koostuu toimintakertomuksesta, talousarvion toteutumista kuvaavasta toteutumalaskelmasta, tuottoja ja kuluja kuvaavasta tuotto- ja kululaskelmasta, tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa kuvaavasta taseesta ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista.
Tilinpäätökseen sisältyvä toimintakertomus sisältää johdon katsauksen toimintaan sekä raportoinnin ministeriön toiminnan vaikuttavuudesta ja kuvauksen toiminnallisesta tehokkuudesta, tuotoksista ja laadunhallinnasta sekä henkisten voimavarojen hallinnasta. Toimintakertomus sisältää myös sisäisen valvonnan arviointilausuman, kokonaisarviointien tulokset ja yhteenvedon väärinkäytöksistä
Rights and Inclusion of Persons with Disabilities : Finland’s Foreign Policy Approach
No full textRights and inclusion of persons with disabilities, especially women and girls with disabilities, are a long-standing priority in Finland’s human rights-based foreign and security policy, including in development and humanitarian policies. For decades Finland has recognised disability as a human rights issue. With its human rights-based approach, Finland aims to eliminate barriers to full, effective and meaningful participation of persons with disabilities in society on an equal basis with others
Talousosaamisen strategian tavoitteet ja toteuttajat : Toimintasuunnitelma vuosille 2022–2026
No full textKansallisen talousosaamisen strategian tavoitteena on parantaa kansalaisten talousosaamista.
Strategian toteuttamiseksi on laadittu ensimmäinen toimintasuunnitelma vuosille 2022–2026. Talousosaamisen edistäminen on julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin työtä. Kansalaisten talousosaamisen tehokas vahvistaminen edellyttää näiden kaikkien toimijoiden aktiivista yhteistyötä, jossa kukin taho tuo omista lähtökohdistaan ja näkökulmistaan tukea muiden toiminnalle ja lisäarvoa yhteiselle tavoitteelle.
Talousosaamisen strategian keskeisin toteuttaja on talousosaamisen toimijaverkosto, jota koordinoi Suomen Pankin talousosaamiskeskus. Verkoston kanssa sovitaan toimintasuunnitelman yhteiset tavoitteet, joita jokainen toimija pyrkii omassa työssään edistämään.
Strategian koordinointivastuu on oikeusministeriöllä ja vuodesta 2025 alkaen Oikeuspalveluvirastolla. Ministeriö/virasto myöntää valtionavustuksia talousosaamisen edistämishankkeisiin ja alan tutkimuksiin. Valtionavustushaussa painotetaan yhteistyöhankkeiden tärkeyttä
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko
No full textSuomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka pohjautuu arvopohjaiseen realismiin. Sen päämääränä on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Toiminnan perustana ovat demokratia, oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.
Suomi ylläpitää vahvaa kansallista puolustuskykyä osana Naton yhteistä pelotetta ja puolustusta. Suomi on rakentava, luotettava ja suorituskykyinen Nato-liittolainen. Euroopan unioni on Suomen tärkein arvo- ja turvallisuusyhteisö sekä keskeisin ulkopoliittinen vaikutuskanava. Suomi tiivistää kahdenvälistä yhteistyötä liittolaisten ja kumppanien kanssa ja hakee tasaveroista vuoropuhelua ja yhteistyömahdollisuuksia myös muiden kuin viiteryhmämme maiden kanssa. Suomi jatkaa vahvaa tukeaan Ukrainalle puolustustaistelussa ja sen edetessä kohti EU:n ja Naton jäsenyyttä. Suomi toimii kansainvälisen oikeuden ja sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän vahvistamiseksi