Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Työperäistä hyväksikäyttöä koskevan sääntelyn muuttaminen : Lausuntotiivistelmä
No full textOikeusministeriö asetti syyskuussa 2024 työryhmän valmistelemaan työperäistä hyväksikäyttöä koskevan hallitusohjelmakirjauksen toteutusta. Hallituksen esityksen muotoon laadittu työryhmämietintö oli lausuntokierroksella 25.6.2025–31.8.2025. Lausunto tai ilmoitus siitä, että lausuttavaa ei ole, saatiin 35 taholta.
Lausuntopalautteessa ehdotettuja lakimuutoksia pidettiin yleisesti tärkeinä ja kannatettavina. Erityisesti syrjintäelementin pois jättämistä ehdotetuista rikossäännöksistä kiskonta työelämässä ja törkeä kiskonta työelämässä kannatettiin laajasti. Useassa lausunnossa kiinnitettiin kuitenkin huomiota ehdotettujen säännösten osittaiseen päällekkäisyyteen erityisesti suhteessa ihmiskauppasääntelyyn.
Myös osassa niitä lausuntoja, joissa ehdotettuja lakimuutoksia sinänsä kannatettiin, nähtiin parantamisen varaa säännösten tai niiden perustelujen osalta. Lausunnoissa nousi erityisesti esiin tarve sisällyttää säännösten esitöihin mahdollisimman yksityiskohtaiset perustelut niiden tunnusmerkistötekijöiden tulkitsemiseksi. Muutamassa lausunnossa alipalkkauksen erillisen kriminalisoinnin katsottiin olevan ehdotettua sääntelyä parempi keino sääntelyn tavoitteiden saavuttamiseksi.
Lausuntopalaute oli yleisesti ottaen myönteistä koskien oikeushenkilön rangaistusvastuun ja liiketoimintakiellon rikoslistan ulottamista ehdotettuihin rikossäännöksiin.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Isäntämaatuen kansallinen toimintamalli : Valtioneuvoston periaatepäätös
No full textNato-jäsenyys on suurin muutos Suomen puolustuksessa sotien jälkeen. Suomi ottaa puolustuksensa kehittämisessä huomioon Naton yhteiset tavoitteet, ja Suomen puolustuksen keskeiset toiminnot on kytketty osaksi liittokunnan yhteisiä rakenteita ja toimintamalleja. Suomen puolustuksen yhteensovittamista Naton pelotteeseen ja puolustukseen jatketaan ja syvennetään. Tässä korostuu Naton operatiivisten suunnitelmien toimeenpantavuuden varmistaminen sekä suunnitelmien säännöllinen harjoittelu.
Isäntämaatuki on tärkeä osa Naton ja liittolaismaiden joukkojen toimintaedellytysten varmistamista. Isäntämailta edellytetään kattavan tuen järjestämistä. Suomessa muutostarpeeseen vastataan vahvistamalla kokonaismaanpuolustusta osana kokonaisturvallisuutta. Naton jäsenenä kokonaismaanpuolustuksen tuki ulotetaan Puolustusvoimien joukkojen lisäksi Suomen alueella toimiviin liittolaismaiden joukkoihin. Tämä edellyttää poikkihallinnollisen- ja viranomaisyhteistyön kehittämistä osana kokonaismaanpuolustusta sekä tiivistä yhteistyötä yhdessä Ruotsin, Norjan ja muiden liittolaisten kanssa.
Isäntämaatuen kansallinen toimintamalli kuvaa isäntämaatuen suunnittelun ja antamisen yleiset periaatteet, valtioneuvostotason vastuut sekä yhteensovittamisen ja koordinaation. Toimintamallin soveltaminen ei rajoitu vain Naton puitteissa annettavaan isäntämaatukeen, vaan kattaa myös kahden- ja monenvälisen yhteistyön. Toimintamalli on laadittu ministeriöiden, viranomaisten ja muiden toimijoiden isäntämaatuen suunnittelun, toimeenpanon ja koordinaation perustaksi
Sysselsättningsöversikt, januari 2025
No full textSysselsättningsöversikten innehåller statistik om utvecklingen av arbetslösheten, de lediga jobben och tjänsterna. Statistik uppdateras månatligen. Uppgifterna samlas in genom kommunernas sysselsättningstjänster kundserviceregister
Lapsibarometri 2025 : ”Leikki on parasta” – lasten näkemyksiä eskarista
No full textLapsibarometri on 6–7-vuotiaiden Suomessa asuvien lasten näkemyksiä kartoittava tutkimussarja. Lapsibarometri 2025 perustuu 408 lapsen puhelinhaastatteluun, ja sen teemana on esiopetus eli lapsille tutummin eskari. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia käytäntöjä eskarissa on, millaiset tekijät lisäävät ja vähentävät arjen mielekkyyttä eskarissa ja millaisena lapset näkevät oppimisen ja oppimisen tuen eskarissa. Tutkimus tuo yhteiskunnalliseen keskusteluun lasten tärkeän näkökulman esiopetuksen merkityksestä, laadusta ja vaikuttavuudesta. Tutkimus on suunnattu päättäjille, lasten parissa työskenteleville, vanhemmille ja kaikille lasten asioista kiinnostuneille
Selvitys hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun toteutumisesta 2023 : Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain (612/2021) 31 §:n mukainen sosiaali- ja terveysministeriön vuosittainen valtakunnallinen selvitys
No full textHyvinvointialueet, Helsinki ja HUS-yhtymä ovat 1.1.2023 alkaen vastanneet sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain (612/2021, jäljempänä sote-järjestämislaki) 31 §:n mukaan sosiaali- ja terveysministeriö laatii vuosittain valtakunnallisen selvityksen. Selvityksessä arvioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhdenvertaista toteutumista ja rahoituksen tason riittävyyttä. Valtakunnallisen selvityksen keskeiset ehdotukset ovat:
1. kaikki hyvinvointialueet yksilöivät toiminnan ja talouden muutosohjelmien konkreettiset toimet ja käynnistävät nämä toimenpiteet viipymättä;
2. hyvinvointialueet edistävät palvelujen uudistamista ja valtioneuvosto varmistaa keskeisten lainsäädäntöhankkeiden etenemisen, jotta huhtikuuhun 2025 mennessä on mahdollista korjata henkilöstöä, kustannuksia ja palveluja koskevia ennusteita positiivisempaan suuntaan;
3. kaikilla yhteistyöalueilla on hyväksytyt yhteistyösopimukset vuoteen 2025 mennessä ja niissä on sovittu yhteistyöstä kaikissa sote-järjestämislain 36 §:n mukaisissa tehtävissä;
4. hallitusohjelman ja kansallisen palvelureformin tavoitteiden pohjalta täsmennetyt valtakunnalliset sote-tavoitteet otetaan hyvinvointialueiden toiminnan suunnittelun pohjaksi; ja
5. julkisen talouden suunnittelussa pitää taloudellisen kestävyyden lisäksi huomioida sosiaalinen kestävyys palvelujen uudistamisen ollessa kesken ja toimintaympäristön jatkuvasti muuttuessa
Finländarnas åsikter om utrikes- och säkerhetspolitiken, försvaret och säkerheten
No full textPlaneringskommissionen för försvarsinformation (PFI) har i en intervjuundersökning rett ut medborgarnas åsikter om den finska utrikes-, säkerhets- och försvarspolitiken samt om försvaret. Med finns också frågor om faktorer som påverkar säkerheten och känslan av trygghet och om hur säkerheten kommer att utvecklas under de kommande fem åren samt om olika parters inverkan på Finlands säkerhet. Dessutom ingår frågor om faktorer som väcker oro, beredskapen inför olika hot, Europeiska unionens framtid, inställningen till Finlands medlemskap i Nato, förtroendet för Försvarsmaktens förmåga att avvärja militära hot, Finlands militära samarbete samt inställningen till samarbetet mellan Europeiska unionen och Nato och hjälpen till Ukraina. Frågorna var totalt 21 och två av dem var nya.
Undersökningen gjordes av Taloustutkimus Oy på uppdrag av PFI. Undersökningen genomfördes som en kombination av en omnibusundersökning med personliga intervjuer och som en webbpanel av Taloustutkimus. Undersökningen omfattar ett urval på 1 197 personer. Målgrupp för undersökningen är landets befolkning i åldern 15–79 år med undantag av landskapet Åland.
Rapporten består av en textdel och figurer som kompletterar den, där tidsserier med tidigare ställda frågor kan ses. Figurerna har tagits fram av Taloustutkimus Oy. En del av frågorna utgör en enhetlig tidsserie sedan år 1964.Namnet på publikationsserien i publikationens pdf-fil är felaktigt. I metadata av publikationen anges rätt publikationsserie
Productivity growth in a new environment : How will the green transition and geopolitics affect productivity?
No full textSlow productivity growth has been one of Finland's main economic challenges since the financial crisis. Though labour productivity growth has slowed in Western countries in general, the gap in productivity to leading countries has widened in recent years.
In step with productivity, wages have also grown more slowly than in reference countries over the past ten years. As a result, the problems in productivity growth have not developed into cost competitiveness problems.
The slowdown in productivity growth is the result of several factors that relate to changes in the global operating environment and to domestic structural issues. However, the Finnish economy is showing some promising signs. According to structural business statistics, investments in tangible capital made by Finnish businesses do not differ significantly from reference countries. Compared internationally, R&D investments by Finnish small and medium-sized enterprises are also at a high level. The availability of skilled labour poses a challenge to growth in R&D activities.
The Finnish economy is also facing rising global challenges relating to climate change and mitigation as well as to the shifting geopolitical environment. Unless effectively addressed, these challenges could undermine productivity growth. The green transition may also have a positive impact on labour productivity. Industrial policy measures may be needed to address the green transition and geopolitical issues
Naisiin kohdistuvien väkivaltarikosten eteneminen rikosprosessissa : Tilastoselvitys
No full textTilastokeskuksen toteuttamassa selvityksessä tarkasteltiin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa rikosprosessissa ja rikosilmoitusten etenemistä poliisilta tuomioistuimeen. Vastaavaa selvitystä ei tiettävästi ole tehty ainakaan samassa laajuudessa.
Selvityksessä käytettiin Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilaston aineistoa sekä syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilaston aineistoa. Tarkastelu tehtiin kolmessa eri ryhmässä: parisuhdeväkivalta, perheväkivalta ja kaikki poliisille ilmoitetut/tuomioistuimeen edenneet tapaukset.
Suurimmat muutokset aikavälillä 2009–2022 tapahtuivat vuoden 2011 jälkeen, kun lähisuhteessa tapahtuneet lievät pahoinpitelyt tulivat virallisen syytteen alaisiksi. Syyttäjälle ilmoitettiin vakaasti tapauksia, mutta asianomistajan perumien rikosilmoitusten sekä rangaistuksen vaatimattomuuden määrä laski. Rikoksen vähäisyyteen ja vanhenemiseen liittyviä päätösperusteita käytettiin useammin. Käsittelyajat poliisilla pitenivät, vähiten parisuhdeväkivallassa.
Noin 40 % naisuhrien vuonna 2019 ilmoittamista parisuhdeväkivaltatapauksista oli saanut lainvoimaisen tuomion vuoden 2022 loppuun mennessä. Parisuhdeväkivaltaa koskevista päärikossyytteistä, joissa uhri oli nainen, hylättiin alle 10 %. Miesuhrien kohdalla hylättiin noin 20 % päärikossyytteistä. Perheväkivaltatapauksista suurin osa johti sakkotuomioon, parisuhdeväkivallassa sakkotuomioiden osuus oli pienempi.Tämän version korvaa uusi, muutettu aineisto osoitteessa Naisiin kohdistuvien väkivaltarikosten eteneminen rikosprosessissa. Tilastoselvitys
Selvitys kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevan rikossäännöksen muutostarpeista
No full textOikeusministeriön asettaman selvityshenkilön selvityksessä arvioidaan EU:n rasismipuitepäätöksen edellyttämiä muutoksia rikoslakiin. Komissio on vuonna 2021 käynnistänyt Suomea koskevan rikkomusmenettelyn puitepäätöksen täytäntöönpanoon liittyen. Selvityksessä arvioidaan, mitä vähimmäismuutoksia rikoslain kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevaan säännökseen tulisi puitepäätöksen asettamien vaatimusten vuoksi tehdä. Lisäksi selvityksessä arvioidaan, voisiko kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevan säännöksen sisältämää panettelua ja solvaamista koskevaa ilmaisua muuttaa rikosoikeudelliselta sääntelyltä edellytetty täsmällisyys huomioon ottaen.
Selvityksessä ehdotetaan, että kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevassa säännöksessä mainittaisiin yhtenä tunnusmerkkinä väkivaltaan tai vihaan yllyttäminen. Tällaiset teot ovat olleet aiemminkin rangaistavia, mutta sääntely tältä osin selkiytyisi. Selvityksessä ehdotetaan myös, että yksilöön kohdistuvat teot olisivat jatkossa rangaistavia kiihottamisena kansanryhmää vastaan, kun ne tällä hetkellä ovat kunnianloukkauksena rangaistavia. Lisäksi säännöksessä käytetty ilmaisu ”panetella tai solvata” ehdotetaan korvattavaksi ilmaisulla ”halventaa”. Muutokset eivät käytännössä laajentaisi rangaistavan käyttäytymisen alaa, mutta säännös olisi aiempaa selkeämpi. Säännös täyttäisi myös sen taustalla olevat kansainväliset velvoitteet
Valtioneuvoston esittelijän käsikirja
No full textValtioneuvoston esittelijän käsikirjassa kuvataan valtioneuvoston päätöksentekomenettelyjä, päätöksenteon valmistelua sekä virkamiesesittelijän roolia ja tehtäviä päätöksenteossa. Käsikirjassa keskitytään erityisesti asioiden käsittelyyn valtioneuvoston yleisistunnossa, tasavallan presidentin esittelyssä ja valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa.
Käsikirjan luvuissa 1–4 käsitellään valtiollisten tehtävien jakoa ja tasavallan presidentin tehtäviä ja päätöksentekoa sekä kuvataan päätöksentekoa valtioneuvoston yleisistunnossa ja ministeriöissä ratkaistavissa asioissa. Lisäksi käsitellään valtioneuvoston oikeuskanslerin roolia ja laillisuusvalvontaa erityisesti istuntoihin liittyen. Luvussa 5 käsitellään esittelijöitä ja heidän rooliaan, tehtäviään ja vastuitaan valtioneuvoston päätöksenteossa. Esittelijän tehtävät ja vastuu muodostavat tärkeän perustan valtioneuvoston päätöksenteolle. Luvussa 6 kuvataan valtioneuvostossa päätettävien asioiden valmistelua, niin poliittista hallituksen valmistelua kuin virkavalmistelua. Luvussa 7 käsitellään asioiden valmistelua istuntokäsittelyyn ja luvussa 8 asioiden käsittelyä istunnoissa. Luvussa 9 on tarkempaa tietoa keskeisistä istunnoissa päätettävistä asiatyypeistä, erityisesti istuntokäsittelyn näkökulmasta. Luvussa 10 on tietoa valtioneuvoston ja eduskunnan yhteistyöstä. Käsikirjan liitteenä on esittelylistojen asiakirjamalleja.
Valtioneuvoston esittelijän käsikirja verkkojulkaisuna valtioneuvoston verkkosivuilla.</a